Kosken jälkeen || Suskari

Linnalla sijaitseva sairastupa on lähinnä tarkoitettu linnan väelle, sekä kuninkaan sotilaille. Kaikki jotka taistelevat ihmisten riveissä, ovat liittyneet armeijaan, voivat hakea täältä hoitoa haavereihinsa. Sairastupa on kolmikerroksinen sivurakennus linnan muurien sisällä. Sairastuvalla työskentelee niin tavallisia hoitajia ja lääkäreitä, kuin parantajiakin. Magian kanssa temppuilevat parantajat ovat kuitenkin ihmisten puolella harvinaisia, joten parantajaa pääsevät tapaamaan yleensä vain korkea-arvoiset kenraalit.
Alimmassa kerroksessa sijaitsee huoneita hätätapauksille, jotka juuri ovat saapuneet tuvalle. Toinen kerros on täynnä lepohuoneita ja ylin kerros on yksityisille hoitohuoneille, johon pääsevät vain harvat ja valitut.. he, jotka laskevat itsensä tärkeiksi.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja suskari » 28 Huhti 2009, 19:47

Kalmankoira

Niinpä, eipä hän paljoa ihmistä kummempi ollut ulkonäöltään. Ainoastaan oikea silmä ja käsien raatelu mustat kynnet paljastivat hänen olevan kaikkea muuta kuin ihminen... niin ja tietysti hänen terävät hampaansa. Muuta poikkeavaa ei ollut.
Prinsessan ilmoitteaessa, että hänen toivomuksensa oli ehkä kaikkein erikoisin... Jotenkin hän oli arvannut että tuo sanoo noin hänen vaatimattomasta toivomuksesta. Mutta minkäs sille voi jos ei muuta halunnut kun kaikki tarvittava oli jo?
"Liha ja kala kelpaa ihan hyvin... Eikä mitään kasviksia, en ole pupu kasvisten puputtaja. Eikä mielellään kauhean maustettua, masu parka ei kestä." Kalma kertoi sitten toivomuksensa ruuan suhteen. Oikeasti hänen maha kyllä kesti mausteistakin ruokaa, mutta hän ei vain pitänyt siintä kun ihmiset peittivät maukkaan lihan maun jollakin mauste kasoilla. Ihmiset ja näiden oudot tavat.
Ja taas hän oli jotenkin arvannut, että tuo kuningas tuskin tulisi häntä pahemmin kiittelemään. Voisi tulla... Hän haluaisi kuninkaalta juuri nyt sitä kiitosta kaikkein eniten, mutta ilmeisemmin tuo ei sitten ei pitänyt hänestä... Ja syykin taisi olla jo ihan selvä? Mutta silti. Olisi todella töykeää jättää hänen tekonsa huomioimatta, vaikka tiesi siintä. Maailma on julma.
"Ouh... Ane antoi minulle tuossa päivällä timantin ja olisiko mitenkään mahdollista teettää siintä korua minulle? ...Tosin se timantti seikkailee jossakin Blackin mukana, kun herra vahtii sitä puolestani." Kalma sitten pyysi viellä kun sattui muistamaan senkin asian. Hän pääsisi ainakin halvemmalla, jos joku muu teettäisi sen ja maksaisi sen hänen puolestaan. Eikä hänen palkassaan kylläkään paljoa kehmista ollut, mutta eipä hän sitä paljoa tarvinnut.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 28 Huhti 2009, 20:38

Lily

Liha ja kala.. yllätys, ei Lily kyllä ollut olettanutkaan että tuo söisi kasviksia. Pelkkä miehen olemuskin kertoi ettei hän ollut viherpipertäjiä. Jack sai kiittää onneaan että ihmiset eivät olleen niin viherpipertäjiä mitä haltijat.. kyllä, Lilyllä oli kokemusta haltijoiden ruuista. Vaikka se epämiellyttävä muisto olikin.
Lily nyökkäsi pienesti Jackin lopetettua kertomasta mitä tämä oikein söi. Sen jälkeen Jack kertoi timantista, jonka Ane oli tälle antanut. Lily oli hetken täysin lukossa, mutta nyökkäsi sitten.. ei hän uskonut että Ane nyt timantteja muille jakelisi, mutta ilmeisesti näinkin oli päässyt käymään. Tosin kyllä Jack sen ansaitsikin, tämä ansaitsisi paljon enemmänkin.
"käsken korusepän tekemään siitä korun. Kysele sitä sitten Blackiltä, en usko että me törmäämme niin usein mitä te." Lily sanoi lopulta lähtien kävelemään ovelle päin.
"palaan pian" Lily huikkasi olkansa yli.. hänellä ei ollut hajuakaan miksi hän meinasi palata, mutta aikoi näin kuitenkin tehdä.. kai se oli uteliaisuus.

Joten, Lily häipyi huoneesta sen kummempia sanomatta ja kävi samantien ilmoittamassa keittiölle, että sairastuvalla oli potilas jolle piti tarjoilla ruokaa. Eihän se todellakaan ollut prinsessan homma hoitaa moisia juoksu asioita, mutta koska hänellä oli tylsää ja hän oli sen verran kiitollinen Jackille, hän päätti tehdä sen itse. Heti sen jälkeen Lily kävi hakemassa timantin Blackiltä ja vei sen juoksupojalle, joka sai luvan toimittaa sen kylän parhaalle korusepälle, maksoi mitä maksoi.

Sen tehtyään Lily suuntasi takaisin sairastuvalle. perhana, miski hän enää sinne meni? Jack varmasti halusi omaa rauhaa.. mutta silti uteliaisuus vei voiton. Jackissa lähinnä kiinnosti se että tämä oli kuninkaan murha yrityksen jälkeen pelastanut prinsessan.
Käytävät olivat yllättävän hiljaisia.. no olihan nyt ilta, mutta tämä oli jo todella hiljaista. no, Lily ei siihen sen enempää huomiota kiinnittänyt, vaan päästyään ovelle, koputti siihen kolmesti ja astui sisään, sulkien oven perässään.
"kaikki hoidettu" Lily sanoi kääntyessään ympäri ja käveli lähemmäksi.. huoneessa oli jo melko pimeää, ehkä pitäisi sytyttää muutama kynttilä.. tai no, Jack varmaankin näki paljon paremmin mitä Lily itse.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 28 Huhti 2009, 21:29

Kalmankoira

"Kiitos paljon. Yeah... Kyselen kunhan pääsen ylös sängystä." Kalma kiitteli viellä Liliyä vaivannäöstään kun tuo suostui teettämään hänelle korun ja viellä oikein ruokaakin. Täytyi myöntää, että prinsessa oli ystävällinen... Oikeastaan hän ei ollut viellä kertaakaan törmännyt noin ystävälliseen ihmiseen, joka uskalsi puhua hänen kanssaan normaalisti heti ensi näkemällä, eikä ollut sättimässä muutenkaan mikä hän oli. ...Toisin kuin eräs nimeltä mainistematon.
Sitten Lily poistuikin omille teillensä, mutta lupasi viellä oikein palata. No jopas... Oliko hän noin mielenkiintoista seuraa? Joka tapauksessa prinsessa oli nyt poistunut ja Kalma veti kirjan eteensä, jotka kävi sitten lukemaan ihan tylsyyttään.

Jonkin ajan päästä hänen pyytämä ruoka vihdoin saapui ja tarjotin annettiin miehelle syliin, josta se avattiin sieltä paljastui kokonaan paistettu pikku sika. Nam! Mies kiitti puoli huolimattomasti tarjoilijota ja kävi käsin syömään sikaa. Hänelle ei todellakaan ollut kukaan opettanut käytös tapoja... tai osasi hän käyttää, mutta niiden käyttö kädet paketissa olisi varsin vaikeaa, joten tämä oli hänen ratkaisunsa ongelmaan. Sika ei kauaa lautasella vanhettunut ja se oli pian aavekoiran vatsassa. Lautanen vietiin pois ja Kalma pääsi rauhassa pötköttelemään sängyllään... samalla kun nuoleskeli sormiaan jostakin liemestä. Harvinaista, kerrankin hän piti jostakin ihmisen tekemästä ruuasta. No olihan häneltä kysytty mitä hän haluaisi. Sormensa nuoltuaan puhtaaksi mies laski kätensä kylkensä viereen hukotellen. Ei suinkaan väsymyksestä, vaan kun hänellä sattui olemaan tylsää.

Oveen koputettiin kolme kertaa ja Kalman huomio keskittyi paikalle tulleeseen prinsessaan, joka ilmoitti että hänen pyytämänsä asiat olisi nyt tehty. "Kiitos vain vaivan näöstä." Kalma kiitti hymyillen pienesti.
"Voit sinä valoakin laittaa, mutta kunhan et mitään hirveää valoistusta." Kalma ehdotti prinsessalle kun tuolla taisi olla pimeässä hieman vaikeuksia. "...Ja tule vain istumaan asti. En minä pure." Kalma pyysi prinsessaa ystävällisesti tulemaan vain lähemmäs. Ei hänellä ollut aikomustakaan vahingoittaa tuota, ellei mitään mullistavaa tapahdu hänen päänsä sisällä. ...Eikä hänellä tainnut olla lääkkeitä tässä lähellä, takki oli jossakin.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 28 Huhti 2009, 22:10

Lily

Jack kiitti Lilyä vaivan näöstä.. pientähän tuo oli, mutta oli se mukava auttaa.. vaikka tuollaiset asiat eivät yhäkään kuuluneet prinsessan hommiin. Lily huomasi myös että Jack oli näemmä syönyt jo.. huoneessa leijaili ruuan hälvenevä tuoksu. Hyvä vain, eipähän kuollut raukka nälkään.
"voisihan sitä kai hieman.." Lily vastasi mietteliäänä Jackin sanottua että voisi Lily valoakin laittaa... joten Lily sytytti yhden kynttilän ja laski sen yöpöydälle oven viereen.. se riitti, ei sitä koko huonetta tarvinnut valaista.
Jackin seuraava kommentti sai Lilyn hymähtämään pienesti.. ei tämä purisi? Ei sitä koskaan tiennyt, mutta Lily luotti nyt tuon sanaan ja hetken mietittyään käveli sängyn vierellä olevalle tuolille.
"kuulin että et ole ihan normaali ja osaat olla arvaamaton.. joten anna anteeksi jos vaikutan epäilevältä, mutta se nyt on vain normaali itsesuojelu vaisto.. minulla kun ei ole niin hyviä kokemuskia "friikeistä".. jos sinua nyt friikiksi voi edes kutsua" Lily sanoi varovasti.. hän ei todellakaan halunnut suututtaa Jackia, mutta halusi tehdä mahdollisimman selväksi että ei ilkeyttään pelännyt tätä.. toiset kun pelkäsivät ja hyljeksivät "friikkejä" vain sen takia että olivat kuulleet huhuja näistä.. Lily oli oppinut arvioimaan jokaista olentoa yksilönä, mutta silti hänellä oli melkolailla vain huonoja kokemuskia "friikien" kannalta.
"Anteeksi uteliaisuuteni, mutta mikä sinä oikeastaan olet?" Lily kysyi lopulta.. liekö kaikkein ystävällisin kysymys heti ensimmäisellä tapaamisella, mutta parempi kysyä suoraan.. ja otetaan huomioon että Lily oli vasta nuori ja hölmö.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 29 Huhti 2009, 07:40

Kalmankoira

Lily kävi laittamassa pimeään huoneeseen valoa ja tuli sitten hänen sänkynsä vierellä olevaan tuoliin istumaan. Jotenkin oli helpottunut olo kun tuo vihdoin uskalsi tulla hänen lähelleen. Oli nimittäin varsin puuduttavaa kun kaikki pelkäsivät häntä ja etenkin silloin kun hän haluaisi vain seuraa... kaikki melkein juoksivat karkuun tai mollasivat häntä. Se myrkytti vain hänen vihaansa entisestään...
Sitten Lily pyytelikin anteeksi kun oli äsken ollut niin epäilevä häntä kohtaa. Kalma pudisti pienesti päätään hymyillen hieman huvittuneesti. "Ei se mitään... Koen tuollaista päivittäin joten olen tottunut." Tottunut? Voisikohan sitä noin sanoa? Ei hän oikeasti ollut, mutta halusi olla edes hieman prinsessan mieliksi, niin kuin tuo yritti olla häntä kohtaan. Mutta siintä hän ei paljoa pitänyt kun prinsessa kertoi, ettei hän kuulemansa mukaan ole "normaali" ja että oli vielä arvaamaton. Ehkä arvaamaton, mutta kyllä hän omasta mielestään oli normaali. Kyllä hän sen myönsi, että hän saattoi välillä käyttäytyä varsin oudosti ihmisten kantilta katsottuna, mutta hän oli koira, ei ihminen. Pitäisi sitä nyt sen verran tajuta.
Lilyn kysymys ei todellakaan ollut kaikken ystävällisin aloitus ja Kalma tapitti tuota neutraalina hetken aikaa, kunnes hymähti. "Olen vain koira, en sen erikoisempi."
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 29 Huhti 2009, 10:34

Lily

vain koira? Jack ei kyllä näyttänyt yhtää koiralta, mutta kai tämä sitten oli muodonmuuttajia.. muuta selitystä Lily ei keksinyt, joten nyökkäsi vain pienesti. Ei hän siitä enempää kehdannut kysellä, ainakaan vielä. Eihän hän ollut tänne tullut pitämään ristikuulustelua, eikä sitä koskaan tiennyt milloin Jackilla napsahtaisi.
Lily oli kyllä pienempänä saanut kuulla kunniansa siitä, että "friikeille" ei puhuta.. hänellä oli pienempänä tapana jutella jokaiselle friikille, joka heidän leivissään oli. Se oli se uteliaisuus, mikä pisti liikkeelle. Tosin nykyään se uteliaisuus oli laantunut, mutta silti aina sillointällöin tuli juteltua näidenkin kanssa. Hän oli huomannut että eivät nämä niin sanotut friikit olleet kovinkaan paljon heistä eroavia.. vain vähän erillaisia ulkoa päin, mutta sisältä melkein samanlaisia.
"taisit satuttaa itsesi pahemman kerran.. Ane kertoi oman versionsa tarinastanne, mutta arvaat varmaan miltä sellainen seikkailu kuulostaa lapsen selittämänä." Lily sanoi naurahtaen pienesti lopussa.. Ane tosiaan oli selitellty ties mitä jonnin joutavia siinä ohimennen, kun oli kertonut mitä oikeasti tapahtui viime yönä.
pää asia kuitenkin oli että nämä molemmat olivat elossa ja kutakuinkin ehjinä.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 29 Huhti 2009, 16:32

Kalmankoira

"Vähän joo... Mutta pahemmassakin ollaan oltu." Kalma hymähti pienesti siihen, että oli hieman saaneen näköinen, mutta ainakin hengissä. "Lapsi on lapsi... Minkä tarinan hän muuten selosti?" Kalma kysyi prinsessalta ihan omaa uteliaisuuttaan, minkä tarinan pätkän Ane oli mennyt sepostamaan heidän pikku seikkailustaan. Mutta eihän sillä loppu peleissä paljoa väliä ollut, pää asia oli todellakin se että he kumpikin olivat hengissä. Tosin hänen henkiin jäämistä ei taidettu paljoa juhlia, mutta kyllä varmaan sitä päivää tullaan varmasti juhlimaan kun hän joutuisi hirren silmukan jatkoksi, tai yli päätänsä pyövelin käsittelyyn. Hänen olisi lähdettävä koko saarelta ennen sitä päivää tai olla pitkin saarta paossa... Ehkä se ensinmäinen kuulosti paremmalle, vaikka hän joutuisikin jättämään ystäviään tai tuttujaan taakseen. Mutta olisi se sen arvoista. Oma henkiriepu tärkeämpi on.

Kalma tapitti hetken hiljaa Lilyä, kunnes lähti varovasti nousemaan sängyn reunalle istumaan. Kalma väläytti prinsessalle pienen hymyn, niin että tuon terävät hampaat välähtivät hetken aikaa esillä.
"Ajattelin lähteä hieman jaloittelemaan... Haluatko seurakseni?" Kalma sanoi nousyessaan ylös sängystä ja pyysi prinsessaa samalla seurakseen. Ei hän linnasta minnekkään olisi lähdössä, mutta halusi nyt muuten vain kävellä kun oli maannut koko eilisen päivän ja tästäkin puolet. Eikä haavat paranisi pelkästään makaamalla... piti sitä liikkuakin kun siihen kykeni.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 29 Huhti 2009, 17:02

Lily

"hän kertoi rosvoista ja koskesta ja siitä kun Black tuli.. oikein ylisti sinua" Lily vastasi Jackin kysymykseen siitä, mitä Ane oli hänelle kertonut.
Tosin Anen selostus oli ollut sekavampaa, mutta Lily oli saanut siitä sen verran selville että Ane oli eksynyt ja Jack oli hänet kotiin tuonut, mutta matkalla nämä olivat törmänneet "ilkeisiin" miehiin ja sitten jotenkin koskeen joutuneet.. ja Black oli heidät sielä noukkinut.
Lily ei välttämättä halunnut edes kuulla kunnollista versiota siitä, mitä tapahtui... Anen kertomana se kuulosti korkeintaan vain hurjalta, mutta jos joku tosissaan olisi sen selostanut Lilylle, tämä varmaan olisi vieläkin Anea halimassa ja toitottamassa tälle, ettei enää ikinä poistuisi linnan alueelta ilman lupaa.
Jackin alkaessa nousta istumaan, Lily meinasi karjaista tätä takaisin makuulleen.. hänellä oli kokemusta miehistä jotka luulivat voivansa haavoittuneena hypellä kuin rusakot, vaikka nämä todellisuudessa kaipasivat lepoa.. mutta tällä kertaa Lily jätti sanomatta mitään, kai Jack tiesi mitä teki.
Jackin vilauttaessa teräviä hampaitaan, Lily ei tiennyt olisiko pitänyt pelätä vai ei, joten hän vain hymyili pienesti ja katsahti muualle.
"toki.. eihän sinua voi yksin päästää hortoilemaan..mutta oletko varma että kykenet vielä jalottelemaan?" Lily kysyi nousten siinä samalla ylös mitä Jackkin.
Toisaalta, kai se jaloittelu auttaisi.. Lily ei sitä tiennyt mikä Jackin tilanteessa olisi ollut parasta, mutta jos hän olisi ollut samassa tilanteessa, hän olisi varmastikkin jäänyt sänkyyn lepäämään.. tosin jos Lily samaan kuntoon olisi joutunut, hän olisi jo varmasti kuollut.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 29 Huhti 2009, 17:51

Kalmankoira

Vaikka hän nyt olikin lähdössä kävelemään ja jaloittelemaan, niin hän kyllä tiesi kroppansa ja kuinka nopeasti haavat hänellä parantuisivat... Huomenna ne olisivat jo arpeutumis pisteessä ja hän ottaisi siteet pois sanokoot kuka hyvänsä sitä vastaan. Sitä paitsi hän oli havainnut itse että isot haavat parantuivat paremmin ilman siteitä, kunhan niitä sitten välillä pesi ja huolsi muutenkin.
Hmm... Lily ei tainnut pitää hänen äskeisestä hymystään, jossa hän paljasti osittain hampaansa? Ei hänen hampaansa pelkästään voineet olla niin pelottavia? No ihmiset nyt eivät kyllä ole pahemmin tottuneet tervä hampaisiin hymyn väläytyksiin. Mutta ei siinä silti mitään kamalaa voinut olla. Voi ihmisiä...
Prinsessa suostui hänen seurakseen ja Kalma hymähti itsekseen kävellen hakemassa jonkin liinan jostakinpöydältä, josta teki itselleen kanto siteen toiseen käteensä, joka oli myös saanut vastata kaikki pahimmat osumat. Sen liikuttelu vielä ei ollut kovinkaan järkevää.
"Toki, toki tiedän... En minä niin tyhmä ole, että lähtisin puoli kuntoisena pomppimaan." Kalma vastasi sitten prinsessan kysymykseen. Ai, eikö hän ollutkaan viellä ihan terveen näköinen? Kyllä hän silti lähtisi kävelemään.
"Saat muuten toimia oppaana, sillä en oikein osaa liikkua täällä... Mutta ensin haluaisin käydä viellä tervehtimässä ihan itse Anea. Jos suinkin käy?" Kalma kysyi sitten Lilytä kävellessään sairas huoneen ovelle päin. Hän halusi vielä käydä tervehtimässä sitä pikku pirpanaa ihan itse ja näyttää samalla, että oli jo parempaan päin menossa. Ja ties milloin he taas tapaavat... Olikohan hän juuri kiintymässä siihen nappulaan?
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 29 Huhti 2009, 18:22

Lily, Ane

Oli helpottavaa kuulla ettei Jack ollut niin tyhmä että lähtisi puolikuntoisena pomppimaan pitkin pihoja. Hyvä niin. Ei Lily kyllä uskonutkaan että tämä niin tyhmä olisi.. ei Tyhmä oikeastaan ollut oikea termi, vaan jääräpäinen.
Sitten Jack ilmoitti että halusi nähdä vielä Anen, Lily nyökkäsi nopeasti ja lähti Jackin perässä ovelle päin, miettien samalla oliko Ane enää hereillä? Tämä tosin oli nukkunut pitkälle aamuun asti, joten kai Ane vielä ainakin puoliksi hereillä oli.
"heh.. linna osaa olla kyllä melkoinen sokkelo, jos täällä ei ole tottunut liikkumaan. En minäkään tiedä jokaista paikkaa linnasta.. lähinnä ylimmät kerrokset ja kellari on minulta jääneet tutkimatta" Lily selitti heidän lähtiessä kävelemään käytävää pitkin.
Lily antoi Jackin määrät vauhdin. Hänellä ei ollut minnekkään kiire, eikä hän uskonut että Jack nyt kauhean nopeaa halusi liikkua.

Lily johdatti Jackin toiseen kerrokseen, makuuhuone käytävälle. Hän ei sen paremmin esitellyt paikkoja, osaksi siksi ettei jaksanut kertoa ja osaksi siksi, että hän epäili ettei Jackia pahemmin kiinnostanut.
Pian he saapuivat yhdelle ovelle ja Lily koputti oveen kolmesti, ennen kuin astui sisään.
Ane istuskeli keskellä huoneen lattiaa ja piirteli hiilen palasella paperi kääröön. Hän oli jo pukenut päälleen pitkän, valkoisen yö"mekon", mikä kieli siitä että tämä oli kohta puoliin menossa jo nukkumaan.
"ane kulta.. Jack halusi nähdä sinut vielä" Lily sanoi astuttuaan huoneeseen ja käveli peremmälle.
"a! Voitko jo paremmin?" Ane kysyi heti huomatessaan Jackin ja nousi ylös.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 29 Huhti 2009, 19:14

Kalmankoira

"Ehkä parempi, ettet edes mene käymään kellari kerroksessa... Etenkin jos minä olen siellä." Kalma tuumasi Lilyn sanoihin lähtien kävelemään omaan hitaaseen verkkaiseen tahtiinsa tuon perässä. Kävely teki hieman kipeää, mutta kyllä tämä tästä ja hänellä oli muutenkin korkea kipu kynnys, joten ei pienet kivut häntä paljoa haitanneet. Niihin tottui kun kävi toinen toistaan rajumpia taisteluita, tai yli päätänsä yhteen ottoja. Mutta prinsessan ei todellakaan kannattanut olla vankiloissa samaan aikaa kuin hän. Tuo voisi saada ikuiset traumat jos näkisi hänet toiminnassa, tuo kun tuskin on paljon tottunut näkemään verta ja suolia.
Käytäviä pitkin kävellessään Kalma katseli uteliaan näköisesti ympärillensä, koittaen pistää mahdollisimman paljon muistiin, että osaisi jatkossa liikkua täällä. Ei olisi kiva eksyä. Mutta lopulta he pysähtyivät erään oven eteen ja prinsessa koputti oveen jälleen kolmesti. Oliko tuo jokin tapa ihmisillä, vai kenties vain prinsessalle pinttynyt tapa? Hän ei tiennyt eikä jäänyt sitä kummoisemmin miettimään sitä.

Lily astui Anen huoneeseen ja ilmoitti Kalman tulleen, jonka aikana mies astui itsekkin sisään. Kalma hymähti pienesti tytön sanoihin. "Voin. ...Mitä piirrät?" Kalma vastasi nuoren prinsessan kysymykseen ja käveli tuon luokse kysyen mitä tuo oli piirrellyt ennenkuin he olivat tulleet. Kalma kyykistyi Anen tasolle ja tapitti tuota hetken aikaa silmiin, mutta lopetti sen erään syyn takia. Hän ei halunnut että tuo joutuisi hetkeksikään hänen "pahan silmän" valtaan. Lapsi parka voisi saada ikuiset traumat.
"Meinaatko tulla viellä minua huomenna katsomaan? ...Kysyn vain, koska lähden varmaan huomenna illalla ja emme varmaan tule näkemään vähään aikaan." Kalma kertoi sitten miten asia oli, paitsi että vaimensi hieman tuota "ei nähdä vähään aikaan". He tuskin tulisivat tämän jälkeen enää koskaan tapaamaan toisiaan, ellei Kalma tule omin jaloin tänne ja sen hän teki vain virkaansa noudattaessa tai hoidattamassa itseään välillä. Muuten tuskin, ellei Blackiä välillä käynyt kiusaamassa.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 29 Huhti 2009, 19:53

Lily, Ane

"en mitään oikeastaan.. kunhan raapustelen" Ane vastasi Jackin kysyessä mitä hän oikein piirsi.
Ei hän oikeastaan mitää piirtänytkään.. kunhan vain suttasi paperille jotain satunnaista, kuvioita ja tikku-ukkoja lähinnä. Ei hänen ikäiset nyt niin lahjakkaita olleet piirtämään, paitsi erikois tapaukset.
Lily jäi oven viereen seuraamaan Jackin liikkeitä.. tosin hän ei uskonut että tämä nyt Anea satuttaisi. Lily ei itseasiassa nähnyt Jackissa mitään pahaa.. se johtui ehkä siitä ettei hän ollut nähnyt sitä toista puolta ja toivonmukaan ei tulisi näkemäänkään. Hän näki Jackin vain väärinymmärrettynä "friikkinä".
Ane katsoi Jackia silmiin siinä missä tämäkin häntä, mutta pian tuo käänsi katseensa muualle. Syytä Ane ei tiennyt, mutta ei sitä alkanut kyselemäänkään.
Ane näytti huomattavasti surullisemmalta kun Jack kertoi etteivät he tulisi näkemään vähään aikaan. Ane kun piti Jackista, tämä oli yksi harvoista sosiaalisista "linkeistä" joita hänellä oli perheen ja papittaren lisäksi... oikeastaan Jack oli ainoa näiden lisäksi.
"kyllä minä tulen vielä katsomaan sinua, jos äiti antaa luvan" Ane sanoi lopulta ja vilkaisi Lilyyn, joka nyökkäsi nopeasti.
Sen jälkeen Ane kietaisi kätensä Jackin kaulan ympärille ja halasi tätä nopeasti. Lilystä tuo oli suloinen näky, mutta siitä hän ei menny takuuseen pitikö Jack siitä.. mutta eihän se nyt voinut pahaakaan tehdä.
"kiitos vielä.. ja hyvää yötä" Ane sanoi päästäen irti Jackistä.
Tosiaan.. alkoi olla jo Anen nukkumaanmeno aika, mutta tuo oli vielä yllättävän pirteällä päällä..
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 29 Huhti 2009, 20:34

Kalmankoira

Anen masentuneen näköinen ilme ei ollut Kalman mieleen yhtään, mutta se oli totuus. He ei vät tulisi enää näkemään tätä vähään aikaan, tuskin koskaan enää. Hän kun ei kyennyt liikkumaan päivällä ja illalla taas Ane oli käymässä jo nukkumaan kun hän heräisi "yö uniltaan".
Mutta Anen kertoessa, että aikoisi viellä tulla katsomaan häntä viellä Kalman kasvoille levisi pieni tyytväisyydestä johtuva hymy. Mukava kuulla, että tuo aikoisi vielä nähdä hänet ja silloin Kalma näyttäisi tytölle pienen yllätyksen. Nimittäin koira muotonsa, ei se ehkä ollut kovinkaan suurta, mutta Ane varmasti pitäisi siintä... Oli hänellä vielä muutakin tuolle, mutta se jääkööt totaalliseksi yllätykseksi. Ne olkoot hänen jäähyväis lahjansa häneltä tuolle pikku pirpanalle, joka oli onnistunut saamaan hänen kylmään sydämmeensä reiän.
Kalma hätkähti aluksi kun Ane kiersi kätensä hänen kaulansa ympärille ja halasi häntä. Outo tunne... Siintä on pitkä aika kun hänestä on oikeasti pidetty näin. Kerrankin tunsi kuuluvansa jonnekkin oikeasti.
"Samoin sinullekkin... ja öitä, nuku hyvin." Kalma toivotteli Anelle samalla kun nousi ylös, mutta ei viellä lähtenyt minnekkään vaan laski toisen kätensä tytön olkapäälle. "Muista tulla... Minulla on sinulle pari yllätystä." Kalma hymähti lempeästi ja kääntyi kävellen ovelle toivotellen Anelle viellä öitä ennenkuin katosii oven taakse.
Kalma kääntyi sittemmin Lilyn puoleen... "Minne seuraavaksi? Päätä sinä, minulle on ihan sama."
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 29 Huhti 2009, 21:16

Ane, Lily

Anen kasvoille levisi suuri hymy kun Jack sanoi että tällä oli hänelle pari yllätystä. Ane rakasti yllätyksiä! kuten kaikki lapset nyt yleensä, joten Ane nyökkäsi nopeasti ja painui sitten pehkuihin, Jackin poistuessa huoneesta. Ei menny kauaakaan kun Ane jo nukahti, hymyillen pienesti ja odottaen innolla seuraavaa iltaa.

.. Lily ei enää voinut mitenkään kuvitella Jackia pahaksi. Ei paha ihminen voinut olla noin kiltti lasta kohtaan. Lily ei voinut muuta kuin hymyillä pienesti kun Jack astui ulos huoneesta ja kysyi mihin he seuraavaksi menisivät.
"tuo oli suloista... mutta voisimme mennä käymään puutarhassa, sinne ei ole pitkä matka ja raitis ilma varmaan maittaisi sinullekkin" Lily sanoi lopulta lähtien hitaasti kävelemään eteen päin.
Hän johdatti Jackin käytäviä pitkin alimpaan kerrokseen ja sivuovesta ulos puutarhaan. Puutarhassa oli jo pimeää, mutta Lilyn nyt ei tarvinnutkaan nähdä mitään sen paremmin. Kuun puolikas loi aavemaista valoa hieman, mutta ei siitäkään näin ihmisen näölle ollut mitään hyötyä. No, Jack näki jos näki.
"tosin täällä on melko vilpoista.." Lily totesi heidän päästyään kunnolla pihalle asti.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 30 Huhti 2009, 07:14

Kalmankoira

Liliy oli ikäväkseen väärässä siinä etteikö hän oli paha, hän oli paha ja kieroutunut kuin korkkiruuvi. Se oli julma totuus ystävällisen kuoren alla.
Sitten Lily ilmoittikin, että tuo äskeinen oli ollut hyvinkin suloista. Voi olla, harvoin häntä näki lapsia kohtelevan tuolla tavalla, mutta poikkeukset ovat aina mahdollisia.
"Kyllä tekee, kun on maannut jo pari päivää sisällä." Kalma tuumasi Liliyn kommettiin, että hänelle tekisi raitis ilma hyvää ja lähti kävelemään omaa verkkaista tahtiaan tuon perässä. Puutarhaan vai? Hän oli ehkä joskus kävellyt sen ohi, mutta ei ollut kiinnittänyt siihen suurtakaan huomiota. Olisi ihan kiva nähdä se kerrankin kunnolla ja ihan ajatusten kanssa. Muutaman kerroksen alas klinkattuaan he kääntyivät jollekkin sivu ovelle ja pääsivät näin yölliseen puutarhaan, kuun sirpin valaistessa taivasta. Häntä ei pimeys pahemmin haitannut, mutta sääli että kaikki kukat olivat jo "nukkumassa" hän ei voinut nähdä tämän puutarhan väri loistoa.
"Ehkä vähän." Kalma sanoi katsahtaen Liliyä olkansa yli, kun tuo ilmoitti että täällä oli hieman viileää. Ei hänestä vaikka kikkaloikin ulkona ilman paitaa, housut jalassaan vain. Hän oli tottunut pieneen kylmän sietämiseen.
"Kaunis paikka... Sääli vain, etten voi nähdä kukkien väri loistoa." Kalma sitten sanoi kävellessään peremmälle puutarhaan ja katsellen ympärilleen.
"Voisitko tuoda Anen huomenna Blackin kämpän eteen? Tulen perästä sitten itse." Kalma kysyi Lilyltä... Hänellä oli pieniä viattomia taka-ajatuksia sen suhteen, että Ane pitäisi tuoda ulos. Hän yllätystään kun ei voinut oikein sisälle tuoda, mutta hän oli varma että Ane ihastuisi siihen iki hyviksi ja sehän oli tarkoitus. Tosin väkisinkin kävi mielessä mitä kuningas ajattelee kun hän "kaveeraa" tuon pikku prinsessan ja viellä Lilynkin kanssa. ...Lisäksi vielä onnistunut Blackin kanssakin luomaan jonkin sortin kaveri suhteen. Kuningas ei tykkää varmastikkaan kovinkaan hyvää, kun ei tuo muutenkaan hänestä pidä missään muussa muodossa kuin kuolleena. Ainakin sellaisen kuvan hän sai juteltuaan tuon kanssa.
suskari
 

EdellinenSeuraava

Paluu Sairastupa

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron