Ota ahven. Tai kaksi. Tai vaikkapa kolme//varattu

Quinn metsästä löytyy suurempaa ja pienempääkin rutakkoa, joista ihan jokaiseen ei ehkä kannata onkivapaansa heittää. Järviksi voi laskea vain harvan, sillä yksikään ei kovin isoksi ole ehättänyt kasvaa. Kuitenkin suurin järvistä tunnetaan nimellä Aodhá joka suurimman metsäaukean tavoin on haltioiden nimeämä. Aodhá sijaitsee syvällä Quinn metsässä ja on kooltaan niin suuri, että vastarannalle ei ihan ihmisen silmin tarkasti näe. Vesi on kirkasta ja puhdasta, viileää kovin usein. Järvi on niin syvä, ettei kukaan voi olla varma mitä sen pohjassa on.... Ellet sitten satu olemaan taruolento, joka siellä pohjassa asustaa. Aodhá on järvistä myös kalarikkain, siinä asustaa paljon niin tavallisia kuin taruolennoksi lueteltavia kaloja, joista osa on vain kulkumatkalla järven poikki Meinradia seuraillen. Muodoltaan järvi on soikeahko ja Meinrad, joka laskee järveen pohjoisesta ja etelästä jatkaa matkaansa metsän halki kohden Aear merta.
Talvisin järvi jäätyy kauttaaltaan niin paksusti, lukuun ottamatta niitä alueita, joilla Meinradin virta pitää jäät ohuina.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Nipustin » 11 Syys 2011, 09:21

Shann

Haltia tahtoi uskotella itselleen että syy josta hän kieltäytyi haasteesta, ei liittynyt vastustajan pelottavaan kykyyn tehdä jokin olento tatuoinistaan, vaan puhtaasti Kuunterän kehoitukseen olematta sotkeutumasta tähän. Tosin hetken punapään mielessä vilahtaa ajatus siitä että entä jos hän olisi hävinnyt.
Shannilta vaatii jälleen kaikki hänen voimansa jotta hän pystyy hillitsemään itsesä toisen uhotessa. Aihetta täytyi vaihtaa ja äkkiä sillä pakeneminen olisi ollut kunniatonta ja raukkamaista. "Ei, en aijo tapella kanssasi jonkin raadon takia." Shann sanoo ja tämä lause satuttaa taatusti haltiaa enemmän kuin miekan isku käsivarteen. "Ajattelitko myydä tuon elukan lihaa? Siihenkin on saattanut levitä myrkkyä joka oli saanut elukan niin vauhkoksi." Nyt isku tuli jo mahaan. "Mietin että olisit ehkä tarvinnut apua nahan ja muun kantamisessa..." Kuin miekka suoraan sydämeen! Shann ei koskaan tarjonnut apuaan koska oli ikään kuin ylentänyt itsensä. Nyt hänen täytyi yrittää paikkailla välejä ettei tästä kehittyisi vaarallista taistoa tai nöyryyttävää pakojuoksua.
Hetkinen... Niinpä! Shann sai uuden idean. "Minne sinä sarvet ja nahat ajattelit muuten kuljettaa? Vietkö ne kylään vai onko sinulla jokin muu paikka missä säilöt tälläisiä?" Punapää kysyy jotenkin ovelana. "Liikutko ketterästi metsissä? Mietin että olisimme ehkä voineet kisata..." Sekarotuinen tarkoitti tietysti juoksukilpailua, jossa molemmat saisivat jotakin osia kuolleesta hirvestä kannettavakseen ja omat osat täytyisi kantaa mahdollisimman nopeasti niiden määränpäähän. Jos ei jaksanut kantaa kaikkea kerralla joka olisi hidastavaakin, pystyisi myös juoksemaan matkan monta kertaa mutta sekin olisi aikamoinen hidaste. Shann oli kisannut nuorempana paljonkin, mutta nyt se oli uuden elämän elettyä vähän jäänyt.
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 22 Syys 2011, 19:14

Oscar

"Ai, nyt se on raato?" Oscar tuhahti iva äänessään, "Mitä sille hengelle kävi?" Sheno palasi hitaasti haltian käsivarteen, koska Oscar halusi pitää sen valmiina hyökkäämään niin kauan kuin mahdollista, vaikka näytti kyllä siltä, että mitään syytä pelkoon ei ollut. Tytön miekalla ei ilmeisesti ollut aikomustakaan leikata Oscaria. Piakkoin Sheno oli taas omalla paikallaan ja Oscarkin malttoi laskea suojaustaan sen verran, että kumartui alas ja voisi teurastaa hirven. Samalla tyttö ryhtyi oudon puheliaaksi.
"En kyllä näe mitään syytä vastata sinulle", Oscar murahti kysymysten tulvan jälkeen ja vetäisi hirven kaulavaltimon auki pienellä veitsellä, jota hän oli alkanut kantaa mukanaan. Shenon avulla hän nosti suuren hirven ruhon tarpeeksi vankan puun oksalle roikkumaan takajaloistaan ja antoi sen jäädä siihen siksi aikaa, että turha veri valuisi pois.
"Ja nyt sitä ollaan niin kaveria", mies mutisi eikä vastannut tytön ehdotukseen juosta kilpaa. Sen sijaan hän alkoi miettiä, miten selkärangaton tyttö oikein oli. Huomaa, että vastustaja on paljon itseään vahvempi ja päättää kaveerata, josko toinen ei vaikka sitten satuttaisi. Pian Oscar kyllästyi vatvomaan asiaa yksin mielessään ja tiuskaisi:
"Eikö sinulla yhtään häpeää?? Luuletko, että voit yrittää olla muka joku ystäväni sen jälkeen, kun olet loukannut perhettäni ja vielä kaiken lisäksi uhannut minua miekalla??" Oscar veti henkeä ja lisäsi, "Hanki jostain aivot ja maalaisjärkeä... Niistä on hyötyä."
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 24 Syys 2011, 20:39

Shann

Punapää ei ollut varma tunsiko silkkaa vihaa toista kohtaan vaiko vain häpeää toisen sanoista, mutta siitä hän oli varma ettei hän pitänyt tunteesta. Ehkei hänen tosiaan tarvinnut yrittää paikkailla tekoaan tälläiselle ärsyttävälle nulikalle. Kutsuiko poika sitä paitsi kummalista olentoa kädessään perheensä jäseneksi? Koska muuten Shann ei tiedostanut loukanneensa toisen perhettä.
Silmiään pyöräyttäen Shann ristii kätensä puuskaan ja tuhahtaa: "Hyvä on. En ymmärrä mitä miekkani mahdollisesti sinussa näkee, mutta minulla on arvoni. En käy sinua vastaan, mutta ainoastaan miekan takia. Mikä tuo olio käsivarteesi kirottuna onkaan, sekään ei varmasti jaksaisi ikuisesti. Sekin väsyy ajallaan. En myöskään lähetä ketään perääsi, jolloin saisit pelätä jokä yö nukahtamistasi. Miksi? Koska miekkani päätti armahtaa sinut."
Punapää käännähtää ympäri jäätävästi niin että hänen pitkä lettinsä vain heilahtaa. "Anteeksi kun yritin paikata tekojani..." Shann lähes mumisee niin ettei anteeksi pyyntö jää hänen omalletunnolleen, muttei toinenkaan sitä oletettavasti kuule. "Toivottavasit kirosit itsesi ikuisuudeksi." Shann sihahtaa käärmeen lailla vielä ennen kuin alkoi astella pois. Joidenkin ihmisten kanssa ei vain voinut tulla toimeen. Ja hän oli vain halunnut tiedostella hyvän uimataidon saloja...
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 27 Syys 2011, 19:32

Oscar

"Sinulla on asennevamma", Oscar töksäytti kylmästi tytön pitkän monologin jälkeen. Hän olisi voinut sanoa myös paljon ilkeämmin, koska tyttö puhui koko ajan sillä asenteella, että olisi hierarkiassa Oscaria ylempänä. Sellaisen papatuksen jälkeen hän sitten kuitenkin päättää pyytää vielä anteeksi. Oscar tajusi, ettei tulisi varmaan koskaan ymmärtämään naisia.
"Ihan vain tiedoksi..." Oscar tokaisi vielä tytön käännyttyä pois päin.
"Tämä olio ei ole mikään kirous. Se on omaa lihaa ja vertani..." Tuskin tyttö edes kuunteli, mutta tuon asian hän ainakin tahtoi tehdä selväksi.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 28 Syys 2011, 09:02

Shann

Oscarin sanat eivät enää päässeet satuttaamaan Shannia. Hän oli tietoinen hankalasta asenteestaan; hänen piti aina saada tehdä asiat omalla tavallaan, häntä ei saanut pomotella, hän oli kylmä ja ilkeä toisille, häntä tai hänen uskomuksiaan ei tullut loukata ja kyllä, punapää myös piti itseään korkeammalla kuin muita ihmisiä. Nyt kun Shann vähän mietti, tajusi hän pitäneensä ainostaan äitiään itseään korkeammalla. Muut olivat joko hänen tasollaan tai hänen allaan. Yleensä hänen allaan.
Sitten tuli miekka. Se saamarin miekka, jonka ansiota oli Shannin useat onnistuneet tehtävät, jotka olivat vaikuttaneet mahdottomilta. Mutta silti. Kuunterää Shann piti täysin veroisenaan, kumppaninaan. Se oli kuin osa häntä. Jos se ei suostunut yhteistyöhön, Shann voisi aina käyttää jotain muuta asetta, mutta miekka suuttuisi siitä. Alkaisi mököttää. Ja se ei ollut hyvä asia. Moni ei ymmärtänyt Kuunterän monipuolisuutta ja Shannin vaikea luonne yhdistettynä miekan oikkuihin, volá! Asennevamma.

Toinen tiuskaisi Shannin jo käännyttyä tämän punapään kiroukseksi leimaaman asian olevan palanen häntä itseään. Hänen lihaansa ja vertansa. Sekarotuinen seisahtui ja alkoi miettiä omaa suhdettaan Kuunterään uudestaan. Kuunterä oli myös palanen Shannia itseään. Sekarotuinen ei voisi erota siitä pitkäksi aikaa, sen oli aina oltava mukana. Kun kuunterä siirtyy sukupolvelta toiselle, se tavallaan syö palasen seuraavan kantajan sielusta ja on osa sinua. Ainut ero pojan ja tytön välillä oli siis se että hänen olentonsa pystyi näkemään, se selkeästi oli osa poikaa kun matkusti mukana tatuointina ja sieltä aina pomppasi ylös tarvittaessa. Mutta Kuunterä ei kulkenut Shannissa, vaan Shannin mukana. Eikä toinen voinut nähdä kuunterässä elävää olentoa, palasta sielusta. Eikä toinen edes uskonut niihin.
"Anteeksi kun loukkasin perhettäsi. En tiennyt..." Shann sanoo yhteen puristettujen hampaidensa välistä, mutta yrittäen saada anteeksipyynnön kuulumaan pojalle asti. Perhearvot olivat Shannille tärkeitä ja toisen perhettä ei pitänyt koskaan, ikinä, mennä solvaamaan kahden ihmisen erimielisyyksien vuoksi.
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 29 Syys 2011, 21:32

Oscar

Mies ei sanonut mitään tytön anteeksipyyntöön. Pienen hetken ajan hän katui sitä, mutta se tunne kaikkosi pian. En syntynyt tähän maailmaan katumaan tekemättömiä asioita, Oscar ajatteli päättäväisesti ja kosketti tiedostamatta oikeaa, lähes kokonaan mustaa, kättään. Tyttö oli sanonut Shenoa Oscarin perheeksi. Vaikka ei sillä ole edes itsetietoisuutta, omasta minuudesta puhumattakaan! Se vain oli ja teki mitä pyydettiin. Muuta syytä Shenolla ei ollut olemassaoloonsa. Oscar ravisti ärtyneesti päätään. Hänen verensä oli yhtä hänen itsensä kanssa. Muuta siinä ei ollut!
Oscar vajosi hitaasti omiin ajatuksiinsa ja loppujen lopuksi hän ei muistanut enää ollenkaan, ettei ollut ainoa elävä olento lähimailla.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 15 Loka 2011, 11:08

Sha'lannae Aryawél

Hiljaa tuuli tuiversi leikitellen varovaisesti Shannin kirkkaan punaisilla hiuksilla ja tuulenvire sai myös aikaisemmin niin tyynen Aodhá järven pinnan väreilemään. Sekarotuinen ei tiennyt varmaksi mitä tehdä. Hänestä ei enää tuntunut niin ahdistuneelta ja pahalta. Ennemminkin... kovin pieneltä. Typerä tunne! Shann voisi vain kävellä pois ja unohtaa ajan kanssa tämänkin nöyryytyksen! Mutta miksei hän vain kävellyt.
Mieskin oli hiljaa. Eikä tämä myöstään liikkunut. Shann ei tiennyt mitä tekisi ja se ahdisti häntä. Hän alkoi suuttua jälleen, itselleen.
Punapää käännästää melko äkkinäisesti hituisen, niin että oli nyt sivuttain toiseen. Shann voisi vain kohottaa kasvonsa maasta päin, ja näkisi miehen, mutta ei halua. Mitä toisen tuijottaminen nyt auttaisi? Hän oli jo pyytänyt anteeksi mieheltä! Miksi tämä vaivasi yhä!
Toinen ei ollut vastaanottanut anteeksipyyntöä, jokin kuiskaa haltialle tämän mielen syrjäisistä koloista. Se tässä taatusti painoi! Punapää kääntää päänsä - ei, ei miestä kohti- vaan toiseen suuntaa. Hän ei jäisi odottamaan ikuisuuksiin anteeksipyynnön hyväksyntää. Lopulta tulisi pohja vastaan myös tässä kaivossa ja Shann vain lähtisi pois, toivoisi ettei kohtaisi tätä muistoa enää koskaan uudestaan.
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 31 Loka 2011, 11:33

Oscar

Aika kului. Oscar kävi läpi päässään havaintoja, joita ei ollut ehtinyt vielä kirjata ylös paperille, ettei unohtaisi niitä. Varikset kävivät silloin tällöin hirven raadon lähellä siinä toivossa, josko saisivat aiitä pari palaa syödyksi, mutta haltia hätyytti ne aina vaistonvaraisesti pois. Piakkoin hän muisti, että hänellä ei ollut koko päivää aikaa vain istua toimettomana vain jonkun järven rannalla ja nousi ylös voimakkaasti venytellen. Hän lappasi hirven käyttökelpoisen lihan sen nahasta pikaisesti tehtyyn säkkiin ja kääntyi.
"Mitä, vieläkö sinä olet täällä?" mies tuhahti huomatessaan ärsyttävän tytön olevan vielä siellä.
"Eikö sinulla ole parempaa tekemistä?" hän tokaisi kävellessään tämän ohi.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 02 Marras 2011, 21:24

Shann

Kaikki tässä päivässä oli vain kummallista. Shann mömähtää miehen huomautukselle siitä, etteikö naisella olisi mitään parempaa tekemistä kun seisoa täällä. No juuri nyt nainen ei kyennyt keksimään mitään joten tämä tyytyy kääntymään pois päin miehestä ja alkamaan astella pois päin. Mennessään tämä vielä murahtaa kuuluvasti erään haltiakielisen herjauksen toisesta.
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 08 Marras 2011, 13:05

//Tää oli sitten kai tässä. Kiitosta paljon pelistä! :DD
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 27 Marras 2011, 06:34

//Oli kiva pelata sun kanssa:)//
Nipustin
 

Edellinen

Paluu Järvet ja lammet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron