Iriador Mir Valdoren


Tänne kaikki hahmot, jotka ovat haltioiden puolella.

Valvojat: Crimson, Ivy

Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3800

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Kahvikuppi

Viesti Ma Syys 05, 2011 5:49

Iriador Mir Valdoren

If I just listen, I will find you.


Nimi: Iriador Norfaldir Mirakian Mir Valdoren (Iriador tarkoittaa haltioiden kielestä käännettynä punaista rubiinia. Nimensä mies onkin saanut synnynnäisten punaisten hiustensa mukaan.)
Kutsumanimet: Iriador, joskus kuullut puhuttavan myös lyhyemmin etunimensä lyhenteellä Iri. Kotimaassaan, täysin toisella mantereella, Iriadoria on myös nimitetty toisen nimensä mukaan Faldiriksi, mutta Cryptissä se ei ole ollut oleellisena osana nuorukaista. Siitä huolimatta kumppanillaan on toisinaan tapana nimittää Iriadoria täysin Norfaldiriksi.
Ikä: 250 (ulkoisesti näyttää noin 25-vuotiaalta)
Sukupuoli: Mies
Rotu: Korkeahaltia
Ammatti: Eliittisotilas, kuuluu Siniseen kuiskaukseen. Taitaa myös lääkärin työt.
Asema: Alimman luokan aateli Cryptissä. Idässä Iriador puolestaan tunnetaan korkea-arvoisena kenraalina ja aatelissuvun jäsenenä.
Puolue: Haltiat
Suuntautuminen: Bi, enemmän miehiin päin. Salasuhteessa Dariuksen kanssa.


Aseet
Iriador taistelee kahta miekkaa käyttäen, joita mies myös kantaa tavallisesti aina mukanaan. Toinen miekoista muistuttaa ulkonäöllisesti hyvin tavanomaista katanaa (90cm miekka), toinen taas lyhyempää wakizashia (30cm miekka). Miekat pystyvät yhdistämään kädensijoista toisiinsa niihin liitetyn maagisen ominaisuuden myötä, jolloin niistä tulee lähes kaksimetrinen keihääntapainen ase, jossa on terät molemmissa päissä. Tätä kaksiteräistä asetta Iriador kykenee käyttämään yhdessä kädessään, kyeten myös hyökkäämään vapaalla kädellään esimerkiksi toisella ketjusirppinsä puoliskolla samaan aikaan. Tässä kusarigamassa (ketjusirppi) on molemmin puolin kolmimetrisen metallisen ketjun päissä kiinni sirppi, joita Iriador osaa ohjata liikeradoiltaan taitavasti ja virheettä. Ketjuilla voi jo pelkästään kuristaa vastustajansa, mutta myös pitää muut suosiolla loitolla. Iriadorin taidoilla ketjusirpillä saattaa kuitenkin myös tyystin tappaa vastustajansa. Yhteistä punapään kaikille aseille on, että niiden terät ovat mustasta teräksestä taotut.
Mies on ylipäätään notkea ja atleettinen, liikkeistään todella nopea ja ketterä, eivätkä useimmat pysykään Iriadorin perässä, jos tuo jalan joutuu taistelemaan. Pääasiassa Iriador on kuitenkin toiminut Sinisessä kuiskauksessa viimeaikoina ratsunsa selästä käsin, joten täysin tumpelo taistelija sokea ei ole myöskään liikkuvan elikon selästä taistellessaan. Parhaimmillaan Iriador kuitenkin on jalkasotilaana, joko parina jonkun kanssa, jolloin hän kykenee sulavasti hyödyntämään taitojaan lomittain muiden kanssa, tai yksin, jolloin Iriadorin taistelutahti on selvästi nopeatempoisempi ja tahdikkaampi. Nuorukainen kykenee myös ottelemaan useamman vastustajan kanssa yhtä aikaa helposti.

Iriadorilla on molemmissa hihoissaan piilotettuina mekanisoidut piiloterät, jotka pomppaavat esiin tietyllä kädenliikkeellä. Vaikkei sokeana kykene näkemään mitään, tuntee punapää siitä huolimatta tavanomaisten humanoidien anatomian lähes täydellisesti ja tietää myös, mihin fataalit iskut tulee suorittaa viholliset kaataakseen. Iriador omistaa myös jousen, mutta harvemmin kantaa sitä mukanaan, saati edes käyttää sokeutumisensa myötä muuna kuin seinäkoristeena tai lainaten sitä mahdollisesti muiden käyttöön. Toisinaan nuorimies saattaa harjoitella sokeana ampumista, mutta tositilanteissa Iriador ei lähde kokeilemaan onneaan pitkän kantaman aseen kanssa mielellään, pelätessään osuvansa helposti omiinsa.

Omien aseittensa lisäksi Iriadorilla on tarpeeksi neuvokkuutta hyödyntää lähestulkoon kaikkea aseenaan, mitä tuolle sitten käteen annetaankin. Tämä taas mahdollistaa Iriadorin osallistumisen myös neuvokkuutta ja salamyhkäisyyttä vaativiin tehtäviin valeasuissa, vaikkei se täysin omaan lajiinsa tällä hetkellä elämässään kuulukaan.

Iriador osaa käyttää myös rajallisesti magiaa. Rotunsa monipuolisesta ja taitavasta magian hallinnasta huolimatta mies ei osaa hallita varsinaisia elementtejä pätkän vertaa, vaan käyttääkin maagisia taitojaan enneminkin taitojaan kohottaakseen ja eräänlaisia silmänkääntötemppuja tehden lennosta. Iriador saattaa muuttua kesken ottelun tai sitä ennen näkymättömäksi, hiipien vastustajiensa selkään kuin kameleontti ympäristöönsä sulautuneena. Tuon lisäksi punapää kykenee loikkimaan epäinhimillisen pitkiä, sekä korkeita loikkia magian avulla jalkojaan vahvistaen.
Iriador hallitsee myös teleportaation, mutta se kantaa miehen vain lyhyelle säteelle hänestä itsestään. Teleportaatio toimii tietty jokaiseen ilmansuuntaan, myös eräänlaisena hyppynä korkeammalle kuin tavallisesti. Kuitenkaan fyysisten esteiden läpi hän ei pysty itseään siirtämään – Iriador ei esimekiksi voi siirtää itseään suoriltaan suljetun oven lävitse, vaan hän tarvitsee toisen reitin kiertääkseen esteensä, kuten rikotun ikkunan tai muun vastaavan aukon.
Mies hallitsee myös liudan silmänkääntötemppuja, illuusioita. Iriador pystyy taidollaan luomaan esimerkiksi aistiharhoja (näkö-, hajuaisti) tai harhoja itsestään ja komentamaan noita liikkeelle lyhyen ajan. Harhat näyttävät aidoilta, mutta niihin lyötäessä miekka puree pelkkää ilmaa ja solahtaa vain harhakuvien lävitse – vastoin myös rikkoutumattomat harhakuvat eivät pysty tekemään vahinkoa muihin.

Sokeutumisensa myötä Iriador on myös opetellut käyttöönsä maagisen auran, jonka sisältä hän pystyy aistimaan selvästi ympärillään tapahtuvat liikkeet. Aura ei kuluta voimavaroja juurikaan ja sitä on helppoa hyödyntää erityisesti taistelutilanteissa (muuten punapää hyödyntää hopeoitua itsensä mittaista sokeansauvaa, jota pystyy myös käyttämään tavallisen keihään tavoin aseena tarvittaessa). Aura on kehän muotoinen, halkaisijaltaan n. 5m ja väriltään punainen, sitä pystyy myös venyttämään laajemmalle omien voimavarojen varassa, sekä väläyttämään kaikuluotauksen tavoin todella laajalle alueelle hetkellisesti. Vähääkin auroja aistivat saattavat huomata pienimmänkin ulkopuolisen liikkeen kohdistuessa sen säikeisiin verenpunaisen välkehdinnän, joka toimii eräänlaisena varoituksena niin kehään astujalle, kuin myös itse Iriadorille. Tavallisesti varsinaisissa taistelutilanteissa Iriador pitää kuitenkin auransa näkymättömissä, vain omana tietonaan, mutta toisinaan se toimii myös eräänlaisena merkkinä, jos punapää esimerkiksi hautautuu hiekkaan tai lumeen, tai jää veden alle hukuksiin.

Irin arsenaali


Ulkonäkö
Iriador on tyypillisenä korkeahaltiana suhteellisen pitkä, rungoltaan 185cm, ja hoikka ruumiinrakenteeltaan. Yläkroppa hartioita myöten on kapea, mutta jalat taas astetta jämäkämmän ja lihaksikkaan puoleiset, kuitenkin sopusuhtaiset muuhun jäntevään kehoon nähden. Iho on auringon paahtama, hieman tavallista kellertävä, tummempi, ruskettuneen sävyinen vähän samaan tapaan mitä latinoilla. Ihonsa on hyvin virheetön, eikä Iriadorilla juuri ole näkyviä arpia nimeksikään asti missään päin kehoaan. Ainoa suurempi jälki hänellä on oikeassa hartiassaan muistona isänsä kuolemaa edeltäneestä kerrasta, syvälle painetun jäljen toisinaan haitaten myös koko oikean käden liikkuvuutta ja vahvuutta, jos se sattuu alkaa kipua säteilemään pitkin hartioita.
Iriadorilla on haltioiden tapaan pitkät suipot korvat, ylöspäin kaartuneet ja takaraivoa kohden kärjiltään taipuvat - ja teräväpiirteiset mutta pehmeät, pitkät kasvot, joita voisi luonnehtia jopa omalla tavallaan kauniiksi. Iriadorin kasvot ovat kapeat ja siropiirteiset. Leuka on pieni, samoin huulet ja nenä. Silmät ovat soikeat muodoltaan ja niitä kehystävät paksut ja tummat ripset. Iriador on joka tapauksessa sokea - näköelimet ovat väriltään erittäin vaaleat, verrattavissa jopa täysin valkeaan, kun pupillit ovat kadonneet nuorikon silmistä lähes kokonaan sokeutumisensa myötä, eikä vaaleasta harmaasta ole juuri mitään enää jäljellä. Iriadorin silmät myös hohtavat haaleaa valkeaa valoa, nuorikon ollessa kykenevä näkemään Taivaantuulten valtiattaren temppujen myötä täysin säkkipimeässä selvästi ja tarkasti ympärilleen.

Iriadorin hiukset ovat väriltään kuin kirkkaimmat rubiinit – siinä missä ylipitkät kulmakarvatkin jakavat niiden kanssa saman sävyn. Letillä on mittaa lähes lapaluiden tasolle, ne ovat todella paksut ja lainehtivat sievästi, siinä missä lyhyemmät latvat kohoavat loivalle kaarelle ylöspäin. Hiukset ovat niin villit, että niitä on toisinaan turha yrittää saada asettumaan millään tavalla paikoilleen. Tästä huolimatta nuori mies pitää hiuksiaan tavallisesti aina auki, lukuun ottamatta tärkeitä tilaisuuksia, joihin ne solmitaan siististi taakse kiinni matalalle poninhännälle niin hyvin kuin vain suinkin lyhyemmät kutrit saa nippuun asetettua. Hiukset ovat ylempää kerroksittain leikatut, täten myös niskaan saakka kerroksia myöten lyhyemmät, ja siitä eteenpäin taas kokopitkät ja tasaisemmat. Iriadorilla kasvaa myös leukapielissään ja kaulansa rajalla punertavaa partaa ja sänkeä, joita tuo kumppaninsa avulla pitää siistissä kuosissa. Punapää on kuitenkin tarkka omasta turvastaan ja hiuksistaan, Iriadorin ollessa nopeamman-puoleisen karvojenkasvun myötä jatkuvasti huolehtimassa partakarvojen siistimisestä ja siitä, etteivät hiuksensa kasva silmille.

Iriadorin yltä löytää milloin mitäkin. Itsekseen oleillessa punapää pukeutuu tavallisesti hyvin rennosti, jopa pelkkiin housuihin silloin, kun on riittävän lämmin ja vähäpukeisuus ei ketään ympärillä haittaa. Työnsä puolesta mies taas käyttää eri tilanteisiin sidonnaisesti kuiskauksen teemaan sopivia asukokonaisuuksia.

Iriadorin vaatekaappi ei suinkaan rajoitu pelkkään yhteen pukuun, vaan hän omistaa runsaan kirjon erilaisia puseroita ja housuja, sekä yhdeksi kokonaisuudeksi tarkoitettuja siistejä pukuja. Kuten sanottu, on nuori pukeutumistyyliltään tavallisesti rentoja kokonaisuuksia suosiva. Hän saattaa löhötä tuvilla ollessaan löysissä housuissa ja ylisuuressa puserossa, mutta ulos lähdettäessä Iriador on pukeutumisestaan tarkempi ja suosii tuolloin ennemmin kireitä vaatteita, sekä puolipitkiä takkeja. Ehdoton suosikki Iriadorille ovat nahkaiset housut, polvimittaiset saappaat ja korkeakauluksiset paidat, jotka sidotaan kiinni sivulle keskileikkauksen sijaan. Useimmiten nuorukaisen kengissä on myös hillitysti korotetut pohjat ja kanta, Iriadorin pitäen kävelystä enemmän hieman korotetuilla saappailla, kuin täysin tasapohjaisilla. Hänen suosikkivärinsä ovat hyvin sidonnaisia valkean ja mustan välille, sekä punaisiin sävyihin, joka näkyy vahvasti myös Iriadorin pukeutumisessa.
Punapää ei perusta kamalasti minkäänlaisista hepenistä, joita kantaisi vaatteiden lisäksi. Hän ei etenkään pidä hatuista, tai muista koristeista hiuksissaan, eikä koruista. Poikkeuksetta Iriador kantaa kaulassaan kuitenkin hopeiseen ketjuun ripustettua sukusormusta piilossa paitojensa alla – sormuksen hän on saanut Dariukselta. Sormus on väriltään täysin hopeinen, kullankeltaisella jalokivellä koristettu ja Winderin suvun tunnuksella kaiverrettu. Sormuksen lisäksi Iriadorin kaulalla lepää myös siro, valkeakivinen maaginen koru, joka estää korun kantajan ajatusten lukemisen.

Iriador omistaa myös useamman Sinisen kuiskauksen asukokonaisuuden. Punapäällä on yksi arvokkaampi univormu, jota tuo käyttää tavallisesti kaikissa virallisissa, edustusta vähänkin vaativissa tärkeissä tilanteissa tyypillisesti. Kuten olettaa saattaa, Iriadorilta löytyy itseltään myös virallinen panssaroitu asukokonaisuus, joka on tarkoitettu puhtaasti sotimiseen ja on teemaltaan sopiva Kuiskauksen toimiin.

Iriadorin haarniska muodostuu pääasiassa tummansinisestä pitkästä takista, sekä vaaleanhopean sävyisestä metallista. Noita metallisia haarniskan osia miehellä on päällään hartioilla, käsissä, jaloissa, rinnalla ja kasvoillaan maskimaisena kypäränä. Panssarit on yksityiskohtaisesti, tarkasti koristeltu erilaisin syvennyksin ja uurtein. Iriadorin käyttämissä haarniskan hanskaosissa on myös teräväkyntiset päät, jotka soveltuvat raateluun, repimiseen ja pistämiseen tarvittaessa, jos hän joutuu muuten olemaan ilman aseita.
Sininen takkinsa puolestaan on periaatteessa hihaton. Sen yllä lepää ylhäällä rintakehälle ylettämätön, löysempihihainen joustavanahkainen mustansävyinen polero, joka laskeutuu hännyksellisesti pitemmän takin ylle keskiselän tienoilta kaksihaaraisena, suorana kaistaleena. Nuorukainen kantaa myös punaista tabardia erityisillä merkeillä varustettuna, mitkä osoittavat hänen asemansa Kuiskauksessa. Punainen väri taas viittaa Iriadorin asemaan kotimaassaan idässä, joka taas ei ole tunnettu millään tavalla Cryptissä muuten.
Koko komeuden alla Iriadoria suojaa vielä mustanpuhuva paksunahkainen puku, sekä yläosalta kaiken muun alle piilotettu mithrillistä kudottu paita. Haarniska on yllä joustava ja riittävästi suojaava, eikä haittaa nimeksikään Iriadorin ketterää taistelutyyliä.


Naamakala
Kuiskauksen haarniska


Luonne
Nuori korkeahaltia on luonteeltaan kohtelias, hieman pidättyväinen ja melko hiljaista sorttia. Iriador ei turhia puhele kenenkään kanssa ja on tavallisesti varovainen suustaan, sillä on oppinut pitämään kielensä kurissa tietyissä tilanteissa, joissa ei koe keskustelukumppaninsa olevan luottamuksensa arvoinen. Iriador ei silti koskaan valehtele, vaan tuo aina kysyttäessä tai ilman esille rehellisen mielipiteensä, jota myös puolustaa sitten hyvin vahvasti. Mies arvostaakin muitten mielipiteitä ja vihaa sitä, jos joku käy myötäilemään hänen ajatusmallejaan tai käyttää niitä ominaan. Iriadorilla onkin hyvin vahva mieli, jota on sitäkin vaikeampaa kääntää ympäri tai alkaa erikseen miellyttää, jos nuorukainen itse ei satu toisesta pitämään.
Kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä nuorelta mieheltä ei myöskään puutu, eikä tuon omia periaatteita pysty muuttamaan edes kirveellä erikseen vääntämällä vaikka miten väkisin ja määrätietoisesti yrittäisi. Toisinaan tuolla pitkäjänteisyydellä on myös tapana ajaa Iriador ymmärrettävästi hankaluuksiin. Siitä huolimatta tuo on valmis lyömään tikkua ristiin kenen kanssa tahansa, pelkäämättä seurauksia, jos hän niiden seurauksien myötä on jotenkin valmis muuttamaan tilanteiden kulkua.

Mies on luotettavuuden perikuva. Jos hänelle salaisuutensa uskoo, voi myös luottaa sen olevan hyvin tarkoin varjeltu. Iriador on myös hyvin ennakkoluuloton muita kohtaan, eikä tavallisesti muodosta kantaansa kenestäkään pelkän esinäkemänsä perusteella, vaan vasta perusteellisemman tutustumisen kautta. Hän ei vieroksu erikseen vierasrotuisia, ei ihmisiä eikä taruolentoja, sillä Iriador on koko nuoruutensa elänyt hyväksyvässä ilmapiirissä, joka on myös jättänyt hyvin myötämielisen kasvatuksen jäljen häneen. Nuorukaisesta itsestäänkin saa irti enemmän vasta tutustumisen jälkeen, jos silloinkaan, Iriadorin pitäessä yhtä aikaa niin suuria salaisuuksia sisällään, ettei aina tiedä kokemuksensa myötä kehen pitäisi luottaa ja kehen ei. Alkoholia kitanneena Iriadorista tulee kuitenkin varsin avoin ja estoton persoona, vaikka silloinkin mies kykenee pitämään itsensä tarpeen tullen hillittynä ja rationaalisena, eikä niinkään törttöile yleisessä seurassa.

Iriador on ystävällinen ja uskollinen erityisesti lähimmäisilleen, mutta myös omilleen ja puolustaa näitä aina viimeiseen saakka kyetessään. Huumorintajua Iriadorilta ei myöskään puutu. Iriador osaa vitsailla tilanteella kuin tilanteella, toisinaan jopa mustan huumorin puoleen sanansa kääntäen, jos ei muuten kykene jostain hauskaa saamaan. Hän kykenee myös nauramaan itselleen, eikä suotta häpeä tai ujostele tekemisiään, vaikka pidättyväinen pinnallisemmalta puoleltaan onkin.

Iriador on hyvämoraalinen taistelija, eikä anna tositilanteissa periksi turhan helposti helposti. Suoran voiman sijasta hän käyttää taisteluissa hyödykseen viekkauttaan tai vaihtoehtoisesti välttelee vastustajiaan tai on puolustus kannalla tavallisesti niin kauan, että on oppinut noiden metodit käytävässä kamppailussa. Konfliktien ennalta suunnittelu onkin hyvin arkipäiväistä Iriadorille, ja sen takia mies on tavallisesti askelta edempänä kaikessa ja päihittää muut mennen tullen. Vastassa mies saattaakin täten olla hyvinkin arvaamaton, ongelmallinen ja armoton – sen lisäksi että on kimpussa kuin vihainen herhiläinen, joka liikkuu yhtä ketterästi kuin mikäkin ympäriinsä lentelevä kolibri. Myös sokeutensa on laskettavissa niin heikkoudeksi siinä missä vahvuudeksikin, sillä vaikkei mitään näekään, on Iriador oppinut käsittelemään ympäristöään aivan uudella tavalla muiden aistiensa varassa.
Yksin taistellessaan Iriador tavallisesti yrittää kuitenkin ennen väkivaltaa käyttää puhetta aseenaan, koska ei pidä ylimääräisestä verenvuodatuksesta, ellei kyseessä ole suoriltaan viholliseksi luokiteltava henkilö. Nuorukainen uskaltaa myös uhrautua toisten puolesta ja uhmata kuolemaa silmästä silmään. Hänellä on korkea kipukynnys niin fyysisesti kuin psyykkisesti, nuorukaisen kestäen usein hentoon ulkomuotoonsa nähden monin verroin paskaa niskassaan. Iriador on valmis kuolemaan omiensa puolesta, muttei tahdo myöskään itse kuolla turhaan. Mies on tavallisesti tarkka siitä minkä eteen ja kenen vuoksi laittaa henkensä pantiksi, jos sellaiseen on tarve.

Vaikka punapään ammatti vaatiikin häneltä laajalti sitä mitä sotilaalta yleisesti vaaditaan, arvostaa Iriador maailmassa eniten kuitenkin rauhaa ja elämää ylipäätään. Korkeahaltiaa ei haittaa olla hiljaa paikoillansa pitempääkin tovia, joista kyseisistä hetkistä punatukalla on tavallista myös nauttia kaikin siemauksin ja niin pitkään kuin hän vain saattaa. Joko hän rentoutuu omissa oloissaan esimerkiksi musiikin parissa, viettää aikaa kumppaninsa kanssa hyvän kirjan parissa tai täydessä hiljaisuudessa vierellä vain leväten, tai muuten vaan seikkailee ympäriinsä milloin mitäkin tehden ja tuttavuuksia itselleen lisää keräten. Punapäällä on vilkas mielikuvitus, jonka takia tekeminen ei hänen seurassaan tavallisesti lopu koskaan kesken ja Iriador saattaa pelastaa tylsänkin hetken keksimällä jotain pähkähullua ajanvietteeksi.
Iriadorin toimia rajoittaa kuitenkin hänen näkörajoitteisuutensa. Sokeutensa tähden mies ei pysty liikkumaan yksin juuri kaupungin ulkopuolella ja samoilemaan mielivaltaisesti siellä täällä kuten ennen vanhaan, ellei hänelle ole Nashiraa mukana. Myöskään viihdyttävistä kirjoista tai muusta näkemistä vaativista iloista ei juuri ole hänen kohdallaan hupia, ellei joku hänelle samaan aikaan äänellään kerro kirjan tai vaikka näytelmän kulkua.

Iriador ei tavallisesti itse käy haastamaan riitaa kenenkään kanssa - ainakaan tietoisesti - mutta riittävän ärsytyskynnyksen ylitettyä tai tietystä kohtaa nipistäessä fyysisesti tai psyykkisesti, mies voi suuttua hyvinkin verisesti, jonka jälkeen sanoilla ja teoilla ei ole enää mitään väliä. Punapää on hiljaisuudestaan huolimatta varsin sanavalmis tapaus, jonka kanssa harva tahtoo haastaa loppu peleissä riitaa, Iriadorin ollessa usein se, joka ei osaa omasta puolestaan riidanpitoa lopettaa, ellei sovinnollisin elkein ala tyhmyydet ymmärtäessään puhua ja sovitella tilannetta. Mutta se tietty impulsiivisuus myös ottaa kostautuakseen nuorelle miehelle itselleen tavallisesti. Aina, tavalla tai toisella. Iriadorille ei kuitenkaan ole vaikeaa pyytää anteeksi muilta. Mutta anteeksikin pyydetään vain, jos hän itse niin haluaa. Hän kokee useimmiten kaikesta huolimatta olevansa se syyllisempi osapuoli, vaikkei itse olisi mitään koskaan aloittanutkaan, vaikka toiset hänelle mitä sanoisivatkin.

Iän kartuttua myös Iriadorin henkinen puoli on kehittynyt. Hän ei ole enää se sama rämäpää, joka saattoi aikanaan syöksyä touhuamaan toisten kanssa, vaan nyt kun vastuu on pakko kerätä omille harteilleen takaisin, on Iriador opetellut myös olemaan määrätietoinen, rationaalinen ja järkevä. Hän osaa katsoa tilanteita myös toisten silmien kautta, eikä vain itsekkäästi ajattele omaa etuaan muiden ylitse, ollen mielellään se taho joka voi muuttaa asioita halutessaan toisten puolesta, jos siten kykenee muita auttamaan. Nuorukainen on niin sanotusti kasvanut ja osaa ajatella vastuitaan ja omaa osaansa täysin uudella tavalla, joka säästää häntä myös turhanpäiväisiltä hankaluuksilta ja haasteilta. Toisinaan hänen määrätietoinen tapansa ajatella kuitenkin jopa masentaa Iriadoria, miehen tietämättä kuinka saattaisi helpottaa itseään huonon olonsa keskellä. Ainoa valo joka nuorukaisen reittiä valaisee nykyiseltään onkin rakas kumppaninsa, jonka jäljissä Iriador mielellään seuraa perästä ja jonka seurassa hän kykenee purkamaan stressiään ja huoliaan huoletta.
Hän on silti energinen elämän rakastaja, joka on aina valmis uusiin haasteisiin ja kokemuksiin. Iriador on oppinut ettei itkemällä ja murehtimalla tavallisesti pääse asioissa eteenpäin, jonka takia hän on omaksunut hyvin kannustavan roolin itselleen vuosien varrella.


Menneisyys
Iriador on kotoisin kaukaa idästä, aivan toisesta valtakunnasta, ja pienen aatelisperheensä kolmesta jälkeläisestä vanhin. Perheessä vallitsi kova, lähes sotilaallinen kuri Iriadorin isän, korkea-arvoisen ja ylimmän kenraalin, myös tantereparantajan johdosta. Iriador kulki siviilissä isänsä mukana lähes väkipakolla apulaisena ja oppi täten itsekin toimimaan lääkärinä - ei kuitenkaan yhtä taitavana kuin isänsä, vaikka nuorukaista yritettiinkiin päteväksi parantajaksi ja hoitajaksi valjastaa. Vanhat kaunat sotilasajoilta sekä uudemmat paheksunnat luvattomista lääketieteellisistä tutkinnoista ajoivat kuitenkin Locienin ongelmiin ja mies katosi hiljattain sanaakaan sanomatta perheensä luota. Iriadoria hänen isänsä katoaminen ei haitannut - poika jopa uskotteli itselleen isänsä kuolleen, sillä ei tuosta pitänyt tai ollut millään erityisellä tavalla kiintynyt mieheen isänä.

Locienin katoamisen jälkeen kolmen lapsensa tulevaisuudesta huolissaan oleva äiti, Ghilwen, solmi liiton pitkäaikaisen ystävänsä Renar nimisen puoliverisen haltian kanssa. Renar oli pitkään ollut Iriadorin äidin kanssa tekemisissä salaa, sen tiesi Mir Valdoreneista ainoastaa Iriador. Iriador myös tiesi, että talonpoikana Renar tahtoi liittää heidän sukunsa keskenään vain maineen ja mammonan takia - omistivathan he yhden mantereen suurimmista viinitiloista, joka olisi riittänyt elättämään suuremmankin perheen, ellei jopa kokonaisen suvun.
Siinä missä Ghilwen tarvitsi Renarin tukea, tarvitsi puolueettomana asekauppiaana ja seppänä toimiva Renar Ghilweniä huolehtimaan edellisen liittonsa nuorista kaksosistaan, sekä turvaamaan vähempiarvoisten elämän viinitilan tuottamilla tuloilla. Neljän seuraavan vuoden aikana Iriador toimi väliaikaisesti oppipoikana Renarin pajalla, kuitenkaan yrittämättä saada sepäntöistä ammattia itselleen vakituisesti, samalla auttaen äitiänsä ja sisaruksiaan hoitamaan viinitarhan tilauksia ja kirjanpitoa. Pian koitti kuitenkin aika, jolloin puolihaltia ilmoitti joutuvansa lähtemään toisaalle töittensä vuoksi, joutuen matkaamaan merten yli toiselle mantereelle, jossa sotaa keskenään lietsovilla kansoilla oli tarvetta hänen ammattitaidolleen enemmän kuin rauhallisessa kotimaassa. Se oli myös Iriadorin lähtöpassi kotikonnuilta uuteen maailmaan, Cryptin mantereelle.

Vaikkei Renar varsinaisesti tarvinnutkaan apua matkallaan, vaati Iriador saada päästä tuon mukaan kaikesta huolimatta näkemään maailmaa ja keräämään kokemuksia. Vaikka Iriadorin varsinainen nimeäminen ylikenraaliksi jäisi lähdön myötä myöhemmäksi, lupasi nuorukainen tulla noutamaan tittelinsä ja vastuunsa ennemmin tai myöhemmin haltuunsa, kun olisi ehättänyt mahdollisesti solmia liittoja vieraalla mantereella ensin. Punapää pakkasikin lopulta tavaransa myöntymyksen nimityksensä lykkäämisestä saatuaan ja yhdessä isäpuolensa kanssa nuo matkasivat meren halki laivalla yhteen Cryptin satamista. Matka Renarin osalta loppui kuitenkin lyhyeen, kun mies muutaman satamassa oleilleen päivänsä päätteeksi tapettiin säälittä ihmisten toimesta. Suippokorvia ei liiammin katsottu hyvällä Nahorissa, vaikka Renar seuralaisensa kanssa puolueettomana esittäytyikin. Iriador päätti kuitenkin pelata varman päälle ja seuraavan yön tullen livahti ulos kylästä, jättäen jälkeensä vain isäpuolensa muiston ja kädenjäljen. Samalla tilaisuuden palata heti seuraavalla kauppalaivalla takaisin itään.
Sattuman kaupalla - ja ehkä myös onneksi - Iriador törmäsi ensimmäisten yksinäisten päiviensä aikana toiseen haltiaan, joka tarjoutui johdattamaan nuoren punapään omiensa luokse. Jonnekin, josta tuo voisi etsiä työtä ja jonne tuo voisi asettua asumaan, eikä paikka ollut sen vähäisempi, kuin haltioitten metsän suojissa piilossa oleva kylä. Haltioitten piilopaikasta Iriadorin oli helppo aloittaa uusi elämä ja tällä oli hyvä tilaisuus samalla unohtaa kaikki se lähiaikoina tapahtunut surkeiden sattumusten sarja. Hän sai viimein ystäviä ja piileksivästä kansasta tuli hänen uusi perheensä omansa ohelle, joka ei nuorukaisen harmiksi ollut jakamassa tätä hetkeä elämästään hänen kanssaan. Yhdessä muiden kanssa, Iriadorin elämäntehtäväksi muodostui pian taistella tulevaisuudesta turvatakseen kaltaistensa olemassaolo ja elo tällä mantereella, nuorukaisen jäädessä piilottelemaan haltioiden pariin päivittäin omaa nimitystään jääden murehtimaan Cryptiin. Hän ei voinut palata yksin takaisin, päivien kuluessa takaisin lähtemisen alkaessa vain tuntua vaikeammalta ja turhemmalta loppujen lopuksi.

Siniseen kuiskaukseen liittyminen aloitti Iriadorin elämässä uuden luvun. Sen lisäksi, että Iriador oli koulutettu kenraalin arvonimeen sopivaksi taistelijaksi ja komentajaksi, sai hän nyt vielä eliittitason koulutuksen edellisten oppiensa lisäksi. Iriadorista tuli nopeasti ryhmän täysivaltainen jäsen ja tuo sai suorittaa tehtäviä sen tappavantaitavien jäsenten mukana, jonka myötä Iriadorin asuinsijatkin vaihtuivat myöhemmin piilopaikasta eliitti joukkion kanssa aroille kohonneeseen kaupunkiin.
Siniseen kuiskaukseen liittyminen ei taannut ainoastaan nuorukaiselle elämistä turvaavaa ammattia, vaan se antoi myös hitusen enemmän kuin punapää olisi tahtonut edes uskoa, sillä eliittijoukon kenraalista, Darius Winderistä tuli sattumien kaupalla enemmän ja vähemmän vahingossa kumppani miehelle, joka oli jo tottunut pelkkiin yhdenyön juttuihin satunnaisten seuralaisten kanssa. Naarmujen ja mustelmien lisäksi ryhmä tarjosi myös nuorimmalle jäsenelle jotain enemmän negatiivistä, sillä vuorilla haltioilta karanneen lohikäärmeen perässä juostessa Iriador menetti nopeasti liittymisensä myötä näkökykynsä Oraakkelin liekin polttaessa nuorukaisen silmät sokeiksi.
Dariuksesta muodostui Iriadorille äärimmäinen tuki ja turva, heidän väliensä lähentyen kahden vietetyn ajan ja tutustumisen myötä etenkin sen myötä, kun Iriador näkönsä menetti. Iriador oppi rakastamaan vanhempaa miestä oikkuineen, eikä voinut enää ikimaailmassa kuvitella valitsevansa ketään muuta rinnalleen Winderin tilalle, joka osoitti hänelle kaiken sen välittämisen ja rakkautensa, jota Iriador ei aiemmin ollut saanut eläessään kokea. Vielä nykyisinkin he ovat erottamaton pari, joka yrittää piilotella alusta saakka salattua suhdetta toisilta ja eläen sen rajoittamaa elämää keskenään.

Elämä kenraalin salaisena kumppanina ei kuitenkaan ollut missään välissä helppoa. Sen lisäksi, että virka itsessään oli haastava, alkoi myös haltioiden kuningas haastaa kärhämää kaksikon välillä, lopulta nuorukaisen pakottaen yhden yön aktiin. Vaikka Cúthalionin härnääminen alkoi kohdistua lähinnä vain Dariukseen lopulta, tunsi Iriador aina syyllisyyttä kumppanilleen tehdyistä vääryyksistä, yltyen myös sanomaan vastaan itse kuninkaalle, kuin myös heidän kreivilleen, joka myöhemmin onnistui lähestulkoon myrkyillään tappamaan punapään. Silloin Iriadorille myös selvisi monarkin kohdelleen kaltoin Dariusta, joka omalla tavallaan kävi luottamuksellisesti repimään kaksikon suhdetta kahtia. He onnistuivat kuitenkin korjaamaan salattujen asioiden repimät kolot, jonka myötä elämä jatkui jälleen normaalina eteenpäin. Aina siihen päivään saakka, kunnes erään myrskyisen taistelun myötä Mor vuorille ansaan jääneet kenraali, kapteeni ja Iriadorin lisäksi toinen sotilas törmäsivät Briarin kyläpäällikköön, joka auttoi heidät kyläänsä turvaan pakkasesta kuolemasta.
Ystävällisestä puoliverisestä lohikäärmekylän päälliköstä muodostui nopeasti luotettu ystävä Iriadorille, Seyrin ottaessa heidät muita vastoin niin avoimesti kyläänsä ja luokseen vieraiksi. Lorythaksen avoimuus ja ymmärtäväisyys oli kaivattua vaihtelua hänen ja Winderin suhteeseen, eikä aikaakaan kun Briarista alkoi muodostua turvapaikka salasuhteessa elävälle parivaljakolle. Siinä missä sen kyläpäälliköstä omanlaisensa lisä haltioiden suhteeseen, puoliverisen osallistuttua jakamaan öitä ja hupeja kaksikon kanssa useamman kerran kuluvan vuoden aikana, vaikka se toi mukanaan myös haltioiden kuninkaan toimesta jälleen ikävyyksiä heidän välilleen.

Briarin ja Seyrin astuttua kuvioihin, alkoi kuitenkin jo tyypillisiksi muodostuneiden tahojen myötä uusi käsipari sotkea asioita. Nimittäin itse lohikäärmeiden äiti, Shyvana. Toistuvasti äitihahmo on ilmestynyt parivaljakolle, avittanut heitä aina vaikka harmeihin johdattaisi ja lopulta luovutti niin Iriadorille kuin Dariukselle korut ajatustenlukemista vastaan, suoden pelottavan suojelunsa heille ja Kuiskaukselle, luvaten pitää Aranin vastedes kaukana heistä. Yliparantajalla on selvä suunnitelma heidän varalleen, mutta mikä?

Myöhemmin myös Winderin ja tuon yhden kapteenin, N’drayerin välisen pelehdinnän selvittyä nuoremmalle, lähti Iriador pitämään omaa lomaansa muutamaksi päiväksi ja selvittämään päätään ajatuksistaan. Hän palasi takaisin samaista tummahipiää seuraten linnan kylpylöille, joilla Iriador teki kantansa selväksi Delathokselle lähes hukuttamalla ailahtelevan kapteenin, kuitenkaan niin pitkälle lopulta ehtimättä. N’drayerille Iriador ei ikinä tulisi antamaan anteeksi, nuorukaisen jälleen kaikesta sattuneesta huolimatta rakentaen välinsä Dariukseen kuitenkin uusiksi ja antaen salailun anteeksi. Paljastuneen häpäisyn myötä Iriador päätti lähteä pitämään pidemmän vapaan kaltaisen ajan kauemmas kaupungista, päätyen viettämään Briarissa seuraavat puolivuotta yhteen jaksoon. Sokea opetteli Seyrin avulla lohikäärmekylän tavoille, saaden osallistua kylän jokavuotisiin sadonkorjuujuhliin ja opetella lohikäärmeiden parissa elämistä.
Eräänä päivänä kylään kuitenkin syksyn jo päättäessä päiviään saapui erikoisempi henkilö, Winderin suvun äpärä. Theodluinista ja Iriadorista tuli hyviä toveruksia, Iriadorin suostuen saattamaan itseään nuoremman mukanaan kaupunkiin Dariuksen puheille ottamaan suvustaan selvää. Aloitettu matka tyssäsi kuitenkin lyhyeen, Iriadorin viimein esiin astuvan, pitkään Briarissa poikansa tekemisiä vahdanneen isän kaapatessa Iriadorin mukanaan Pimeään paikkaan. Dariuksen, Delathoksen ja Lorythasin ansiosta hän kuitenkin pelastui näkemään vielä seuraavan päivän, Iriadorin kuitenkin päättäen viimein ottavansa kunnolla yhteyden takaisin kotiinsa, itään.


Tärkeimmät sukulaiset
Locien Mir Valdoren - Isä, korkeasti oppinut lääkäri. Kuollut noin 800 vuoden iässä kidnapattuaan poikansa Pimeään paikkaan ja joutui elävältä syödyksi vähäjärkisten vampyyrien toimesta.
Ghilwen Nhaalonel - Äiti. noin 800 vuotias, viinitilansa haltija. Yhä elossa, tosin vakasti sairas.
Ivodora ja Meriliel Mir Valdoren - Iriadorin sisaret. Ivodora on heistä vanhempi, Iriadoria noin 30 ikävuotta nuorempi hieman nuorempi ja Meriliel täten kuopus, noin 100 vuotias.
Renar Cromdel - Iriadorin isäpuoli, jota Iriador ei ole koskaan oppinut täysin tuntemaan miehen vaiteliaisuuden vuoksi. Renar on lajiltaan puolihaltia ja tällä on quadroni kaksoset (quadroni = henkilö jonka suonissa virtaa yksi neljäsosa haltiaverta, kahden quadronin tai puolihaltian ja ihmisen lapsi) aikaisemmasta liitostaan ihmisen kanssa.
Aranion ja Nionda Cromdel - Renarin poika ja tytär. Iriadorin sisarpuolet. Molemmat kuolleet jo ajat sitten puoliverisyyteensä.


Muuta
- Iriador on perheellensä kuuluvan viinitarhan virallinen perijä. Sama koskee myös suvussa kulkenutta ylikenraalin arvoa, jota Iriadorin vanhin sisar tällä hetkellä hallitsee
- Iriadorin silmät ovat erityisen arat valolle, jonka takia mies on verrattavissa sokeaan ja kantaa silmillään toisinaan myös mustaa sidettä. Silmät voivat parantua, mutteivät koskaan kuitenkaan täysin, ellei itse yliparantaja suo punapäälle näköään takaisin. Sokeutumisensa myötä Iriadorin muut aistit ja refleksit ovat terävöityneet huomattavasti.
- Iriador näkee poikkeuksellisesti täysin säkkipimeässä tilassa äärimmäisen hyvin. Ainoakin valonhäivähdys kuitenkin tekee Iriadorin näkökentästä sumean, kunnes lopulta pyyhkäisee hänet jälleen sokeaksi.
- Väsymätön taistelija, ei ole helppoa päihittää tappeluissa edes, vaikka saisi ahdistettua nurkkaan
- Erityisen nopea ja vahva kintuistaan - muutenkin hyvin kestävä niin kunnoltaan kuin mieleltään. Iriadorilla on myös todella hyvä tasapaino.
- Iriador osaa soittaa useita soittimia, mutta erityisen läheinen hänelle on oma okariinansa, sekä jousisoittimet, joilla mies saattaa uppoutua soittelemaan sävelmiä pitemmäksikin toviksi.
- Iriador pelkää vettä kuollakseen. Syynä tälle on hänen lapsuudessaan sattunut tapaturma, jolloin hän oli hukkua jokeen. Pelko ei myös ole ottanut hälvetäkseen muutaman epäonnisen kerran myötä Sinisen kuiskauksen retkillä.
- Miehellä on hyvä viinapää, mutta usein kahta pahempi krapula rankkojen juominkien jälkeen
- Huono käsittelemään magiaa suurissa määrin, mutta yllättävän vahva, ellei jopa täysin immuuni sitä vastaan.
- Punapäällä on hoivissaan vitivalkea, sinisilmäinen, sokea narttukissa, Áliyah, joka tätä nykyä asustelee Briarissa Lorythaksen seurana. Katti on puolipitkäkarvainen otus, varustettuna häiritsevän isoilla korvilla, pitkällä kropalla ja hännällä, sekä pitkillä viiksikarvoilla. Vesipeto - yksi niistä harvoista syistä, mikä saa Iriadorinkin astumaan veteen melkein jopa mielellään, jos kissa kylpee hänen kanssaan.
- Teema biisejä: Same Direction - Hoobastank, Amaranthe - Maximize, Grimes - Kill V. Maim
- Äänenä: Lyek Rick Gomez


Ratsu
Iriador omistaa Araslhûg rotuisen peuralohikäärmeen ratsunaan, jonka on nimennyt Nashiraksi.
Araslhûgeja sanotaan osuvasti yleiskielellä peuralohikäärmeiksi, sillä niissä on paljon sekä peuramaisia, että lohikäärmemäisiä piirteitä samanaikaisesti. Kyseisiä eläimiä esiintyy tiedettävästi vain Cryptissä ja sielläkin vain harvakseltaan. Araslhûgit eivät esiinny peuroille ominaisesti laumoina, vaan ne liikkuvat yksin erakkoina ja silloinkin tavallisesti poissa kaikkien kulkijoiden näkyviltä. Niitä pidetään tavallisesti maalla kulkevina eläiminä, mutta tosiasiassa jotkin peuralohikäärmeet pystyvät myös lentämään juoksemalla ilmassa. Ne ääntelevät tavallisesti määkien kuten pässit, mutta vanhemmat yksilöt pystyvät päästämään karjahduksia muodostavia petomaisia äännähdyksiä tai jopa matkimaan toisia sorkka- ja kaviojalkaisia eläimiä. Araslhûg on niin liha- kuin kasvissyöjä, eivätkä ne kaihda myöskään kannibalismia, saati sitten ihmisten/haltioiden lihan syömistä.

Peuralohikäärmeet elävät useita satoja vuosia, yltäen aina tuhansiin vuosiin asti elinpuullaan parhaimmassa lykyssä. Ne ovat erittäin kookkaita, säkäkorkeudeltaan parhaimmillaan yli 2 metrisiä (Nashiran tapauksessa kokoa on jo ylitse 2 metriä). Muutenkin isoa kokoa kasvattaa entisestään Araslhûgin pitkä kaula ja sen päässä olevat paksusta luumaisesta massasta muodostuneet sarvet, joilla on helppo niin seivästää kuin murskata vastustajansa, samoin kuin jaloissa olevilla sorkilla, joihin kasvaa iän kartuttua eräänlaiset kynnet lisäksi. Sarvikruunu kasvaa kuitenkin niin uroksille kuin naaraillekin ja se on jokaisella yksilöllä yksilöllinen. Sarvien koko määrittelee vahvasti peuralohikäärmeiden kesken jokaisen yksilön paikan, jossa tapauksessa suuret sarvet päässään omaavaa naarasta pidetään esimerkiksi vahvempana ja halutumpana lisääntymisen kannalta, kuin pienisarvisempaa yksilöä.
Jokainen Araslhûg on ulkomuodoltaan jylhä ja lihaksikas. Myös siroja yksilöitä on olemassa, mutta ne tavallisesti menehtyvät muille pedoille tai omilleen ennemmin kuin ehättävät koskaan kasvaa täysikasvuisiksi.
Peuralohikäärmeiden pää on pehmeästi muotoutunut kuten hevosilla, mutta niiden korvat ovat selvästi pidemmät kuin tavallisilla eläimillä. Silmät ovat myös yksilöllinen piirre, mutta tavallisesti ne loistavat kauttaaltaan jossain sinisen sävyssä, Nashiran tapauksessa syvän turkooseina. Niillä on suussaan raateluun sopivat terävät etuhampaat pitkiä kulmahampaita myöten, samalla kun taaemmat hampaat ovat erikoistuneet pelkästään ruuan jauhamiseen kasvissyöjille sopivammiksi.
Peuralohikäärmeen ihoa myötäilee kauttaaltaan hyvin hieno vaalea karvapeite, joka tuntuu paljaalla kämmenellä kosketettuna hyvin samettiselta. Karvassa saattaa olla siellä täällä selvästi tummempaa kuviointia. Pidempää karvaa esiintyy erityisesti niiden leuassa, kaulassa ja jalkojen taitteissa. Araslhûgille tyypillistä on myös paikoittaiset suomut lohikäärmeiden tapaan, mutta kivisten suomujen kasvaminen on kivulias ja pitkä prosessi, joka ajaa jälleen heikommat yksilöt kuolemaansa. Nashiralla tuota kovaa kivimäistä suomupeitettä löytyy mm. aivan pään harjalta, josta se laskeutuu edelleen puoleen väliin kuonoa ja takaa taas niskaan saakka. Myös selän puolivälistä nousten takapuolen päälle, Nashiralta laskeutuu lyhyen hetken aina hieman hännän ulkopintaa myöten vaaleitten suomujen peittämä alue.

Nashira on peuralohikäärmeille tyypillisesti luonteeltaan itsenäinen, uskollinen, sisukas ja välillä jopa liian rohkea. Se on koulutettu olemaan pelkäämättä itseään isompia vastassa ja käymään vastustajansa päälle musertavalla ja säälimättömällä voimalla isäntänsä johdolla, jonka puolustaminen on myös naaraalle kaikki kaikessa. Nashira on myös älykäs, jonka takia otus itse ajattelee olevansa reilusti tavallisiksi eläimiksi laskettavien otusten yläpuolella. Naaraspeuralta löytyy myös tietynlaista vimmaa ja niskurointia villinä Araslhûgina, vaikka sitä onkin koulutettu useita kymmeniä vuosia, jonka takia sille ei tavallisesti kelpaa isäntänsä lisäksi kukaan muu selkäänsä, saati sitten edes lähelle. Siksipä Nashiran läheisyydessä on tavallisesti syytä olla varuillaan, sillä naaras voi sillä vähiten odotetulla hetkellä osoittaa yllättäen kaapinpaikan kaikille.

Iriador kykenee myös kommunikoimaan Nashiran kanssa telepaattisesti, kuullen näin Nashiran äidillisen lempeän äänen ja nähden mielessään naaraspeuran lähettämät mielikuvat. Kommunikointi saattaa olla paikoitellen myös pelkästään toisen mietteiden ja mielentilojen lukemista, sillä punapäällä ja tuon ratsulla on toisiinsa muodostunut tietynlainen linkki, joka mahdollistaa pienimpienkin tunnetilojen aistimisen toisesta. Araslhûg ei suostu tavallisesti kommunikoimaan muiden kuin isäntänsä kanssa, mutta pahimmin sitä tarvittaessa se on valmis lähettämään Iriadorin puolesta telepaattisia viestejä kauemmas kuin yksikään haltia tiedetysti kykenisi.

Nykyisiltään Nashira on myös oppinut liitämään pieniä hetkiä ilmassa juosten.

Nashira näyttääpi kutakuinkin tältä


Tavatut
Varnefindon Wiltbin - Pätevä patikoija ja harvinaisen hyvälaatuista seuraa, vaikka mies onkin hivenen erikoinen persoona. Vihaan kuitenkin miehen toista pääpuoliskoa, Mornaa, yli kaiken.
Darius Winder - Kunnioittaa kenraalina ja esimiehenään Sinisessä kuiskauksessa, jota Iriador on valmis puolustamaan aina ja uhrautumaan miehen puolesta. Rakastaa niin todella läheisenä ystävänään, sekä salaisena kumppaninaan. Darius on Iriadorille kaikki kaikessa, äärimmäisen tärkeä ja rakas henkilö, ja hän voisi tehdä mitä vain Dariuksen puolesta saadakseen tuon onnellisemmaksi ja turvaan kaikelta pahalta, joka heidän ympärillään jatkuvasti tuntuu vellovan.
Aran Cúthalion - Lojaali alamainen kuninkaalleen, vaikka kaikkien ilkeyksien myötä Iriador vihaakin monarkkia. Iriador ei niinkään ole uskollinen Cúthalioneille enää, vaan uskoo Winderin johtajakseen ennemmin, siinä missä mielessään suosii kuningatarta miestään enemmän, vaikkei Deliaa millään tavalla tunnekaan.
Marduk, Oraakkeli – Oikukas liskojen kuningas, Iriadorin lähinnä peläten tuota kolossaalista kivihirviötä
Delathos N'drayer -Typerä ja yksinkertainen mies, Kuiskauksen kapteeni. Tietää mitä Del on Dariukselle tehnyt, lähestulkoon sen myötä tummahipiäisen tappanutkin, mutta vaikka eloon jätti ei Iriador kykene ikinä antamaan tuolle anteeksi vääryyksiä.
Kalmankoira - Ei pidä vähäjärkistä petoa kummempana.
Atrevaux Argenteus – Ei epämieluisaa tuttavaa kummempi pässinpää
Pumpkin, Saga Anahita – Pelasti Iriadorin hukkumasta kertaalleen. Iriador kokee olevansa kiitollisuudenvelassa mokomalle lohikäärmeelle, eikä kyllä pistä sitä pahakseenkaan. Viime aikaisten tapahtumien myötä Iriadorille on ehättänyt tutustua Pumpkiniin paremmin Briarissa aikaansa vietettyään ja on saanut selville Sagan olevan myös idästä kotoisin.
Arethdriel Cúthalion – Iriador joutui kerran pelastamaan Arethin märästä haudastaan hukkumasta, saamatta juuri kiitosta varsinaisesti uhrautumisestaan fobiansa armoille, kreivin lopulta lyhyen yhteenoton myötä myrkyttäessä punapään lähes hengiltä. Ei pidä Arethista, aivan kuten ei Aranistakaan, eikä usko kykenevänsä luottamaan kreiviin millään tavalla.
Erudessa Cúthalion – Ihme tyyppi, jolla vaikutti olevan heti jotain Iriadoria vastaan syystä tai toisesta. Mieluisampi tapaus mitä miehensä, muttei silti osaa arvostaa kiivasta naista.
Lorythas Seyr - Briarin kyläpäällikkö, joka pelasti Dariuksen ja Iriadorin hengen eräs talvi vuorilta. Iriador elää kiitollisuuden velassa Lorythasille, tietämättä miten kykenisi tarpeeksi kiittämään tuota sen lähimpänsä pelastamisesta, sekä suomastaan vieraanvaraisuudesta Briarissa. Lorythaksesta on muodostunut hänelle niin läheinen ystävä, kuin lisä valmiiksi monimutkaiseen salasuhteeseen Winderin kanssa, Iriadorin osaamatta pistää pahakseen sarvipäistä, joka niin mukava ja lämminhenkinen aina on. Läheinen ja rakas taho, jonka kanssa Iriador lähinnä saattaa jakaa romanttisia hetkiä kahdenkesken.
Eliittikenraali Fritz– Pelottava vastustaja, johon Iriador on törmännyt kentällä Kuiskauksen kanssa. Syystä tai toisesta Winderillä myös tuntuu olevan hätäinen asennoituminen Fritziin, mikä taas pelottaa Iriadoria.
Shyvana – Pelottava, kunnioituksensa ansaitseva lohikäärmeiden äiti, jolla on selviä suunnitelmia Sinisen Kuiskauksen varalle. Mitä ikinä Yliparantaja suunnitteleekaan ja tulevaisuus tuo tullessaan, ei Iriador sen usko olevan millään tasolla hyväksi kenellekään. Silti hän on samaan aikaan kiitollinen naaraalle tuon suomasta avusta hänelle ja Dariukselle.
Leto – Tapasi Briarissa hiljaisena miekkosena eräs kerta. Iriador vierasti mykkää miestä tovin, ennen kuin Seyr auttoi heitä tutustumaan toisiinsa, Leton myös pelastaessa nuorukaisen hengen, kun tuo Pimeästä paikasta noudettiin kuolemasta. Nykyisin Leto on nuorukaiselle lähinnä mukava hyvänpäivän toverus, jonka seurassa saattaa viettää vapautuneesti aikaa.
Theodluin Miarora – Hymyilevä nuorukainen. Iriador nautti suunnattomasti Theon seurassa vietettyään päivän Briarissa ja tutustuessa Winderin suvun äpärään. On pahoillaan siitä mitä aroilla sattui, ja kokee olevansa anteeksipyynnön velkaa turhasta huolestuttamisesta.
Elwoodin kyläpäällikkö – Oli Theon matkassa. Omasi lempeän, joskin kyseenalaistavan äänen, eikä Iriador ehättänyt juuri kyläpäällikön kanssa sanoja vaihtaa.
Viimeksi muokannut Crimson päivämäärä Pe Heinä 19, 2013 4:40, muokattu yhteensä 58 kertaa
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETH CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7

Paluu Haltioiden puolella

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia