Kirjoittaja Lotdow » 25 Maalis 2012, 09:48
Haltia naurahti hieman velhon muminalle. Kukapa olisi arvannut, että kääpiö ja haltia voisivat olla näinkin hyviä ystäviä. Ainakin näinä aikoina. Horthein seurasi kääpiötä keittiöön, jossa kattilat, pannut ja kulhot olivat ottaneet vallan.
"Sitä se taikuus tekee", viestinviejä hymähti hymyillen, kun seurasi tapahtumaa. Yurel lähti kohti pöytää, ja kaikki kipot tuntuivat väistävän tämän automaattisesti. Horthein joutui koikkelehtimaan sivulta toiselle ja väostelemään häntä päin sinkoavia astioita. Välillä hänellä oli tasantarkkaan sellainen tunne, että ne tähtäsivät tahallaan ja nauroivat sitten nurkassa. Horthein sai otteen tuolin selkämyksetä ja juuri silloin hänen selkäänsä törmäsi huolimaton paistinpannu, joka oli matkalla kaappiin.
"Temppurata sisätiloissa. Neroa", hän totesi ylen humoristisesti. Viestinviejä oikein lyssähti tuolille istumaan. Haltia kuunteli korvat kirjaimellisesti höröllään velhon hupaisia kommelluksia kokkausloitsun kanssa. Horthein nauroi, hän voisi itsekin kertoa miljoona kertaa kun kirjeitä oli ollut niin paljon että hän oli heittänyt kaikki väärille ihmisille. Aran oli hieman keihahtanut, kun hänen arvopaperinsa olivat menneet jonnekin kaukaisuuksiin. Horthein tirskahti ajatuksilleen. Hän havahtui Yurelin kertoessa taikajuomista.
"Ylen kiehtovaa, teetkö niitä paljonkin?" Horthein kysyi hieroen leukaansa. Hän ei tuttuun tapaansa tiennyt paljoakaan minkäänsortin litkuista, saatika niiden valmistamisesta.
Horthein nosti aterminet pöydältä ja alkoi sahata kananpalaa veitsellään. Sivusilmällä hän seurasi, että selkä pysyi suorana, kyynärpäät alhaalla ja leuka ylväänä. Näin annettiin esimerkillinen syömisnäyte siitä, miten kaikkien itsestään ylpeiden haltioiden tulisi syödä. Eli käytännössä, miten kaikkien haltioiden tulisi syödä.
"Erinomaista, kerrassaan!" hän totesi tyytyväisenä. Kastikkeessa oli tosiaan sitruunaa, siitä ei kiistelty. Kanakin oli juuri sopivasti paistettua.
"Käykö sinulla useinkin vieraita?" Horthein kysäisi, samalla kun kauhaisi suuhunsa uuden kananpalan.