Kirjoittaja Juketsu » 17 Kesä 2009, 23:20
Skeith yllättyi toisen tarjouksesta, että hän saisi tutkia naisen selästä näitä hienoja tatuointeja. "No siinä tapauksessa voisin vilkaista hieman", demoni sanoi ja meni lähemmäs vampyyriä. "Ainiin. Olen unohtanut esittäytyä, kuinka törkeää.. Minun nimeni on Skeith", demoni sanoi rehellisesti. Miksi hän huijaisi toista noinkin pienessä asiassa, ja tarjosihan vampyyri nyt tutkimusmahdollisuuden. Ilmeisesti pieni luottamuksen side oli kasvamassa kaksikon välille, mikä oli hyvä vaan. Vaihtokaupan tavoin Skeith oli rehellinen, siinä missä nainen antoi tietoa noinkin jalosti.
"Heh. Sitten ei parane koskea", demoni tokaisi itsekkin hieman huvittuneena. Ei hän kuolisi, mahdotonta. Skeith ei pitänyt sitä mahdollisuutena. Hän itse tulisi määräämään, milloin tämän elämän tiimalasin hiekka loppuisi. Nainen vaihtoi asentoa hieman, jotta demoni pääsi tarkastelemaan tatuointia. Se oli hyvin mielenkiintoinen, jonka osat edustivat jotain. Kuten nainen oli sanonut, se oli täyttä hepreaa, mutta sen voisi kääntää, mutta kauanko siihen kestäisi? Se olisi todella pitkä työ, mutta Skeith yritti nyt saada kaiken mahdollisen irti. Hän ei voinut läpipiirtää kuviotakaan, koska selkään ei saanut koskea, eikä hänellä ollut tarvikkeita siihen.
Skeith tutkaili tatuointia, siinä missä nainen sittemmin kertoi talon mahdollisesta kohtalosta. "Hmm.. No se on harmillista. Jotenkin tuntuu, että ukkisi oli vasta puolitiessä silti tässä mahtavassa teoksessaan, joka sinun taakaksi laitettiin. Tämä voisi olla hänen työnsä lopputulos, mutta uskon, että tätä voisi viedä pitemmälle, jos tietäisi tästä tatuoinnista kaiken. Uskon siis, että todellista potentiaalia ei saada esille, koska ukkisi oli kuolevainen ja hänen aikansa loppui kesken. Hyvin harmillista. Mutta tämä kaikkihan on silti spekulointia, koska kukaan ei tiedä magian rajoja. Tämä siis saattaa ihan hyvin olla ukkisi työn todellinen, viimeinen, vaihe. Hänen mestariteoksensa. Mahdollisuuksia on paljon", Skeith kertoi naiselle pohdiskellen asiaa. Asioita todellaki oli liikaa tutkittavaksi tässä tapauksessa, ja ainoa veden varma asia oli vain tuon tatuoinnin olemassaolo. Sen alkuperää ei ehkä saataisi koskaan selville. Selittäessään mies myös huomasi naisen kylmät väreet, mutta päätti olla kysymättä asiasta mitään. Luultavasti hän sai jonkin muiston menneisyydestään.
Vähän ajan päästä Skeith huokaisi pettyneesti. "Olet oikeassa.. Tästä ei kyllä saa oikein selvää. Ajan kanssa se voisi olla mahdollista, mutta aikaa siinä kuluisi todella paljon", Skeith selitti toiselle, jolloin sai samalla idean, jonka sai vähän aikaa sitten oikeastaan jo. "Entä jos ottaisimme riskin siinä, että tatuointi aktivoituisi? Haluaisin nimittäin läpipiirtää tuon kuvioinnin, jotta voisin tutkia sitä rauhassa aikani kanssa ilman, että sinun tarvitsisi olla jatkuvasti seurassani, mihin tuskin suostuisit. Mikäli siis suostut tähän", demoni kertoi yrittäen saaha toisen suostumaan ideaan. Todellakin Skeith oli siinä asiassa itsevarma, että saisi tatuoinnin salaisuuden ratkaistua, jos saisi vain aikaa tarpeeksi.