Ympäri käydään, yhteen tullaan

Kuten nimi kertoo, sotilaille tarkoitettu tila. Tupa pitää sisällään makuuhuoneita, niin yksityisiä kuin ryhmille tarkoitettuja, oleskelutiloja, työtiloja ja kokoustiloja. Tänne kannattaa hakeutua, jos haluaa liittyä armeijan riveihin ja taistella kuninkaan nimissä vapaudesta haltioita vastaan. Tupa on tilava ja monikerroksinen sivurakennus linnan muurien sisällä. Sotilastuvassa vallitsee kotoisa, lämminhenkinen ilmapiiri. Yhteishenki on täällä huipussaan, eikä tappeluita ja riitaa sallita. Tiukasta arvojärjestyksestä pidetään kiinni ja ylempiarvoisia kunnioitetaan. Sisään ei pääsekään kuka tahansa katselemaan, tupa on tarkoitettu vain sotilaille. Taruolennot, jotka kuuluvat ihmisten joukkoihin, eivät saa täällä yöpyä. Heille on oma tupa kaupungilla.
Tuvasta lähtee käytävä taistelusaleihin ja tuvan ulkopuolella, pihalla, sijaitsee harjoituskenttä.

Valvoja: Crimson

Ympäri käydään, yhteen tullaan

ViestiKirjoittaja Aksutar » 18 Syys 2014, 13:49

Lily, Edna, Black


Alkusyksyn iltahämärä oli alkanut laskeutua valtakuntaan, taivaan ollessa syksyisen synkkä ja tuulinen. Mielellään sitä ei nokkaansa ulos tunkisi tällä säällä, ellei pakko olisi. Ilma oli kylmähköä ja tuuli tuntui purevan luihin ja ytimiin, mutta sentään ei satanut. Ainakaan vielä. Tällaisilla säillä sitä halusi vain käpertyä takan ääreen kenties läheistensä seurassa, tai hyvän kirjan kanssa.
Ehkä jollain tasolla myös Lily olisi halunnut tehdä niin, mutta prinsessa ei ollut löytänyt puolisoaan mistään. Velho oli kovin välttelevä viimeaikoina ja tuntui jakavan aikaansa vain oppilaansa kanssa. Lily ei voinut sanoa pitävänsä siitä, kuinka kaljupäinen mieluummin sen mustalaisen seurassa oli, kuin hänen, mutta eipä Lily ääneen valittamaan... Ainakaan selvin päin ja hänhän oli lähes aina selvin päin. Sen sijaan nainen purki turhautumistaan toisin keinoin ja yksi niistä oli silkka ympäriinsä riehuminen ja energian purkaminen. Koska tuo riehuminen ei ollut kovin suotavaa kauniisti sisustetuissa huoneissa, joissa vaasi jos toinenkin saattaisi lentää päin seinää naisen toimesta, oli Lily käynyt valjastamaan tämän turhautumisen purkamisen harjoitteluun.

Joten, ilta hämärän laskiessa oli prinsessa hankkiutunut sotilastuvan suurimpaan harjoitussaliin riehumaan, hakkaamaan miekallaan harjoituskohteita. Viimeisimmät sotilaat olivat lähteneet tunti sitten salista pois, yhden kapteenin vielä käydessä varmistamaan, että siniverisellä oli kaikki kunnossa - tai no, niin kunnossa, mitä tuohtuneella naisella nyt saattoikaan olla... - ja kun käsky oli käynyt poistua, ei kapteeni käynyt siniverisen sanaa uhmaamaan. Selvästi oli parempi jättää nainen omiin oloihinsa, ties vaikka olisi saanut mestaustuomion, jos liikaa tuon hermoille olisi käynyt...
Ylleen Lily oli vetänyt normaalista poikkeavan, T-paita mallisen, tummanpunaisenpunaisen tunikan, jonka alla oli valkea, löysä pitkähihainen paita. Jalkoja koristi löysät, lähes pussimaiset mustat housut, sekä pitkävartiset, mustat nahkasaappaat. Hiuksensa siniverinen oli sitonut löysälle ponihännälle, jotteivät mokomat ihan vapaana tiellä heiluisi.

Lily oli keskittynyt täysin harjoitusnukkejen hakkaamiseen, niin miekkansa kuin aseena toimivan kilpensä kanssa. Häntä ei kiinnostanut jos joku sattuikin paikalle tulemaan, joskin yleensä näin myöhään kukaan ei enää saleissa liikkunut. Ei hän kyllä edes kuullut omalta riehumiseltaan, jos joku lähemmäs olisi hiippaillut, eikä hän kyllä välittänytkään tietää. Varmaa oli se, ettei kukaan varmasti liian lähelle uskaltautunut raivopäistä naista, jolla teräaseita oli käytössään...


----


Jälleen kerran Edna oli jättänyt Karenin äitinsä hoiviin illan tullen, sillä nuorella noidanalulla oli paljon tekemistä ja valitettavasti pieni vauva oli vain tiellä. Vaikka Edna olisi halunnut pitää Karenista itse huolta koko ajan, täytyi hänen välillä luottaa Helgaan, joka lasta oli luvannut hoitaa aina silloin, kun Edna tarvitsi apua. Noidanalku luotti vain äitiinsä tässä tapauksessa, eikä halunnut ketään ylimääräistä katselemaan lapsensa perään. Näinä aikoina kun ei voinut aina luottaa jokaiseen...
Ednan oli tarkoitus lähteä tapaamaan kuninkaan velhoa, mutta oli jo aikataulusta myöhässä, eikä näyttänyt pitävän mitään kiirettä lähtönsä suhteen. Tämä johtui täysin siitä, että Kalmalla oli kerrankin vapaata ja kaksikolla oli aikaa vaihtaa kuulumisia paremmin. Edna oli kiireinen päivisin lapsen kanssa ja iltaisin koulutuksensa kanssa, kun Kalma taas nukkui päivät ja oli iltaisin ja öisin menossa ties missä. Heidän aikataulunsa harvoin sopivat yhteen ja nyt oli niitä harvoja hetkiä, kun kaksikolla oli aikaa toisilleen.

Edna oli keittänyt heille teetä - tai no, Kalmalle kahvia jos tuo sitä ennemmin halusi - ja istuttanut puolisonsa pöydän ääreen, noidan käydessä kyselemään mitä kaikkea Aavekoiralle oli tapahtunut viime aikoina. Se rauhallinen keskustelu kuitenkin loppui kuin seinään, Ednan käydessä yllättäen vetämään teetä väärään kurkkuun kovin pelästyneen näköisenä.
"Olet myöhässä" Tuttu ääni kävi tokaisemaan suoraa Kalman takana, jonne kaljupäinen velho oli ilmestynyt tyhjästä, saaden Ednan vetämään teet väärään kurkkuun "Minulla ei ole koko yötä aikaa odotella, tuletko vai et sovittuna iltana" Black kävi lisäämään, näyttäen yllättävänkin kärttyisältä. Joskin kärttyisältä omalta itseltään, Sethillä ei ollut nyt osaa eikä arpaa tähän reaktioon. Black ei edes vilkaissut Kalman puoleen tässä välissä, vaan odotti, että Edna saisi jotain sanottua puolustuksekseen köhimisensä ohesta. Mitään vastausta noita ei kuitenkaan ehtinyt antaa yskimiseltään, kun kaljupäinen jo kyllästyi odottelemaan.
"Mennään, minulla ei ole aikaa odotella, että teesi juot loppuun"


//Sssssuskiiiiii //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Ympäri käydään, yhteen tullaan

ViestiKirjoittaja suskari » 18 Syys 2014, 18:11

Jack oli toipunut loistavasti monen kuukauden takaisesta tapahtumasta viime talvena Nimuen päättäessä yrittää päästää melkein uskollista petturi liittolaistaan hengiltä, epäonnistuen siinä kuitenkin. Haavoistaan Jack oli suorastaan loistavasti parantunut hyvällä hoidolla ja levolla, mitä mies oli saannut sairastuvalta hoitajilta kuten myös lääkäreiltä. Joten siintä kiitos heidän ammattitaidollensa. Omaan kotiinsa Jack ei ollut parantumisen jälkeen palannut, sillä oli laskenut sen liian vaaralliseksi Nimuen, tai jopa Blackin kannalta joka viimeisimmällä kerralla oli todistanut jo että olisi valmis kiduttamaan Jackin hengiltä jos tuo enään prinsessa Lilyä yrittäisi lähestyä. Jack ei todellakaan aikonut moista käskyä totella kaljupäiseltä velholta, mutta Nimuen tähden Jack oli jäännyt, Joonakselle tilanteen kerrottuaan, linnan sotilastuville asumaan oman turvallisuutensa tähden. Mitään mies ei ollut kuitenkaan ilmaiseksi saannut vaan Jack oli liittynyt ihmisten riveihin sotilaana.. alokkaana, joka vielä opetteli että pääsisi joskus kenttätöihinkin. Vielä toistaitoisesta miehestä ei vielä ollut taistelemaan kentällä muiden kanssa, etenkin kun Jackillä ei juurikaan sitä kokemusta ollut, potenttiaalia kyllä löytyi vaikka kuinka paljon.

Tänä syksyisenä viileänä iltana Jack oli ottanut lämpimän ja mukavan sotilastuvan sijaan suunnaksi harjoittelusalit, jotka yleensä tähän aikaan illasta olivat melkolailla tyhjillään kun muut sotilaat olivat jo menneet tekemään loppu illaksi omiaan. Se kelpasi Jackille oikein hyvin, jolla oli muutenkin tarkoitus mennä yksin harjoittelemaan uusilla aseillaan jotka oli itse hankkinut.. tappamalla yksinäisen haltia sotilaan. Julmaa, mutta mitäpä hyvää nuo suippokorvat olivat heille sitten tehneet? Eivät mitään! Aloittaneet vain soittamaan suutaan turhasta. Ja friikki se haltiakin oli Jackin silmissä. Mutta miksi Jack sitten aseiden käyttöön olisi harjoitusta tarvinnut? Haltia, jotka nämä aseet oli omistanut, oli hietellyt näitä lähitaistelun ohella ja ilmeisesti pystynyt kutsumaan ne takaisin käteensä bumerangin tavoin aina kuin tahtoi, vaikka ne olisivat olleet kiinni jossakin. Aseet olivat siis varmasti maagiset jollakin tasolla, joka taas Jackissa oli herättänyt mielenkiintoa ja kokeilun halua. Jackille kuitenkin oli pamahtanut karu totuus päin naamaan kuin märkä rätti kuin ensinmäisellä kerralla mies oli vähällä menettää päänsä aseiden tähden.. jotka olivat palanneet takaisin omistajansa luokse niin kovalla voimalla, että olivat uponneet takana olevaan seinään kuin naulatut. Tässä vaiheessa Jack olikin saannut itsensä ja muidenkin oppilaiden turvallisuuden tähden oman opettajan, joka itsekkin omasi maagiset aseet ja tiesi niistä yhtä ja toista, ja osaisi näin ohjastaa Jackiä aseiden kanssa. Nyt Jack oli jo ehtinyt sen verran opastusta saamaan että uskalsi aseitaan jo yksin käytellä ilman opettajansa valvontaa.
Harjoitussalin oviaukolle päästyään Jack sai huomata ettei suinkaan ollut aivan samoilla ajatuksin liikkeellä vaan joku muukin oli päättänyt tulla enemmän ja vähemmän kova kouraisesti riehumaan tänne. Lisäksi tämä sotilas oli hyvin tuttu itse miehelle ja pienen ystävällisen hymyn kera Jack astui peremmälle huonetta ilman että prinsessa edes tohinoiltaan huomasi lähestyvää miestä. Jack otti toisen aseistaan vyoltään ja heitti sen kevyellä liikkeellä prinsessaa kohden, tai ainakin se saattoi näyttää siltä hetken, kun ase upposi koko terältään hyvin syvälle puiseen harjoitusnukkeen, joka prinsessan tuhottavana oli. Tällä tempulla Jack halusi vain prinsessan huomion.
"Iltaa... Olette helppo maali niille jota voivat yllättää teidät, prinsessa Lily." Jack kävi tokaisemaan pieni muotoisen huomautuksen ympäristön tarkkailun unohtamisesta, vaikkei se välttämättä sopivaa olisikaan.
"Ette vaikuta olevan kovinkaan hyvä tuulinen? Haluatteko kertoa siintä?" Jack jatkoi kävellessään lähemmäksi tumman värisessä nahka- ja metalli haarniskassaan josta nyt vain kypärä puuttui mutta nyt Jack ei sitä tarvinnut.. hän ei ollut menossa tantereelle. Jack kuitenkin pysähtyi muutaman metrin päähän ja ojensi kevyesti kättään asettaan kohden, joka oli kiinni puunukessa. Hetken aikaa ase tärisi paikoillaan haluamatta lähteä irti.. kun se jälleen kerran pamahti irti kuin luoti kohteestaan irti, ja nyt kohteenaan Jack ellei mies olisi jo osannut varautua moiseen pysäyttäen aseensa joka tipahti kolahtaen kiviselle lattialle jonkin sentin päästä miehestä. Jack kirosi puoli ääneen.. hän oli jälleen kerran yrittänyt hieman liikaa ja no keskittyminen nyt oli muualla.
"..Ja ei kai haittaa jos jään seuraksenne?" Jack kysyi samalla kun nosti aseensa maasta.

******

Tosiaankin, Kalmalla oli pitkästä aikaa vapaata ja Kalma todellakin olisi halunnut viettää sen rakkaan vaimonsa ja suojattinsa kanssa juttelemalla tai tekemällä jotakin tänä harvianisena päivänä. Aavekoiran omat nykyiset työt kun veivät mieheltä vähän turhankin paljon aikaa. Miksi hän olikaan edes suostunut tekemään töitä!? Olisi voinnut olla vain parempi pysyä poissa semmoisista.. mutta toisaalta taas Karenin tulevaisuutta ajatellen se olisi parempi ja Ednakin sai itelleen rahaa jotta voisi ostaa mitä haluaa, kun Kalma itse liiemmin tuota käteistä tarvinnut. Niin ja tosiaan Kalma oli jo oikein hyvin alkanut sisäistämään isän roolia Karenin suhteen ja oli jo oikein hyvin hyväksynyt perheen pienimmän.
Nyt kuitenkin kaksikko istui pöydän ääressä Ednan juodessa kaikessa rauhassa teetä ja Kalma itse hörppi kahvia, Lucan maatessa jalkojen juuressa tyytyväisenä. Keskustelu kaksikon välillä oli rauhallista ja mukavaa aavekoiran kertoessa omista kuulumisistaan Ednalle, sekä joistakin tapahtumista joita oli kohdannut saarta pitkin juoksennellessaan viestinviejänä. Kaiken kuitenkin keskytti tuttu, mutta kuitenkin hyvin yllättävä ääni joka sai Kalmankin säpsähtämään paikoillaan Lucan noustessa seisomaan jalkojen juuresta ja katsomaan kuka tuli.. haukkuen terävästi muutaman kerran velholle. Kalma laski kahvi mukinsa alas pöydälle ja katsoi sitten velhoa, ollen sanomassa tuolle jotakin noin dramaattisesta tulemisesta, mutta Black oli jälleen kerran suustaan nopeampi. Velho oli tullut hakemaan Ednaa jälleen oppilaakseen.. joka köhi väärään kurkkuun mennyttä teetä, jolloin Kalma nousi ylös ja meni taputtamaan kevyesti Ednaa selkään.
"Minä en tänne yksin aio jäädä vapaatani viettämään kun sinä viet vaimoni!" Kalma tuhahti kovinkin mahtipontisesti.. hän ei halunnut jäädä tänne yksin istumaan ja mököttämään kun Black meni jonnekkin Ednan kanssa.
"Tulen mukaanne!" Kalma ilmoitti kun päätös olisi jo tehty.
suskari
 

Re: Ympäri käydään, yhteen tullaan

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Syys 2014, 14:09

Tuntematon ase kävi napsahtamaan vasten harjoitusnukkea, saaden Lilyn pysähtymään niille sijoilleen. Riehumisesta raskas hengitys oli muuttunut hetkellisesti tiheämmäksi, naisen tuijottaessa tuota asetta, ennen kuin tutun äänen saattelemana käännähti ympäri. Lily ei käynyt vastaamaan mitään Jackin ensimmäiseen huomautukseen, eikä liioin tuon kyselyyn siitä, mikä mahtoi olla tämän raivonpuuskan syy ja haluaisiko prinsessa siitä kertoa. Ei, sen sijaan rapier nousi ylös, osoittamaan kohden Jackia, miekan terävän pään käydessä tökkäämään Jackin rintakehää kevyesti, mutta varoittavasti, tummapäisen noustessa ylös asettaan poimimasta. Olihan Jackin aseet sinällään mielenkiintoiset, mutta juuri nyt siniverisestä ei ollut ihmettelemään moisia maagisia tappovälineitä, joita Jack ei selvästikään vielä kunnolla kontrolloinut.
"Kai tiedät, mitä olisi tapahtunut, jos olisit osunut?" Lily kävi kysymään nyt, vastaamatta yhteenkään Jackin kysymykseen. Nainen kuulosti vakavalta ja ärtyneeltä, vaikka kasvonsa olivatkin kovin peruslukemilla. Miekka pysyi yhä kohden Jackia, prinsessan ollessa valmis tuikkaamaan tuon aseen paremminkin kohteeseensa, mikäli tarve. Tosin, Lilystä tuskin oli vauhdissa haastamaan Jackia, kaiken lisäksi mies oli kykenevä peruuttamaan pistoiskun tieltä, joten vaikka Lily olisikin yrittänyt, oli erittäin epätodennäköistä, että olisi edes saanut iskua perille. Olihan Jackilla myös haarniskansa päällä, ei nainen kyennyt kevyellä aseellaan tässä asetelmassa moisen läpi tuikkaamaan.
"Jos olisin kuollut..." Lily jatkoi, sen pahemmin edes miettimättä halusiko Jack vastata ensimmäiseen kysymykseen "Sinut olisi etsitty käsiin, aivan sama missä olisit. Et voisi paeta, et voisi peitellä jälkiäsi, joku sinusta pääsisi vihille ja pian olisi koko valtakunta perässäsi" nainen kävi ottamaan pari askelta lähemmäksi, laskien asettaan samalla alemmas Jackin rinnalta "Sinut olisi viety tyrmiin, kidutettu, murrettu, häväisty.." askel vei yhä lähemmäksi, kunnes Lily pysähtyi aivan Jackin eteen, ehkä turhankin lähelle jos rajoja kunnioitettiin.
"Ja sitten sinut olisi tapettu. Teloitettu, koko kansan edessä, pelkkänä hupina kansalle..." Lily kävi hymähtämään katsoessaan ylös Jackin kasvoihin.
"Joten ensi kerralla kun haluat esitellä taitojasi, mieti kahdesti ennen kuin teet jotain typerää, Fisher. Emmehän halua sinua pölkylle, emmehän?"


----


Velhon katse laskeutui itseään keräilevästä Ednasta Kalmaan, joka ilmoitti, ettei todellakaan aikonut yksin jäädä vapaapäiväänsä viettämään vaan aikoi tulla mukaan. No, se että Kalmalla oli vapaapäivä, selitti kyllä jotain... Mutta se, että Kalma oli vapaalla ei antanut Ednalle lupaa luistaa opinnoista, varsinkin, kun Black oli tämän sovitun opetuksen tähden joutunut sanomaan ei omalle puolisolleen. Joten, oli vain reilua, että Edna nyt lähtisi.
"Kuten haluat" Black kävi hymähtämään aavekoiralle, eipä hän nähnyt mitään syytä miksei Kalma olisi voinut mukaan tulla. Ellei se sitten Ednaa häirinnyt. Tyttö ei kuitenkaan käynyt sanomaan mitään, vaan kiltisti oli toipunut säikähdyksestään ja kasasi jo tavaroitaan olkalaukkuun.
"Ulkona on tuulista ja tihuttaa... Suosittelen ottamaan viittasi mukaan" Black kävi tokaisemaan kääntyessään ovelle päin, vetäen oman mustan viittansa hupun jo kaljua päätään peittämään.
"Emmekö voisi vain siirtyä linnalle samalla tavalla mitä sinä tänne tupsahdit..." Edna kävi mumisemaan närkästyneenä velholle, joka ovelle oli kävellyt, samalla kun kiltisti omaa viittaansa päälleen puki.
"Tiedät etten rupea sinua kuskailemaan paikasta toiseen. Saat oppia taidon ensin itse, ennen kuin moista pääset käyttämään. Olisit ehkä oppinut sen jo, jos kuuntelisit paremmin" Velho napautti oppilaalleen, joka päästi ilmoille kovinkin turhautuneen huokauksen.

"Pässinpää.." Edna tokaisi Kalmalle, Blackin käydessä poistumaan asunnosta, kävellen edeltä jo pihalle päin "Mutta ei kai auta, mennään" Kuului lisäys, Ednan lähtiessä askeltamaan velhon perään.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Ympäri käydään, yhteen tullaan

ViestiKirjoittaja suskari » 02 Loka 2014, 00:13

Jos Jack olisi tiennyt mitä tuleman piti, ehkä mies olisi valinnut hieman toisin aloitus tervehdyksensä prinsessalle, mutta nyt sitä oli enään myöhäistä käydä perumaan kun prinsessa kääntyi vanhempaa miestä kohden nostaen oman aseensa Jackiä kohden, tökäten sillä kevyesti miehen panssaroitua rintaa. Jack ei saannut suun vuoroa tähän tilanteeseen kun prinsessa ryhtyi hyvin täydentävästi ilmoittamaan mitä olisi tapahtunut jos Jack olisi osunnut naiseen asettta pahemmin. Fakta vain oli se ettei Jack ikinä olisi moista käynnyt edes yrittämään, edes ajatuksissaan, jos olisi tiennyt olevansa huono heittäjä eikä osaisi käyttää tappavia aseitaan tälläistä pientä näytöstä varten, jos sitä sellaiseksi oliis voinnut kutsua. Mies oli lähinnä vain halunnut naisen huomion itseensä... ja ehkä kyllä mies jollakin tasolla oli halunut esitellä uusia taitojaan mitä oli oppinut. Jack ei valitettavasti saannut suun vuoroa prinsessalta kertoakseen tätä kun punahiuksinen vain jatkoi.. Kertoen siintä kuinka Jack olisi etsitty käsiin mistä tahansa maailman kolkasta, vangittu, tuhottu hankisesti ja fyysisesti, ja lopulta sitten teloitettu. Jack ei voinnut olla tuntematta pientä ahdistuneisuutta ja hermostuneisuutta sisällään kuullessaan moista, mutta piti itsensä silti rauhallisen tyynenä kuunnellen prinsessan sanat, vaikkei ne niin mukavia olleetkaan. Ne eivät kuitenkaan koskeneet tätä hetkeä, tämän hetkisiä tapahtumia, ne olivat vain tyhjiä sanoja tyhjästä uhkauksesta.
Sanojensa aikana Lily oli tullut jopa röyhkeän lähelle, laskien aseensa Jackin rintakehältä eikä näyttänyt heti aikonvan siirtyvä yhtikäs minnekkään. Jack tuijotti naista alaspäin hiljaa siinä vaiheessa kun prinsessa oli hiljennyt antaen hetkellisen hiljaisuuden laskeutua kaksikon ylle kuin varmistaakseen että prinsessa tosiaan oli nyt sanonnut sanottavansa. Liian kauaa Jack ei kuitenkaan pitänyt tätä hiljaisuutta, ettei vaikuttaisi törkeältä tai mennyt sanattomaksi.
"Olen pahoillani, teidän korkeutenne törkeydestäni en tule tekemään sitä toisten." Jack pahoitteli nyökäten kohteliaasti anteeksi antavasti prinsessalle tapahtunuttta ja laittoi aseensa vyöllensä takaisin roikkumaan jättäen vain kätensä rennosti roikkumaan kyljen vierelle.
"Mutta en olisi missään nimessä koskaan tehnyt niin jos se olisi vahingoittanut teitä." Paitsi prinsessan omaa egoa ilmeisesti.

*************

Jos Kalmalla olisi ollut häntä, olisi se heilahdellut muutaman kerran kun velho antoi koirallensa luvan tulla mukaan vaimonsa opintoja tulla seuraamaan sen sijaan että istuisi täällä yksinään.. koirien kanssa takkatulen ääressä. Ei, nyt Kalma halusi olla vaimonsa kanssa vaikka se tietäisi kolmatta osapuolta. Aikaa siis ei käyty kuluttamaan lähtemisen kanssa vaan Edna oli käymässä jo laittamaan itsensä valmiiksi ja niin teki Kalmakin käyden makuuhuoneen puolella laittamassa perinteisen T-paitansa päälle vielä yhden pitkähihaisen yllensä ja tuli sitten hetken päästä pukemaan pitkän mustan takkinsa, jossa oli huppu. Aseitaan tai mitään muuta siihen viittaavaa Kalma ei edes varannut mukaansa. Miksi hän niitä olisi tarvinnut naisensa opiskelua seuratessaan ja lisäksi kaupungin sisäpuolella? Kalma siis oli valmis ja menossa jo kun Edna kysyi varsin odotetun kysymyksen: miksei vanhempi velho tosiaankaan käyttänyt kykyjään heittääkseen heidät haluamaansa paikkaan? Selvästikkään Blackillä ei ollut siihen halua, tai sitten Black vain tahtoi potkia oppilastaan opiskelemaan kunnolla.. Kalma ei sanonut mitään, mutta oli hieman hassua että velho mielummin käveli hyytävän kelin läpi kun tekisi sitä helpointa.

"Sarvet vain puuttuu." Kalma totesi hiljaa hymisten Ednan sanoille ja lähti tuon perässä kävelemään ulko-ovelle kun Luca kinusi mukaan yrittäen tunkea kirjaimellisesti ulos. Kalma huokaisi ja passitti nätisti koiran takaisin sisälle ja lähti kaksikon perään kävelemään saaden nuo nopeasti kiinni muutamalla nopeammalla askeleella.
suskari
 

Re: Ympäri käydään, yhteen tullaan

ViestiKirjoittaja Aksutar » 03 Loka 2014, 22:55

Lily seisoi paikoillaan odottaen Jackin vastausta tähän pieneen saarnaan, jonka suivaantunut nainen oli suustaan ulos antanut luikerrella. Loppujen lopuksi Jack kävi kuitenkin pahoittelemaan tekojaan, vannottaen, ettei sitä uudestaan tulisi tekemään. Parempi olisikin, sillä Lily ei aikonut todellakaan uudestaan pitää pientä palopuhettaan, vaan passittaisi Jackin tyrmiin! No... ei nyt ehkä ihan, olihan Jack ystäväksi lueteltavissa, mutta poskelleen tuo saisi ainakin läimäytyksen siitä hyvästä!
"Hyvä" Lily kävi tuhahtamaan Jackin vielä lisätessä, ettei missään nimessä olisi tehnyt äskeistä, mikäli vaarana olisi ollut siniverisen vahingoittaminen.
"Sillä minäkään en haluaisi sinua vahingoittaa" Siniverinen lisäsi nojautuen lähemmäksi kuiskatakseen nuo sanat Jackin korvanjuuressa, ennen kuin kääntyi kannoillaan ja käveli kauemmaksi miehestä. No, ehkä Lilystä itsestään ei ollut Jackia varsinaisesti satuttamaan, mutta yksi sana ja Jack löytäisi itsensä kidutuskammiosta, mikäli prinsessa niin mieli. Mutta, Jackin onneksi Lily ei sitä halunnut toteuttaa.

"Olet ilmeisesti kotiutunut hyvin tuvalle..." Lily kävi kysäisemään olkansa yli, askeleen viedessä penkin luokse, jolle Lily kävi laskemaan aseensa ja kilpensä, ennen kuin kääntyi osittain kohden Jackia "Ainakaan en ole kuullut sinusta mitään negatiivista puhuttavan.."


----


Edna kävi naurahtamaan pienesti Kalman lisäykselle, antaen asian sitten olla. Olihan se rumaa puhua toisesta kirjaimellisesti toisen selän takana, mutta kaiken lisäksi velho saattoi hyvinkin kuulla, mikä kaksikko puhui. Aivan varmasti kuulikin, mutta jostain syystä tummanpuhuva velho päätti vain sivuuttaa moiset puheet ja teki matkaa kaduille. Noita kävi kiltisti kipittämään opettajansa perään, joutuen marssimaan Blackin perään muutamalla ripeämmällä askeleella, pitkäkoipinen hujoppi kun harppoi eteenpäin nopeammin mitä Edna normaalisti käveli. Kalma lähti myös mukaan, kuten oli uhonnut, tullen perästä jahka Luca oli kotiin jätetty suremaan, kun mukaan ei päässyt.

"Menemmekö tänään harjoittelemaan taikoja taas?" Edna kysyi pitäessään ripeän askelluksen yllä, jotta pysyi velhon rinnalla.
"Kyllä" Oli lyhyt ja ytimekäs vastaus Blackilta, joka muutenkaan ei pahemmin turhia puhunut koskaan.
"Hyvä! Pääsen näyttämään paremmin mitä osaan" Edna tokaisi virnistäen, puhuen nyt jälleen Kalmalle. Olihan Edna jo jotain taikojaan näyttänyt kotiympäristössä, mutta moisissa paikoissa sitä ei viitsinyt kunnolla alkaa taioilla riehumaan... Ties vaikka sytyttäisi koko kodin tuleen vahingossa.
Matka kuitenkin vei kaupungin kosteille kaduille, velhon suunnatessa kaksikko seuranaan kohden linnalle vievää suurempaa katua.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Ympäri käydään, yhteen tullaan

ViestiKirjoittaja suskari » 04 Loka 2014, 21:33

Jack loi isännällisen ymmärtäväisen hymyn prinsessalle, kun nainen kävi hyväksymään miehen anteeksi pyynnöt muutama minuuttia sitten tapahtunutta kohtaan, joka sittemmin muuttui hieman yllättyneeksi kun prinsessa nojautui lähemmäs Jackiä ja kuiskasi miehen korvaan sanat, jättäen hieman hyvällä tavalla hölmistyneen miehen seisomaan paikoillensa. Tässä vaiheessa Jack sai varmistuksensa sille että hänellä oli arvoa prinsessan silmissä enemmänkin kuin mies oli ajatellut, joka saattaisi jo itsessään olla hyvä aihe alkaa hehkuttamaan ja keräämään lisää suosiota naiselta itselleen, nostaakseen asemaansa. Jack ei kuitenkaan aikonut niin tehdä vaan aikoi pysyä matalana ja nöyränä ystävänä prinsessalle, ei hän nähnyt syytä alkaa kerjäämään prinsessan suosiota sen enempää mitä hänellä nyt olisi. Lisäksi hyvä pieni väli olisi vain hyväksi, kerta Jack tiesi padotut tunteensa prinsessaa kohtaan. Liian läheinen suhde voisi olla haitaksi heille molemmille.

"Todella hyvin, vaikka ensinmäisinä viikkoina minua hieman vierastettiin... tai sitä mitä olen." Jack kävi myöntämään prinsessalle kun tuo uteli oliko Jack sopeutunut jo sotilastupaan ja sen elämään. Oli, tietenkin, ei Jack mikään tumpelo ja aikaan saamaton nurkassa itkijä. Ainostaan sotilastuvan sotilaat olivat aluksi vierastaneet friikille haiskahtavaa miestä, jonka näkikin miehen toisesta mustasta terävä kyntisestä kädestä, ja olivat syrjineet Jackiä muutaman ensinmäisen päivän, mutta nopeasti tilanne oli korjautunut ja Jack oli saannut jopa vakituisia työtovereita tänä aikana. Tietysti oli niitä sitkeitä jotka eivät vieläkään hyväksyneet "puoli friikkiä" ihmisten sotilastupaan, mutta korkea-arvoiset löivät tälläiset kuriin nopeasti.
"Minulla ei ole pakkomiellettä hankkiutua ongelmiin, teidän korkeutenne. Enkä näe miksi sellaista tekisin." Jack suorastaan vältteli tälläisiä ja sopi mielummin tilanteet puhumalla mitä nyrkeillä, jos se vain oli mahdollista. Ja lyöjähän se olisi joka joutuisi aina vastuuseen, ei se joka olisi nyrkin alla.
"Mutta olitte ilmeisesti harjoittelemassa, tahtoisitteko seuraa? Tietenkin ymmärrän jos haluatte olla itseksenne." Jack kysyi kohteliaasti prinsessalta, palaten siihen mitä hän oli aikasemmin jo kysynyt räjähdys alttiilta naiselta. Hän oli itsekkin tullut tänne harjoittelemaan, kuten prinsessakin, joten Jack ei nähnyt mitään estettä sille mikseivät he voisi tehdä sitä yhdessä. Jackin yllätykseksi prinsessa jopa suostui nyt miehen pyyntöön, jolloin aseet otettiin esille..

*****

Kalma oli saannut nopeasti loitsija kaksikon kiinni, eikä voinnut olla sisäisesti hymyilemättä sille kuinka innoissaan Edna oli päästessään harjoittelmaan pitkän tauon jälkeen, kun oli ollut vielä lastaan odottava. Nyt kun lapsi oli maailmassa, nyt vain Helgan hoidettavissa, sai Ednakin olla vapaampi toimissaan ja jatkaa taas opintojaan entiseen malliin. Kuin ekaluokkalainen joka oli matkalla ensinmäistä kertaa kouluun.
"Hienoa, mutta älä kuitenkaan liikaa yritä, en haluaisi saada palovammoja." Kalma totesi vitsaillen Ednalle katsoen naista hieman merkittävästi. Hän oli kerrankin vapaalla ja haluaisi kerrankin viettää sen ilman haavoja ja sattumia, joita oli viime aikoina tullut hyvin mukavasti niin työreissuilta kuin hieman muualtakin.

Blackin viedessä kaksikkoa surkeaa kuin surkeamman sään läpi, alkoi maisemat muuttumaan aavekoiran osalta tutummiksi. ei Kalma ensinmäistä kertaa matkannut harjoitussaleille. Kalma katsoi Blackiä vuorostaan.
"Olisin minä voinnut miedät tänne meidät tuoda." Kalma tokaisi vain ollakseen kapina persoona yhdessä Ednan kanssa velhon ideaa kävellä tihkusateen ja tuulen läpi tänne asti pimeällä. Mikä ei oikeasti sinänsä aavekoiraa haitannut, olihan tuo kotiinkin välillä palannut kuin.. no uitettu koira. Mutta silloin syyt olivat aivan toisia! Nyt oli kyse vain velhon päähänpistosta.

Sotilastuville saavuttuaan Kalma, laski kosteaksi muuttuneen huppunsa alas ja asteli reippain askelin, riisuen samalla jo takkiaan yltään, kohden saleja kun siellä oli muitakin henkilöitä, hyvin tuttuja sellaisia ja toinen niistä sai Kalman kohdalla verenpaineen nousemaan pilviin asti, senkin lisäksi että aavekoira laski prinsessan olevan vaarassa. Eihän Kalma mitenkään voinnut tietää lähipäivien tapahtumista, tai Jackin ja prinsessa Lilyn suhteesta toisiinsa, joten Jack laskettiin uhkaksi. Kalma vain tiputti takkinsa lattialle katseen ollessa nauliintuneena tuomittuun sieluun kuin haukka saaliiseensa ja ennenkuin kukaan ehti tekemään tai sanomaan mitään oli Kalma Jackin kimpussa.. Jack kyllä ehti huomata taaksensa ilmestyneen aavekoiran, mutta miehen nopeus ei vain ollut tarvittava kun sai tuntea nyrkin iskun vasten suojaamattomia kasvojaan, saaden Jackin kaatumaan komeassa kaaraessa kyljelleen maahan poskessa verestävä jälki iskusta, päässäkin pyörien hetken aikaa linnunpoikia. Aseetkin olivat pudonneet varomattoman miehen käsistä. Kalma puolestaan oli todella ylpeä teostaan, luulihan Kalma puolustavansa prinsessaa tältä saastaiselta hirviltä, eikä näin armoa annettu, kun Jack vielä selvitti päätään iskusta käveli Kalma reippain askelin Jackin luokse, jääden seisomaan tuon ylle ja tarrasi tuon jaloista kiinni ja heitti miehen kuin moukarin konsanaan pitkin harjoitussalin kivisiä lattioita, joita pitkin mies pyöri ja raahautui useamman metrin. Miehen yllä oleva haarniska onneksi suojasi suurimmalta asfaltti ihottumalta ja ruhjeilta.

Jack kirosi hiljaa ääneen kielellä, jonka vain Kalma pystyi tunnistamaan kaikista salissa olevista henkilöistä, ja nousi ylös kiviseltä lattialta katsoen Kalmaa silmät hohtaen punaisina. Oli rakilla otsaa! Jack oli käymässä sanomaan pari valittua sanaa aavekoiralle, joka kuitenkin jo hyökkäsi päälle. Tällä kertaa Jack oli varautuneempi, ojensi kätensä ja kutsui toisen aseistaan käteensä, tällä kertaa hieman onnistuneemmin kuin aikaisemmin, ja viilsi sillä kohden Kalman herkkää paljasta vatsaa, yllä oleva paitaan ja sen alla olevaan T-paitaan tuli viilto jälki kuten lievä muotoinen kapea viilto aavekoiran vatsaan. Verta ei tullut, mutta se oli riittävä varoitus Kalmalle olla varovaisempi, hänellä ei ollut haarniskaa eikä juurikaan aseita millä puolustautua ja suojata itseään. Kalma otti etäisyyttä Jackistä, joka katsoi Kalmaa harvinaisen kuin myrkyn nielleenä, ja hetkeä myöhemmin Jack oli jälleen petomuotoinen. Vaatteet eivät revenneet, eikä haarniska puristanut miestä hengiltä vaan antoi periksi muodonmuutokselle antaen Jackille enemmän suojaa tässä muodossa kuin tavallisesti. Jackin kasvoille levisi varoittava hymy, ja olihan Kalman ilme näkemisen arvoinen. Aavekoira parka oli mennyt täysin lukkoon muutoksesta.. tiesihän koira jo valmiiksi ettei tuolla ollut taitoa vastata tähän muotoon mitenkään ja sen varaan Jack varasi. Ihmismuodossaan hän olisi vain altavastaajan asemassa vaikka mitä tekisi, hänen taitonsa ei vielä riittänyt kokenutta aavekoiraa vastaan. Kalma kun kykeni paljain käsin tappamaan ihmisen.
Jack ei antanut Kalmalle aikaa toipua pienestä jumittamisestaan vaan iski nyrkkinsä Kalman vatsaan aavekoiran vain pihahtaessa kivusta ja pidätteli oksennustaan, jolloin Jack oli tarraamassa Kalmaa hiuksista kun tuo katosi.. Jack etsi koiraa katseellaan käännellen päätään, mutta arvasi Kalman ilmestys paikan väärin: Kalma ilmestyi samaan kohtaan missä oli ollutkin, nappasi kevyesti Jackin kädestä kiinni jolloin kumpikin osapuoli katosi ja seuraava ilmestyminen oli korkealla katon rajassa fataalissa putoamis korkeudella. Jack yritti korjata tilannetta tietenkin teleporttaamalla alas takaisin, mutta Kalma sinnikkäästi vei kaksikon aina ylös ja tämä toistui useammin kuin kerran, kun Kalma sai tarpeekseen karusellista ja potkasi petoa korkealla ilmassa päähän, saaden Jackin hetkellisesti miettimään muita asioita kuin lähestyvä lattia allaan samalla kun Jackin petomuoto vaistyi pois tajunnan kurkkiessa rajamailla. Kalma taas sai tilaisuutensa ottaa miehestä paremmin kiinni pehmentäkseen oman laskunsa Jackin ruumiilla. Tai no niin Kalma oli suunnitellut, mutta Kalma ei ollut ottanut huomioon sitä ettei hänen iskunsa riittäisi kerralla tainnuttamaan kunnolla puolet suurempaa petoa, ehkä Kalma olisi onnistunut jos olisi Jackiä ihmisenä iskenyt, ja sain nyt tajuta Jackin virkoavan iskusta.
"Huomenta ja hyvää yötä.." Kalma tokaisi vielä tokkuraiselle miehelle allaan, joka katsoi ensin kysyvänä aavekoiraa ja tajusi sekunnin murto-osaa myöhemmin olevansa vain muutamien metrien päästä kuolemasta. Jack toimi sillä sekunnilla ja teleporttasi vain jonnekkin lähemmäs lattian tasoa, pudoten huomattavasti turvallisemmalta korkeudelta lattialle aavekoira päällään pitämässä rautaisessa otteessaan.
"Olet sinä sitkeä paskainen.." Kalma sähisi hampaiden välistä kaksikon yhteiselle kotimaansa kielellä ja sai todistaa kuinka Jack yritti muuttua hänen allaan, jälleen. Kalma murahti paljastaen hampaansa tarkoituksenaan iskeä ne miehen niskaan ennen lopullista muutosta.
suskari
 

Re: Ympäri käydään, yhteen tullaan

ViestiKirjoittaja Aksutar » 06 Loka 2014, 00:57

Lily katsoi hetken aikaa snobimaisenkysyvästi Jackia, kunnes virnisti huvittuneena, Jackin kysellessä kaipaisiko prinsessa seuraa riehumiselleen.
"Mikäs siinä..." Lily kävi vastaamaan hymyillen jo, sen pahemmin enää takertumatta äskeiseen. Mikäli sitä kävisi tämän pidempään vatvomaan, saisi Jack vielä läimäytyksen poskelleen.


----

Edna kävi virnistämään pienesti Kalman todetessa, ettei halunnut sentään kärähtää harjoitteluja seuratessaan. Siihen tuskin oli pelkoa, ellei Kalma menisi itse tulen eteen hyppelemään. Sen pahemmin ei matkan aikana tullut enää puhuttua, kunnes vasta sotilastuvilla, jolloin Kalma avasi suunsa.
"Ja mitä se olisi opettanut Ednalle?" Black kävi kysäisemään Kalman todetessa, että hän olisi voinut heidät kyllä tänne tuoda, kerta velho ei suostunut "Sen, että jos ei jaksa itse, niin puoliso kyllä auttaa?" Velho lisäsi retorisesti, kovin kuivahkosti, saaden Ednan pyörittelemään silmiä päässään.
Salille saavuttua tuli kolmikko törmänneeksi tuttuun pariin. Reaktiot olivat toisistaan kovin eroavaisia. Edna ei aluksi edes tajunnut, ketä tuijotti, Black puolestaan kurtisti heti kulmiaan nähdessään Jackin jälleen prinsessan seurassa ja Kalma... No, Kalma meni ja hyökkäsi heti. Lily ehätti nähdä vain vilauksen Jackin taakse ilmestyneestä miehestä, kun Jack saikin jo mojovan iskun ja kävi lentämään moisen voimasta lattialle. Lily talssahteli kauemmaksi taistelevasta parista, käyden nyt yllättyneen järkyttyneenä katsomaan aavekoiraa ja Jackia, joista katse kuitenkin kääntyi velhon ja tuon oppilaan puoleen. Ei tarvinnut kovin kauaa miettiä, mitä juuri oli tapahtunut; Väärä aika ja väärä paikka, jonka johdosta kolmikko oli sattumalta törmännyt Jackiin ja Lilyyn.

"Jack!" Lily kävi parahtamaan Kalman käydessä viskomaan miestä pitkin salia, Jackin ja Kalman ottaessa yhteen nyt pitkästä aikaa. Tietenkin Lily muisti, mitä Jack oli kertonut Kalmasta ja piti heti automaattisesti Kalmaa pahana osapuolena tässä taistelussa. Tuohan oli hyökännytkin täysin varoittamatta ja harkitsemattomasti!
"Black erota heidät!" Lily kävi käskemään puolisoaan, joka lähemmäksi oli kävellyt. Velho kuitenkin kohautti vain olkiaan, sen pahemmin puuttumatta kaksikon riehumiseen.
"En voi, ellet halua, että satutan samalla Jackia" Black kävi tokaisemaan kovinkin kuivahkosti, saaden Lilyn kurtistamaan kulmiaan. Hyvä ettei prinsessa mojauttanut velhoa päin näköä kilvellään.
Edna oli päässyt tilanteen tasalle ja suorastaan kiehui vihasta. Jack oli viimeinen henkilö, jonka noita halusi uudelleen nähdä ja ensimmäinen henkilö, jonka hän halusi päästää päiviltä! Kalma kuitenkin näytti pärjäävän moisessa tehtävässä oikein hyvin, Ednan jopa käydessä virnuilemaan ja naurahtamaan, kun Jack sai turpiinsa. Tämähän oli hauskaa katseltavaa. Lily näytti olevan ainoa tässä tilanteessa, joka oli huolissaan Jackista... toisaalta, ihmekös tuo...

Viimein kaksikon taistelu pysähtyi hetkeksi, Kalman ja Jackin iskeytyessä siirtymisleikkinsä jälkeen vasten kivistä lattiaa. Kalma näytti olevan tilanteen tasalla ja niskan päällä, kun taas Jack oli tokkurassa moisesta iskusta. Hetken näytti siltä, että Kalma toden totta pääsisi päästämään Jackin päiviltään siinä samalla, kun yllättäen Lily puuttui asiaan. Prinsessa kävi hyökkäämään kohden Kalmaa, käsitellen Rapierta erittäin taitavasti tässä tilanteessa. Silkalla kohti huitomisella ja pistävillä liikkeillä Lily kirjaimellisesti pakotti Kalman perääntymään Jackin luota, Lilyn itsensä jäädessä seisomaan koirahirviöksi pyrkivän miehen ylle, varoen kuitenkaan tallaamasta Jackin päälle.
"Koske häneen vielä kerran ja sinä saat saman tien teloitustuomion!" Lily kävi ärähtämään Kalmalle, osoittaen aavekoiran suuntaan miekallaan, laskematta asettaan ollenkaan.
"Sietäisit saada jo tästä hyvästä! Sin--" Pidemmälle Lily ei päässyt uhkailuissaan, kun valkea kissapeto kävi yllättäen iskeytymään vasten prinsessan ojennettua kättä, iskien hampaansa ja kyntensä siniverisen käsivarteen. Lily kiljahti, parahti kivusta, samalla horjahtaen kauemmas, pois Jackin yltä. Edna oli puuttunut tilanteeseen vedolla, jota ei todellakaan olisi kannattanut tehdä: Hän oli hyökännyt prinsessan kimppuun.

Sillä samalla sekunnilla kun Lily hoiperteli kauemmaksi kissa kiinni kädessään, oli velho myös havahtunut tilanteeseen. Tähän asti Black oli vain seuraillut tilannetta kovinkin tyytyväisenä, kun Jackia oli piesty, mutta nyt kun Lily oli mukaan soppaan hypännyt ja Edna, oli velhon aika puuttua tilanteeseen. Kaljupäinen ilmestyi Lilyn taakse, ottaen prinsessan kehollaan vastaan, estäen tuota kaatumasta maahan täysin. Toinen luisevista käsistä kävi ojentumaan kissan puoleen, napaten mokomaa niskavilloista kiinni, käyden vetämään Ednaa irti Lilyn kädestä. Sekös provosoi noitaa iskemään hampaansa ja kyntensä tiukemmin siniverisen lihaan, joka nyt jo kävi vuotamaan verta moisesta. Lily parkaisi uudestaan, kiroten kissaa alimpaan helvettiin. Black lisäsi lämpöä kädessään, saaden Ednan niskakarvat melkein palamaan, ennen kuin Kissapeto viimein päästi irti Lilyn kädestä. Heti kun Edna oli irti, kävi Black viskaamaan Ednan kauemmaksi, kissan tipahtaessa nätisti jaloilleen ja muuttaen muotonsa takaisin ihmiseksi.
"Sinä senkin portto" Lily sähisi Ednalle nostaessaan kätensä vasten rintakehäänsä, Blackin käydessä kuitenkin tarkistamaan Ednan aiheuttaman haavat... Jotka eivät olleet ihan pieniä. Tosin... se veren tuoksu ja Lilyn kiivas hengitys vasten velhon kehoa saivat toisen puolen heräilemään, velhon katseen käydessä punertumaan hupun suojissa. Mutta, jälleen kerran, tämä oli todellakin huono aika antaa valta Sethille...
"Sietäisitte molemmat joutua tyrmiin!" Lily jatkoi, työntäessään itsensä irti Blackista, joka koitti aluksi pitää prinsessan lähellään, mutta joutui kuitenkin antamaan periksi. Siniverisen veri kävi kuitenkin tahrimaan velhon sormenpäät, joita Black jäi tuijottamaan hetkeksi kovinkin lumoutuneena, Lilyn samalla astellessa lähemmäksi Jackia jälleen.
"Ainoa joka täällä tyrmiin joutaa, on tuo hirviö jota sinä jostain syystä suojelet!" Edna kävi yltymään sanasotaan siniverisen kanssa, samalla kun Lily kävi jälleen nostamaan aseensa kohden Kalmaa ja Ednaa, käden kivuista huolimatta.
"Ainoa hirviö jonka minä näen täällä seisoo vieressäsi" Lily vastasi noidalle, sähisten hampaidensa välistä kovinkin katkerana, vilkaistessaan Kalman puoleen nyt erittäin merkittävästi.


// hups innostuin //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Ympäri käydään, yhteen tullaan

ViestiKirjoittaja suskari » 06 Loka 2014, 23:09

Kalma oli melkein valmis laittamaan voitto musiikkia soimaan taustalle, kun aavekoira oli iskemässä veitsen teräviä hampaitaan Jackin herkkään suojaamattomaan niskaan, kun paikalle tuli keskeyttävä tekijä: prinsessa Lily. Henkilö, jota Kalma ei aivan ensinmäisenä osannut odottaa tulevan hänen ja Jackin väliin noinkin agresiivisesti aseellaan huitoen. Kalma käänsi hampaansa paljastaen muristen prinsessaa kohden, mutta ei tehnyt hyökkäävää elettä vaan lähti kättä pidemmällä huitovaa prinsessaa perääntymään askeleen jos toisenkin taaemmas, turvallisen välimatkan tuosta raivohullusta, joka huusi perään uhkauksia. Kalma tuijotti prinsessaa juuri sillä vittuuntuneella "oletko tosissasi?" -ilmeellä kohottaen laiskasti toista kulmaansa sanomatta kuitenkaan mitään. Eiköhän aavekoiran pärstä kerroin kertonut aivan tarpeeksi Kalman mielipiteestä asiasta. Jack se tässä oli se joka sinne teloituslavalle kuuluisi, ei hän. Tuo oli aiheuttanut todella paljon pahaa aina siintä lähtien kun hän tälle kirotulle mantereelle oli eksynyt, tappaen viattomia ja kaikkea muuta sellaista jotka jo tiedettiin, eikä tarvinnut mainintaa.. ja nyt vielä oli onnistunut saamaan prinsessan puolellensa. Huono yhdistelmä.
Lily ei koskaan päässyt sen enempää saarnaamaan aavekoiralle kimppuun käymisestä ja latomaan uhkauksiaan, kun karvaisempi tapaus päätti puuttua peliin iskemällä pienet neulan terävät hampaansa ja kyntensä prinsessan käsivarteen. Josta sitten alkoikin syntymään aikamoinen sirkus näytös kun prinsessa huusi, kirosi ja kiljui yrittäen saada pientä kissamuotoista kattia irti kädestään. Kalma ei voinnut olla vetämättä kasvoillensa huvittunutta virnettä ja vielä naurahtaa kevyesti moiselle, vaikkei siinä periaatteessa mitään hauskaa ollutkaan. Mutta tämä oli jotakin mitä jokainen tavallinen tallaaja, etenkin vähemmän korkea-arvoisten ystävä, pääsi näkemään ja sekuntti sitten Lilyn arvoasema oli romahtanut Kalman kohdalla tyystin. Koira ei enään arvostanut prinsessaa mitä oli ehkä joskus.
Tämä sirkus kuitenkin sai oman päätöksensä nopeasti kun Black päätti seisomisen sijaan lopultakin tehdä jotakin, repien prinsessassa roikkuvan Ednan irti kuin punkin, kuumentamalla katin niskakarvoja kunnes tuo päästi irti saaden velholta lento kyydin laskeutuen kissamaisen ketterästi lattialle vaihtaen muotonsa takaisin humaaniseksi. Kalma käveli Ednan luokse ihan vain katsoakseen naisensa kunnon, mutta näytti tuo kunnossa kyllä olevan. Ainakin päällisin puolin. Lily sen sijaan kiehui kahtakauheammin kiukusta ja raivosta, kiroten Ednaa alimpaan helvettiin ja latosi totaallisen raivon vallassa uhkauksiaan tyrmistä, kummallekkin rakastavaiselle. Kalma oli iskemässä omaa sanaansa tähän kun Edna kertoi oman mielipiteensä hyvin kiivaasti, joka oli tottakin jos aavekoiralta kysyttiin, mutta Lily päätti siirtää syyttävän sormensa nyt Kalmaan joka oli tähän asti ollut melko hiljainen.
"Hirviö?" Kalma naurahti huvittuneena pyöräyttäen silmiään, mutta vain siksi ettei ollut kuullut itsestään puhuttavan tuolla kyseisellä sanalla enään pitkään aikaan ja näki asian perättömänä. Katse kohdistettiin Lilyyn vakavana ja ei_niin_tyytyväisenä.
"Ai nyt olen hirviö, vaikka olen useaan otteeseen vaivautunut pelastaamaan kauniin kerma perseesi!? -maksanut siintä melkein henkeni!?" Kalma murahti hamapiden välistä. Kalma ei ollut unohtanut sitä päivää kun oli ensinmäisen kerran törmännyt prinsessan kanssa kulkiessaan siniseen kuiskaukseen ja auttanut prinsessan pakoon sillä hinnalla että oli itse jäännyt vangiksi, päässyt pakenemaan haltoilta juuri ja juuri hengissä. Tänäkin päivänä Kalmalla oli muistissa aukkoja parin päivää ennen tapahtumaa. Ja oli muitankin kertoja kun Kalma oli Lilyä vaivautunut pelastamaan milloin mistäkin, jopa tuon omalta mieheltä.
"Mitä tuo säälittävä tuomittu sielu on muka tehnyt sinulle!? ..Nuollut persettäsi vai antanut munaansa!?" Kalma kävi korottamaan ääntään ennestään, hän oli tehnyt paljon työtä puhdistaakseen maineensa ja saadakseen hyväksyntää ihmisten keskuudessa ja nyt tuo tuomittu ihmisen sielu pääsi noin vain prinsessan siiven alle! Kalma oli käymässä jatkamaan saarnaansa, kun kolkko huvittunut nauru keskeytti aavekoiran suun laukomisen. Nauraja oli Jack, joka vihdoinkin oli saannut itsensä lattiasta ylös, kärsien vain onnekseen pään tykytyksestä, ja seisoi paikoillaan petomuodssaan, kävellen prinsessan luokse mutta jätti velhon takia väliä, edelleen katsoen huvittuneena aavekoiraa.

"Tähän peliin ei aina tarvita tekoja Kalma, joskus riittää.. että kertoo miten asiat ovat, kertoa totuus." Jack kävi vihjaamaan aavekoiralle siintä että oli kertonut Lilylle sen mitä Kalman ja Jackin välillä on todellisuudessa tapahtunut. Kalma oli ärähtämässä, mutta Jack kohotti sormea hiljentääkseen koiran ja sanoakseen omansa.
"Sinä et koskaan tehnyt sitä, padoit sen sisällesi.. yritit piilottaa sen ja leikkiä suloista hauvaa samalla kun loit sisällesi [i]hirviön joka joskus nostaisi päänsä ylös kuopastaan. Olisit miettinyt sitä silloin kun annoin ensinmäisen varoitukseni, sinun esikoisesi.[/i]" Jack vaihtoi kielensä yllättäen vain Kalman ja Jackin ymmärettäväksi, mutta tämä oli asia jonka Jackin halusi pitään kahden riita pukarin välillä. Kalma taas vaikutti hajoavan palasiksi kuullessaan Jackin sanat, kuin käteen puristettu hauras lasi, jonka lasin sirpaleet putosivat nyt vertavuotavasta kädestä lattialle. Kalma meni hetkeksi aikaa hiljaiseksi ja sanattomaksi, jotenkin vaikean näköiseksi yrittäen pidätella sisällään olevaa surua ja vihaa.
"M-MINÄ OLISIN OLLUT VALMIS ANTAMAAN SINULLE ANTEEKSI!" Kalma ärähti ääni murtuneena Jackille, joka vain pudisti päätään. Hänen tämän hetkinen vapautuminen ei riittänyt vihan sammuttamiseen, ei enään.
"Liian myöhäistä." Jack tokaisi vain olkiaan kohautten ja katsoi nyt Ednaan punaisilla hohtavilla silmillään tajuten vasta nyt jälkikäteen jotakin, mikä sai miehen jopa hyvän tuulisen näköiseksi.
"Onnitteluni Edna! Syntyikö hän terveenä?" Jack kävi kysymään kuin tuore isä konsanaan ja no isähän Jack olikin.
"Tyttö vai poika?"
suskari
 

Re: Ympäri käydään, yhteen tullaan

ViestiKirjoittaja Aksutar » 09 Loka 2014, 17:51

"Susi lampaanvaatteissa ei taida olla tuttu sanonta sinulle, piski?" Lily kävi naurahtamaan Kalman käydessä muistuttelemaan hyvistä teoistaan. Lily oli nähnyt tarpeeksi niitä, jotka aluksi leikkivät kilttiä ja myöhemmin puukottivat selkään... Tai selvästi vain hyvillä teoillaan koittivat peitellä todellista puoltaan.
"Puhut tuomitusta niin kuin sinulla olisi varaa tuomita muita" Lily jatkoi, jättäen aavekoiran viimeisen kysymyksen huomioimatta, sillä se oli täysin aliarvoinen, kuten tuo piskikin oli. Sen sijaan Black havahtui tilanteeseen tuon kuullessaan, punaisen katseen noustessa tuijottamaan harvinaisen murhaavasti Kalman puoleen hupun suojista. Vielä velho ei kuitenkaan minnekään liikkunut, vaan pysyi paikoillaan sivummalla, katse naulittuna aavekoiraan.

Jack liittyi keskusteluun, saaden Lilyn katsahtamaan itsensä puoleen. Valitettavasti tummapäinen kävi myös vaihtamaan kieltä seuraavien sanojensa suhteen, jättäen Lilyn, Ednan ja Blackin pimentoon sen suhteen, mitä puhuikaan, mutta oli se mitä vain, kävi Kalma siitä ärähtämään anteeksiannon suhteen. Jos Lilyltä kysyttiin, oli hänen kuulemansa mukaan Jack se joka anteeksi olisi voinut antaa, jos olisi halunnut, ei Kalma. Kalma se tässä oli tehnyt kaiken pahan!
Edna oli pysynyt kovin hiljaisena, mutta nyt kun Jack kävi häntä puhuttelemaan, kohdistui noidan katkeranvihainen katse miehen käydessä kyselemään lapsesta. Ihan kuin tuolla olisi mitään oikeutta tietää edes koko pienokaisen olemassaolosta!
Edna oli avaamassa suunsa vastatakseen Jackille jotain, mutta ei päässyt sanoissaan mihinkään, kun Black oli yllättäen ilmestynyt kuin tyhjästä Kalman eteen. Pidempi mies katsoi huppunsa kätköistä alas Kalmaan silmät palaen punaista, katse avoinna, vihaisena, kasvojen kuitenkin pysyessä peruslukemilla. Oli kai sanomattakin selvää, ettei Black ollut täysin oma itsensä...
"... Black?" Edna kävi kysyvästi toistamaan velhon nimeä, saamatta siihen kuitenkaan vastausta. Sen sijaan velho oli siirtynyt Ednan eteen ja nyt voimakkaasti, koko käden kaarella kävi lyömään oppilastaan kämmenselällä päin poskea. Ednan pää kääntyi iskusta, naisen käydessä huudahtamaan moisesta kivuliaasta yllätyksestä.
"Black mitä sin--" Pidemmälle tummahipiä ei ehättänyt sanoissaan, kun Black kävi uudemman kerran lyömään oppilastaan, tällä kertaa niin lujaa, että tuo kävi horjahtamaan taaksepäin, seoten askeleissaan ja tipahtaen maahan pitelemään poskeaan.
Lily oli tyytyväinen tuon nähdessään, mutta se tyytyväisyys ei näkynyt pahemmin ulospäin. Black oli arvaamattomassa tilassa ja vaikka juuri nyt selvästi Kalma ja Edna olivat tuon vihan kohteena, tiesi Lily että arvaamattomassa tilassa saattoi velho käydä kenen tahansa kimppuun. Tosin, Lilyllä ei ollut hätää, ei velho häntä tappaisi... mutta ei siniveristä liioin huvittanut joutua pahoinpitelyn kohteeksi juuri nyt. Tästä johtuen Lily oli perääntynyt lähemmäksi Jackia jo ensimmäisen lyönnin jälkeen, samalla viimein laskien aseensa alas, toisen käden noustessa pitelemään vertavuotavaa käsivartta.

Black tuijotti alas Ednaan joka ei enää edes katsettaan nostanut velhon puoleen. Huppupäinen oli selvästi aloittamassa sanomaan jotain, mutta katosi yllättäen paikalta, ilmestyen näkyviin salin kauimmaisessa nurkassa, kirjaimellisesti hakaten päätään seinään muutamaan otteeseen, ennen kuin jäi seinästä tukea pitäen seisoskelemaan sinne toviksi. Eikö kaksikko tajunnut, millaiseen soppaan olivat itsensä nyt sotkeneet?! Black oli raivona Kalman sanojen johdosta ja moisen vihjailun takia velhoa ei edes huvittanut juuri nyt puoltaa Aavekoiraa tai tuon vaimoa, varsinkaan, kun Seth pyrki pinnalle. Mikäli Seth päättäisi ottaa prinsessan puolen - mikä oli todennäköistä, mutta ei varmaa... - olisi koira ja noita omillaan.. Mikä tarkoittaisi matkaa tyrmille, hyvä ettei teloitusta saman tien! Velho ei voinut sanoa haluavansa kaksikolle sitä kohtaloa, mutta juuri nyt kalju pääkoppa oli sekaisin ajatuksista ja tunteista, Black tietämättä oikeastaan mitä tilanteessa olisi pitänyt tehdä. Kuitenkin velho päätti koittaa itsensä rauhoittamista, näin alkuunsa... Sethistä ei tässä tilanteessa olisi mitään hyötyä.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Ympäri käydään, yhteen tullaan

ViestiKirjoittaja suskari » 09 Loka 2014, 21:51

Kalma oli nostamassa omaa ääntään Jackille, kuten Ednakin, kun tuo tuomittu mies oli käynnyt kysymään Ednan ja hänen lapsesta.. no okei Jack oli biologinen isä, mutta Kalma ei silti hyväksynyt Jackia lapsen isäksi, eihän tuo ollut lapsen kanssa missään tekemisissä! Eikä Kalma kyllä tulisi päästämäänkään. Kalma ei kuitenkaan koskaan saannut millään tasolla ilmaista asiaansa kun hänen eteensä oli pamahtanut täysin tyhjästä tumma hahmo, joka oli saannut aavekoira jopa säpsähtämään yllätyksestä. Aavekoira nosti katseensa ylemmäs kohdaten Blackin hiljaisen, vakavaakin vakavemman raivokkaan punaisena hohtavan kasteen, joka tuntui porautuvan syyttävästi aavekoiran läpi saaden koiran tuntemaan itsensä harvinaisen epämukavaksi. Kohta sattuisi, kohta häntä jälleen kerran pöllytettäisiin siintä mitä ei olisi saannut tehdä, mitä ei olisi saannut sanoa ja tällä kertaa harvinaisemmin velhon itsensä tekemänä. Se tässä pelotti aavekoiraa eniten, enemmän kuin muut saamansa kurinpalautukset, Black oli henkilö josta aavekoira välitti ja no tuota oli vaikea kääntyä vastaan. Black ei kuitenkaan vaikuttanut olevan aivan oma itsensä, ei Kalma ensinmäistä kertaa Sethin tulemisesta ollut todistamassa, ja sitä vielä todisti kun salamaakin nopeammin velho vaihtoi paikkaa ollen nyt Ednan kimpussa aivan kirjaimellisesti. Käsi nostettiin useammin kuin kerran lyömään nuorta oppilasta, viimeiselle kerralla jopa niin lujaa että Edna kaatui takamuksilleen kovalle kiviselle lattialle. Kalma tuijotti järkyttyneen toimeettomana sivusta tätä näytöstä, hän ei ollut koskaan uskonut Blackin voivan omalle oppilaalleen tekevän noin, kun sai koottua itsensä ja ehti ärähtää velhoa lopettamaan oppilaansa ja hänen vaimonsa vahingoittamisen kun kaljupää katosi.. Uudelleen velho ilmestyi kauempana nurkassa hakaten päätään seinään ilmeisesti vain saadakseen oman toisenpuolensa kuriin. Kalmalta ei juuri nyt sympatiaa tippunut velhoa kohtaan, vaan Kalma meni nyt Ednan luokse ja kumartui alemmas naisen tasolle auttaakseen tuon ylös, päästämättä katsettaa irti kuitenkaan velhosta.
"Jälleenkö unohdit lääkkeesi kotiisi!? Jos Seth on noin esiin tuleva, luulisi sinun tajuavan kantaa niitä mukana! Tapat vielä jonkun! Vai välitätkö sinä enään läheisitäsi laisinkaan.." Kalma kävi huomauttamaan nurkassa kyhjöttävälle velholle ja jatkoi lauseella, jonka ehkä olisi voinnut jättää mainitsematta, sikäli mikäli ei halunnut herättää nukkuvaa karhua.
"Vai oletko jättänyt ne pois, kun Tomtom ei ole enää niitä sinulle tekemässä!?" Kalma ärähti.. tajuten kuitenkin jäljessä että oli juuri iskenyt kyntensä syvään henkiseen haavaan velhon kohdalla.
"Black anteeksi.. minä." Kalma ei saannut enempää sanottua kun tunsi, ja näki velhon murhaavan vihaisen läpikuultavan katseen jälleen menevän lävitsenä, jolloin Kalma hiljeni kääntäen katseensa pois Ednaan kertoen katseellaan että heidän ehkä olisi parasta poistua.

Jack oli ollut hiljaa koko toimituksen ajan, seuraten lähinnä mielenkiinnolla minne suuntaan tapahtumat olivatkaan etenemässä, eivätkä Ednan ja aaverakin kannalta kovinkaan suotuisaan suuntaan. Kumpikin seisoi nyt löysässä hirressä ja Kalma meni vielä kiristämään omaansa kun kävi ärähtämään Blackille jotakin hyvin sopimatonta. Jackään ei ollut aivan tuollaista odottanut Kalman suusta, kerta koira varmasti tiesi kuinka tuskallinen asia Tomtomin pois meno oli ollut velholle. Koira kaivoi omaa hautaansa..
"Aijai-jai... Koira sörkkii ampiaispesää." Jack totesi hiljaa näin prinsessan kesken, joka turvaa oli tullut hakemaan vanhemmasta miehestä, nyt kun Seth yritti olla tilanteen herra velhon kehosta, ja olikin nostanut ainakin toisen kätensä lepäämään aseensa kahvalle seuraten valppaasti tilannetta ja sen mahdollista kehitys suuntaa joka riippui enään vain velhosta.
suskari
 

Re: Ympäri käydään, yhteen tullaan

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Loka 2014, 19:54

Velho ei aluksi ottanut edes huomioidakseen piskiä, joka päätti huomionsa kaljupäiseen siirtää. Ei Blackiä huvittanut, piskistä oli vain haittaa näissä tilanteissa, kuten nyt tuli taas huomattua. Kalman sanojen myötä huppupäisen katse kävi kääntymään terävästi, varoittavasti aavekoiran puoleen, jo ka pian kävikin pyytelemään äkisti anteeksi sanojaan. Jälleen kerran kävi velho ilmestymään kuin tyhjästä Kalman eteen, tuijottaen rakkia palava viha silmissään pitkin nenänvarttaan.
"Meillä ei ole enää ketään läheistä" Jokseenkin kaksiäänistä kaikua omaava ääni kävi sanomaan, selvästi Blackin sekä Sethin puhuessa nyt "Ja sinä et meitä pidättele, piski".
Katse kävi kohoamaan aavekoirasta prinsessan puoleen, joka kauempana seisoi. Tuo kirkkaanpunainen katse suorastaan porautui siniveriseen, joka näytti nyt kalpeammalta kuin normaalisti, johtuen silkasta verenvuodosta. Lily vastasi velhon katseeseen, ennen kuin kaljupäinen kävi jälleen katoamaan, tällä kertaa ilmestymättä mihinkään salissa. Ei kuitenkaan voinut sanoa varmaksi lymyilikö velho varjoissa, katseliko muualta, vai oliko tuo poistunut paikalta kokonaan.

Prinsessa kävi katsahtamaan Jackin puoleen tuon sanojen myötä, Lilyn sen pahemmin kommentoimatta asiaa. Kalma tosiaan oli sörkkinyt ampiaispesää.. Tai no, ennemminkin lyönyt avokämmenin suurta ampiaispesää ilman minkäänlaista suojausta. Kuinka tyhmä koira oikein oli?!
Lilyn pulssi oli noussut Blackin temppuilujen myötä, naisen hengittäessä normaalia raskaammin. Samalla hän alkoi tuntea, kuinka heikotus kävi iskemään koko kroppaan, jalkojen käydessä vapisemaan pienesti. Siniverisen katse laskeutui omaan käteensä, joka yhä verta vuosi, veren värjäämän hihan käydessä tiputtelemaan ensimmäisiä pisaroita salin lattiaan.
"Sietäisitte..." Lily aloitti lähes kuiskaten, saaden kuitenkin Ednan katsahtamaan puoleensa "Joutua pölkylle".
Edna oli käynyt kampeamaan itsensä ylös maasta, katsoen nyt vihaisesti sekä Jackia että siniveristä. Hän voisi helposti tuikata molemmat tuleen... Mutta kannattiko se....
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Ympäri käydään, yhteen tullaan

ViestiKirjoittaja suskari » 11 Loka 2014, 19:26

Black päätti toistamiseen aiheuttaa koira ystävällensä paskahalvauksen ilmestymällä jälleen kerran aivan Kalman eteen, eikä ollut yhtään sen iloisempi kuin aikaisemminkaan, olisi melkein voinnut sanoa että velho suurin piirtein paloi omasta vihastaan. Joten tuskin oli mikään yllätys että Kalma pelkäsi nyt itsensä, että läsnäolijoiden puolesta, kun velho avasi suunsa ja ilmoitti kaksijakoisella äänellään ettei omistanut ketää läheistä, eikä aavekoirasta ollut häntä estämään. Kalma kurtisti kulmiaan ja oli nostamassa ääntään jälleen kerran velho vastaan, enemmän ja vähemmän fiksusti, kun Black kiinnitti huomionsa prinsessaan.. ja hetken päästä katosi paikalta enään ilmestymättä samaan tilaan. Ehkä niin oli parempi.. Toisaalta Kalma ei enään ollut laisinkaan varma, uskaltaisiko luottaa velhoon laisinkaan, sillä velho oli juuri todistanut kuinka äkkipikainen saattoi olla Sethin kanssa ja Kalma kyllä jo tiesi Sethin voimat ja mihin se psykopaattinen puoli hänen kaljupäisestä ystävästä pystyi halutessaan. Uskaltaisiko hän enään päästää Ednaa velhon matkaan!? ..tai olla itse velhon seurassa? Kalma ei ajatuksissaan pidemmälle päässyt kun sen keskeytti hiljainen ääni salissa ja Kalma käänsi päänsä ääntä kohden.

Jack, joka oli koko tämän ajan seurannut tilanteen kehittymistä sivusta, valpastui heti kun Sethin kanssa taisteleva velho käänsi katseensa prinsessaan ja siirsi asevyöllä olevan kätensä puristamaan kevyesti aseensa kahvaa, mutta velho päätti kadota ja tilanne raukesi sillä. Kerrankin se kaljupää osasi olla vahingoittamatta muita! Vaikka Ednan ja Kalman riepottelua Jack olisi katsonut mielihyvin sivusta vaikka muutaman herkun ja tuopin kera. Petomuotoisen miehen katse kuitenkin laskeutui prinsessaan tuon heikkojen sanojen jälkeen, jotka olivat jopa luokiteltavissa käskyksi tai varteenotettavaksi uhkaukseksi. Jack ei voinnut nyt samaustua prinsessa mielipiteeseen ja liittyä siihen, oli vielä liian aikaista ja jotenkin tyrmään heittäminen, sekä teloittaminen kansan edessä olivat liian laimeaa jos Jackiltä kysyttiin.
"Teidän olisi syytä miettiä haavaanne, kuin kahta mitättömyyttä prinsessa." Jack kävi toteamaan kohteliaan sävyyn ja laski päänsä alemmas prinsessan korvan tasolle.
"Sitäpaitsi moinen olisi.. liian lempeää." Jack kuiskasi hiljaisella äänellä prinsessan korvaan vain vihjatakseen, että tämä kaksikko tulisi saamaan jotakin paljon pahempaa kuin pyöveli ja pölkylle joutuminen, Jack tulisi pitämään siintä huolen.
"Tulkaa, mennään hoitamaan haavanne." Jack sanoi katsoen harvinaisen merkittävästi Ednan päälle, vaihtoi muotonsa humaaniseksi, ja lähti prinsessaa tukien saattamaan naista hoitoon, minne tuo nyt vain mieli. Sairastupa ainakin olisi lähellä, onneksi.

"..Ehkä meidänkin pitäisi lähteä, en usko Blackin olevan tänä iltana olevan kyvykäs opettamaan." Kalma sanoi kun Jack että Lily olivat poistuneet paikalta.
suskari
 

Re: Ympäri käydään, yhteen tullaan

ViestiKirjoittaja Aksutar » 02 Marras 2014, 17:06

Lily vilkaisi pienesti petomuodossa olevan Jackin puoleen, tuon käydessä kommentoimaan siniverisen sanoja. Kuka tahansa täysijärkinen olisi pelännyt Jackin tullessa noinkin lähelle tuossa muodossa, mutta Lily ei näyttänyt mitään pelon merkkejä. Päin vastoin, siniverinen näytti olevan erittäin rauhallinen ja tyytyväinen saadessaan olla tuon hirvityksen lähellä.
Edna huomasi tämän kyllä ja tietenkin tummahipiä oletti, että siniverisen ja Jackin välillä oli jotain. Näkihän sen päällepäinkin! Aivan varmana tuo lutka oli maannut friikin kanssa, kenties useampaankin otteeseen. Ei ihme että velho vihasi kaksikkoa.
Lily hymähti Jackin kuiskauksen myötä. Ehkä nopea kuolema teloituksessa oli tosiaan liian lempeää näille kahdelle. Jackilla selvästi oli jotain mielessään, mutta ymmärrettävästä syystä mies ei tuon enempää käynyt tässä tilanteessa kertomaan. Siinä missä ihmismuotoonsa vaihtanut Jack, katsahti myös Lily Ednan suuntaan kovin merkittävästi, ennen kuin nyökkäsi Jackille, antaen miehen saattaa tukien itsensä hoidettavaksi sairastuvalle. Tälle haavalle piti keksiä selitys, ettei koko sairastuvan väki alkaisi panikoimaan ja levittämään viestiä siitä, että prinsessa oli haavoittunut. Lily ei halunnut vierittää syitä Jackin niskaan, ei todellakaan, joten hänen oli keksittävä jotain pientä, sinne päin olevaa valkeaa valhetta. Lisäksi piti tehdä hoitajille ja parantajille selväksi, ettei viesti tästä saanut sen suuremmin levitä, asia oli mitätön eikä kaivannut huomiota, Prinsessa kyllä kertoisi itse tarvittaville tahoille sitten kun tahtoi.

Edna katsoi Lilyn ja Jackin perään, vastaten molempien katseeseen vihaisesti. Nuo kaksi saisivat palaa kuoliaaksi jos Ednalta kysyttiin, mutta oli kuinka vihainen tahansa, noita hillitsi itsensä eikä käynyt käräyttämään kaksikkoa niille sijoilleen. Siitähän vasta soppa olisi syntynyt, jos hän niin olisi tehnyt. Kaikessa hiljaisuudessa Edna kuitenkin keräsi itsensä ja hieroskeli poskeaan pienesti Blackin jäljiltä, sen pahemmin suutaan avaamatta. Prinsessa oli jo uhannut teloituttaa heidät, joten ehkä oli parempi pitää turpa kiinni tässä välissä, kerta Jack oli ilmeisesti saanut käännettyä siniverisen pään tässä tapauksessa. Miksi? Sitä Edna ei tiennyt, luulisi Jackin haluavan heidän kuolevan.

Noidan katse kuitenkin kääntyi Kalmaan tuon avatessa suunsa. Kalma ei todellakaan ansainnut mitään vihaa puolelleen, mutta juuri nyt nuori nainen uhkui kiukkua siihen malliin, ettei kyennyt sitä hillitsemään.
"Niinkö luulet?!" Edna kivahti Kalmalle, samalla kun lähti askeltamaan pois salista "Saisi sekin ukko ryhdistäytyä. Kuten te kaikki!".
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Ympäri käydään, yhteen tullaan

ViestiKirjoittaja suskari » 09 Marras 2014, 23:24

Yllätys oli aikamoinen, kun Jack oli päättänyt puuttua tapahtumien kulkuun ja estää prinsessaa heittämästä nuorta paria suoraan niskapers ootteella teloitukseen pyövelin eteen. Ei sen sijaan Jack oli kumartunut ja kuiskannut jotakin hiljaa prinsessan korvaan. Kalma, jolla tiedettävästi oli hyvä kuulo, ei itsekkään ollut tarkkaan saannut sanoista selvää eikä koira osannut huuliltakaan lukea puhetta, joten Kalma olisi voinnut heittää muutaman hassun kultakolikon tuosta tiedosta. Mutta mitään ei enään vaihdettu nelikon välillä, kuin myrkyn siivittämät katseet, kun prinessa hirviö seuralaisensa kanssa oli päättänyt kääntää selkänsä ja poistua. Ja niin pitäisi tehdä myös Kalman seurueen..

Kalma oli suorastaan hieman yllättyneen kysyvän näköinen kun Edna päättikin häneen käydä kiukkuaan purkamaan, kohottaen toista kulmaansa kysyvänä mitään sanomatta tai vastaamatta edes silloinkaan kun purkausta tuli ryhdistytymisestä, heidän kaikkien kohdalla. Kalma ei heti edes lähtenyt tallustamaan Ednan perään vaan antoi naisellensa hetken etumatkan pudistellen hieman päätään itsekseen pienesti, tätä hän olikin halunnut vapaapäivältään! Rauhoitella kiukkuista vaimoaan! Huokauksen kera Kalma sittemmin lähti kävelemään Ednan perään muutaman hölkkä askeleen kera, jolloin Kalma sai mustalaisen nopeasti kiinni ja laski kevyesti toisen kätensä Ednan hartialle ja hetkeä myöhemmin he olivat kotona jälleen. Hän ei sateessa toistamiseen juoksisi! Kalma laski irti Ednasta, kääntyen riisumaan ulkovaatteensa naulaan samalla kun koirat häärivät innoissaan ympärillä, jotka saivat osakseen kapsutuksia ja tervehdyksen Kalmalta. Mieheltä joka vaikutti yllättävänkin rauhalliselta muutama minuutin tapahtumien jälkeen.
Kalma levitti pian takamuksensa sohvalle ja jäi tuijottamaan sittemmin Ednaa syyttävännäköisenä, ei varsinaisesti vihaisena mutta pettynyt Kalma oli naiseensa. Hän oli puhunnut ja sanonnut tästä jo kerran! Silloin kun Edna oli halunnut kokeilla, omaksi onneksi, lempeämpää kuningasta ja nyt jälleen.
"Mikä idea se muka oli olevinaan?" Kalma kysyi äänen panostuksen ollessa nyt pettymyksen ja vihaisen tasolla. Huutamista Kalma ei jaksanut ja mitä Ednaa syyttämään, ei hänkään mikään siveyden enkeli ollut kun hyökkäsi kysymättä Jackin kimppuun ja kävi korottamaan ääntään prinsessalle vähemmän sopivalla tasolla.
"Olisin selvinnyt.. enkä ollut hengenhädässä.. ja sinä yrität järjestää kummallekkin teloitusta?" Kalma tokaisi vielä vaimollensa jaksamatta nostaa ääntään ja uskoen Ednan tajuavan kuinka lähellä äskeinen oli ollut!
"Kiitos vain sen kusimulkun olemme kumpikin nyt kotona emmekä tyrmässä." Kalma lisäsi vielä huitaisten kädellä ilmaan agresiivisellä eleellä suuntaan jossa uskoi linnan ja sitä mukaan Jackin olevan.

"Prinsessaan on sattunut!" Kaikui miehen kuuluva ääni sairastuvalla kun Jack oli astunut sairastuvan ovista sisään, jolloin mies sai välittömästi hoitajien ja hieman myöhemmin lääkärinkin huomion itseensä, sekä sitä kautta verenhukasta kärsivään prinsessaan. Jackilta käytiin ensinmäisenä kyselemään mitä oli tapahtunut ja kuinka, mutta Jack vastasi pienellä valkoisella valheella ettei hän tiennyt. Hän oli vain sattunut paikalle ja löytänyt prinsessan tässä kunnossa. Lily saisi itse tarinoida muuten valheena näille sinisilmäisille idiooteille. Niinpä täydessä hiljaisuudessa Jack siirtyi hieman sivummalle jakkaralle odottamaan että hoitajat, sekä lääkäri saisivat Lilyn haavan paikattua ja mies itse saisi luvan astua prinsessaa katsomaan. Miksi? Hänhän oli hoitanut tehtävänsä ja olisi voinnut vain palata sotilastuvalle muiden sotilaiden kanssa, mutta jokin sai jäämään. Tunteet prinsessaa kohtaan? Ei, ne Jack oli haudannut ja piilottanut syvälle sisällensä, ne eivät voinneet.. tai mitä sitä itselleen valehtelemaan? Hän välitti Lilystä enemmänkin kuin ystävänä, mutta kaikki oli tiellä ja vastaan.. eikä prinsessa koskaan ottaisi häntä muutenkaan, ei hän ollut mikään prinssi tai kuninkaallinen, tai mikään mukaan korkea-arvoinen virallisesti. Vain saastainen vähäpitoinen friikki. Ajatuksistaan huolimatta Jack kuitenkin istui paikoillaan ja odotti kädet sylissään.

Meni muutama minuutti ennenkuin Jackin luokse lopultakin saapui hoitaja, joka pyysi Jackiä mennä katsomaan prinsessaa jos vain halusi, joka oli siiretty yksityiseen huoneeseen lepäämään ja tulisi viettämään siellä nyt ainakin tämän yön. Jack kiitti hoitajaa ja lähti talssimaan tähän yksityiseen huoneeseen, avaten oven ja sulki sen perässään jolloin vasta kääntyi kevyesti muutamalla kynttilällä valaistuun huoneeseen ja jonka keskellä makasi prinsessa itse mukavan pehmeällä sängyllä kalpean näköisenä. Jack hymähti hieman surumielisesti ja astu tasan yhden askeleen peremmälle.
"Halusin vain tarkistaa että olette kunnossa prinsessa.." Jack sanoi ja seisoi suorana kuin partiopoika armeijassa odottaen sisäisesti pyyntöä jäämään, mutta mies tiesi että Lily kaipaisi lepoa ja hänen olemassa olo ei auttanut sitä yhtään.
"Ja voimme puhua asiasta jahka olette paremmassa kunnossa, jotta voitte nyt levätä." Jack kehotti.
suskari
 

Re: Ympäri käydään, yhteen tullaan

ViestiKirjoittaja Aksutar » 23 Joulu 2014, 06:28

Edna olisi halunnut päästä vain mahdollisimman kauas kaikista, mutta ennen kuin noidanalku ehti mitään tähdellistä tehdä saatikka reagoida, oli Kalma harpponut nuorempansa kiinni ja siirtänyt heidät takaisin kotiin. Edna älähti pienesti, ärtyneesti, mulkaisten aavekoiran puoleen, käyden kuitenkin sitten riisumaan viittaansa ja laukkuaan yltään, siinä missä puolisonsakin kävi ulkovaatteita vähentämään. Edna olisi kyllä mielellään vain marssinut makuuhuoneeseen mököttämään, kun Kalma jo kävikin avaamaan suunsa. Terävä katse kääntyi aavekoiran puoleen tuon kommentoidessa tapahtumia sohvalta. Jo silkasta ilmeestä näki, ettei Edna todellakaan halunnut kuulla aavekoiran mielipidettä asiaan.
"HAH! Uskallakin uudemman kerran vihjailla että olisimme kiitoksen velkaa sille mulkerolle, ja minä varmistan ettei sinulla ole yhtäkään karvaa enää päässäsi!" Tulinoita kävi kivahtamaan Kalmalle ottaessaan varoittavia askeleita kohden aavetta.
"Tekoni eivät todellakaan olleet sinun puolesta, että kehtaatkin olla niin itsekeskeinen! Se huora selvästi suojelee sitä hirviötä vain ja ainoastaan ärsyttääkseen meitä!" Noita jatkoi lähes karjuen "Ja se kaljupäinen idiootti ei tiedä edes kenen puolella hänen pitäisi olla! Oletteko te miehet todellakin noin soikeita kaikelle, mitä kauniit naiset tekevät?!".
"Olette naurettavia. Te kaikki! Ja uskallakin kääntää tämä jotenkin itseesi tai edes mainita, että Jack on sinun ongelmasi, koska jos et ole sattunut huomaamaan, hänestä on tullut meidän kaikkien ongelma!" Noiden sanojen myötä Kalmaa lähestyvä askel kävi kääntymään kohti makuuhuonetta, Ednan selvästi haluten päättää tämä keskustelu mahdollisimman nopeaan.


Lily antoi Jackin saattaa itsensä sairastuvalle, jossa mies sai hoitaa kaiken tarpeellisen puhumisen näin alkuunsa. Siniverinen oli harvinaisen uupunut ja kiukkuinen kaiken tämän jälkeen ja halusi vain lepäämään. Onneksi hoitajat olivat ajan tasalla ja hetimiten kävivät hoitamaan kuninkaallisen haavoja, sen pahemmin tivaamatta vastausta mistä nuo olivat tulleet. Muutamaan otteeseen haavoja sidottaessa hoitajattaret kysyivät mistä siniverinen moisia petomaisia raateluhaavoja oli itseensä saanut, Lilyn vain todeten, ettei asia kuulunut heille. Ja jos joku tästä huhuja lähtisi levittämään, Lily kyllä katsoisi, ettei huhujen levittäjät kauaa eläneet. Sen pahemmin ei enää kukaan kysellyt siniveriseltä mitään, hoitaen työnsä loppuun ja vetäytyen kiukkuisenoloisen naisen luota pois.

Lily huokaisi syvää vuoteella maatessaan, haavoittumattomalla kädellään kokeillen kevyesti sideharsoihin käärittyä käsivarttaan. Ruma jälki siitä varmasti jäisi, ellei hän vierailisi parin päivän sisään Ophelian luona. Papitar kun pystyi parantamaan haavat siten, ettei mitään jälkiä jäänyt, mikä sinällään oli ihan kiva. Lily kun oli tarkka ulkonäöstään, ei hän halunnut itseensä näkyviä ruhjeita.
Kauaa ei Siniverinen yksin ehättänyt olla, kun Jack saapui paikalle. Vihreä katse kääntyi tarkkailemaan miestä, tuon kertoessa halunneensa vain tarkistaa siniverisen olevan kunnossa. Lily kävi hymähtämään pienesti, samalla kun vaivalloisesti kävi kampeamaan itsensä istumaan vuoteelle.
"Jos en olisi kunnossa, sinä ja ne kaksi olisitte jo tyrmissä" Prinsessa hymähti väsyneesti, katsellessaan kasvoille valuneiden hiusten lomasta Jackia "Ellen olisi ehtinyt sanoa, ettei sinua saa satuttaa".
Jackin kehotukset levosta olivat menneet kuuroille korville, Lilyn esittämättä minkäänlaisia aikeita levolle käymisestä. Sen sijaan siniverinen kävi hivuttautumaan sängyn reunalle istumaan, näyttäen uhkaavasti siltä, että aikoisi nousta ylös kohtapuoliin.
"Sinäkö... Ajattelit hoidella heidät...?"
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Seuraava

Paluu Sotilastupa

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Bing [Bot] ja 2 vierailijaa

cron