Suorat Sanat

Kuten nimi kertoo, sotilaille tarkoitettu tila. Tupa pitää sisällään makuuhuoneita, niin yksityisiä kuin ryhmille tarkoitettuja, oleskelutiloja, työtiloja ja kokoustiloja. Tänne kannattaa hakeutua, jos haluaa liittyä armeijan riveihin ja taistella kuninkaan nimissä vapaudesta haltioita vastaan. Tupa on tilava ja monikerroksinen sivurakennus linnan muurien sisällä. Sotilastuvassa vallitsee kotoisa, lämminhenkinen ilmapiiri. Yhteishenki on täällä huipussaan, eikä tappeluita ja riitaa sallita. Tiukasta arvojärjestyksestä pidetään kiinni ja ylempiarvoisia kunnioitetaan. Sisään ei pääsekään kuka tahansa katselemaan, tupa on tarkoitettu vain sotilaille. Taruolennot, jotka kuuluvat ihmisten joukkoihin, eivät saa täällä yöpyä. Heille on oma tupa kaupungilla.
Tuvasta lähtee käytävä taistelusaleihin ja tuvan ulkopuolella, pihalla, sijaitsee harjoituskenttä.

Valvoja: Crimson

Re: Suorat Sanat

ViestiKirjoittaja Dogster » 07 Touko 2017, 16:07

Nell saikin sitten uuden lempinimen Karenilta, joka koetti nykiä käden itsellensä. Näihän siinä aina kävi, anna henkilölle sormi ja vie koko käden. Ei Nelladelia tosin haitannut - antoi käden mennä mukana, toivoen ilahduttavansa pikkuista hiukan. Tuon ilme pehmeni, pikku Karen oli jo onnistunut viemään tämän kapteenin sydänmen - toinenhan oli rohkea pikku taapero.

Nelladelin sormi irroitettiin viimein, ja Nell taittoi käden takaisin allensa, virnistäen hiukan. "Heh, olen tehty kyllä vähän vahvemmasta materiaalista kuin mitä annan ilmi - ei hätiä mitiä, en usko että Karen mitään vahinkoa saa aikaan.", tuo selitti, antaen näin nyt luvan Karenille vaikka nykiä hiuksista tai tökkiä naamaa tai kiivetä selkään jos tuo tahtoi. Kyllä Nell tajusi ettei toinen pahalla tarkoittanut, kunhan vain tutki asioita. Kapteenin huomio keskittyi tosin nyt Ednaan tuon kysymyksen kautta, ja tuo ei voinut kuin naurahtaa hiukan.

"Olen vanhempi miltä näytän.", tuo sanoi, virnistäen taas. "Ja aloitin nuorena. Lähdin teini-iässä lyhyelle matkalle, tarkoitus oli käydä läheisellä luostarilla. Olin kiinnostunut kuolemanjälkeisestä elämästä ja eri uskonnoista siihen aikaan...", parasta olla mainitsematta miksi. Tuo sulki silmät hetkeksi, muistellen menneisyyttään tarkemmin.

"Heti ensinmäisenä iltana, pikku matka-ryhmämme kimppuun kävi joukko nälkäisiä vampyyreja. Tulen Veljeskunta sattui olemaan alueella, ja onnistui tulemaan väliin - tosin olisin ollut kiitollinen jos he olisivat tulleet hiukan aiemmin.", hän sitten taputti kasvoillaan olevia arpia nopeasti, antaen hiljaisen vihjeen mistä nämä tulivat. "He ottivat loukkaantuneet mukaan yhteen piilopaikkaansa parantumaan, ja sieltä sitten sain kuulla mikä ryhmä oli kyseessä ja mitä he tekivät. Voit varmaan arvata miten kovasti innostuin - liityin heti mukaan kunhan kasvoni olivat parantuneet. Siitä sitten pari vuotta perus koulutus josta nähtiin mihin sovelluin parhaiten, ja siitä muutama vuosi lisää kentällä aloittelijana, vanhempien jäsenien kanssa keräämässä kokemusta.", Nelladel ikään kuin heräsi muistoistaan, ollen hiljaa pari sekunttia ennenkuin katsoi Ednan suuntaan.

"Pääsin kapteeniksi aika nuorella iällä, sitä en kiistä - kuulema niin taitojeni taistelussa ansiosta, kuin "Veljeskunnan periaatteiden elävänä esimerkkinä" olemisesta. Olen nähnyt useita loistavia sotilaita jotka eivät oikein ymmärrä että ei kaikkea tarvitse väkivallalla selvittää. Johtajat etsivät nimenomaan sellaisia henkilöitä kapteeneiksi jotka osaavat taistella, mutta ovat myös empaattisia, suvaitsevia, ja edes jossain määrin rauhallisia." - tosin tuon viimeisen kohdalla Nell paussasi, ja sitten tyrskähti. "Tuo viimeinen ei osu minun kohdalle, mutta hei, kaksi kolmesta on tarpeeksi hyvä minulle!"

Tuo sitten viimein lopetti hölinän, katsoen Karenia kiinnostuneena. "No heissan. Mites voin auttaa?"
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Re: Suorat Sanat

ViestiKirjoittaja Aksutar » 14 Heinä 2017, 01:30

Edna kuunteli äärimmäisen intensiivisesti, Nelladelin kertoessa tarinaansa itsestään, ja siitä miten Veljeskunnan kapteeniksi oli päätynyt. Totta kai häntä kiinnosti se, vaikkei aluksi kovin innoissaan ollut minkäänlaisista veljeskunnista. Mutta ehkä tämä Tulen Veljeskunta oli erilainen, nyt kun ajattelin, kerta joku niinkin outo tapaus, kuin Nell oli sen johtohahmoihin päässyt. Ei Nelladelissa siis mitään vikaa ollut! Mutta, aina kun oli kyse uskosta, näin ihmisien piirissä, niin kaiken maailman järjestöt ja veljeskunnat tuntuivat olevan täynnä... Tietynlaisia ihmisiä. Ja sellaisiin piireihin ketään Nellin kaltaista ei olisi hyväksytty – eikä kyllä Ednankaan kaltaisia. Joko hänessä mättäsi veriperimä – olihan hän osin haltia, ihonväri ja asema yhteiskunnassa tai sitten se, että hän taitoi magiaa, hän oli noita ja varmasti olisi ollut jo noitaroviolla, ellei olisi sattunut nauttimaan kuninkaan velhon suojelusta.

Nellin mainitessa kasvojensa arvista, nosti noita kasvoilleen pahoittelevan hymyn. Arvet toki kertoivat elämästä, mutta eivät ne aina olleet niin mukava muistutus tapahtuneista. Teetään hörppien Edna kuunteli loppuun asti puoliverisen tarinoinnit, ennen kuin Nell jälleen huomionsa kiinnitti Kareniin, joka kovasti koitti tyynykasalla lähemmäs tressymiä päästä.
"Uskon kyllä, ettet titteliäsi turhaan ole saanut", Edna hymähti lopulta, "Ja kun puhut, vaikutat... Auktoriteettiselta... Ja rauhalliselta, vaikka muuta väitätkin", noita virnisti. Jokin Nelladelissa oli vakuuttavaa, kaiken suhteen. Vastahan he olivat tavanneet ja jo nyt Ednasta tuntui, että hän saattaisi kutsua tuota ystäväkseen. Se herätti tietenkin ristiriitaisia tunteita, oliko hän todellakin näin yksinäinen, että ensimmäinen ystävällinen henkilö oli noidalle enemmän kuin hyvänpäivän tuttu?

Karen oli totta totisesti innostunut Nellin häntä huomioidessa ja nyt käsiään ojenteli vieraan puoleen indikoiden haluaan päästä toisen syliin.
"Kaiken kuulemani jälkeen, voin myöntää olleeni ehkä turhankin... ennakkoluuloinen ja arvosteleva. Veljeskuntasi kuulostaa mielenkiintoiselta... Voisinko joskus tulla tutustumaan teihin paremmin?"
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Suorat Sanat

ViestiKirjoittaja Dogster » 28 Heinä 2017, 17:32

Auktoriteettiselta? Rauhalliselta? Nelladel antoi Ednalle hämmentyneen ilmeen, ennenkuin naurahti, virnistäen iloisesti. Tuon hymystä näkyi että tuo nautti kehuista, vaikkei täysin niitä itse uskonutkaan. Mutta mitä hän oli toisten mielipiteitä tai uskomuksia kaatamaan?
"Noh, toivottavasti en liian auktoriteettiselta!", tuo naurahti, istuen paremmin pystyyn nyt kun hän tajusi että Karen kaipasi syliin. "Yritän kohdella tiimiäni kavereina alaisten sijaan vapaa-ajalla. Tiimi-henkeä ja näin.", Nell sitten selitti loppuun, ennenkuin varovaisesti kiersi kätensä Karenin alle.

Hiukan pelotti. No okei, pelotti paljon. Sen varmaan huomasi miten varovaisesti Nelladel siirsi Karenia, varmistaen ettei hänen kyntensä edes hipaisseet pikkuista. Kevyesti tuo onneksi nousi, ja kapteeni asetti Karenin syliinsä, asettuen paremmin että pystyi tukemaan lasta samalla. Lempeä, lämmin hymy ilmestyi kapteenin kasvoille kun hän katseli Karenia - Pikkuinen oli vienyt nyt tämän tressymin puolikkaan sydänmen.

Ednan tunnustus sai Nelladelin katsomaan tuohon samantein, ennenkuin tuo pääsi loppuun asti. Hymy ilmestyi tuon kasvoille taas, ja tuo nyökkäsi, ymmärtäväisesti. "En kyllä yhtään syytä sinua. Uskonnon miehet täällä ovat eninmäkseen tehneet pahoja asioita, joten ymmärrän kyllä miksi on hankala uskoa Veljeskunnan hyviinkään aikeihin. Liian hyvää ollakseen totta, eikö?", tuo sanoi, surullinen hymy leikkien tuon kasvoilla. "Eikä Tulen Veljeskuntakaan ole täydellinen - se on tehnyt paljon asioita joiden kanssa en ole samaa mieltä. Kuten piilottelu näin kauan. En nyt puhu vain taisteluista, mutta avoisempi paikka jossa auttaa haavoittuneita ja sotaa karanneita. Siinä olisi ollut omat riskinsä, mutta niin oli hiljaa olemisessa." - Nell ei ollut edes tajunnut että hän oli eksynyt raiteilta, ennenkuin hän tajusi mitä oli sanonut. Naurahdus karkasi tuolta.

"Mutta joo! Olen aika varma että Epona suorastaan ihastuisi sinuun - tosin kannattaa varoa Adelaa, ellet tahdo häntä sukimaan hiuksiasi ja puhumaan pojista.", kapteenin virne oli taas levennyt - tämähän oli hyvä asia, Edna kiinnostuneena Tulen Veljeskunnasta. Eivät he olleet häntä pakko-värväämässä, mutta se että joku tuli oikeasti puhumaan heille Veljeskunnasta, eikä vain kuunnellut huhupuheita oli virkistävää! "Isku-ryhmästämme Morris tietää parhaiten Veljeskunnan historian, etiikat ja säännöt, joten hän taitaa olla paras vaihto-ehto jos tarkempaa tietoa etsii. Iso, hurjan näköinen mies - mutta oikea nallekarhu kaiken sen parran lihasten alla. Voin antaa alustavaa tietoa jos mieleen tulee kysymyksiä, olemme aika avoin kirja."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Re: Suorat Sanat

ViestiKirjoittaja Aksutar » 08 Syys 2017, 13:03

"No et turhan auktoriteettiselta", Edna naurahti Nellille, seuraillen kuinka tuo Karenin kovinkin varovaisesti syliinsä nosti. Karen puolestaan oli jopa ihmeissään niistä varovaisista otteista, tyttö kun oli tottunut nopeaan ja reippaaseen käsittelyyn tässä taloudessa. Hetken ipana jopa vaikutti siltä että hätääntyisi, mutta kun näki äitinsä hymyilevän ja vilkaisi Nelladeliin, tajusi kakara ettei mitään hätää ollut. Siihen hän jäikin sitten tyytyväisenä istuskelemaan ja kuuntelemaan kun aikuiset juttelivat. Eihän hän mitään varsinaisesti ymmärtänyt, mutta äänet olivat kivoja.

"Liian hyvää ollakseen totta, kyllä", Puoliverinen hymähti. Hän jos kuka oli saanut kuulla kirkonväeltä ties mitä herjauksia ja uhkauksia, joten hänellä oli kunnon syy olla epäileväinen uskonlahkojen suhteen. Hän oli menettänyt luottamuksensa noihin, mutta Nellin myötä Ednalla oli ehkä sittenkin syy luottaa johonkin tahoon, joka uskon nimissä toimi. Tulen Veljeskunta kiinnosti häntä oikeasti ja sen saattoi kyllä nähdä noidan silmistä.
"Pojat eivät minua valitettavasti kiinnosta", Edna naurahti Nelladelin kertoessa tiimitovereistaan, mainiten yhden, Adela nimisen, sukivan mielellään hiuksia ja puhuvan pojista. Edna lähinnä tarkoitti sitä, ettei hän "varattuna" naisena pahemmin miehiä katsellut, mutta saattoihan sen toisinkin tulkita. Edna kyllä kieltäisi kaikenlaiset tulkinnat lauseensa suhteen, vaikka salaa mielessään oli myöntänyt itselleen, että ehkä se sama sukupuoli sittenkin houkutti enemmän, mitä vastakkainen — hän kun oli menettänyt kaiken intiimin ja seksuaalisen mielenkiintonsa miehiä kohtaan kaikkien niiden kaltoinkohteluiden ja raiskausten myötä...

"Ehkä minun pitäisi siis Morriksen juttusille hankkiutua, jos enemmän kysymyksiä keksin", Edna tuumi tressyminpuolikkaalle, "Tosin kuvauksesi ei auta yhtään hänen löytämisessä — oletko sattunut huomaamaan kuinka moni sotilastuvilla sopii tuohon "Iso, hurjannäköinen mies" - kuvaukseesi", noita lisäsi naurahtaen.
"Kenties voisin tulla joku kerta sinun seurassasi tapaamaan muita?", Hän ehdotti.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Suorat Sanat

ViestiKirjoittaja Dogster » 11 Tammi 2018, 15:32

Jep, Edna oli Nelladelin kanssa samaa mieltä - mutta ainakin tuo ei ollut enää valmiina nirhaamaan kapteenia tuon uskon takia. Mikä oli mahtava parannus. Ehkä Edna ajan myötä oppisi olemaan tuomitsematta saman tein toisia noitten uskomusten takia... Tai ehkä ei. Mitä sitä tiesi. Mutta nyt Edna kommentti herätti kapteenin mielenkiinnon... Ei ollut kiinnostunut miehistä? Nell katsoi Ednaa hetken, sitten alas Kareniin, ja takaisin Ednaan, hämmentyneen katseen kera. Mikäs nyytti se hänen sylissään sitten istui, oliko Karen vain ilmestynyt kuin tatti metsästä yksi päivä Ednan portaikolle? Karenista puheen-ollen, Nell antoi sormen tuolle hetkeksi taas, leikittely mielessä.

"Morris on paras vaihto-ehto, kyllä.", Nell nyökkäsi iloisesti. "Mukava heppu, harvemmin suuttuu kenellekkään, juttelee mieluusti kun käyt puhuttelemassa.", tuo sitten jatkoi, ennen kuin kuuli pyynnön tuntomerkeistä. Nell mietti pienen hetken, kuten tuon ilmeestä näkyi.

"Punertavat, lyhyet hiukset ja parta, kantaa isoa vasaraa aseena. Hänellä on myös Tulen Veljeskunnan symboli joko viitan pidikkeenä, tai laitettuna paidan rintaan.", Nell aloitti, tehden sitten pyöreän liikkeen vapaalla kädellä vasemmalle puolelle rintakehäänsä demonstroidakseen paremmin mitä tarkoitti. "Ja totta-kai!", tuo sitten jatkoi.
"Minä mieluusti esittelisin sinut koko joukolle - heti kun sinulla on aikaa ja jaksat."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Re: Suorat Sanat

ViestiKirjoittaja Aksutar » 26 Tammi 2018, 09:27

Noita painoi mieleensä tuntomerkit, jotka Nelladel hänelle kertoi Morriksesta. Se tietenkin helpotti tuon löytämistä, mutta olisihan se pitänyt itsekin arvata, että kenties Veljeskunnan jäsen kantoi myös joukkonsa symbolia mukana, jonka johdosta kyseinen henkilö olisi helpompi tunnistaa. Edna tuhahtikin itsekseen Nellin kertoessa symbolista, nyökäten siinä samalla merkkinä siitä, että ymmärsi kuulemansa. Eiköhän hän Morriksen löytäisi näillä puheilla - Tosin ehdotuksen myötä Nelladel suostui kyllä esittelemään noidan Veljeskunnan jäsenille.

"Se olisi hienoa", Edna hymähti, samalla kun katseli kuinka Karen tressymin sormea ihmetteli ja pienillä kätösillään kouri. Tyttö tosin alkoi selvästi jo väsymään, ties kuinka kauan tuo oli ollut hereillä ja pikkuhiljaa se iltakin alkoi lähestymään. Kai, Edna oli menettänyt tuttuun tapaansa ajantajun, nyt kun oli mieluisaa seuraa ja mielenkiintoista keskusteltavaa.
"En muutenkaan ole kovin hyvä hakeutumaan ihmisten puheille omasta toimesta – sattuneista syistä sitä on kasvanut varautuneemmaksi tuntemattomien suhteen", Noita kertoi, "Mutta jos vain ehdit esitellä joukkojasi joku kerta, se olisi hienoa", hän toisti itseään.
"Mutta ei tänään, tänään alkaa olla jo liian myöhäistä moiselle. Karenkin taitaa kohta kaivata ruokaansa ja lepoa", Hymyillen puoliverinen kertoi, katsellen tytärtään, ennen kuin katse kohosi takaisin Nelladelin puoleen, "Hän taisi tykästyä sinuun todenteolla".
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Suorat Sanat

ViestiKirjoittaja Dogster » 31 Tammi 2018, 15:08

Ei Nelladelkaan osannut aikaa katsoa - toisaalta, hän olikin valpaampi illas aikaan. Tai ainakin siltä tuntui, suurimman osan ajasta. Mutta kyllä hän huomasi lapsosen rauhoittuvan hiukan - väsynyt rauhoittuminen, ei "ollaan nyt kiltisti" rauhoittuminen. Ehkä hänen pitäisi vihdoin antaa kaksikon - kolmikon? - jo antaa olla rauhassa viimein. Eikö hän ollut kiusannut Ednaa tarpeeksi yhdelle päivälle?

Ednasta puheen ollen, tuo jatkoi juttelua. "Juu, huomasin kyllä!", Nell vitsaili ensinmäiseen osaan, virnistäen hiukan. Olipahan jutun juurta joskus myöhemmin, tai hauska tarina kerrottavaksi. 'Hei muistatko kun miltein käräytit minut?'... Okei, ehkei kaikista hauskin juttu sittenkään. Huumori oli katsojan silmissä... Noh, kuitenkin, Nell kuunteli loppuun keskeyttämättä uudelleen, nyökkäilen hiukan pariin kertaan. Totta, Nellkin oli huomannut Karenin väsähtävän hiukan. Kissa hymähti maininnasta tytön tykästymisestä, antaen kevyen pää-silityksen pikkuiselle nopeasti.

"Tunne on molemman puolinen, harvemmin lapset minun seurassa viihtyvät.", Nell naurahti hiukan, ennenkuin nyökkäsi taas itsellensä. "Mutta olen samaa mieltä - tämä pikkuinen tarvitsee nokosensa!", jälleen kerran Nell virnisti, nostaen sitten Karenia hiukan. "Huppista... Nell-sedän on aika lähteä pikku kaveri!", kapteeni selitti, samalla kun nousi ylös ja varovaisesti pisti Karenin alas, Ednan noukittavaksi. Heti kun hänen kätensä olivat vapaat, hän otti tee-kuppinsa ja siemaisi kerralla juomansa joka oli onneksi jo jäähtynyt - ei saanut jättää mitään jäljelle, kerta se hänelle oli tehtykkin!

Nuolaisten huuliansa, katti laski kupin takaisin alas, ennen kuin antoi lämpimän hymyn Ednalle. "Senkus tökkäset linnalla joskus, jos seuraa kaipaat. Olen aika varmasti paikalla, ellei jollekkin tehtävälle vedetty."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Re: Suorat Sanat

ViestiKirjoittaja Aksutar » 02 Maalis 2018, 10:53

Edna ei voinut kuin hymyillä, Nelladelin huomautellessa tunteen olevan molemmin puoleinen. Kuulemma lapset viihtyivät harvemmin Nellin seurassa, mikä sai Ednan kohottamaan kulmiaan pienesti, mutta noita ei sen enempää asiaa lähtenyt kyseenalaistamaan. Kenties sille oli hyvät syyt, mutta puoliverisen mielestä Nell oli ollut harvinaisen hauskaa ja mieluisaa seuraa, sekä selvästi osasi ainakin jotenkuten lasten kanssa olla. Ehkä "normaalit" ihmislapset sitten pelkäsivät puolitressymiä, siinä missä Karen taas oli tottunut jos jonkinmoisiin otuksiin ja ihmetyksiin.

Oli miten oli, siinä missä Karen alkoi väsyä, päätti Nell tehdä lähtöä. Edna nousi sijoiltaan siinä missä kapteenikin, napaten Karenin syliinsä jahka puoliverinen tuon alas oli laskenut. Karen alkoi olla niin unelias, ettei edes kunnolla huomannut mitä tapahtui, pikkutytön vain hieroen silmiään uneliaana ja ihmetellen hieman, mitä ympärillä tapahtui.
"Ehkä värväänkin sinut lapsenvahdiksi seuraavalla kerralla, kun sellaista tarvitsen", Edna naureskeli vitsaillen, hetken tytärtään katsellen, ennen kuin katse kääntyi takaisin Nelladeliin. Eihän Edna lapsenvahtia nykyään tarvinnut, Leto ja Helga kun olivat apuna, mutta ehkä joskus moiselle tulisi tarve! Tosin, Nelliä hän tuskin siihen rooliin tulisi kysymään, miehellä oli varmasti parempaakin tekemistä.

"Selvä se", Noita hymähti kapteenille, joka kehotti häntä tulemaan tökkimään itseään, mikäli seuraa kaipaisi, "Tulemme varmasti törmäilemään uudestaan".
"Kiitos, tästä", Edna jatkoi hymyillen, "Seurasta ja kaikesta".
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Suorat Sanat

ViestiKirjoittaja Dogster » 04 Maalis 2018, 00:30

"Senkus koetat, opetan Karenille joka ikisen tempun jonka osaan." kapteeni vitsaili takaisin - ei häntä haittaisi olla lapsenvahtina, Karenille varsinkaan - pikkuinen kuin oli niin hyvä-käytöksinen! Varmasti tuo hurmaisi myös useamman muun jäsenen Nelladelin iskuryhmästä... tosin Edna tuskin tykkäisi kaikista kepposista jotka Nell voisi opettaa Karenille.

"Tottahan toki~" Nell ei voinut kuin hymyillä maireasti Ednalle tuon kiittäessä seurasta. Seura oli ollut tervetullutta hänenkin kohdalla, ei hän olisi jaksanut linnalla kykkiä yksikseen muutenkaan. Varsinkin kun oli huomattavasti mielenkiintoisempaa seuraa. Nell teki syvän kumarruksen, toinen käsi rinnalla ja toinen kauniisti sivussa. "Syvimmät kiitokset myös sinulle." nonni Nell lopetas esittämästä. Puoli-rotuinen toki koetti vain saada noitaa nauramaan, nyt vielä viimeisen kerran ennenkuin hän nyökkäsi, ja lähti ovelle päin.

"Nähdään taas pian!" kapteeni vielä vilkutti, ennenkuin katosi kaduille.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Re: Suorat Sanat

ViestiKirjoittaja Aksutar » 04 Maalis 2018, 18:41

Noita naurahti heleästi Nelladelin uhkaillessa opettavansa Karenille joka ikisen tempun, jonka osasi, sikäli mikäli päätyisi tytön lapsenvahdiksi. Siitähän Karen varmasti pitäisi, mutta Edna ei välttämättä niinkään. Totta kai hän halusi antaa tyttärelle mahdollisuuden kasvaa ja oppia vapaasti, mitä ikinä halusikaan, mutta äidinvaistot kyllä heräsivät heti jos tyttö jotain hurjempaa meinasi. Kaipa hän nyt sai kokea sen, miltä omasta äidistään oli tuntunut aikanaan, kun Ednan isä oli tytärtä vienyt ja opettanut ties mille pahoille teille.

"Nähdään!", Niiden lyhyiden kiitosten ja hyvästien myötä Nelladel päätyi poistumaan paikalta, jättäen Ednan nyt pitkästä aikaa hyvillä mielin omiin oloihinsa, katsomaan tyttärensä perään - ja totta kai kertomaan äidilleen, millaisen ystävän tänään oli tavannut.


// SE TAIS OLLA SIINÄ? KIITÄN SEURASTA, kattellaan asap jotain lisää kaksikon välille >:3 //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Edellinen

Paluu Sotilastupa

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron