Kirjoittaja Sands » 26 Kesä 2016, 19:53
Garrett nappasi takin mukaansa ja kurkkuaan selvennellen käveli sitten ulos kylpyhuoneesta, sulkien oven takanaan ja jättäen käärmeen sinne yksinään. Olihan se vähän huolestuttavaa, eihän hän tiennyt, minkälaista jälkeä tuo saisi aikaan, kun ei itseään ilmeisesti koskaan pessyt… Mutta kai hänen nyt piti muka toiseen yrittää uskoa, eikä lähettää palvelijoita perään, niitä kun ei kerran oltu pyydetty. Mikä oli outoa, kyllä kreivi ainakin mieluusti ottaisi palvelijat itseään hinkkaamaan, kun yritti pestä kaiken itse! Etenkin, kun hänellä oli niin pitkät ja tuuheat hiuksetkin! Hän halusi rentoutua kylvyssä, eikä huolehtia jostain sellaisesta…
Mutta ensimmäiseksi hän tarvitsi uudet vaatteet. Katseltiinhan nuorukaista hieman oudosti, kun tuo palasi märän paidan kera, mutta Garrett ei käynyt sanomaan siitä mitään – ja itse asiassa käyttäytyi, kuin mitään ei olisi tapahtunut ja kaikki oli aivan normaalia. Vaatteet eivät olleet vielä kaikki käyneet siirtymään väliaikaiseen makuuhuoneeseensa, mutta kreivillä ei ollut aikaa odottaa. Hänellä oli tärkeä tehtävä itsensä ja vieraansa vaatettamisessa! Itselleen tuo päätti valita jotain yksinkertaisempaa ja kevyempää, olihan ilta jo pitkällä ja pian olisikin aika painaa pää tyynyyn, joten ei ollut mitään syytä laittaa päälleen jotain… Painavaa. Niin, tyylikäs paita olisi parempi, kuin takki vielä sen päälle – ja hänellähän ei muuta ollutkaan, kuin tyylikkäitä paitoja! Jotain… Löysää ja ilmavaa, niin. Jotain vaaleaa, alaosa voisikin sitten olla tummempaa ja tiukempaa…
Kerrankin kreivistä oli helppoa löytää itsellensä jotain päällepantavaa, eikä siinä mennyt kauaa, kun tuo oli jo asettelemassa vyötä paitansa päälle antaakseen itselleen enemmän muotoa. Ei, hankalaa oli löytää vaatteet sille liskolle, olivathan he aivan erikokoisia ja toinen ei ollut edes paikalla! Tosin, olihan hän nähnyt, kuinka toinen pystyi vaihtamaan muotoaan, joten se ei ollut oikeasti mikään suuri ongelma – ongelma oli se, ettei hän halunnut muiden tietävän vanhuksen omaavan sellaisen kyvyn! Niinpä hänen täytyikin kääntyä isänsä vanhojen vaatteiden pariin, tällaisia tilaisuuksia vartenhan niitä säästettiin.
Mardukin täytyi pukeutua kunnolla. Nyt kun siihen alettiin, niin aivan yhtä helpolla hän ei lohikäärmettä aikonut päästää! Asukokonaisuuden täytyi olla näyttävä ja moniosainen, tyylikäs. Housut voisivat jäädä hieman lyhyeksi lahkeista pitkälle vanhukselle, joten kenkien täytyi omata korkeat varret sen peittääkseen. Hitaasti palvelijatkin katosivat ympäriltä, kun Garrett niin kovasti keskittyi hommiinsa – jotain tuo kyllä kuuli tarjoilusta ja jotain myöntävää hän oli vastannut…
Kreivi tonki vaatekomeroa yhdessä kartanon käyttämättömistä huoneista, eikä huomannut liskon saapumista, ennen kuin tuo avasi suunsa. Siitäkös tuo vasta säikähtikin, nytkähtäen ja melkein hypäten ilmaan kääntyessään ympäri.
"Älä tee noin!" Garrett ärähti ymmärtäessään, kuka se oli ja ettei vaaraa ollut. Silmät kävivät tarkastelemaan käärmevanhusta päästä varpaisiin, tyytyen ainakin toisen puhtauteen. Hiukset olivat kuitenkin vielä harjaamattomat, se pitäisi korjata. Mutta se kaikista pahin?
"Miksi laitoit likaisen kaapusi yllesi! Eihän peseytymisestä ole mitään hyötyä, jos heti sotket itsesi uudestaan," nuori mies tuhahti ja nosteli äkkiä vaatteita käsivarrellensa.
"Riisu se ja pukeudu näihin," Garrett käski, lajitellen valintansa odottavalle, pedatulle sängylle. Oikein röyhelöinen paita, tumma liivi ja tumma, vaaleankultaisella koristeompeleella koristeltu takki… Eiköhän siitä jotain tulisi.
((Siellä se kreivi karjuu takana. Joku saa luvan taklata mokoman.))