Kalmankoira

Tänne kaikki hahmot, jotka ovat ihmisten puolella.

Valvojat: Crimson, Ivy

Kalmankoira

ViestiKirjoittaja suskari » 10 Maalis 2009, 20:06

Kuva Kuva

Kuva
Aksun tekemä, joten näpit irti tahmatassut >8U

Nimi: Kalmankoira tai Kalma
Valenimi: Jack Fisher, tunnetaan ihmiskylässä paremmin tällä nimellä.
Puolue: Ihmiset, on kuitenkin edelleenkin neutraali haltoita ja muita otuksia kohtaan
Ikä: 201-vuotta
Sukupuoli: Mies/uros
Laji: Aavekoira
Aura: 5 metriä ja punainen
Seksuaalinen suuntaus: Aseksuaali ->piilo hetero
Työ: Armeijassa töissä ja toimii jäljittäjänä, sekä joskus salamurhaajana ja viestinviejänä.

Ulkonäkö:
Ihmisenä: 180cm pitkä 20-25 vuotiaan näköinen musta tukkainen nuorukainen, jolla on lihaksikas ja hyvässä kunnossa oleva kroppa. Silmät ovat eripariset oikea on punainen ja hohtaa tulikuuman kekäleen tavalla, vasen taas on ihan normaali ja väriltään puhtaan vaaleansininen. Alaselästä aina yläselkään Kalmalla on selkä täynnä ruoskan tekemiä jälkiä ristiin rastiin pitkin selkää (rangaistuksena saanut). Uudempina arpina Kalmalla on kasvoissa vasemman silmän yli menevä kapea arpi joka juuri ja juuri erottuu, sekä rinnassa oikealla puolella selkeä keihäästä tullut pisto haava joka yltää aina selkäpuolelle, jossa on arpeutunut jälki.
Päällään Kalmalla on yleensä ihan perus T-paita jonka väri vaihtelee mustasta siniseen, mutta yleensä miehen päältä löytyy harmaa T-paita. Jalasta löytyy mustat nahkahousut ja ne pysyvät jalassa mustalla hopea solkisella vyöllä. Tämän kaiken päällä on sitten musta pitkä nahkatakkin mikä yltää melkein nilkkoihin asti ja siinä on huppu. Takin päällä menee ruskea vyö jossa on pyöreä kultainen solki. Kaulassa aavekoira kantaa kultaista pientä ristiä nykyään.
Työ asioissan Kalma pukeekin sitten nahkasta tehdyn "haarniskansa", joka on tumman ruskean sävyinen kera olkasuojien, sekä käsisuojien jossa on metallia suojaamassa käsiä ja totta kai saappaat. Haarniskan kaulus on korkea ja siihen kuuluu huppu, jotka kummatkin saa vedettyä halutessaan alas. Varustukseen kuuluu myös kaksi yhdenkäden miekkaa jota Kalma kantaa selässään ristikkäin menevässä vyössä. Mukana Kalma kantaa myös aivan oma lisäämää pientä ensiapu pakkausta jota kantaa lantiolla vyöllä, johon Kalma on laittanut sideharsoja, kipulääkettä ja lankaa, sekä neulan isompien haavojen ompelemiseen. Puhdistus ainettakin löytyy haavojen puhdistamiseen, sekä pieni veitsi jos jotakin pitää kaivaa ulos haavasta tai muuten vain operoida.

Koirana: Sysi musta turkki, pystyt korvat ja säkäkorkeutta löytyy 78,5cm verran. Kalma kuoli nuorena, joten aavekoiran koira muoto ei ole täysin täysi kasvuisen koiran mitoissa miltään suunnalta ulkonäöltään. Koira on melko hoikka rakenteeltaan, tassut ovat melko suuret kokoon nähden eivät kuitenkaan mitkään lapiot ja turkki on jäännyt pentumaisen pehmeäksi eikä karkea kuten voisi luulla. Silmät pysyvät saman värisinä ja arvetkin samoissa paikoissa kuin ihmismuodossa vaikka eivät näykkään selkeästi turkin alta. Vaatteet sulautuvat Kalman muutoksen myötä. Raskaita, kuten rauta haarniskoja tai vastaavia päälle pantavia aavekoira ei osaa sulauttaa yhdessä kehonsa kanssa.

Menneisyys:
Eläessään Kalma oli tavallinen seurakoira, joka eli rakastavan perheen jäsenenä. Koiraksi Kalma eleli varsinaisia kissanpäiviä ja tällä oli kaikkea, mistä vain tavallinen koira saattoi uneksia. Tämä kaikki kuitenkin muuttui, kun Kalman omistajat lähtivät eräänä päivänä talostaan ja jättivät koiransa yksin. Uskollinen kun oli, jäi Kalma tietenkin odottamaan perhettään palaavaksi. Kului päiviä, kului viikkoja, koiran riutuessa nälkäisenä ja janoisena. Hiljalleen Kalman mieleen alkoi myös syöpyä pakonomainen viha ihmisiä kohtaan. Aika jatkoi kulkuaan ja nääntyneen koiran tila vain huononi. Tuntiessaan jo viikatemiehen lähestyvät askeleet Kalma teki kuitenkin itselleen lupauksen, jonka myötä hän tulisi tappamaan jokaisen ihmisen. Kuolema korjasikin pian satonsa, ja tämän seurauksena koira unohti entisen nimensä, keksien tilalle uuden: Kalmankoira. Patoutuneen vihan takia rauhaton sielu ei päässyt taivaaseen, vaan jäi asumaan hylättyyn taloon. Aina, kun taloon muutti uusi asukas, sai tämä surmansa Kalman kynsien kautta, tai vastaavasti tuli hulluksi loputtomattoman, kummittelumaisen vainoamisen takia. Näiden tekojen kasautuessa painostavaksi varjoksi talon ylle, alkoivat ihmiset välttelemään koko rakennusta. Kalmalle tämä ei kuitenkaan ollut mikään helpotus, lupauksensa riivaamana se tunsi pakonomaista tarvetta tappaa lisää. Talosta se ei kuitenkaan pääsisi ulos, ei ainakaan ilman uutta kehoa..
Muutama vuosikymmen vierähti eteenpäin. Eräs Jack - niminen nuorukainen päätti etsiä itselleen vanhan talon. Sopivaksi vaihtoehdoksi osoittautui erään kylän liepeillä oleva, jo monta vuotta hylättynä ollut talo. Eipä nuori mies ottanut kuuleviin korviinsa kyläläisten varoituksia paholaisesta, joka asusti kyseisessä talossa. Näinpä Jack asettui pian taloksi uuteen asuntoonsa, eläen aluksi rauhallisia aikoja, naureskellen kyläläisten houreille talon paholaisesta. Hiljalleen alkoi kuitenkin ilmetä sattumuksia, tavaroiden lentelyä ja outoja hallusinaatiomaisia harhakuvia. Jack yritti itsepäisesti kuitenkin kiistää kaiken tuon, laittaen tapahtumat milloin väsymyksen, milloin alkoholijuomien piikkiin. Kummittelun pahentuessa nuoren miehenkin oli kuitenkin lopulta myönnettävä, ettei kaikki ollut talossa kohdallaan. Hullut sattumukset ja entistä karmeimmiksi muuttuneet harhanäyt alkoivat ajaa häntä jo hulluuden partaalle. Jack päätti soittaa meediolle, joka toivon mukaan saisi häädettyä talossa asuvan aaveen pois. Näin tapahtuikin, taloon asettui jälleen rauha, mutta vain pariksi päiväksi. Nyt kummittelu karkasi jo täysin käsistä, moneen otteeseen Jack oli vähällä päästä hengestään.
Tätä silmitöntä ajojahtia jatkui pari viikkoa, kunnes Kalma ilmestyi miehen eteen mustassa koirahahmossaan. Perättömiä lupaillen aave tarjosi Jackille sopimusta: Mikäli Jack jättäisi Kalman rauhaan, jättäisi vastaavasti myös aavekoira miehen rauhaan. Tämä kaikki kuulosti niin hyvältä kauheuksien jälkeen, ettei Jack yksinkertaisesti voinut kieltäytyä sopimuksesta. Suureksi virheeksihän tämä osoittautui - pian nuorella miehellä alkoi olla karmeaa päänsärkyä, joka ei mennyt ohitse edes lääkkeillä. Hänen käytöksensäkin alkoi muuttua arvaamattomaksi ja välistä mies houri ihmisille täysin vieraalla kielellä. Hiljalleen Jackille alkoi kauhuksi selvitä, että Kalma olikin ottanut miehen kehon omaan käyttöönsä. Kyläläiset eivät tätä uskoneet, luulivat vain Jackin seonneen ja väkipakolla raahasivat hänet mielisairaalaan. Omassa sairashuoneessaan nuori mies yritti taistella Kalmaa vastaan kehonsa hallinnasta. Varsin pitkään Jack jaksoikin sinnitellä vastaan, mutta lopulta hänen tahdonvoimansa saavuttivat rajansa ja murtuivat. Kalma oli itsekseen riemuissaan uudesta kehostaan, tappaen kokeeksi suurimman osan sairaalassa olleista.
Vuodet kertyivät kymmeniksi ja lopuilta sadoiksi, aavekoiran vain jatkaessa ihmisvihansa tyydyttämistä tappamisella. Veritekojensa takia Kalma sai kuitenkin lopulta jopa muutaman vampyyrinmetsästäjän peräänsä. Ajan kanssa vampyyrinmetsästäjien kanssa alkoi muodostua ongelmia, he sentään pystyivät vahingoittamaan Kalmaakin. Tilanne kiristyi kiristymistään, kunnes Kalma joutui myöntämään, että olisi viisaampaa paeta. Niin aavekoira lähti kiertämään ympäri maailmaa paeten oman henkensä edessä ja samalla listien ihmisiä mennessään, lopulta mies päätyi laivaan joka kuljetti hänet varsin merkilliselle mantereelle jossa oli muitakin hänen laisiaan friikkejä hyviä ja pahoja. Aave sitten tykästyi saari pahaseen vaikka hänenlaisiaan ei hyvällä katsottu etenkään ihmisten seurassa.

Aikansa kuitenkin kierreltyään saarella aavekoira sai kuulla haltoiden ja ihmisten välisestä sodasta ja totta kai Kalma ajatteli loogiseksi valinnaksi haltoiden puolta, mutta ei tiennyt missä nuo oleskelivat. Joten Kalma aivan omaa tyhmyyttään meni suoraan ihmisten kaupunkiin ajatuksenaan olla vakoojana sen aikaa kunnes saisi ensinmäiseen haltiaan yhteyden. Kaupungissa mies sattui törmäämään ihmisten kuninkaanseen yrittäen tappaa tuon epäonnistuen verisesti ja paeten paikalta. Loukkaantumisestaan huolimatta Kalma ei osannutkaan olla poissa ihmisten kaupungista vaan röyhkeästi palasi vaatien itse kuninkaalta paikkaa ihmisten keskuudessa. Kuningas suostuikin jonkin ihme syyn takia ottamaan aavekoiran riveihinsä. Kalma kotiutuikin ihmisten keskuuteen yllättävän hyvin onnistuen jopa ystävystymään itse kunikaan velhon kanssa ja tuon läheisiin, jotka taas vaikeennuttivat aavekoiran alkuperäistä suunnitelmaa. Olisi pakko valita haltiat tai ihmiset jota mies niin vihasi, tai sitten pettäisi ystävänsä ja siirtyisi haltoihin.
Ei mennyt kauaakaan kun Kalma joutuikin haltoiden kanssa kosketuksiin ensinmäistä kertaa kunnolla, eikä se tehnyt Kalmaan vaikutusta kun nuo nappasivat hänet mukaansa vangiksi vain koska Kalma oli vain prinsessan mukana kävelemässä. Kalma joutui haltia kuninkaankin kanssa puheille joissa aavekoira kieltäytyi suunnitelmistaan huolimatta puolue tarjouksesta ja tämän takia oli vähällä joutua teloitettavaksi ellei olisi paennut Merarin avulla ja saannut samalla pahasti nenillensä.

Kalman elämä jatkui tämän tapahtuman jälkeen melko normaalisti tuon löytäessä jopa puolison itsellensä, jonka kanssa siirtyi yhdessä asumaan omaan kotiinsa. Rauhaisa elo jatkui niinkin pitkään kunnes Kalman ollessa metsässä törmäsi enkeliin, joka yritti tappaa aavekoiran syntiensä takia ja olisikin onnistunut siinä ellei Kalman rakas vaimo olisi väliin tullut ja puhunut enkeliä ympäri. Pian tämän jälkeen aavekoira joutuikin kentälle sodan alkaessa, jossa aavekoira sai vihdoinkin tehtyä kostonsa, sekä vahingoittui niinkin pahasti että joutui jättämään tantereen ja palaamaan kotiin ihmiskylään.
Sodan päätyttyä ja vammojen parantuessa törmäsi jälleen Kalma kadulla samaan enkeliin johon oli aikaisemmin törmännyt metsässä. Kähinää ei kaksikon välille syntynyt, mutta Kalma vaati enkeliä puhdistamaan sielunsa hänen omista synneistään, jonka enkeli tekikin sillä ehdolla että Kalma ei uusia hankkisi ja tuo tulisi uskoon. Jotka Kalma tekikin pienten hankaluuksien jälkeen ja Kalma sai sielunsa puhdistuksensa viikkoa myöhemmin.

No Kalman elämä jatkui omilla raiteillaan, kunnes Merari nosti päätään ja päätti sotkea asioita hieman ihastumalla prinsessa Lilyyn tullen esille saleilla jossa Kalman ja Lily olivat olleet harjoittelemassa aiheuttaen silkalla olemassa olemisellaan hälinää. Merari pakeni paikalta satamaan, jossa muuttui takaisin Kalmaksi. Satamassa Kalma taas törmäsi ikäväkseen Nimueen, Blackin siskoon, jonka kanssa on ollut aikaisemminkin kähinää ja eikä tälläkään kertaa turpa reissulta vältytty kun velhotar höykytti aavekoiraa ympäriinsä niin kauan kuin Merari jälleen kerran puuttui peliin. Merari ei kuitenkaan auttanut vaan pyysi velhotarta auttamaan hänet ulos kehosta jossa oli vankina. Velhotar suostui, mutta vain tietoja vastaan ja Merari suostui ehtoihin täysin innoissaan vapautuen aavekoiran kahleista.

Luonne:
Kalma on luonteelta hyvin seurallinen tapaus ja haluaa olla kaikkien kanssa kaveria riitaa haastamatta, mutta yleensä sen pilaa Kalman ylenpanttinen suu josta tulee juttua suuntan jos toiseen enemmäin tai vähemmän fiksulla tavalla. Ja yleensä tuppaa käymään niin että aavekoira onnistuukin loukkaamaan jota kuta suulaalla kielellään, vaikkei tahallisesti, ja sitten onkin seuraavaksi turpa reissun vuoro. Kalma silloin harvoin haluaa jäädä paikalle katsomaan kuinka saa turpaansa vaan livistää enemmän kuin mielellään paikalta ihmettelemään minkä herran/rouvan mahtoi tällä kertaa suututtaa. Yleensä ihmisiä ärsyttääkin suuresti aavekoiran jonkin asteinen lapsellisuus, joka toisinaan paistattaa Kalmasta turhankin hyvin, etenkin koira muodossa jossa Kalma tuntee olevansa enempi vapaampi kuin ihmismuodossaan. Toinen asia mikä saa ihmiset ja friikitkin suuttumaan on aavekoiran näsäviisas ja liukas kieli joka joskus oikein tuntuu hakevan sitä turpaan vetoa naamallensa. Joskus Kalma jopa ärsyttää muita aivan tahallisesti saadakseen nuo vain suuttumaan hänelle. Syytä Kalma ei taida itsekkään tietää miksi tuota tekee tahallisestikkin, mutta se on joissakin tapauksissa hauskaa aavekoiran mielestä. Tai ainakin siihen asti kunnes otetaan aseet esille.
Mutta jos osaat sivuuttaa Kalman hieman lapsellisemman luonteen ja alat oikeasti kaveeraamaan tuon kanssa voit löytää itsellesi elinikäisen, hyvin uskollisen kumppanin, joka ei varmastikkaan jätä ystäväänsä pulaan pahimmassakaan ongelmassa ja ennen kaikkea ystävällisen tapauksen, vaikkakin leikkisän sellaisen joka voi tulla hyvinkin pyytämään kepin noutoa leikkimään kanssaan.

Lapsellisesta puolestaan huolimatta aavekoirasta löytyy se vakavempikin puoli, joka toisinaan haluaa olla yksin ja omassa rauhassa poissa muiden katseilta. Ja silloin aavekoira yleensä hakeutuukin omaan rauhaansa metsän puolelle jossa saattaa viettää tuntejakin omassa rauhassa ja jos vastaantulijoita tulee vastaan niin Kalma ilmoittaa kyllä selvästi ettei seuraa halua.. tai sitten haluaa. Riippuu millä tuulella koira on. Pahoina päivinä Kalma ei todellakaan halua ketään lähellensä, ei edes läheisiään tai sitten vain tyytyy kiukuttelemaan kuin pikku lapsi konsanaan kunnes rauhoittuu.
Tappamisen suhteen Kalman käsitys on muuttunut jos jonkin verran sielun puhdistuksen myötä, tuo ei enää ainakaan mielellään ole huvikseen ketään tappamassa ja kunnoittaa paljon paremmin tappamiaan kuin ennen. Ei hän nyt mitään hautajaisia välttämättä ala pitämään, mutta mielessään kyllä katuu tekoaan ja pyytää anteeksi. Mutta työnsä takia aavekoiran on tapettava että saisi ruokaa perheellensä ja itsellensä kun on lopettanut, tai ainakin vähentänyt, ihmislihan syöntiä. Ja jos Kalma ihmislihaa edes syö nykyään niin se on yleensä enään jo valmiista kuolleesta ruhosta.

Vaikkei Meraria enään olekkaan ja Kalma saa elää suhteellisen rauhassa, on tuolla vieläkin jakopersoonallisuus häiriönsä joka saattaa helpostikkin aiheuttaa omia ongelmiansa. Erityisen herkästi kohtauksen Kalma saa jos on kiivaantunut jostakin, liian häiritsevästi meluisat paikat, suljettuun tilaan yksin jääminen josta tietää ettei pois pääse ja joskus myös liiallinen veren haju tai näkeminen. Kohtauksen aikana Kalman persoonallisuus muuttuu jopa psykopaattiseksi ja väkivaltaiseksi eikä tuo ymmärrä satuttavansa läheisiään jos niin tekee, eikä kyllä muitakaan. Suoraan sanottuna Kalman koko ympäröivän maailman käsitys katoaa ja tuo näkee, sekä kuulee omiansa ja saattaa olla jopa itsetuhoinen. Kohtaukset kuitenkin kestävät onneksi muutamasta sekunnista 3-5 minuuttiin ja lääkityskin on.

Muuta/Lyhyesti:

- Alkoholilla ei ole Kalmaan minkäänlaista vaikutusta.
- Hän liikkuu yleensä vain yöaikaan, sillä hänen silmänsä ovat erittäin valonarat ja näkeekin hyvin huonosti päivällä.
- Sairastaa Dissosiatiivinen identiteettihäiriötä (jakopersonallisuus)
- Hänellä on pieni asteinen homofobia
- Kalmalla on saksanpaimenkoira nimeltä Luca lemmikkinään
Kalmalla on jo aikuis iässä oleva poika nimeltä Rico, joka asuu nykyään Kalman kanssa saman katon alla.
- Kalman punainen silmä on demonin antama, joka myös pitää koiran sielua kiinni maallisessa elämässä. Tämä demoni seuraa Kalmaa kokoajan, mutta tätä kuolevaiset eivät pysty näkemään tai edes aistimaan. Demoni ei myöskään osallistu Kalman elämään, eikä anna mitään voimia Kalmalle. Demoni vain seuraa ja odottaa milloin koira potkaisee itse tyhjää.

Taidot/Voimat:

- Pystyy luomaan usvaa ympärilleen, joka estää maksimissaan kaksikin metriä näkyvyyttä.
- Voi kävellä kiinteiden kohteiden, kuten ovien ja seinien, lävitse
- Erittäin hyvä yönäkö, näkee yhtä hyvin kuin ihminen päivällä
- Omistaa uskomattoman nopeuden ja osaa teleportata, mutta ei pitkiä matkoja tai edes montaa kertaa nopealla tahdilla. Jos Kalma teleporttaa liian monta kertaa tuolle tulee sivuvaikutuksia joihin kuuluu: oksentelu, huono oloa ja jopa huimaus, sekä lievää lihas särkyä ja vapinaa. Eikä Kalma pysty enää loppujen lopuksi teleporttaamaan minnekkään.
- Osaa myös tehdä yhden valtavan teleportin, joka käy myös hyvin vihollisen lamaannuttamiseksi aiheuttamalla paineaallon joka lamaannuttaan muutamaksi sekunniksi vastustajan. Erityisesti jos teleporttaus tehdään kohden vastustajaa. Vahinkoa ei tästä tempusta synny. Tämän teleporttauksen ainoita huonoja puolia on että Kalmalla on jonkin verran vaikeuksia tasaisen laskeutumisen kanssa ja saattaakin hyvin pamahtaa vaikka päin seinää pysähtyessään, tai vain ilmestyä hieman outoihin paikkoihin. Toisena ongelmana on että Kalma saa tästä yllä mainitut oireet (oksentelua, huimausta jne) ja kolmantena että hän ei pysty seuraavaan kahteen päivään teleporttaamaan minnekkään.

Aseet:
Ihmisenä:
- Pitkät ja terävät kynnet
- Vampyyrimäiset hampaat, joilla onnistuu myös luiden murskaaminen
- Omistaa tätä nykyä kaksi 50 cm pitkää miekkaa, joita kantaa vyöllään tai työasussaan selässään Kuva
- jalkajousi, jota käytetään lähinnä metsästykseen

Koirana:
- Veitsenterävät hampaat yhdistettynä suureen puruvoimaan, joka riittää luidenkin murskaamiseen.

Suhteet hahmoihin:
H.Black - "Ensinmäinen henkilö johon tutustuin ihmisten kaupungissa. Heiman outo kaveri, mutta arvostan suuresti.. ehkä jopa isännäksi lasken."
Lily - "Prinsessa, johon tutustuin velhon kautta.. Hyvin mukava persoona, vaikka nykyään tuntuukin hieman kylmältä."
Tomtom (npc) - "Vanha viisas mies joka teki minulle lääkkeitä eläessään, ihan mukava vaikkakin tiukka."
Darius - "Nöyryyttänyt, alistanut ja yrittänyt vaimoni varastaa.. Lyhesti sanottuna: vihaan koko miestä."
Harald - "Edesmennyt kuningas.. en sano pitäväni, mutta olen hyvin kiitollinen ettei teloittanut sen jälkeen mitä tein."
Jidril - "Lääkäri jonka luokse en enää ikinä koskaan tule menemään!"
Ane (npc) - "Suloinen lapsi! Olisin halunnut nähdä häntä useammin.. mutta no asemani on mitä on."
Rudyard - "Tapasin kerran.. ei ole oiken mitään mielipidettä tai ajatusta miehestä."
Splinter - "Pentu johon tutustuin aikanaan ja pelasti jopa hengen. Muutaman hassun tapahtuman jälkeen välimme tulehtuvat, enkä tiedä missä menee nykyään.. eikä kiinnostakkaan."
Aaron - "Hyvin räväkän oloinen nuori haltia.. Voisin kohdata jopa uudestaankin!"
Donald - "En enää ikinä tahdo kohdata tätä miestä!"
Edna - "Vaimoni jota rakastan ja suojelen hengelläni niin kauan kuin henki minussa pihisee. Vaikka välillä tuntuukin kokeilevan hermojani."
Rico (npc) - "Sekaverinen poikani ja ehkä ainoa verisukulaiseni. Rakastan häntä poikana ja olen valmis suojelemaan häntäkin. Asuu luonani toistaiseksi."
Henry - "Nuori prinssi (Nykyinen kuningas), jolle menin aukomaan suutani vähän turhankin äänekkäästi. Korkea-arvoiseksi yllättävänkin mukava persoona ja voisin jopa sanoa pystyväni kohtaamaan hänet uudestaan.. jos se vain olisi mahdollista."
Luca (npc) - "Koirani, jonka kadulta pelastin. Lemmikki ja ystävä."
Abrec - "Yksi niistä harvoista haltioista joita voisin kutsua ystäväksi."
Nimue - "Blackin harvianisen inhottava ja kostohaluinen sisko.. en tiedä kuinka vahvasti kuulun hänen suunnitelmiinsa, mutta jos tulee koskemaan perheeseeni niin vastaa siintä minulle!"
Ophelia - "Mukava nuori nainen, vaikka ajatusmaailmamme menevätkin joskus ristiin.."
Shiloh - "Olen suuressa kiitollisuuden velassa tälle siipiveikolle sieluni puhdistamisesta, vaikka yrittikin tappaa minut aluksi. Ystävä."
Delathos - "Selkäpiitä karmiva kaveri.. hullu ja selvästi jäi kaipaamaan pääni saamista vadille. Yritän välttää uusinta kohtaamista."
Iridor - "Sokea haltia joka hyökkäsi kimppuuni ja melkein jopa onnistui ratsunsa kanssa murjomaan hengiltä. En vihaa, mutta ei ajatukseni haltoista ainakaan parantuneet."
Jack (Merari) - "VIHAAN, vihaan ja vihaan! Haluan hänet hengiltä ennen kuin aiheuttaa enemmän vahinkoa!"
Edward - "Ystävä, mutta opetan hänelle myös selviytymistä luonnossa luonnon ehdoilla."
Viimeksi muokannut suskari päivämäärä 04 Elo 2018, 19:43, muokattu yhteensä 43 kertaa
suskari
 

ViestiKirjoittaja suskari » 28 Huhti 2009, 19:14

Päiväykset:

7.12.2012 - Ulkonäköä muuteltu/korjattu ja uudet esittely kuvat

10.11.2012 - Aseista kuva lisätty

25.3.2012 - Merari poistettu ja tehty kokonaan uusi pelattava hahmo (tulossa). Yksi uusi kyky ja heikkouksia muuteltu, luonnetta muuteltu, menneisyyttä muokattu/korjailtu ja ulkonäköön lisätty Kalman uusi työpuku. Ylipäätänsä koko esittelyä korjattu sieltä täältä.

23.8.2011 - Kakkonen sai nimekseen Merari

9.5.2009 - Kalman kakkoselle lisätty muutama uudempi kyky

24.7.2009 - Kalman luonne ja ylipäätänsä esittely sai muutoksia. Kakkonenkin sai oman pienen esittelyn ja kuvan

13.8.2009 - Olin ahkera ja tein Kalmalle uuden esittely kuvan. Edit// Koira muodostakin kuva

30.8.2009 - Kalma sai syntymäpäivän ja kakkonen sekä Kalma "tiesitkö?" -kohdan. Suhteita muihin hahmoihin laiteltu, lähinnä tärkeimmät

2.10.2009 - Kalma sai lemmikin

22.11.2009 - Aavekoira sai uuden voiman, aseet, menneisyyteen lisätty tärkeä kohta ja ulkonäköä muunneltu. Plus muita pikku parannuksia

29.12.2009 - Koiramuoto sai uuden kuvan

12.1.2010 - Kakkonen laitettu omaan lokeroonsa ja luonnetta muuteltu, plus uusi kyky
Viimeksi muokannut suskari päivämäärä 23 Elo 2011, 08:07, muokattu yhteensä 4 kertaa
suskari
 


Paluu Ihmisten puolella

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron