Black&Lily
"suojelee..." Lily toisti Ophelian sanomat sanat.
Sitten hän kuunteli hiljaa kun Ophelia alkoi puhumaan.
"oi Ophelia, sinäkin olet minun paras ystäväni ja paras papitar mitä maailmasta löytyy" Lily vastasi Ophelialle joka näytti erittäin uneliaalta.
"tosiaan, haavat" Lily muisti haavat jotka Black oli saanut taistelussa.
Lily nosti varovasti Blackin viittaa ja kosketti hänen kylkeään.
"ne ovat umpeutuneet kokonaan.." Lily sanoi ja samassa Black tarttui häntä ranteesta, pelästyttäen Lilyn pahemman kerran.
Black tarrautui Lilyä ranteesta, tämän koskettua häntä kylkeen hellästi. Hän avasi silmänsä ja katsoi ensin Opheliaa ja sitten siirsi katseensa Lilyyn.
"Kun kosket, koske kunnolla. tuollainen pieni hipaisu kutittaa" black sanoi vihdoin, hieman lempeällä äänellä.
Ja ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin hän hymyili ystävällisesti. Hän nousi istumaan, hieroen niskaansa.
"oletteko te kunnossa?" Black kysyi katsoen molempia silmiin "Ophelia, näytät aika väsyneeltä" Hän lisäsi nähdessään Ophelian ilmeen.
"hy-hyvä on" Lily sanoi kuultuaan Blackin taas puhuvan. Hän oli helpottunut että velho ylipäätään heräsi.
Lily nyökkäsi Blackille, tämän kysymykselle.
// x3 heee, eihän sitä aina inspaa//