Mikäköhän hel***in paikka tämä on!? || Aksu

Linnalla sijaitseva sairastupa on lähinnä tarkoitettu linnan väelle, sekä kuninkaan sotilaille. Kaikki jotka taistelevat ihmisten riveissä, ovat liittyneet armeijaan, voivat hakea täältä hoitoa haavereihinsa. Sairastupa on kolmikerroksinen sivurakennus linnan muurien sisällä. Sairastuvalla työskentelee niin tavallisia hoitajia ja lääkäreitä, kuin parantajiakin. Magian kanssa temppuilevat parantajat ovat kuitenkin ihmisten puolella harvinaisia, joten parantajaa pääsevät tapaamaan yleensä vain korkea-arvoiset kenraalit.
Alimmassa kerroksessa sijaitsee huoneita hätätapauksille, jotka juuri ovat saapuneet tuvalle. Toinen kerros on täynnä lepohuoneita ja ylin kerros on yksityisille hoitohuoneille, johon pääsevät vain harvat ja valitut.. he, jotka laskevat itsensä tärkeiksi.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja suskari » 30 Heinä 2009, 21:16

Kalmankoira

Kyllä Kalma oli LIIANKIN tietoinen, että muisti oli mennyt ja sekös aavekoiraa kismitti ihan tuhottomasti, muttei viitsinyt sitä pahemmin näyttää. Johan tämä koko huone olisi sen raivon puuskauksen seurauksena ollut remontti kunnossa- ainakin huonekalut ja kaikki mikä vain hajotettavissa olisi. Eikä tässä kunnossa pahemmin riehuttu, sen verran Kalmakin sentään tajusi. ...Mutta jos se vankila juttu pitää paikkaansa niin hän haluaa ensinmäisenä kun punkan pohjalta pääsee hakkaa jonkun vangin nyrkkien kanssa hengiltä ja vielä senkin jälkeen piestä ruumista tohjoksi. Eihän se mitään auttaisi paitsi hänen raivoonsa, joka oli juuri saanut uuden viha kohteen: Haltiat.

Lily alkoi sitten kertomaan kaiken mitä tiesi tapahtuneesta ja Kalma kuunteli tarkkaan selityksen sen yhden haltian ulkonäkö esittelyn tullessa. Sininen puku? Kalma pysähtyi vähäksi aikaa miettimään ja uppoutui täysin omaan maailmaansa kuin olisi muistanut jotakin... ja muistikin, vaikkakin hämärästi ja epätarkasti, mitään selkeää ei ollut. Hän muisti hevosen ja sen sellässä olevan mehen, joka oli sinisiin pukeutunut, mutta kasvot jäivät ihan pimentoon samoin haju. Enempää ei tullutkaan flasbackiä, mutta tämä oli vain hyvä merkki sille että hänen muistinsa palaisi pätkittäin pikku hiljaa. Ja Herra suojatkoon sitä haltiaa kun hän vain muistaisi sen pirun kasvot. Mitään Kalma ei kuitenkaan sanonut kun sai pientä muistin palautusta.
"Tietääkö kuningas, että olen palannut?" Se kysymys esitettiin Blackille enimmäkseen ja olisi oikeastaan halunnut tuohon vielä kysyä, että mitä mieltä tuo oli hänen näinkin yllättävästä paluusta.

"Ja... tuota.. mistä minä sinut tunnen?" Kalma kysyi sitten prinsessalta unohaten kutsua tuota "neidiksi" tai "prinsessaksi". Mutta Kalma oli Kalma, eikä hän osannut/muistanut koskaan tuolla tavalla ketään puhutella. Ellei sitä pakottamalla pakoteta hänen kalloonsa ja tuskin prinsessa hänelle hirveästi suuttuisi.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 04 Elo 2009, 10:41

Black, Lily

Lily ei sitä huomannut, Mutta Black huomasi turhankin hyvin kuinka Kalma pysähtyi miettimään Lilyn sanoja.. muistiko tuo jotain? Hyvä vain jos muisti, Black eli yhä siinä toivossa että Kalma tulisi saamaan muistinsa takaisin.. tuo ei ollut yhtään niin kiva tuollaisena.
No, Prinsessa sai sanansa sanottua ja hiljeni sitten laskien katseensa maahan. Pian Kalma palasikin pikku siekkailultaan muistojen maailmasta ja kysyi Blackiltä tiesikö Kuningas että Kalma oli palannut. Black nyökkäsi pienesti, mutta jätti sanomatta asian ääneen.. tuo oli hyvinkin tietoinen asiasta, mutta Black veikkasi että kuningas olisi ollut yllättävän hyvillään mikälki Kalma olisi kadonnut niille teilleen.

Sitten Kalma kysyi mistä hän tunsi Lilyn. Lily nosti katseensa Kalmaan ja oli jo vastaamassa, mutta Black siirsi kasvonsa Lilyn pään viereen ja kuiskasi tuolle jotain korvaan. Lily jätti aloittamattoman lauseensa sanomattan, nyökkäsi pienesti ja poistui paikalta.. miksi? Black ei halunnut tätä vielä Kalman lähelle.. tai no, koska Black olisi halunnut näiden kahden olevan lähekkäin. Ei koskaan. Black oli kauan katsonut pirnsessan peraan ja viimeinkin kun oli tämän saanut, hän ei aikonut antaa kenenkään mennä tuon lähelle, mikäli se hänestä oli kiinni.
Lilyn poistuttua huoneesta Black siirsi katseensa Kalmaan ja kohotti toista kulmaansa.
"Ja mitä sinä nyt aijot? Lähteä etsimään kyseistä haltiaa?" Black kysyi ottaen askeleen lähemmäksi.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 04 Elo 2009, 11:55

Kalmakoira

Black nyökkäsi ja Kalma vain... no hyväksyi asian mielessään sen kummoisemmin näyttämättä mitään ulos päin. Tuo tosin tuskin olisi mitenkään iloinen hänen palustaan tai ainakaan sen Blackin kertoman tarina värssyn mukaan ainakaan.
Lily oli käymässä vastaamassa hänelle kun Black kuiskasikin tuon korvaan jotakin ja prinsessa poistui niin hyvineen paikalta. Kalma kieltämättä oli hieman hämmentynyt tuosta eleestä... Mitä hän nyt oli taas tehnyt väärin? Kalma vailkasi Blackin päälle tuon avatessa suunsa, eikä ollut mitenkään iloisen näköinen enää. Miksi hitossa tuo lähetti prinssan pois!? Ei hän ollut tekemässä mitään tuolle- ellei olisi tullut liian lähelle, eikä tuo ollut tulossakaan. Ja omasta mielestään Kalma oli pysynyt kohteliaana koko tämän ajan.
"Miksi sinä noin teit?!" Kalma ärähti nousten istumaan sängyn reunalle tapittaen velhoa melko vihaisena ja ingoorasi ihan kokonaan tuon kysymyksen. Totta kai hän oli menossa sitä haltaa metsästämään, kunhan saisi vain muistinsa takaisin. Toinen käsi siirtyi kylkeä pitämään kun silkka huutaminen saattui kulkiluihin.
Black saisi kuulla tuosta tempusta vielä pitkään, etenkin jos Kalma saisi muistinsa takaisin. Oli hänelläkin oikeus jutella Lilyn kanssa jos hän halusi ja toisekseen hän ei ole taittanut tuon päästä karvan karvaa kertaakaan. Eikö se jotakin kertonut tuolle? Eipä ilmeisemmin, hän oli vain hirviö jota pelättiin.

"Joo olen hirviö ja näin, mutta ei tarvitse kohdella kuin jotakin rutto tautista!" Kalma ärisi tuolle lisää nousten ylös, vaikkei sekään mikään viisain temppu ollut. Sattui kivasti joka hemmetin paikkaan. Niin ja eihän Kalma osannut muistin menetyksen kourissa edes varoa Blackiä ja tuon voimia, eihän hän muistanut mitään tuosta. Yksi syy miksi hän uskalsikin käydä tuolle huutamaan ihan surutta.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 04 Elo 2009, 20:40

Black

No, Kalma ei vastannut hänen kysymykseensä vaan oli selvästikkin hämillään ja kärttyisä siitä kun Black oli passittanut prinsessan tiehensä.. Black voisi lyödä vaikka vetoa että Lily olisi ilomielin jäänyt paikalle ja hoitanut Kalmaa ihan itse.. tuolla kun oli joku hoitamis/paijaamis pakkomielle..
No, Black kuunteli loppuun Kalman vikinät ja kohotti kulmiaan kun tuo tempaisi itsensä ylös sängystä.. liekö viisas veto vai ei, mutta eiköhän Kalma omat rajansa tuntenut.. tai sitten ei. Velho hymähti lopulta pienesti ja siirsi kasvonsa Kalman kasvojen eteen.
"ensinnäkin sinun pitäisi olla otettu etten uskalla päästää häntä lähellekkään sinua, koska en todellakaan halua kakkosesi edes äännähtävän prinsessan ollessa paikalla. Toisekseen teki mieli iskeä hampaat hänen kurkkuunsa, joten parempi vain lähettää tyttö pois ennen kuin sattuu.." Black sanoi ja vetäytyi kauemmaksi, kasvoilla synkkä ja apaattinen ilme.
Ei hänkään aina itseään pystynyt hillistemään.. ja nyt kun vampyyri veri pyrki pinnalle, hän saattaisi ihan hyvin teurastaa verenjanoonsa kenet tahansa vastaantulevan. Oli Black jo kerran melkein purrutkin Lilyä.. ja Blackin kakkonen melkein raiskasi ja tappoi tuon kerran, mutta luojan kiitos Lily ei ollut niitä jotka jäivät toimettomina kiljumaan paikoilleen. Sillä kertaa oli tultu todistettua että Lily osasi lyödä ja lujaa..
"lasken sinut hänen lähelleen vasta kun olet saanut lääkkeesi takaisin.. ennemmin en sinua hänen lähelleen päästä" Black sanoi lopulta.. tosin tuo oli varmaan helpommin sanottu kuin tehty.. Black ei todellakaan voinut vahtia Kalmaa vuorokauden ympäri ja todennäköisesti se tulisi olemaan Lily joka livahtaisi Kalman luokse... Prinsessa kun tuntui olevan huolissaan tuostakin friikistä.

// wohoo, toinen vastaus päivän sisään \o/ jokohan nyt saisin inspikseni taas nousemaan //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 04 Elo 2009, 21:11

Kalmankoira

Black työnsi pärstänsä Kalman kasvojen eteen ja vähän selitteli hänelle mistä tässä oli kysymys. Kalma vain nyökkäsi velholle laskien katseensa lattiaan käyden sängyn reunalle takaisin istumaan. Ei hän jaksanut edes seistä itse vielä pitkiä aikoja, mutta se että hän pysyi itse pystyssä merkkasi hänelle jo jotakin. Parantumaan päin menossa pikku hiljaa tässä menossa... hänen päänsä vain ei oikein vielä suostu pelaamaan ja muistamaan mitään. Paska pää.
Ja miten hitossa hän muka ne lääkkeet saisi takaisin enää? Ne olivat nyt vain jossakin, missä lie sitten olivatkaan hiiriä myrkyttämässä. Toisekseen hänen kakkosensa on ollut peräti kummankin hiljainen tässä muutaman päivän ajan. Ei ole puhua pukahtanut hänelle tai edes inahtanut mitään. Oikeastaan vain ihan hyvä juttu.
"...Selvä tämä." Kalma hymähti hieman Blackin sanoihin, eikä voinut olla myöntämättä että ne kyllä sattuivat hieman. Koko elämä oltu syrjittynä ja nyt vielä samaa soopaa, vaikka hän kuinka yrittää olla ystävällinen muita kohtaan.

"Ja mitä aikasempaan kysymykseesi tulee, niin kyllä aijon metsästää sen haltian kynsiini ja raahan sen pään näytille." Kalma sitten vielä lisäsi, vastaten velhon aikasempaan kysymykseen.
Ja kyllä voisi olla ihan hyvin mahdollista, että prinsessa vielä palaisi häntä katsomaan kunhan velho poistuisi, tosin tämän hetkinen Kalma ei sitä osannut ajatella. Olisi kyllä hassua jos prinsessa tulee koko kylän vihatuinta friikkiä hoitamaan ja paasomaan, mutta jos se uutinen leviää se voisi ehkä parantaa hänen mainettaan puhtaammaksi osittain... tai sitten vain pahentaa.
"...Ja mene hyvä mies tyydyttämään verenhimosi ennenkuin olet minun kurkussa kiinni." Kalma huomautti Blakille mönkien takaisin peittojen alle. Jos tuo hänen päälle nyt kävisi hänestä ei olisi mitään vastusta tuolle. Häviäisi pikku lapsellekkin tässä kunnossa.

//Toivokaamme niin ;D//
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 05 Elo 2009, 11:57

Black, Lily

No, hyvä ettei Kalma alkanut vastaan vänkäämään sen enempää.. Näin raatelu vimman alla Blackin hermot olivat yllättävän kireällä ja voisi olla että tuo pistäisi Kalman paloiksi alta aikayskikön, mikäli menettäisi hermonsa. Tosin Black osasi jonkinverran hillitä himojaan, joten ei hän nyt ihan kenen tahansa kimppuun käynyt.
Kalma istui alas ja kertoi vielä aikovansa metsästää kyseisen haltian kynsiinsä ja tuoda pään näytille... no, sen jos tekisi niin Kalma varmasti saisi paremman kuvan kuninkaan silmissä. Kuningas tosin ei ollut antanut Kalmalle vielä mitään tehtäviä... se johtui siitä ettei kukaan saanut sooloten mennä tehtäviään suorittamaan ja kukaan ei pahemmin ollut Kalman kanssa kaveeraamassa... tietysitä syistä.
Black tuhahti pienesti Kalman viimeiselle huomautukselle.
"Sinun veresi ei lie parasta ravintoa minulle... mutta menen nyt, älä tee mitään tyhmää sillä välin" Black sanoi ja kääntyi ympäri, nosti hupun päähänsä ja käveli pois huoneesta, jättäen Kalman jälleen kerran yksin.

Tosin Kalman yksityinen rauha ei kestänyt kauaa. Noin viisi minuutta siitä kun Black oli lähtenyt, ovi avautui ja sisään pujahti tuttu henkiö..
Lily oli tullut takaisin.. ei, hän ei suostunut jättämään asiaa sikseen, vaikka Black itse olisi käskenyt. Se huono puoli Lilyssä oli, että tuo osasi olla perkeleen itsepäinen jos halusi.
Lily kääntyi ympäri ja hymyili pienesti, ennen kuin tuli hieman lähemmäksi Kalmaa..
"Hei taas.." Lily sanoi matalalla äänellä... vaikka eihän täällä ollut mitään syytä kuiskia, ei täällä ketään ollut kuuntelemassa ja oven takana ei varmastikkaan ollut ketään.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 05 Elo 2009, 12:30

Kalmankoira

Ottaako tuon nyt sitten kiitoksena vai ei kiitoksena... Kyllä hän oli ainakin muutamaan otteeseen meninannut joutua vampyyrien ruokapöytään, kiitos vain liian ihmismäisen ulkonäön. Pitäisiköhän hänen teettää vielä itselleen koiran korvat, ettei olisi ihan niin houkuttelevan näköinen? Ei, hänen kaunis ulkonäkö menisi pilalle.
No Black sitten poistui niin hyvineen jättäen Kalman yksinään taas vaihteeksi, tiedä sitten oliko se hyvä vain huono juttu. Mutta olihan kakkonen ollut nytkin ihan hissukseen, joten Kalma tuskin ärhentelyä pahempaa alkaa tekemään heti ensinmäisenä. ...Mutta kyllä hän purisi jos joku liian lähelle tulee se olisi saletti.
Kalma käpertyikin sitten peittojen alle kunnolla ottaakseen vaikka pienet tirsat tässä välillä, kun ei muutakaan tekemistä oikeastaan ollut. Ei pystynyt kävelemään kunnolla vielä ja niin edes päin. Mutta ei Kalma ehtinyt kuin jonnekkin unten rajamaille kun oven aukeneva ääni herätti. Kukas hitto? ..Kalma nousi toisen kätensä varaan nojaamaan nähdäkseen tulijan ja yllätys oli aikamoinen kun prinsessa oli pomppinut takaisin. Miksi? Blackhän kielsi tuota tulemasta ja toisekseen hänkään ei ollut mitenkään iloinen ihmis seurasta.

Lilyn tullessa lähemmäs Kalman kurksuta alkoi kantautumaan varoittava, mutta vielä hiljainen murina joka tuskin kuului. Prinsessa tai ei häneltä tuo ei saisi mitään erikois kohtelua, ellei muuta lajikettaan tältä seisomalta. Ei hän ihmisvihalleen mitään voi ja toisekseen hän ei tuntenut tuota.. Ties mikä noita.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 05 Elo 2009, 13:39

Lily

Miksi Lily tuli takaisin? Ei hän itsekkään oikeastaan tiedä.. hän oli vain huolissaan Kalmasta ja vaikka tuo nyt olikin menettänyt muistinsa, Lily halusi silti pitää tuon tuttavana, ehkä jopa ystävänä. Hän ei vieläkään ollut täysin tietoinen siitä mitä kaikkea Kalma oli tehnyt ansaitakseen huonon maineen, eikä sen takia osannut varoa tuota tai edes ajatella tuota pahana. Hänestä Kalma oli vain väärin ymmärretty.. tai siis Jack oli väärin ymmärretty, eihän Lily tiennyt Kalman oikeaa nimeä.

Lily ei normaalilla ihmiskuulollaan Kalman murinaa kuullutkaan, mutta jokin sanoi kuitenkin ettei kannattanut mennä liian lähelle.. oli hänellä sentään itsesuojeluvaisto, toisin kuin eräillä. Noita? Ei nyt sentään! Tosin se olisi ollut täydellistä, Black kun oli velho niin tälle olisi sopinut noita vaimoksi, mutta tuopa saikin prinsessan. Kumpi sitten lie parempi vaihtoehto, se on taas makuasia.
"Lienee turha kysyä oletko kunnossa" Lily aloitti seistessään turvallisen matkan päässä Kalmasta.. "Mutta onneksi olet elossa.. luulimme jo että he olisivat päästäneet sinut päiviltä, Black tosin kieltäytyi uskomasta sitä."
Lily sulki suunsa hetkeksi ja jäi tuijottamaan Kalmaa, kohottaen pienesti toista kulmaansa..
"Onko kaikki hyvin?" hän kysyi, jääden katsomaan Kalmaa kasvoillaan pieni, huolestunut ilme...
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 05 Elo 2009, 14:12

Kalmankoira

Sääli ettei hänellä ollut korvia ja häntää, jotka olisivat huomattavasti paremmin kertoneet hänen tunne tilastaan sillä hetkellä kuin pelkkä matala murina... jota tuo ei ilmeisesti edes kuullut. Onnekseen tuo ei kuitenkaan tullut lähemmäs ja Kalma saattoi rentoutua edes hieman, vaikka oli ihan valmis lähtemään itse kauemmas tai vaihtoehtoisesti ajaisi tuon pois luontaan. Ihan kuin koira, joka oli ajettu nurkkaantai oli huonon menneisyyden takia agresiivinen. Nojaa koirahan hän olikin, ettei siinä mitään.
No totta mooses hän oli kunnossa, sehän näkyy ihan päälle päinkin vallan loistavasti. Kävelevä muumio, kasvot vain pitäisi vielä kääriä siteisiin hän menisikin muumiosta. No okei hänen sormensa olivat myös vapaana ja jalat nilkoista alas päin. Että kunnossa ollaan. Seuraaviin sanoihin Kalma vain nosti aavistuksen toista kulmaansa. No kappas keppanaa, hänestä ollaan oltu ihan huolissaankin. Ihan uusi juttu hänelle tai ei nyt ihan, mutta pitkästä aikaa.
Oliko kaikki hyvin? Näyttikö siltä? Hänhän oli onnensa kukkuloilla kun tuo akka oli täällä hänen kanssaan kahdestaan. Mutta Kalma kuitenkin naurahti siihen vain kuivahkosti, suoden prinsessalle varsin kylmän ja uhkaavan oloisen katseen- katseen mitä tuo ei tuolle normaalisti edes näyttäisi.
"No totta helvetissä... Etenkin kun olen kahdestaan jonkun ihmisen kanssa, hypin suorastaan onnesta, heh. Jos satut yhtään tietämään minä_en_ole ihmis ystävällinen persoona." Kalma naurahti prinsessan sanoihin pieni iva äänessään.
"Enkä edes tunne sinua... tai muista, miten lie." Kalma tuumasi vielä hieman päätään kallistaen.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 06 Elo 2009, 12:19

Lily

Vaikka Kalma ei selvästikkään tuntunut olevan innoissan Lilyn läsnäolosta, Lily vain hymyili tuon sanoille. Ei halveksivasti, vaan lempeän ystävällisesti.
"hassua.... kaikki sanovat että olet vaarallinen, etkä pidä ihmisistä ja sinun lähellä ei saisi olla, mutta kertaakaan en ole nähnyt sinussa sitä puolta mitä pitäisi varoa.. Jos elät siinä maineessa minkä muuta antavat sinulle, eivät asiat muutu... Sitäpaitsi minä olen vain heikko nainen, tuskin minä nyt mitään pahaa sinulle voisin tehdä? Voin jopa veikata etten pärjäisi sinulle vaikka olet tuossa kunnossa" Lily sanoi hlijentyen sitten hetkeksi, tuli hieman lähemmäksi ja istui alas tuolille.
Lilyn kävi sääliksi Kalmaa.. vaikka tuo ei ehkä sääliä kaivannut saatika ansainnut, mutta silti. Ihmekkös tuo, Kalma oli melkolailla yksin ja haavoittunut, vähemmästäkin sitä alkoi säälimään.. varsinkin kun Lily nyt sattui olemaan nainen.
"ja emme me tunteneet kovinkaan hyvin... Black ja isäni eivät halunneet minua sinun lähelle, en kyllä tiedä miksi.. tosin minulle ei ole kerrottu mitään minkä takia sinua pitäisi varoa, joten kai se on yksi syy miksi istun nyt täällä välittämättä heidän sanoista" Prinsessa lisäsi mutristaen pienesti suutaan.
"oikeastaan en tiedä sinusta mitään... muuta kuin nimesti" Lily sanoi jääden sitten miettimään asiaa...
Ei hän tiennyt Kalmasta mitään.. paitsi sen että tuon nimi oli Jack ja hän oli jonkin asteen "friikki"... siihen hänen tietonsa rajoittuivat.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 06 Elo 2009, 13:03

Kalmankoira

Kalma oli ihan hämmentynyt kun tuo vain hymyili hänelle ystävällisesti, vaikka kuuli ihan tasan tarkkaan mitä hän juuri sanoi tuolle. Mikä oli jo selkää varoitusta, että hän saattisi heittäytyä agresiiviseksi hyvinkin herkästi.
Prinsessa avasi suunsa ja alkoi puhumaan, joka oli kyllä kieltämättä tottakin. Mutta eipä Kalma myöntänyt sitä ääneen, etenkään sitä että jos hän eläisi vain mitä muut hänestä ajattelivat, hänen tilaanteensa ei ikinä muuttuisi. Hmph, mitäs hän sille muka voi enää mitään? Hän on mieleltään sairas ja tulee aina olemaan, siintä ei pääse yli eikä ympäri. Kiitos vain siintä eräille...
No joo tuo oli nainen, eikä mikään kehon rakentaja- ei tietenkään kun tuo oli prinsessa. Mutta joku sisällä vain muistutti häntä kovaan ääneen: "Ihmiset ovat pahoja!" vaikka se järki muuta sanoikin hänelle. Eikä Kalma pahemmin osanut mitään sanoa enää kun tuo istahti hänen viereensä tuolille, kunhan tuijotti hiljaa kahden vaiheen välillä. Käydäkkö vai eikö käydä päälle? Tällä kertaa Kalma kuitenkin suostui vetämään ihmisvihansa syrjään, osittain ainakin. Kyllä vain Lily oli saanut puhuttua Kalman ympäri ettei tuo pahaa tekisi ja jos se rauha rikotaan ei kunnian kukko laula.

Kalma asettui makaamaan takaisin kun käteen alkoi särkemään pitäen kuitenkin Lilya tarkasti silmällä, mutta samalla myös kuunnellen mitä tuolla oli kerrottavaa. Ja saihan Kalma vastauksen aikasempaan kysymykseensä.
"...Ehkä vain parempi niin." Kalma hymähti kun prinsessa oli saanut tarinansa kerrottua hänelle.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 09 Elo 2009, 10:50

Lily

Lily ei yksinkertaisesti voinut edes käsittää miksi Kalma piti jokaista ihmistä pahana.. Oli Lilykin ennakkoluuloihin sortunut haltioiden kohdalla, mutta hänelle oli käynyt harvinaisen selväksi että kaikki heistä eivät olleet pahoja... ja toiset taas sitäkin pahempia. No, Kalmalla oli varmasti omat syynsä ihmisvihaansa, eikä Lily käynyt niitä epäilemään, mutta silti se oli outoa... vihata nyt koko maailmaa vaikka sitä ei olisi nähnytkään.
Lily hymähti pienesti Kalman vastaukselle.. kai se sitten oli parempi olla tietämättä. Tieto lisää tuskaa, mutta tietämättömyys on epävarmaa ja turvatonta.. näin Lilyn mielestä. Lisäksi hän oli sitä mieltä että jos hänelle kerrottaisiin nuo asiat niin hän varmasti osaisi suhtautua Kalmaan toivotulla tavalla. Toivotulla tavalla? No, tuntui siltä kuin kaikki olisivat halunneet Lilyn hyljeksivän ja karttavan Kalmaa.

"jos on parempi olla tietämättä sinun tempauksistasi, niin samantien olisi parempi etten koskaan olisi tutustunut Blackiin.." Lily sanoi puoliääneen... Joskus Blackistä ei tiennyt milloin tuo olisi valmis käymään päälle.. niinkin oli tapahtunut.
Tuo oli yksi syy miksei Lily osannut varoa Kalmaa. Hän oli jo tottunut näihin sekopäihin, eikä vielä ollut sattunut kunnolla.. joten miksi varoa?
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 10 Elo 2009, 20:59

Kalmankoira

Kuten olikin todettu hän oli mieleltään sairas, eikä nyt puhuttu kakkosesta vaan hänen jakomieli taudista johon hänellä ei ollut mitään lääkettä. Joku hullu raivo kohtaus saattoi iskeä ihan milloin vain, mutta onneksi rajuimmat kohtaukset ovat nykyään harvassa. Enimmäkseen jäi sille vittuilun ja ilkeilyn tasolle tai hänestä tuli vain äkäinen. Mutta ei hän siltikään ihmisistä pidä, se oli vain pinttynyt ikuisesti Kalman mieleen. Ei voinut enää mitään... Ellei jollakin pitkällä, siis todella pitkällä hoidolla häntä parannettaisi joka siis olisi hellyyttä ihmisiltä ja näin edes päin. Mutta eipä hän koskaan ole sitä saannut, ei edes täällä kuin muutamalta.

Kalma nosti toista kulmaansa aavistuksen verran, tuon mumistessa jotakin itsekseen. Ja kyllä hän ne kuuli. Kalma hymähti pienesti nousten sängyn päätyä vasten nojaamaan irvistäen.
"Haluatko ihan oikeasti tietää miksi minua vihataan?" Kalma kysyi kunhan oli löytänyt itselleen hyvän asennon jossa pystyi olemaan. Eihän hän tietenkään täällä olevia tapahtumia tiennyt, mutta tulisi nyt kertomaan prinsessalle vähän... vinksahtaneesta pää kopastaan ja vähän muustakin. Kuolemastaan hän ei kuitenkaan sanoisi mitään, joka oli pää syy miksi hän näitä kaksi jalkaisia vihasi.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 11 Elo 2009, 12:42

Lily, Black

Lily vilkaisi huolestuneesti Kalmaan kun tämä alkoi kammeta itseään ylös.. hulluko tuo oli?! Olisi vain jäänyt makaamaan. Lilyn teki mieli komentaa tuo takaisin makuulleen, mutta jätti sen nyt tekemättä.. ties miten tuo komenteluun reagoisi, varsinkin jos käsky kävisi ihmisen suusta. Tuolla oli kyllä täysi vastuu totella kaikkea mitä Harald, Henry tai Lily sanoisi, mutta Lily oli noista kolmesta se joka ei vaatinut alaisilta niin paljoa..
Kalma kysyi halusiko Lily tosiaan tietää miksi tuota vihattiin niin paljon. Lily katsoi häkeltyneen kysyvästi Kalmaan, osaamatta sanoa mitään, kunnes avasi suunsa.

"Voisi olla parempi että--"
"Sinä et kertoisi mitään" Tuttu ääni ovelta keskeytti Lilyn lauseen kesken..
Black oli palannut.. eikä näyttänyt kovinkaan iloiselta. Kaiken lisäksi tuon kädet olivat verestä punaiset ja pää nyki uhkaavaan tapaan.
Lily nousi samantien ylös Blackin kävellessä uhkaavasti lähemmäksi. Ilman sen kummempaa varoitusta, velho tarttui Lilyn hiuksiin ja veti tuon pään takakenoon ja vei kasvonsa tämän kasvojen lähelle. Lily nappasi kiinni Blackin käsivaaresta, koettaen saada tämän irroittamaan otteensa mutta turhaahan se oli..
"Sinä et sitten usko mitään ennen kuin joku suurinpiirtein REPII PÄÄSI IRTI!" Black sanoi kohottaen ääntään loppua kohden. Hän ei selvästikkään ollut täysin oma itsensä, mutta ei vielä ollut sen rajan yli.. mikäli hänen kakkosensa olisi päällä, hän olisi jo repinyt Lilyltä pään irti.
Lily ei kerennyt edes vastaamaan kun Black jo heilautti tuon rajusti kohti ovea ja päästi irti.
"ULOS!" Black huusi Lilyn tömähtäessä seinää vasten.
Lily vinkaisi pienesti iskun voimasta. Hän loi nopean katsauksen Kalmaan, mutta sekin jäi lyhyeen kun Black oli alta aikayksikön Lilyn edessä ja läimäytti tuota poskelle.
Tuon tempauksen jälkeen seurasi pitkä hiljaisuun noiden kahden välillä... Molemmat olivat melko sanattomia, eikä kumpikaan liikkunut senttiäkään mihinkään suuntaan...
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 11 Elo 2009, 13:26

Kalmankoira

Kalma säikähti kun Black ilmestyi ovelle, eikä kyllä ollut yhtään iloinen saati sitten ihan normaali itsensä. Tuo kädet olivat veressä ja pää nyki vaarallisesti merkaten siintä, että tuon kakkonen taisi olla osittain ainakin esillä. Miksi tuo edes tuli tänne tuossa tilassa? Ajatellen nyt, että Kalma oli toipilas vielä ja jos tuo NOIN agresiivinen oli niin tuohan saattaisi käydä pilliin kiinni- vaikkei prinsessa olisikaan ollut täällä.
"Lopeta!!" Kalma ärähti Blackille, joka tarrasi Lilya hiuksista kiinni ja taivutti päätä taakse. Mutta ne sanat taisivat kylläkin mennä ihan kuuroille korville? Lily heitettiin kohti ovea joka sai Kalman nousemaan sängystä vammoista piittäämatta yhtään. Noinko tuo sitten kohteli prinsessaa? Saati sitten häntä..? Hääti kaikki mahdolliset ihmiset pois hänen luontaan, jotka ehkä häneen haluaisivat tutustua esimerkiksi nyt Lily.

Sinä hiljaisuuden aikana Kalma taas tuli Blackin luokse ja pamautti tuota nyrkillä kaikilla tällä hetkellä käytössään olevilla voimalla poskelle. Hän oli tuohon enemmän kuin hieman pettynyt. Tulla nyt tuossa tilassa tänne vaarantamaan hänet ja Lilyn.
"Sinä... ULOS TÄÄLTÄ KUIN OLISI JO!" Kalma ärähti Blackille kylkeään pidelle, hän ei aikoisi katsella sekunttiakaan tuota jos tuo noin käyttäytyi.
"...Ja tule vasta sitten takaisin kun saat nuppisi selväksi ja kätesi puhtaaksi, herätät vielä minunkin." Kalma olisi varmaan huutanut tuon täyttä kurkkua, mutta kylkiluut eivät kestäneet oikein. Sattui ihan kivasti.

//Ja Suskarille saa kitistä hittauksesta.//
suskari
 

EdellinenSeuraava

Paluu Sairastupa

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron