My doggy! || Aksuu

Linnalla sijaitseva sairastupa on lähinnä tarkoitettu linnan väelle, sekä kuninkaan sotilaille. Kaikki jotka taistelevat ihmisten riveissä, ovat liittyneet armeijaan, voivat hakea täältä hoitoa haavereihinsa. Sairastupa on kolmikerroksinen sivurakennus linnan muurien sisällä. Sairastuvalla työskentelee niin tavallisia hoitajia ja lääkäreitä, kuin parantajiakin. Magian kanssa temppuilevat parantajat ovat kuitenkin ihmisten puolella harvinaisia, joten parantajaa pääsevät tapaamaan yleensä vain korkea-arvoiset kenraalit.
Alimmassa kerroksessa sijaitsee huoneita hätätapauksille, jotka juuri ovat saapuneet tuvalle. Toinen kerros on täynnä lepohuoneita ja ylin kerros on yksityisille hoitohuoneille, johon pääsevät vain harvat ja valitut.. he, jotka laskevat itsensä tärkeiksi.

Valvoja: Crimson

Re: My doggy! || Aksuu

ViestiKirjoittaja Aksutar » 18 Syys 2014, 12:32

Pieni hymy käväisi naisen kasvoilla, Jackin käydessä kiittämään naista tuon sanoista. Lily saattoi vain kuvitella, mitä kaikkea Jack oli saanut kestää elämänsä aikana, eihän hänellä ollut minkäänlaista käsitystä tuollaisesta tuskasta. Silti Lily saattoi tuntea sääliä miestä kohtaan, joka oli kaiken menettänyt ja saanut syyt niskoilleen mustamaalaamisen kautta. Nyt kuitenkin hän katsoi eri tavalla Jackia ja varsinkin Kalmaa. Lily oli aina olettanut Kalman olleen se väärinymmärretty - tavalla tai toisella... - mutta Jackin tarinan jälkeen ei ollut epäselvää, kuka se paha tässä oli. Joten, Lily katsoi Jackin raivon olevan oikeutettua. Jo pelkkä totuuden kuuleminen sai siniverisen suuttumaan aavekoiralle, kuinka sellaista hirviötä edes katseltiin hovissa?! No, olihan koira velhon ystävä mutta.. silti.
Olihan tietenkin mahdollisuus, että Jack valehteli ja koitti mustamaalata Kalman... Mutta jos totta puhuttiin, Lily mieluummin uskoi Jackia, kuin sitä piskiä. Kaiken lisäksi Jack ei koskaan ollut näyttänyt tällaisia tunnereaktioita, joten Lily ei suostunut uskomaan, että mies muka näytteli kyyneleensä.

Käsi Jackin poskella pysähtyi miehen käydessä laskemaan oman kätensä siniverisen kädelle, jonka jälkeen Lily kiltisti otti kätensä omalle puolelle, jahka Jack irti oli päästänyt. Hän ei tiennyt mitä Jackin puheisiin nyt olisi voinut sanoa, Lilyllä ei ollut mitään hajua siitä missä Jackin perhe ja läheiset olivat ja jos olivat edes hengissä...
"Ehkä sinun pitäisi etsiä heitä..." Lily lopulta hymähti, katseen käydessä seurailemaan Jackin käden liikkeitä, miehen selvästi odottaessa jonkinlaista lupaa, ennen kuin siniveriseen varsinaisesti koskisi. Lupa annettiin pienen nyökkäyksen myötä, jonka johdosta Jack kävi sukimaan pitkiä, punertavanoransseja hiuksia, välillä myös eksyen kämmenselällään koskemaan siniverisen poskea. Lily hymähti pienesti sulkien katsettaan hieman, sen pahemmin sanomatta mitään tilanteeseen.

Jackin kysymyksen myötä katse kuitenkin kävi kääntymään paremmin miehen puoleen, Lilyn viimein nojautuessa kauemmaksi miehestä.
"Parane, äläkä hankkiudu hankaluuksiin" Hymyillen prinsessa tokaisi, samalla kun nousi ylös sängyn reunalta "Sen voit tehdä minulle".
"Mutta minun täytyy nyt mennä, ennen kuin minua aletaan etsiä, mikä sinällään on naurettavaa, mutta.." Nainen tuhahti jokseenkin kuivahkosti moisille ajatuksille "Lepää sinä rauhassa ja parane kunnolla, ennen kuin yrität edes nousta. Se oli käsky" Pieni virnuileva hymy kävi naisen kasvoilla, ennen kuin hyvästiksi nyökäten Lily lähti poistumaan huoneesta, jättäen Jackin lepäämään ja palautumaan äskeisestä yhteenotosta.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: My doggy! || Aksuu

ViestiKirjoittaja suskari » 18 Syys 2014, 14:06

Etsiä heitä, hänen perhettään, jota Jack ei ollut nähnyt tai kuullut mitään viimseiseen 200-vuoteen.. Olisko kukaan enään hengissä? Kaupungissa, jossa hän oli asunnut, ei tunnettu sanaa magia ja sellainen joka sitä edes harjoitti heitettiin samantien teloitettavaksi vailla oikeudenkäyntiä. Joten kukaan ei voinnut olla hengissä ihme hokkus pokkusten ansiota, kaikki olivat olleet vain tavallisia ihmisiä. Mutta ehkä hän voisi löytää perheestään jotakin.. tietoa kirjoista tai vastaavista. Cypritiin kuitenkin tuntui tulevan tavaraa ympäri maailmaa ja aina kauppiailta saattoi kysyä tavaroita, kirjoja ja muuta mistä saattoi olla hyötyä. Joten ihan toivottomaksi Jack ei prinsessan kehottamisesta mennyt.. se vain vaatisi aikaa ja kärsivällisyyttä.
"Tai jotain mitä heistä voisi olla.. perheeni ei ollut mikään vähäpitoista." Jack kävi toteamaan Lilyn kehotukseen etsiä perhettään.. Jack ei liikaa tahtonut elätellä itselleen toivoa että he olisivat hengissä, korkeintaan heidän jälkeläisensä. Mutta olisi sekin suuri lohtu turhankin vanhalle miehelle.

Lily siirtyi kauemmas loukkaantuneesta miehestä tokaisten miehelle että hänen olisi parannuttava, ja oltava joutumasta hankaluuksiin. Se oli asia jota prinsessa nyt tahtoi mieheltä, eikä Jack käynnyt kieltämään sitä.. ei hän ollut tästä lähdössä yhtikäs minnekkään vähään aikaan vällyjen välistä. Ja hankaluudet olivat sen koiran hommaa, ei hänen..
"Kuten toivotte teidän korkeutenne." Jack kävi toteamaan suoden prinsessalle hymyn siinä missä tuo hänelle ja nyökkäsi kevyesti ennen kuin nainen oli kadonnut ovesta ulos. Tämän jälkeen Jack painoi päänsä takaisin tyynylle.. vaikka pieni kutina Blackistä.. Sethin tulemisesta paikalle hieman häiritsikin, mutta mies yritti vakuuttaa itsellensä ettei se hullu enään palaisi tänne.
suskari
 

Edellinen

Paluu Sairastupa

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron