Risti kuulustelua || Rakki

Linnalla sijaitseva sairastupa on lähinnä tarkoitettu linnan väelle, sekä kuninkaan sotilaille. Kaikki jotka taistelevat ihmisten riveissä, ovat liittyneet armeijaan, voivat hakea täältä hoitoa haavereihinsa. Sairastupa on kolmikerroksinen sivurakennus linnan muurien sisällä. Sairastuvalla työskentelee niin tavallisia hoitajia ja lääkäreitä, kuin parantajiakin. Magian kanssa temppuilevat parantajat ovat kuitenkin ihmisten puolella harvinaisia, joten parantajaa pääsevät tapaamaan yleensä vain korkea-arvoiset kenraalit.
Alimmassa kerroksessa sijaitsee huoneita hätätapauksille, jotka juuri ovat saapuneet tuvalle. Toinen kerros on täynnä lepohuoneita ja ylin kerros on yksityisille hoitohuoneille, johon pääsevät vain harvat ja valitut.. he, jotka laskevat itsensä tärkeiksi.

Valvoja: Crimson

Risti kuulustelua || Rakki

ViestiKirjoittaja suskari » 16 Marras 2009, 16:20

Jaegar

Jaegar oli jälleen kerran komentamassa ja pistämässä nuorempiaan kuriin ja järjestykseen huutamalla naama punaisena noille, kun mikään ei tuntunut menevän perille asti. Nykyajan nuoret, ei mitään kunnoitusta vanhempiaan kohtaan ja kehtasivat vielä viksitä vastaan.. Sen kenraali oli pannut nopeasti kuriin antamalla pojille tuntuvan selkäsaunan ja sen jälkeen sikoja hoitamaan. Osaisivat ainakin pitää seuraavalla kerralla suunsa tukossa kun olisivat hänen kanssaan tekemisissä ja vielä tekisivät mitä käsketään. Ja seuraavalla kerralla Jaegar kyllä uhkaisi ruoskimisella.. ja voisi kyllä toteuttaakin sen ihan hyvin.
Siinähän se aamu sitten menikin ja iltapäivällä kenraali lopulta vapautui.. hetkeksi aikaa, kun sai kuulla että sairastuvalle oli joku vampyyri tuotu yhden partion toimesta. Sen enempää Jaegar saanutkaan asiasta tietää, mutta vanhan kenraalin mielessä totta kai kävi että vampyyri olisi vakooja. Plus jos se olisi joku ihan random tyyppi, joka vain metsästä olisi pomittu mukaan, se pitäisi kuulustella. Ja tavallaanhan ne uusien miehien värvääminen kuului kenraalin tehtäviin, joten Jaegar nousi ja lähti kävelemään kohden sairastupaa jossa vampyyrin pitäisi olla.

Päästyään sairastuvan ovelle, kenraali avasi oven sen kummempia koputtamatta. Katse kiersi petejä ja eikä kyllä ollut vaika tunnistaa vampyyriä, etenkin kun sattui itse olemaan sellainen ja nähnyt noita tusinoittan elämänsä aikana.
Eikä Jaegar voinut myöntää etteikö sisällä olisi hieman kiehahtanut ja halunnut repiä tuon sekasikiön kappaleiksi. Mutta kenraali malttoi mielensä, toistaiseksi ja käveli potilaan pedin luokse.
"Sinä olet se vampyyri?" Jaegar kysyi sen kummempia esittelemättä itseään..

//Vähän tönkköä, mutta eiköhän tämä tästä ^^//
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 16 Marras 2009, 16:30

Lawrence

Lawia ei päästetty minnekään, vaikka tuo vampyyri olikin. Oli yrittänyt jo muutamaan kertaan sanoa, että peti varmaan tarvittaisi muille, ja että hänellä olisi tärkeämpääkin tekemistä... Mutta ei, jalka oli kuulema niin huonossa kunnossa, ettei hän saanut mennä. Pahus. Ja aurinko nousi... Nyt pikku Law oli loukussa, ainakin iltaan asti.

Ovi kävi, ja Helmisilmän katse meni sinne. Hänet oli työnnetty kulmaan, jonne ei aurinko osunut, joten toisen kysymys oli ihan tyhmä.
"Olen.", vastasi Larry, katsoen toisen varpaista päälakeen, ja arveli siitä, että siinä seisoi joku tärkeäkin heppu. Jopa käytös kertoi sen... Tai sitten tuo ei puhtaasti pitänyt Lawrencesta. Ei olisi ollut ihme, ei kukaan vampyyreistä pitänyt ensitapaamisella.
"Saitteko sen hiipparin kiinni?", Law avasi suunsa, kuulostaen hieman ärsyyntyneeltä. Ärtynyt hän olikin, mutta ihan eri syistä. Mutta tässä olisi hänen tilaisuus päästä mukaan! Sitä ei pitäisi päästää lipsumaan sormien välistä. "Mokoma hyökkäsi takaalta... siinä ei paljoa pystynyt tekemään.", vampyyri selitti, hiukan mutisten alussa. Nobelin arvoinen suoritus.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 16 Marras 2009, 21:08

Jaegar

No hyvä, tuo oli siis se vampyyri josta hänelle oltiin kerrottu. Kenraalin punertavat silmät kävivät tarkkaan tämän nuorukaisen läpi ja Jaegar sai todeta mielessään ettei tämä ollut kukaan heidän riveistään. Joten hän saisi tehdä tuolle melkein mitä ikinä halusikaan, mutta koska huvikseen teloittaminen ei nyt ihan noin vain käynyt kun oma maine saattaisi kärsiä, joten Jaegar lupasi mielessään leikkiä hetken aikaa kilttiä setää. Oikeastaan Jaegar olisi ollut vaikka valmis viiltämään tuon kurkun auki ihan itse ja heittämään tuhkat vallihautaan. Ja sen tekisikin jos tuosta mihinkään olisi.
"En tiedä.. en ollut sattumioisin mukana." Jaegar vastasi vampyyrin kysymykseen. Mistä hitosta hän nyt muka tietäisi mistään hiipparista jos oli ollut melkein koko aamun nuoria valmentamassa. Eikä ollut hänen tehtävänsä juosta minkään hiipparin perässä vaan alempi arvoisten.

"Mutta kuka te oikein olette? Ette kuulu riveihimme.. en ainakaan tunnista sinua." Jaegar esitti vuorastaan kysymyksen vampyyrille ja hänelle olisi turha valehdella. Hänellä kun sattui olemaan varsin hyvä naama muisti ja sattui muistamaan aika hyvin minkä näköisiä pärstöjä ihmisten joukoissa oli. Etenkin friikkien.. Sitä se vanhuus vain tuppaa teettämään ajan kanssa... pelottavan hyvän muistin.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 16 Marras 2009, 21:18

Lawrence

Hienoa, ainakin tuo nyt tiesi, että Law oli mukamas jahtaamssa vakoojaa, ja että siinä rytäkässä melkein menetti jalkansa. Hän tosiaan toivoi, että hänen tarinansa uskottaisiin... Hirttolava ei oikein kiinnostanut.
"Ai... luulin ihan. Anteeksi sitten turha kysymys.", Law otti koko elämänsä aikana opetetut käytöstapansa käyttöönsä, ja onnistuikin esittämää kohteliasta nuorta, jolla oli ehkä hieman liian kovat luulot itsestään, mutta kuitenkin uskollisuus ja käytös kohdallaan. Law oli harjoitellut etikettiä pitkän aikaa, kiitos ankaran kurin, jota hänen isänsä oli pitänyt. Tai ei tuo pitänyt, mutta Lawrence oli yrittänyt saada jonkimoisen hyväksynnän olemalla mahdollisimman kiltisti.

"A... Tulin Nahor kylän suunnalta liittymään joukkoihin, jos se olisi mahdollista. Haltiat pitävät itseään niin tärkeinä, etten voisi edes kuvitella meneväni niiden puolelle.", vampyyri selitti, sepisti tarinaa jota punoi nopeasti päässään. Ja osahan oli totta: Hän oli alunperin Nahorin suunnilta, vaikkin ei ihan kylästä itsestään. Ja joukkoihinhan hän oli liittymässä, tosin haltioiden vakoojana. Jalka, joka oli sidottu kasaan, päätti muistuttaa, että hän oli yhä toipilaana, ja Law huokaisi.
"Mutta jouduin heti väijytykseen..."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 17 Marras 2009, 08:47

Jaegar

Vai että osasi etiketit ulkoa? Kattia kanssa.. Tuon olisi pitänyt kutsua häntä "herraksi" tuon pyydellessä anteeksi. Jaegar kuitenkin vielä sivuuttu tuon pikku seikan ja kuunteli vampyyrin selitykset.
"Pimeästä paikasta?" Jaegar kysyi toista kulmaansa hienoisesi kohottaen, sillä yhdisti automaattisesti Nathor kylän pimeään paikkaan, siihen mätäpaiseiden pesään. Ja mitä hän tiesi Nathor kylästä niin sinne ei varmasti pahemmin huolittaisi pimeää sakkia joukkoihin.. Saati sitten päästetään sisään asti.
Haltioiden tullessa puheeksi Jaegar ei voinut myöntää etteikö sisällä olisi jotakin kihahatanut todella rajusti, mutta ei pahemmin näyttänyt sitä vampyyrille tai muutenkaan ulospäin.
"Ja voisitko kutsua minua herraksi? Emme suinkaan ole samalla tasolla.." Jaegar huomautti vetäen tuolin allensa ja kävi istumaan siihen vampyyrin viereen kädet puuskassa. Tässä menisi vielä pitkän aikaa.
"Millaiseen väijytykseen? Kuka kimppuusi hyökkäsi ja missä? .....Ja mistä en muka tiedä ettetkö olisi vakooja?" Jaegar kyseli varsin täyttävästi.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 17 Marras 2009, 16:42

Lawrence

No kiva, tietysti hän oli jotain unohtanut. Mutta hän ei ollut periaatteessa vielä edes joukoissa.
"Anteeksi herra. Pitkä aika, kun viimeksi puhuin jollekulle, joka on minua korkeammalla.", Law sanoi heti, laskien päätään. Kumartaa hän ei voinut, sattuneista syistä. Mutta parempaan hän ei siinä pystynyt, toivottavasti herra tajusi sen, ja pystyi antamaan sen verran anteeksi.
"Kyllä, tulin pimeän paikan laitamilta, itse paikkaan minulla ei ole asiaa.", Larry piti edelleen itsensä niin kohteliaana, kuin mahdollista, mutta otti kuitenkin hieman röyhkeyttä mukaan, jotta ei vaikuttaisi ihan niin raukkamaiselta...
"Länsikujilla, aivan siellä laitamilla. En nähnyt paljoakaan, mutta ketteryydestä ja ruumiista päätellen haltia. Haltia jolla oli pitkä arpi kädessä, meni kämmenselästä eteenpäin.", Lawrence yritti demostroida käden arpea vetämällä oikean käden päältä vasemman käden etusormella pitkän viivan. Minkä hän elehtimiselleen voi?
"Ja ei teillä tosiaan ole muuta kuin sanani... Mikä ei taida paljoakaan painaa tässä tilanteessa, vai, herra?", Law meinasi jälleen unohtaa sen herran siitä perästä, näyttäen sitten hiukan mietteliäältä. Miten hän todistaisi ETTEI ollut vakooja? Öh, tämä olikin hankalampi homma...
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 20 Marras 2009, 17:20

Jaegar

Jaegar vain hymähti pienesti nuorukasen sanoihin ylimielisesti kun tuo sanoi, ettei ole vähään aikaan joutunut kumartelemaan suurempiaan. Olisi syytä opetella.. ainakin hänen ollessa läsnä. Kenraali ei ollut kovinkaan tunnettu kärsivällisyydestään tai edes ystävällisyydestään friikkejä kohtaan. Nytkin oli siinä ja siinä ettei repinyt tuon vampyyrin päätä oma kätisesti irti harteiltaan, mutta malttoi mielensä vielä toistaiseksi.
"Miksei ole?" Jaegar kysyi vampyyriltä kun tuo kertoi ettei saisi mennä pimeään paikkaan missä tuollaisia epäsikijöitä olikin pilvin pimein. Harmi ettei sen tuhoamisessa onnistuttu silloin, kiitos lohikäärmeiden.. Kirotut liskot. Nekin voisi hävittää tältä kurjalta saarelta iäksi vanhimpia myöten. Sääli vain ettei sen kolmikon tappaminen todellakaan tule olemaan kovinkaan helppoa niiden valtavan koon ja voimien takia.
Tuo seuraaviin puheisiin kenraali vain nyökkäili pienesti apaattisen näköisenä paremmin näyttämättä kovinkaan vakuttuneelta nuorukaisen sanoista. Miten voisikaan? Tuolla ei ole mitään kummempia todisteita hänelle tapahtuneesta. Jalan katkaiseminen ei riittänyt nimittän vakuuttamaan kenraalia yksistään, tuohan on vaikka voinut yhtä hyvin olla petturi tai vain epätoivoinen friikki joka oli loukannut jalkansa ja heti parannuttuaan lähtisi.
"Ei todellakaan friikki.." Jaegar myönsi virnistäen pienesti ja hiljeni sitten hetkeksi aikaa katsellen vampyyrin kummajaista. "olisi parasta keksiä jotakin tai päädyt hirsipuuhun roikkumaan.. ja sitä ennen tyrmille jalkasi kanssa."

"Miksi edes partio otti sinut mukaasi?" Jaegar kysyi Lawilta ja manasi sen partion alimpaan helvettiin mielessään.. Kuka typerys muka ottaisi ulkopuolisen friikin matkaansa? Tuo olisi pitänyt teloittaa siihen paikkaan!
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 20 Marras 2009, 17:51

Lawrence

Mitä ihmettä, kiinnostiko Law tuota tyyppiä muka todella? Law hymähti hieman surkeasti.
"Minusta ei oikein pidetä, kun en näytä vampyyrilta...", mies sanoi, osoittaen kasvojaa peukalolla, viitaten tummempaan ihonsävyynsä. Häntä saattoi erehtyä luulemaan ihmiseksi, ellei hän avannut suutaan. Yksi syistä, miksi hän ei ollut pidetty. Toinen oli sukunimi... Lawrence sattui syntymään sellaiselle vampyyrille, joka aiheutti toisissa kunnioitusta pelkällä nimellään. Ja tuo samainen avmpyyri ei voinut sietää toisia pimeyden olentoja, jotka olivat "poikkeavia" suuntaan tai toiseen. Lawin perintö ei auttanut yhtään, hän oli jo vetänyt perheen nimen lokaan... paitsi että joskus se nimen kertominen auttoi.

"Koska minä en juossut karkuun. Se riitti heille todisteeksi.", Lawrence vastasi, vaikkei ehkä olisi pitänyt. Mieleen kuitenkin hiipi jotain... Se oli vielä huonosti muistissa, mutta olisiko...
"Noh, siinäpä vedätte, mutta menetätte yhden sotilaan, jolla on kokemusta parin vuosisadan ajalta. Sillä tuskin on väliä, eh? Muuten vain, minä vain tiedän yhden haltioiden eliittikenraalin heikkouden, mutta ettehän te siitä välitä, ettehän sir?", Law esitti huoletonta, vaikka siitä hän olikin kaukana. Tuo viimeinen lause oli hänen viimeisempiä valttikorttejaa, ja hän todella toivoi, että se toimisi... Nimittäin Angeluksen kieli. Se limainen, pahanhajuinen ällöttävä lihas saisi nyt luvan toimia... Kyllä Law oli valmis kavaltamaan Authionin, se oli kosto siitä, että tuo oli lävistänyt hänet siihen puunkarahkaan, ja sitten jättänyt oman onnen varaan.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 22 Marras 2009, 14:40

Jaegar

Kiinnosti lähinnä siksi, että tuo voisi olla vakooja.. Muuten kenraali tuosta kirpusta välittäisi tuon taivaallista, johan olisi kuollut jo häneltä kysyttäisiin. Tuon viitatessa ihonsa väriin.. tuo sai hänen seurassaan kiittää, että oli noinkin lähellä ihmistä ulkonäöltään. Ties vaikka niin ihanalla vampyyri kenraalilla olisi jossakin välissä poksahtanut viimienenkin hermo päästään ja hyökännyt tuon kimppuun.
Ja jälleen Jaegar manasi sitä älykääpiö joukkoa alimpaan helvettiin kun nuo olivat kuulemma oottaneet tämän kirpun mukaansa vain ja ainostaan sen takia, että tuo ei pakoon ole lähtenyt. Hemmetin idiootit! Mihin tässä vielä joudutaan jos jokainen vähänkin loukkaantunut friikki otetaan tänne hyvään hyvyyttään hoitoon! Jumalauta jos haluaisivat liittyä niin kävelkööt tänne vain ihan itse ja pyytäkööt suostumusta! Voisi olla HIEMAN vakuuttavampaa.. No mutta takaisin vampyyriin.

"Yhden sotilaan menetys haittaa mitään jos se turvaa koko sodan käynnin." Jaegar vrinisti pienesti nuorukasen sanoihin ja kohautti toista kulmaansa kun tuo alkoi puhumaan haltioiden eliitti kenraalista ja tuon heikkoudesta.
"Mielenkiintoista.. jatka toki poikaseni." Ja tuo luuli pääsevänsä tuolla tiedolla sisään. Typerys, vain haltioiden leivissä ollut voisi tietää moista mutta kertokoot poika kaikessa rauhassa ja roikkukoot sitten hirressä. Mitään kenraali ei kuitenkaan sanonut tuosta asiasta. Osasi hänkin pelata kierosti olihan hän jo vanha kettu.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 22 Marras 2009, 14:50

Lawrence

Lawrence hymähti hieman noihin sanoihin.
"Käytöksestä päätellen te tapatte jokaisen hiukankin epäilyttävän? Siitä tulee nopeasti pari komppaniaa täyteen, jos saan sanoa.", Law mutisi enimmäkseen itsekseen, mutta kyllä tuo varmasti kuuli. Jos nuo oikeasti mestauttaisivat jokaisen, jolla oli hieman epäilyttävämpi tausta, nuo menettivät paljon sotilaita ja nopeasti. Eikö ihmisille apu kelvannut? Ja sanottiin, että haltiat ovat liikaylpistyneitä... Nämä ajatusket hän toki piti sisällään, ei hänkään jaksanut koko ajan napista. Joskus oli ehkä parempi vain istua hiljaa ja alistua...

"Hetko, mikä juju tässä on?", vampyyri sanoi heti, näyttäen epäilevältä. Sitä hän kyllä oli... Tämä oli liian helppoa, aivan liian yksinkertaista... Ei Law sentään NIIN naiivi ollut. "Herra.", hän lisäsi loppuun, kun se meinasi jälleen kerran unohtua.
"Mistä tiedän, ettette pistä minua lukkojen taakse ja siitä mestauslavalle heti kun olen kertonut tietoni? Jouduin nimittäin raatamaan sen eteen...", Lawrence ei halunut kaupata henkeään ihan näin helpolla. Tämä taisi olla hänen henkivakuutus, mutta ei kovinkaan pitkään varmaan....
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 22 Marras 2009, 19:59

Jaegar

Tuo olisi kannattanut jättää Lawin sanomatta.. Jaegar mulkkasi vampyyriä hyvinkin murhaavasti ja nousi hitaan hillitysti ylös jääden katselemaan heteksi aikaa Lawin jalkaa, sit kipeää jalkaa. Kenraali tarrasi siintä kiinni raudan kovasti silmän räpäyksessä ja puristi sitä juuri haavan kohdasta. Kenraalin huulilla saattoi nähdä pienen pienen nautinnon hymyn. Hitaasti katse valui takaisin vampyyriin, eikä se ollut yhtään ystävällinen- ihan kuin nyt olisi ollut muutenkaan ystävällinen.
"Turpa rullalle.. tai lähetän sinut ensi sijaisesti kidutuskammioon pyöveliä tervehtimään." Jaegar murahti Lawille hyvin ärtyneellä äänen sävyllä. Hän ei pitänyt siintä yhtään siintä että häntä käydään aliarvioimaan tai edes huomauttamaan siintä hyvästä että hän vihasi friikkejä. Hän vihasi niitä koska hänellä oli TODELLA hyvä syy siihen! Nuo pilasivat hänen elämänsä pahaakn pahemmin, unohtamatta haltioita. Kukaan itseään kunnioittava ihminen ei ikinä halua itselleen tälläistä!
Jaegar puristi hieman tiukemmin Lawin jalkaa tujottaen tuota silmiin hiljaa, kunnes lopulta päästi irti tuon jalasta. Vaikka kenraalin olisi tehnyt mieli repiä se irti..
"Tästä lähin kutsut minua joka lauseesi jälkeen herraksi. Parasta muistaa tai rankaisen sinua silkasta niskuroinnista." Voisiko rasistisempaa tyyppiä löytää? ..Voi hän oli itse prinssi Donalda. Mutta jos tuo nyt tekisi yhdenkin virheen tai alkaisi vittuilemaan kenraalille tuo päättyisi kidutuskammioon ruoskittavaksi.. sitten Jaegar voisikin kysellä uudestaan ja jos sama vittuilu jatkuisi samat ruoskan iskut tulisivat tuplana. Että hän oli ihana.
Kenraali kävi takaisin tuolilleen..

"Mistä minä tiedän ettet yritä työntää suutani täyteen paskaa?" Jaegar huomautti nuorukaiselle ihan suoraan silmien muuttuessa hieman punertavammiksi. Kohta katkeaisi kenraalilla pinna..
"...Plus minä voisin raahata sinut juuri tässä ja nyt kidutuskammioon ja kuulustella sinua siellä niin kauan kunnes lopulta otata ja kupsahat.. jonka jälkeen surkea ruumiisi käristetään auringossa." Jaegar huomautti vampyyrille naurahaten omahyväisesti itsekseen.
"Joten alahan laulaa ihan kiltisti."

//Jaegar on ilkeä >)//
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 22 Marras 2009, 20:27

Lawrence

Aiii! Law joutui tosissaan puremaan hampaitaan yhteen, kun tuo kenraali sitten sai tarpeekseen, ja nappasi häntä jalasta, puristaen niin ettei ihme jos tikit olisivat revenneet. Pienoinen irvistys kävi kasvoilla, vaikka Lawrence koettikin sietää tämän niin hyvin kuin pystyi. Hän tuijotti uhmakkaasti takaisin kenraalia silmiin, kun tuo rupesi uhkailemaan. Pikkuinen hymyn tapainen käväisi kasvoilla. Jaa jaa, senkus tappoivat. Tämä kissa ja hiiri leikki alkoi jo kyllästyttää, Larrylla oli muutenkin hyvin huono kärsivällisyydessä. Miksi hän edes teki näin? Koska joku nelimetrinen bodari demoni, joka ei edes välittänyt hittojakaan, mitä hänelle tapahtui, käski niin? Katse painui alas, samalla kun kenraalin ote irtosi. Mitä ihmettä hänen pitäisi muka sanoa? Hän oli jo aivan neuvoton... Miten hänestä oli tullut näin pelkurimainen ja heikko? Toinen käsi, kilpikäsi, alkoi tärisemään. Kilpi pystyi kai tuntemaan Lawrencen hädän ja pelon, ja sen takia oli tulossa ulos. Toinen käsi nappasi edellä mainutun käden ranteesta, pysäyttäen tärinän. Hän ei vetäisi sitä ulos. Luulisivat vielä, että hän aikoisi hyökätä.

"Selvä on... herra.", Lawrence lopulta alistui toisen tahtoon, hiljentyen melkein täysin. Mitä järkeä sanoa mitään, jos siitä unohtuisi se yksi viisikirjaiminen sana perästä? Ja sen sanan unohtaminen tarkoitti automaattisesti turpiiin ottoa... Joten paras pysyä hiljaa kunnes joku puhuttelee.
"Kiduttamisellani ei ole varsinaisesti mitään merkitystä, herra. Kestän sen verran, että kaikki se aika jonka tuhlaatte minun kiduttamiseen, oli se kuka tahansa, ei ole todellakaan sen tiedon arvoinen, sir.", Law sanoi, näyttäen apaattiselta eikä kertaakaan valehdellut. Menisi kauan, ennenkuin hänestä pystyi noin vain puristamaan mitään ulos. Hän ehkä oli valmis myymään muut pelastaakseen itsensä, mutta varmisti, että sopimuksen toinenkin pää piti osansa. Eli ei sanallisia sopimuksia, kiitos.
"Helpoimalla pääsisitte, jos vain heittäisitte minut suoraan auringonvaloon... Tai metsään, haltioillakin on jotain minua vastaan, herra.", Law kohautti olkapäitään, mutta näytti edelleen masentuneelta. Tappakoot jos huvittaa, ei tämä ollut enää sen arvoista.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 23 Marras 2009, 18:56

Jaegar

Aaah, vihdoinkin tuo kurja elukka alistui kuten sen kuuluikin hänen edessään. Eikä Jaegar voinut olla myöntämättä mielessään että nautti täydellisesti pikku vampyyrin alennus tilasta. Jopa kaino hymy oli nähtävissä kenraalin kalpeilla kasvoilla.
Ja kyllä siintä viisikirjaimisesta sanasta kannattaisi kiinni täällä pitää, jos hengissä meinaa tälläinen kurja elukka selvitä. Aateliset tuppasivat olemaan varsin nenäkästä porukkaa ja tarkkoja siintä kuinka heitä kohdellaan. Jaegar ei pahemmin poikkeusta tehnyt.. tai no riippui mitä hänelle sanottiin ja miten. Kenraali naurahti pienesti tuhahtaen..
"Ihan sama se nyt on.. haluatko tietää montako haltiaa olemme napanneet ja tappaneet kiduttamalla saamatta mitään tietoomme?" Jaegar kysyi sitten pojalta aavistuksen julman hymyn kiivetessä miehen kasvoille hitaasti. Ja hänpä oli ollut monen monta kertaa tekemässä niitä teloituksia kasvot ja kädet veressä, niin lasten kuin aikuistenkin haltidoiden päitä oli lentänyt valtavan kirveen iskiessä päitä poikki. Tai kidutuskammiossa kun hän oli tuhansia ja taas tuhansia kertoja työntänyt tuli kuumia neuloja ihon läpi haltia paran huutaessa kivusta ja kuinka ruoska oli laulanut kauniisti kun se repi selkä lihaa verille... kuinka sitten haltioiden kuoltua noiden ruumiit heitettiin monttuun mätänemään hitaasti mullkasi tai poltettiin joukko haudassa. Voi niitä kauniita aikoja.

Ja sitten tuo alkoikin herkistelemään kun tuolle oli ihan sama mitä tuolle kävisi tässä ja nyt. Meinasiko tuo nyt odellakin että Jaegar välittäisi siintä sen enmpää kuin kiloa paskaa? Ei. Ei kenraali siintä välittänyt yhtään.
"No sitten voitkin linkuttaa ulos auringon noustessa, hyvää matkaa helvettiin." Jaegar tuumasi julma ja pirullinen hymy kasvoillaan.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 23 Marras 2009, 19:16

Lawrence

Tuo käski Lawia painumaan helvettiin, ja sen Lawrence aikoikin tehdä. Oli sentään puolipilvistä, eli hyvät mahikset... Piti vain pysyä varjossa, ja liikkua sitten, kun aurinko oli pilvessä. Tällä jalalla vaan... No, ei se antanut ellei ottanut. Larry tosiaan nousi ylös punkasta, nousten seisomaan vaikka jalka huusikin kivusta. Hitto vie...
"Aivan kuten haluatte, herra.", Law sanoi, ääni täynnä uhmaa. Hän halusi näyttää, että oli noiden puolella (ei kyllä ollut), ja jos se näin kävi... Totellaan käskyjä, vaikka henki menisi. Hän lähti liikkelle, yrittäen välttää irvistämästä joka kerta kivusta kun loukkaantunut jalka joutui kestämään painoa.
"Hyvää päivänjatkoa.", hän vielä mutisi, kun raahasi itsensä ovelle. Hyvä, aurinko ei ollut noussut vielä kovinkaan korkealle... Edelleen sen piti olla suora auringonsäde joka osui, ei pelkkä valo. Käsi painui kahvalle, ja päässä alkoi huipata. 'Liikkeelle, Lawrence Whitecloud! Älä jää siihen!', vampyyri kannusti itseään, ja hammasta purren astui käytävälle. Muutaman metrin hän tassutteli etsien oikeaa suuntaa, kun verenpuute iski pahemman kerran. Selkä seinää vasten, Law valui lattialle, ja painoi toisella kädellä ohimoaan. Pahin mahdollinen hetki... Law irvisti lähelle tuleelle ihmiselle, joka mutisi jotain nuorison kunnosta... Lähti aika nopeaan, kun kulmahampaita vilautti.
"Juokse juokse, puolikuollutta karkuun...", hän naurahti, kun tuo äskeinen marisija lähti kovaa vauhtia. Hahhah... Ei auttanut itku markkinoilla, liikkelle sitten. Jotenkin hänestä tuntui, että se kenraalin tapainen lähtisi seuraamaan... Toivottavasti ei.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 25 Marras 2009, 17:59

Jaegar

Kenraali kohotti aavistuksen toista kulmaansa kun tuon aikoi tehdä mitä hän oli sanonut, eli painua aurinkoon. No siinähän tekisi itsemurhan jos niin halusi. Ei Jaegar ainakaan pahemmin jäisi tuota kaipaamaan olisi ainakin yksi friikki vähemmän tässäkin maailmassa.
No tuo lähti nousemaan todellakin sängystä ja Jaegar seurasi tapahtumaa kuin jotakin mielenkiintoista näytelmää konsanaan, elätellen samalla toivoa että vampyyri katkaisi niin pahasti jalan että vuotaisi kuviin. Hänkö auttamassa? Ei, ei hän auttaisi, hän kävelisi vain tylysti pois- eihän kukaan olisi näkemässä kun pikku vampyyri vuotaa kuiviin jonnekkin linnan käytäville. Ja jos joskus huomaisi niin sihen mennessä tuo olisi jo kuollut, hah. Sääli vain ettei niin käynnyt vaan hitaasti ve,pyyri vaappui ovesta ulos ja kenraali jäi omaa laiskuuttaan istumaan tuoliin ja kuunnellen kuinka vampyyri meni ähkien eteenpäin. Pienen julman virne koristi miehen kalpeita kasvoja.

Hetken siinä vielä istuttuaan mies nousi ylös ja käveli nopein askelin vampyyrin perään, joka ei ollut edes puoleen väliin ehtinyt. Jaegar käveli tuon vireen ja hidasti tahtiaan jääden näin tuon vireen kävelemään. Ei kenraali tuota pysäyttämässä ollut jos halusi itsensä kärventää aurinkoon.
"Olet sekaisin." Kenraali tuumasi ilman kaunisteluja ja suoraan sanottuna välinpitämättömästi. "Tulen kuitenkin katsomaan kuinka palat poroksi." Jaegar naurahti pienesti ivallisesti kuin tämä olisi jotakin hupia ollut. No joo olihan se vähän.. Harvoin kukaan tyhmyyttään aurinkoon käveli noin vain.
suskari
 

Seuraava

Paluu Sairastupa

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron