Kirjoittaja Dogster » 24 Maalis 2011, 11:33
Sullivan
Sullivanilla ei ollut asiaa linnan talleille oikeasti. Mutta eläinten ystävän huomio oli kiinnittynyt jo aikoja sitten tallissa asuvaan tammaan. Joka oli saanut pienen orivarsan, keskitalvella. Mikä oli outoa, koska yleensä varsat syntyivät kesän ja kevään aikoihin, joskus vähän harvemmin syksyllä. Kuitenkin, pisamanaamainen lapsen ulkokuoressa talssiva enkeli oli huolissaan tästä varsasta, joten hän oli käynyt tarkastamassa sen kunnon tallin laidunaidan viereltä viikon välein, varoen ettei häntä huomattu.
Tänäkin aamuna, vaikka olikin suht kirpeä ilma, oli hän paikalla. Kaulahuivi, tumput ja paksu pipo kuuluivat hänen talvivarustukseen, kyllä hän noin muuten pärjäsi loistavasti, aurinkohan alkaisi kohta paistamaan ja lämmittämään mukavasti. Hevoset oli jo päästetty laitumelle, ja Sullivan katseli olisiko varsa niiden mukana... kun ei lyhyydeltään hyvin nähnyt, hän kiipesi osittain aidan päälle katsoakseen tarkemmin, vislaten sitten pientä varsaa esiin. Monet hevosista nostivat päätänsä, katsellen Sullivanin suuntaan, mutta poika kutsui vain yhtä, joka kohta ilmestyi konien seasta nakellen päätään iloisena, hirnuen samalla. Sullivan virnisti leikkisälle oriille, hyvin tuo näytti voivan, näytti oikein kasvaneenkin vielä! Tuon perässä tuli kohta hiukan hitaammin tamma, jonka Sullivan tunnisti pikkuisen emäksi.
"Huomenta sinullekkin Serene, näytät kasvattaneen pikkuistasi hyvin!", poika vastasi tuon hörähdykseen leveän hymyn kera, kurkottaen sitten taputtamaan tamman päätä. Pikkuhevonen tuuppasi päätänsä aidan raosta Sullivanin vatsaa vasten, nuuhkien sitten tuon taskua.
"Ahhaha, haistoit oikein, löysin muutaman talviomenan ja sokeripalan, maistuisiko teille kahdelle?", enkeli kyseli kahdelta hevoselta. Joku olisi saattanut pitää poikaa yksinkertaisesti yksinäisenä, vaikka todellisuudessa tuo kuuli hevosten puheet täysin. Poika kaivoi taskustansa omenat, ottaen molempiin käsiinsä yhden ja tarjoten hevosille. Molemmilta kuului hörähdys, ja omenat katosivat pojan käsistä.
"Onko pikkuiselle tullut vielä nimeä?", poika kysyi Serene nimiseltä tammalta, joka vain hörähti hiljaa. Sullivan hymyili pahoittelevasti. "Niinkö, sepä sääli, ei ole mukava kasvaa ilman nimeä. Jos keksin jonkun hienon nimen, niin kerron sen heti, sopiiko sinulle?", enkeli jutteli mukavia, ja istuutui sitten aidan päälle kunnolla istumaan, katselemaan kuinka nuori alkoi taas pomppimaan ja leikittämään itseänsä, kutsuen Sullivaninkin mukaan. Poika hymähti.
"Ei pahalla pikkuinen, mutta hevosten leikit eivät sovi minulle. Ei minulla ole kavioitakaan!"
[[Sovittu Akuman kanssa, tänne siis \o ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals ||
Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita."I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"
Ava (c) Minä.