nuo silmät

Pellot sijaitsevat muurin ulkopuolella. Suuria ja pieniä, joilla viljellään milloin mitäkin. Myös peltojen omistajien asunnot, farmit, sijaitsevat muurin ulkopuolella. Peltoihin on helppo piiloutua, mutta kannattaa varoa, ettei joku muu siellä jo piilottele

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Ay » 27 Heinä 2009, 00:04

Aynur

" Niin, mutta yleisesti juon itseni pieneen nälkääni. Itseäni on välillä ihana kiduttaa verellä. " Aynur sanoi petollisesti.
Hän välillä jätti itsensä nälkään, koska metsästys vaistonsa kasvasi ja kovempi metsästys mieli tuli. Mikä oli naisen mielestä ihanaa ja silloin hän tappoi monta ihmistä. Silloin tatuointikaan ei toimi niin, kuin pitäisi.
" Voisihan minä saalistaa vielä pari ennen, kuin aurinko nousee. " Aynur sanoi.
Sanottuaan hän lipoisi kielellä huuliaansa. Miehen perässä hän asteli viemärin tikkaisiin. Samalla hän oli, kuitenkin varovainen, että aurinko ei yllättäisi häntä. Sisäinen kello kertoi kuitenkin, että ulkona oli pimeää. Vampyyri metsästäjistä ei tiennyt ikinä mistä he voivat tulla esille. Niiden valo voikin tulla ja tappaa hänet. Jokaisessa liikkeessä sai olla varovainen ja samoin ajattelussaakin.
"Kun saamme tietää, mitä pelkäämme, saamme tietää, keitä olemme"
Suan, Safilye, Erico, Evgenia, Aynur, Sil, Emir
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Juketsu » 27 Heinä 2009, 19:20

//Varmaan lopetetaan sitten ku se aamu tulee?//

Skeith nousi viemäristä ulos. Kukaan ei ilmeisesti nähnyt tätä ja Aunyria tulevan ulos viemäristä. Ja vaikka olisikin nähnyt, niin hän olisi joutunut aika varmasti kaksikon uhriksi silloin. "Ehkä viisain olisi napata yksittäisiä kävelijöitä?", Skeith totesi toiselle. Se olisi todellakin varmasti viisain ratkaisu, koska silloin olisi helppo pitää matalaa profiilia. Yökukkujia oli aina jonkin verran, joten vampyyrille verta löytyisi varmasti. Demoni tosin ei osannut päättää minne päin lähtisi. Hän taasen odotti, että nainen aloittaisi tämän metsästystouhun. Skeith voisi siis lähinnä avustaa tarvittaessa, jos siihen nyt edes oli tarvetta.
Vartijoitakaan ei näkynyt edes porteilla.. Oli kummallisen hiljaista. Ehkä demoni vain ajatteli liikaa asiaa? Toivottavasti mitään ei olisi tekeillä.

//Sori ei oikein keksiny mittää :S//
Juketsu
 

ViestiKirjoittaja Ay » 29 Heinä 2009, 18:44

//Perkule täytyy tehdä uudestaan. Tiekone pyyhkäisi sen. Joo aamuun saakka sitten Safilye saa miehen seuran. //

Aynur

Nainen katseli kuin, kun sykkäisessä illassa ihmisiä liikkui yksin tai parittain. Parissa kävelevät Aynur ihaili reippaasti.
" Voi miten söpöjä he ovat. " Nainen sanoi ihaillen.
Pian hän kuitenkin kääntyi katsomaan hymy suin demonia.
" Miten te demonit metsäste ihmisiä ja mihin tarkoitukseen, kuin orjaksi? " Aynur kysyi.
Katsekkin oli kyselevä ja samoin asentokin. Hän toivoi, että mies antaisi hyvä vastauksen mikä mielytti häntä kovasti.
"Kun saamme tietää, mitä pelkäämme, saamme tietää, keitä olemme"
Suan, Safilye, Erico, Evgenia, Aynur, Sil, Emir
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Juketsu » 29 Heinä 2009, 22:50

Söpöjä? Söpö oli erittäin vieras sana demonin korviin, joka ei osannut arvostaa ihmisten moraalisia taipumuksia taikka rakkaudellisia hellityksiä. Ne olivat Skeithin mielestä niin turhia. Rakkauskin vain sokaisi henkilön, joten hän ei nähnyt kaikkea, vain puolusti sitä armastaan. Myöskin rakkauden varjolla oli helppo huijata nuita otuksia vaikkei demoni itse ole sellaista harrastanut. Rakkaus olisi demonille itsessään taakka, ja tuskin hän edes tiesi oikeasti mitä rakkaus on, jos ei lasketa sitä, mitä hän oli kirjoista saanut käsityksen ja nähnyt ihmisten typeriä toilailuja rakkauden takia.

Aynur kääntyi katsomaan demonia kysyvästi, ja kysyikin jotain. Skeith hymähti huvittuneena. "Minä en tee ihmisillä mitään, joten metsästän korkeintaan ruuaksi, mutta vain jos on pakollinen tarve", demoni selitti. Skeith ei todellakaan tehnyt ihmisillä mitään alaisina, joten miksi ottaa orjia? Skeith muutenkin vaelsi mieluusti yksin ja tavallinen kuolevainen olisi vain hidaste. Myöskin ihmiset olivat harvinaisen epäluotettavia, joten niille nyt ei voinut paljo mitään vähääkään salaista kertoa. "Miksi kysyit moista?", Skeith heitti vastakysymyksen. Tämä demoni, Skeith, ei ollut samanlainen kuin veriveljensä, ja hän oli olettanut naisen jo huomaavan tämän kaivossa, mutta ei hän suuttunut asiasta. Ei ollut tyhmiä kysymyksiä, vain tyhmiä vastauksia. Niin tavattiin sanoa.
Juketsu
 

ViestiKirjoittaja Ay » 30 Heinä 2009, 10:59

Aynur

Nainen huomasi, että mies ei pitänyt sanastostaansa. Mikä huvitti kovasti naista.
" Jonakin päivänä sinä ymmärrät rakkaudesta, kun sinä ihastut. " Aynur sanoi nauraen.
Naisen kasvoissa näkyi iloisuus, vaikka oli kalpea. Hän saatuaan vastauksen seuraavaan kysymykseen minkä oli kysynnyt. Demoni oli hyvin erikoinen henkilö, jopa demoneihin.
" Taidat olla hyvin erikoinen demoni. Toivottavasti et syö minua, kun olen ollut ennen ihminen. " Aynur sanoi.
Hän katseli ympärilleensä. Hyvän kaltaista uhria hän ei ole nähnyt laisinkaan mikä suututti hieman. Oliko hän juonnut kaupungin parahaan ihmisen. Skeihti kysymys hänelle tuli pommi taivaalta. Aynur ei kääntynyt katsomaan laisinkaan demonia tai edes minnekkään vaan suoraan eteensä.
" Ihan muuten vaan, kun halusin tietää minkälainen demoni olet ihmisiä kohtaan. " Aynur sanaili kiiresti ja pienessä pelossa.
Hän ei voinut sanoa, että hän oli itse demoni orja. Poltomerkki oli korvan ulkokaaressa piilossa.
"Kun saamme tietää, mitä pelkäämme, saamme tietää, keitä olemme"
Suan, Safilye, Erico, Evgenia, Aynur, Sil, Emir
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Juketsu » 30 Heinä 2009, 14:48

Skeith ei ikäväkseen jaksanut uskoa, että tajuaisi koskaan rakkaudesta. Se oli jotain kässitämätöntä demonille. Ei hän voisi edesasettua paikalleen. Lähes kaikki sotivat ajatusta vastaan, joten parempi oli sanoa ei. Nainen näytti silti jokseenkin iloiselta, joka oli jotenki hämmentävää vaikkei sitä demonin kasvoilta näkynyt.
Skeith ei voinut kuin naurahtaa kun toinen pyysi olla syömättä tätä: "Vain puhtaita ihmisiä ja haltijoita, jos niitäkään", Skeith sanoi toisen perään tarkentaen tätä ruokavaliotaan. Kyllähän demoni söi ihan "normaalia" ruokaakin ja sitä pääasiassa, koska puoli turha tappaminen herättäisi demonin ympärillä epäilyksiä, joka ei ollut hyvä asia. Demonin oikea identiteetti ei saisi koskaan paljastua, jos ei tämä itse tahtonut sitä näyttää.
Nainen ei ilmeisesti tiennyt miksi kysyi alunperin kysyi, mitä demoni teki ihmisille tai sitten hän ei halunnut sanoa. Se jääköön mysteeriksi, koska sillä ei ollut niin väliä.
Skeith katsoi vähän aikaa ympärilleen ja kysyi: "Näkyykö sopivaa uhria?" Demoni ei osannut valita nimittäin naiselle uhria, koska ei tiennyt millaisesta verestä piti. Paitsi jos verimaku oli aina sama kuin se silloinen pyytö. Tervein verihän olisi jollain urheilijalla..
Juketsu
 

ViestiKirjoittaja Ay » 30 Heinä 2009, 18:47

Aynur

Kuulessaan, että pudasverisiä ihmisiä ja haltioita. Se alkoi oksettaa naista mielessäänsä. Onneksi siihen listaan ei kuullut vämpyyri. Siitä hän oletti saisi olla jotenkin turvassa miehestä.
" Onneksi vampyyrit ei kuulu sinun ateriaasi vai kuuloko? " Aynur kysyi.
Varovasti hän katseli demonia. Hän ei todellakaan halunnut miehen suupalaksi joutua. Naisen mieltä ei iloittanut siitä edes, että oli jotenkin miehen saanut hyvälle tuulelle aluksi. Skeiht kysyi löytäisikö herkkua kadun päissä.
" Minusta tuntuu, että kaikki hyvät namuset on mennyt nukkumaan tai sammunut. Täytyy mennä kapakkaan. Sieltä aina löytyy jotakin. " Aynur totesi.
Hän ott suunta kapakkaan.
"Kun saamme tietää, mitä pelkäämme, saamme tietää, keitä olemme"
Suan, Safilye, Erico, Evgenia, Aynur, Sil, Emir
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Juketsu » 30 Heinä 2009, 18:57

"Ei. Ei kuulu", Skeith vastasi toiselle. Vampyyrinainen oli täysin turvassa sellaiselta uhalta. Aynur näytti ehkä hieman pelokkaalta vähän aikaa. Skeith päättelikin, että toinen luuli joutuvansa suupalaksi. Luulisi nyt, että hän ei enään moista asiaa pelkäisi.
Naisen mukaan kaikki hyvät olivat lienne menneet nukkumaan, mutta kuten Aynurkin sanoi, kapakasta varmasti löytyisi jotain. Skeith nyökkäsi toiselle ja kaksikko lähtikin liikkeelle. Kapakoita oli tässä paikassa muutama, joten jos ei muka löytyisi ensinmäisestä, niin varmasti seuraavasta sitten.
Kaksikko saapui yhden kapakan eteen. Kyltissä, joka riippui oven vieressä, luki paikan nimi, mutta siihen ei Skeith kiinittänyt huomiota. Skeith avasi oven ja antoi naisen mennä edeltä. Tapa, jota ihmiset käyttivät, ja se loi herrasmiemäisen vaikutuksen. Myöskin tälläinen ihmismäinen käytös vähentäisi epäilyjä, joita ei kyllä muutenkaan varmasti olisi. pitihän demoni matalaa profiilia aina ihmisten ilmoilla.
Juketsu
 

ViestiKirjoittaja Ay » 30 Heinä 2009, 22:53

Aynur

Demoni sanoi, että hän ei kuulisi ateriaksi hän helpottui. Vieläkään ei luottanut mieheen, koska oli demoni. Menneisyys oli yhä taakkana ja varmaakin se oli koko ikänsä taakkana.
Löydettyään ensimmäinen kapakka näytti ulkokulissein aika lupaavalta.
" Kiitos. " Aynur sanoi kohteliaasti Skeihtille.
Mies avasi hänelle oven hän samalla hymyili kiitoksen perään. Siinä kohtaan hän olisi halunnut maistaa Skeithin verta. Pian hän luopui ajatuksesta. Se tuottaisi ensiksi ongelmia. Ongelmat eivät olleet kivoja asioita.
Baarin luokse nainen astunut, koska ei halunnut tilata vielä juotavaa. Toiseksi baarista ei ikänä saanut verta juotavaksi. Yksi mies huomasi Aynurin ja astui naisen seuralaiselta kysyen.
" Saanko tanssittaa teidän seuralaista? " Mies kysyi.
Aynur kääntyi katsomaan Skeihtiä.
"Kun saamme tietää, mitä pelkäämme, saamme tietää, keitä olemme"
Suan, Safilye, Erico, Evgenia, Aynur, Sil, Emir
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Juketsu » 31 Heinä 2009, 17:36

Kaksikko saapuivat sisään baariin. Tunnelma oli nyt ihmisten mieleen kodikas ja väellä näytti olevan hauskaa. Juoma virtasi ja musiikki soi. Baarimikko vilkaisi kaksikon sisääntuloa, odottaen, että nämä tilaisivat jotain. Eihän bisnes pyörinyt jos väkeä kävisi vain istumassa. Skeith kyllä ajatteli, että voisi juoda jotain kohta, mutta ei vielä vähään aikaan. Ensin varmasti vampyyri haluaisi katsoa kenet ottaisi uhriksi. Skeithillä itsellään ei ollut oikeastaan mitään tekemistä, koska tanssimaan hän ei kyllä alkaisi. Jotain perus askelia hän tiesi, mutta varmasti kehno olisi niissäkin. Oli parempi seurailla tilannetta passiivisesti.
Demoni ja vampyyri istuuntuivat vähän syrjämmälle. Ilmeisesti siis Aynur ei halunnut myöskään juotavaa vielä.
Ei kestänyt kauaakaan kun jokin tuli kysymään naista tanssitettavaksi. Skeith mietti pikaisesti jotain, koska ei halunnut vaikuttaa liian läheiseltä seuralaiselta toiselle, mutta silti seuralaiselta. "Tottakai saat siskoani tanssittaa, mutta tuothan hänet takaisin?", Skeith sanoi vähän hymyillen, lopun vitsikkäästi. Mies ymmärsi jutun ja naurahti myös. Skeith katsoisi toisten tanssia jonkin aikaa, jos Aynur suostuisi tanssimaan. Sillä välin myöskin Skeith varmasti hakisi itselleen tuopin omaksi seuralaisekseen.
Juketsu
 

ViestiKirjoittaja Ay » 01 Elo 2009, 14:59

Aynur

Aynur kastoi kauhistuneena Skeihtiä, mutta hymyillen. Nyt hän sai leikkiä pikkusiskoa demonille. Skeiht antoi luvan viedä hänet niin pikkusisko nousi pöydästä. Toiseen käteensä hän asetti nahka helmansa.
" Toivottavasti osaatte viedä hyvin. " Aynur sanoi toivoen.
Musiikki alkoi nopeasti niin myös Aynurin jalatkin liikkuivat kevyesti tassilavalla. Lavalla oli ahdasta niin nainen erottui tatuoidulla ihollaansa ja nahkaisesta asustaansa.
Pian nuori tyttö, joka oli täytänyt juuri täysi-ikäiskesi tuli asteluksi Skeihtin viereen.
" Saanko tansia sinun kanssasi? "
Nainen katsoi hymyillen ja toivoi mielessäänsä mies suostuisi.
"Kun saamme tietää, mitä pelkäämme, saamme tietää, keitä olemme"
Suan, Safilye, Erico, Evgenia, Aynur, Sil, Emir
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Juketsu » 02 Elo 2009, 00:40

Skeith katsoi kun vampyyrinainen ja tuo tuntematon tanssittaja lähtivät tanssimaan. Hetken aikaa demoni seuraili näitä katseellaan, kun nämä tanssivat. Juuri kun demoni ajatteli hakea juotavaa kuivaan kurkkuunsa, joku tytön tyllerö ilmaantui tämän viereen, kysymään lähtisikö Skeith tanssittamaan tätä. Demoni yritti miettiä jotain, jolla saisi tytön tiehensä ilman, että tämä suuttuisi taikka loukkaantuisi, koska se voisi tehdä tilanteesta epäilyttävän. Olihan tyttö ihmissilmälle kovin mielyttävän näköinen, jolle löytyisi paljon tanssittajia varmasti tästä paikasta, mutta jostain syystä tyttö oli valinnut haluamansa partnerin huonosti. Skeith ei keksinyt mitään järkevää, joten joutui toisen "uhriksi". "No jos tämän tanssin, en ole nimittäin mikään parkettien partaveitsi", demoni sanoi, johon tyttö vastasi: "Ei se haittaa, herra." Skeith oli joutunut omasta mielestään hankalaan tilanteeseen.

Demoni ja nuori tyttö astelivat tanssilavalle, joka oli täynnä ihmisiä. Tyttö katsoi demonia viattomin silmin, johon demoni tunsi tuskalliseksi katsoa takaisin, mutta sitä ei edelleenkään nähnyt tämän kasvoilta. He ottivat toisistaan tanssiasennon, ja demoni alkoi viemään. "Nimeni on Lilynette", Tyttö sanoi hieman kikahtaen. Skeith sanoi kohteliaasti: "Se on nätti nimi". Demoni ei oikein saanut keksittyään itselleen nimeä, joten yritti saada tilanteen niin, ettei tarvitsisi esitellä itseään. "Näytät kovin nuorelta", Demoni siis tokaisi nopeasti, että saisi puheenaihetta muualle. "Täytin muutama päivä sitten kahdeksantoista", Tyttö sanoi hieman punastuen, tiedä sitten miksi. Kaksikko tanssi, minkä aikana demoni huomasi, että moni mies katsoi heitä. He varmasti tahtoivat tanssittaa itsekkin tyttöä, ja eivät näyttäneet jaksavan odottaa. "Sinulla näyttäisi olevan paljon tanssittajia luvassa", Skeith sanoi, johon tyttö ei vastannut kuin hymähtäen, näyttäenkin siltä etteivät nämä jotenkin kiinostaneet tätä. Skeith päätti olla sanomatta tai kysymättä mitään, joten jatkoi tanssimista toistaiseksi.
Juketsu
 

ViestiKirjoittaja Ay » 02 Elo 2009, 17:18

Aynur

Tanssin menossa Aynur katsoi Skeihtiä. Mies osaisi viedä todella hyvin ja hymyssä se näkyi. Itse ei muistanut, että hän osaisi tanssia näin hyvin. Nähtävästi hän oli tassinnut surkeiden kanssa. Jokaisesta askeleesta hän nautti, mutta pirullisesti nautti siitä, kuinka Skeiht tultiin hakemaan. Miten lopuksi demoni oli suostunut tanssimaan ihmisen kanssa. Aynurin mielestä ei ollut ihme, kun kaikki katsoi tanssi paria.
" He ovat hieno pari ja nähtävästi sinun veljesi osaa tanssia. " Mies sanoi.
" Nähtävästi veljeni osaa tanssia ja oli ihme, että tyttö sai veljeni tanssimaan. " Aynur sanoi.
Mies katsoi pahoittelevasti Aynuria ja Aynur myöntyi miehen tahtoon. Pikaisesti tanssin aikana he vaihtoi paria.

" Hän halusi tanssia sen tytön kanssa. " Aynur sanoi.
Itse hän halusi testa, kuinka hyvin Skeiht tanssiin, kun oli nähnyt miehen tanssivan.
" Olet muuten hyvä tanssimaan eikä ihme, että kaikki katsoo sinun tanssimistasi. " Aynur lisäsi.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Juketsu » 02 Elo 2009, 21:54

Ja Skeithiä pidettiin tanssilavalla vankina. Juuri kun hän olisi mitä luultavimmin päässyt tanssilattialta, tapahtui nopea parinvaihto, johon demoni reagoi tilanteen mukaisesti ja joutui tanssimaan lisää. "Selvä.. Voisin kyllä mennä jo juomaan jotain, mutta kait tämä kappale loppuun", Demoni sanoi. Toinen kehui Skeithin tanssitaitoa, joka huvitti tätä. "Itse pidän itseäni surkeana tanssijana", Skeith vastasi toiselle naurahtaen hieman, koska todellakin hänestä tuntui, että sai vietyä juuri ja juuri. No kait tämä tanssiminen sitten onnistui, kun kehuttiinkin. "Et tanssi itsekkään hullummin", demoni lisäsi sittemmin perään. Kappale alkoi olemaan loppusuorallaan, ja katseet olivat vaihtuneet suurimmaksi osaksi Skeithistä tuohon nuoreen tyttöön, koska häntähän nuo miehet tahtoivat tanssittaa. "Jos kelpaa, niin joisimme jotain, kunhan tämä kappale on loppu?", Skeith kysyi toiselta.
Biisi loppuikin aika nopeasti demonin sanojen jälkeen, ja tämä käveli baaritiskille tilaamaan jotain, olettaen, että naisvampyyrikin tulisi. Mies voisi vaikka tarjota tämän kieroksen, kun hän ei paljoa rahalla itseasiassa tehnytkään. Eikä tosin tuopitkaan kovin kalliita olleet.
Juketsu
 

ViestiKirjoittaja Ay » 02 Elo 2009, 23:08

Aynur

Nainen arvasi, että mies tahtoi päästä lavalta pois niin pian, kuin mahdollista. Se sai Aynurin naurahtaa, mutta onneksi hän osasi tai oppinut nauramaan suu puoli raollaan, ettei hampaansa näkenyt. Pienesti hän pahoitti mielen, kun mies pyysi mennä tiskille juomista ottamaan. Hän ei tekisi yhtään mitään tiskillä, kun verta ei voinnut saada.
" Voi kiitos. " Aynur sanoi alla päin.
Nähtävästi Skeiht ei tiennyt kaikkea vampyyreistä. Vampyyrit omistivat hieman erilaisen vatsamailman, kuin minkälainen ihmisen on. Tanssin loputtuaan hän niijasi jä katsomaan, kun mies asteli tiskille. Hitaasti pää vinossa hän asteli miehen seuraa.
" Minä odotan pöydän luona. " Aynur sanoi Skeihtille ja asteli pöydän ääreen.
Vapaasti hän antoi miehen nyt tilata juoman.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

EdellinenSeuraava

Paluu Pellot

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron