löytöjä (sovittu)


Quinn metsästä löytyy suurempaa ja pienempääkin rutakkoa, joista ihan jokaiseen ei ehkä kannata onkivapaansa heittää. Järviksi voi laskea vain harvan, sillä yksikään ei kovin isoksi ole ehättänyt kasvaa. Kuitenkin suurin järvistä tunnetaan nimellä Aodhá joka suurimman metsäaukean tavoin on haltioiden nimeämä. Aodhá sijaitsee syvällä Quinn metsässä ja on kooltaan niin suuri, että vastarannalle ei ihan ihmisen silmin tarkasti näe. Vesi on kirkasta ja puhdasta, viileää kovin usein. Järvi on niin syvä, ettei kukaan voi olla varma mitä sen pohjassa on.... Ellet sitten satu olemaan taruolento, joka siellä pohjassa asustaa. Aodhá on järvistä myös kalarikkain, siinä asustaa paljon niin tavallisia kuin taruolennoksi lueteltavia kaloja, joista osa on vain kulkumatkalla järven poikki Meinradia seuraillen. Muodoltaan järvi on soikeahko ja Meinrad joku laskee siihen toisesta päästä ja toisesta päästä jatkaa matkaansa metsän halki kohden Aear merta.
Talvisin järvi jäätyy kauttaaltaan niin paksusti, lukuun ottamatta niitä alueita, joilla Meinradin virta pitää jäät ohuina.

Valvoja: Crimson

Viesti Pe Heinä 30, 2010 3:59

//Vuhuu. Olet todellakin varmaan saanut odottaa, ja anteeksi siitä. Kesä vaan sekoittaa aina pääni jotenkin ja kaikki inspis katoaa kuin tuhka tuuleen. Oli siis kyseessä kirjoittaminen, roolaaminen tai piirtäminen... Ei vaan onnistu. Nyt yritän kuitenkin jatkaa mahdollisimman aktiivisena:) Mites nyt tästä eteenpäin menetellään pelin suhteen??

Nida tarttui hevostaan ohjaksista, kun poika vahingossa potkaisi sen liikkeelle. Hän katsoi pientä ystäväänsä lempeästi ja sanoi:
"Ratsastaminen on liikkumista tälläisellä isolla eläimellä, hevosella. Ja jos tarkkoja ollaan en ole ihminen vaan haltia. Se on ainoa asia, joka sinun kannattaa muistaa, sillä minulla ja ihmisillä ei ole kamala yvöt välit."
Loppua kohden neidin ääni muuttui uhkaavammaksi, ja sen tajutessaan hän pelkäsi että oli säikäyttänyt pojan vahingossa.

Hän talutti hevostaan pikkuisen matkaa ja huomasi olevansa itsekkin nälkäinen. Eihän nälkäisenä olisi hyv matkustaa, mutta koska tuo pikkuinen oli syönyt viimeiset hänen ruokansa, täytyi neidin odotella varmaankin koko matka kotiin asti vatsa ja suolisto nälästä ympäri kääntyneenä.

Ay

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1572

Liittynyt: Ti Syys 16, 2008 9:54

Viesti Ma Elo 02, 2010 2:08

" Ou! " Pikkuinen poika sanoi saadessaan tietää mikä sana ratsastaa tarkoitti.
Olisiko hänellä mahdollisuus omistaamaan ratsastuksen, jos oli mahdollista. Sitä piti kysyä, että voisiko omistaa sellaisen. Jos voisi niin olisiko mahdollisuus omistaa itse jonkunlaista ratsastuksen.
" Voinko minä jotenkin omistaa isoo eläin millä voi ratsastaa? " Emir kysyi pää kallellaan.
Mitähän kaikkea pieni ja nuori poika voisi oppia tästä naisesta. Saisiko hän tutustua siihen, että hänen huolehtija ei suuttuisi hänelle. Ei hän voisi suuttua mitä Emir tekee, jos ei olisi hullun typerä tempu. Ne ajatukset jäivät, kun sai kuulla naisen kertoneen olevan haltia. Silmät suurentuivat ja katsoivat ihastellen naista. Itse ei ollut haltia, mutta rakenne muistutti pienesti haltiaa.
" Miksi et tule hyvin toimeen ihmisten kanssa? " Poika kysyi viettomasti.
Hän oli kuullut, että haltiat eivät oikein pitäneet ihmisistä, mutta valitettavasti hän oli lian nuori ymmärtämään syytä.

Hevosen selässä oli todella mukavaa ratsastaa ja sen Emir näytti iloisella äänellä huudahtellen. Ennen kaikkea miten hän pitisi siitä, että sai ratsastaa hevosesta ja miten hän piti hevosesta. Iloisuuden äänet loppuivat siihen samassa, kun hevonen ei liikkunut allaansa.
" Miksi hevonen ei liiku? " Hätääntyneenä Emir kysyi.

Viesti Ti Elo 03, 2010 4:28

Leonida hymyili pojan kysymyksille, samalla kannustaen hevostaan liikkeelle. Sitten hän vastasi pojan kolmeen kysymykseen:
"En usko että sinulle sopisi oikein iso hevonen, mutta kyllä sinä jossain vaiheessa voisit omistaa tälläisen. Ehkä pienempää kokoa, riippuen siitä minkä kokoinen sinusta tulee."

Hetken mietittyään miten selittäisi pojalle miksi ei pidä ihmisistä, hän sanoi:
"Ihmiset. Ne vaan eivät oikein sovi luontooni ja muutenkin pidän niitä omituisina. Lupaan että tulet varmasti ymmärtämään asian joltain kannalta vähän myöhemmin."
Hevonen oli lähtenyt liikkeelle ja hän oli noussut istumaan pojan taakse, koska ei millään jaksanut tai viitsinyt kävellä taluttaen voimakasta eläintä. Se ei olisi turvallista jos jotain sattuisi tai jos se säikähtäisi jotain.

Ay

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1572

Liittynyt: Ti Syys 16, 2008 9:54

Viesti Ti Elo 03, 2010 10:45

Vai, että hänen täytyy kasvaa isommaksi tai no pidmäksi. Silmät kiinni ja mutisten ja ajatuksissaan toivoen, että hänestä tulisi iso poika juuri nyt. Avattuaan silmiäänsä ja katsoen itseäänsä ja huomaten, että hän oli edelleen pieni.
" Milloin minusta tulee yhtä pitkä, kuin sinä? " Emir kysyi.
Hän ei oikein jaksanut odottaa, kun olisi noin iso poika.

" Vai niin, no sitten ehkä sitten myöhemmin. " Myrtyisenä, että tieto tulisi myöhemmin selville.
Pahin ongelma on se, että hän ei pidä siitä joutuu odottamaan. Kaikki pitäisi tapahtua juuri nyt eikä myöhemmin. Ajatusten päätteeksi hän sai ihmetellä missä välissä nainen oli hypännyt hänen selkänsä taakse.
" Minne muuten mennään, kun meidän piti syödä? " Poika kysyi.
Olihan ratsastaminen todella mukaan.
Edellinen

Paluu Järvet ja lammet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia