Viesti Ma Loka 17, 2011 1:41

Haltiakuningas Aran Cúthalion

Nimi: Aran Althidon Cúthalion.
Synnynnimi Aranor Althidon, mutta harva tietää Aranin pidempää etunimeä. Kulkee yleisesti nimellä Aran, koska jo nuorena piti lyhyemmästä versiosta enemmän.
ikä: noin 500 vuotta, fyysisesti noin 35
sp: Mies
rotu: Haltia
Arvo: Haltioiden Kuningas
puoli: haltiat

Kuva
Wip pärstä doodle

Suvun vaakuna (Design By Ivy)

Ulkonäkö:
Ruumiinrakenteeltaan Aran on sirohko mies. Kuningasta ei voi kuitenkaan erehtyä luulemaan naiseksi, ainakaan näin haltioiden keskuudessa, joskin ihmismiehiin nähden on kuningas turhankin nätti. Kroppa on pitkäpiirteisen elegantti, sopusuhtainen ja hoikka, jänteikäs. Lihaksia Aranilta löytyy juuri sen verran, että hän pysyy mukana nopeassa ja notkeassa taistelussa pidempäänkin. Lihaksikkuus ei ole kuitenkaan turhan näkyvää, sillä kuningas itse harvoin joutuu fyysistä työtä tai taistelua harrastamaan. Aran onkin parempi kestävyydessä ja nopeudessa, kuin itse voimassa. Ihonsa on väriltään nätin vaalea, virheetön ja tasainen. Arpia tai ruhjeita ei kuninkaan kehosta löydy, sillä jos moisia meinaa tulla, käyttää Aran röyhkeästi hyväkseen parantajien taitoja; Hän ei halua kroppaansa virheitä. Pituutta mieheltä löytyy 193cm.

Kasvot ovat pehmeäpiirteiset, pitkät. Leuka on siron kapeahko. Nenänsä on suora, pitkähkö ja tasainen, huulet taas pehmeät ja sopusuhtaiset. Poskipäät ovat korkeat, mutta eivät kovin näkyvät. Kasvot ovat kokonaisuudessaan mukavan tasaista, symmetristä katseltavaa. Silmät ovat aistikkaat, alati tarkkaavaiset ja jopa flirttailevat, kapean katseen ollessa miellyttävää katseltavaa. Ripset haltialla ovat sopusuhtaisen paksut, reunustaen nätisti näköelimiä. Väriltään silmät ovat tummanvihreät, paitsi silloin kun tauti vie kuninkaan näön hetkellisesti. Tällöin Aranin silmät muuttuvat täysin valkeiksi, kuin sokealla. Korvansa ovat haltioille tuttuun tapaan pitkät ja suipot.
Hiukset lähtevät keskijakauksella laskeutumaan tasaisesti haltian päästä. Keltaiset, hieman kullansäväystä omaava letti laskeutuu kevyesti aaltoillen takaa aina miehen nilkkoihin asti. Edestä hiukset ovat lyhyemmät ja yltävät Aranin lantiolle. Hius on pehmeää, sileää ja ilmavaa, mukavan tuuheaa. Yleensä letti on asteen tai toisen kampauksella, toisinaan täysin vapaana. Kuningas pitää kuitenkin hiuksistaan hyvää huolta ja varmistaa, että jokainen joka hänen hiuksiaan hoitaa tai harjaa todellakin tietää tehtävänsä.

Vaatetus Aranilla vaihtelee vuodenajasta, tilanteesta ja seurasta riippuen. Yleensä kaikki asukokonaisuudet mitä haltia ylleen saattaa vetää, ovat edustavia ja enemmän tai vähemmän koreilevia, arvolle sopivia. Väreissä Aran suosii vihreitä tai valkeita asukokonaisuuksia, yleensä. Kuningas pitää myös jokseenkin kaapumaisista asusteista, pitkistä takeista ja paidoista, sekä ihonmyötäisistä housuista. Toisinaan haltian asustus saattaakin olla turhan mahtipontista ja koreilevaa, mutta kuninkaalla on varaa ja aikaa laittautua näyttäväksi milloin ikinä haluaakaan. Arania harvoin näkee samassa asussa kahta kertaa, kuninkaan käyttäessä lähes joka päivä uutta asustetta, joskus jopa montaa uutta asukokonaisuutta yhden päivän aikana.
Jos syystä tai toisesta tulee tarve lähteä pois linnalta, suosii Aran yhä koreilevaa pukeutumista, mutta myös käytännöllisyyttä. Haltia ei todellakaan ole niin typerä, että pukeutuisi matkoille epäkäytännöllisesti, jos tarpeeseen tulisi esimerkiksi taistella.


Haarniska, Aseet ja taistelutyyli

Aranilla on monta eri haarniskaa joita kuningas voi käyttää eri tilanteissa. Kuitenkin yleisin haarniska on sama, jota Aranin isä myös käytti. Valkokullanväriset panssarit suojaavat tehokkaasti kuninkaan torsoa. Koko haarniska on kevyttä haltiatekoa, kestävää ja myötäilevää. Se sopii täydellisesti Aranin nopeatempoiseen taistelutyyliin, mutta on samalla tarpeeksi näyttävä käytännöllisyyden kannalta.

Kuva by Crimson,
Aksu kiittää jälleen.

Aseinaan kuninkaalla on yleensä kaksi haltiatekoista miekkaa. Miekat ovat haarniskan tapaan kevyet, kahvasta koristeelliset. Toinen aseista on lumottu. Se polttaa kohteensa aina siihen osuessaan, sytyttäen helposti tuleen kankaita ja muuta palavaa tieltään. Aseen osuessa kuitenkin lihaan, ei terä polta pistämäänsä tai viiltämäänsä haavaa umpeen. Sen sijaan terä lähtee säteilemään lliekkejä suuremmaksi haavan ympärillä, polttaen kohteen ihoa altaan, jättäen jälkeensä pahemman asteen palovammat vuotavan haavan ympärille. Toinen aseista on lähes aina valeltu myrkyllä tai toisella. Myrkyt vaihtelevat aina tilanteen mukaan, mutta yleensä terää peittää myrkky, joka lamauttaa tai pistää vihollisen pään sekaisin, aiheuttaen harhoja ja huonovointisuutta, häiriten näin toisen taistelua. Myrkky alkaa kuitenkin vaikuttamaan vain, jos Aran saa iskettyä vastustajaan kunnon viiltohaavan, josta myrkky pääsee sisään verenkiertoon.
Miekkojen lisäksi Aran osaa kiitettävästi käsitellä jousta.

Aran ei mielellään taisteluihin osallistu, sillä hänellä on tärkeä asema oman kansansa yhteiskunnassa. Kuningasta ei tietenkään haluta heittää keskelle taistelua, joten yleensä Aran katsookin sivusta. Kuitenkin, jos eteen sattuu tilanne, että on parempi joko hyökätä tai puolustaa itseään, kykenee Aran siihenkin.
Taistelutyylinsä on nopeatempoista ja erittäin epäreilua. Aran kykenee lukemaan vastustajan ajatuksia ellei loitsu tai jokin esine sitä estä joten kuningas tietää aina, minne vihollinen aikoo iskeä. Arania onkin erittäin vaikea yllättää. Taistelutyylinsä on erittäin nopeatempoista ja notkeaa. Aran ei pahemmin keskity torjumaan toisen hyökkäyksiä, vaan ennemmin väistää ja iskee itse heti perään.
Mikäli liian ahtaalle joutuu, ottaa Aran käyttöön paineaaltonsa. Paineaaltojen avulla vastustaja pystytään heittämään useiden metrien päähän, jonka jälkeen Aran on lähes heti itse hyökkäämässä toisen kimppuun. Pahimmillaan paineaallot tainnuttavat osuessaan kohteeseensa, mutta mikäli niihin osaa varautua, on mahdollista tukea apuna käyttäen seistä paikoillaan, paineaallon osuessa.




Luonne:
Ensitapaamisella Aran on kunnioitusta herättävä persoona, joka selvästi käyttäytyy arvolleen sopivasti. Kuningas on rauhallinen, ystävällinen ja kuuntelevainen, mutta samalla myös omaa selvän auktoriteetin jota ei ihan jokainen halua heti ensimmäisenä käydä kyseenalaistamaan. Kuningas säilyttää seurassa kuin seurassa sen tutun, ylhäisen asenteensa. Hymy on lähes aina kuninkaan huulilla tuon puhuessa, ellei kyseessä oli vakavampi aihe. Aran on selvästi fiksu, eikä puhu niitä näitä huvikseen. Mies alati ajattelee pidemmällä aikajanalla asioita, eikä tee päätöksiä heti hätiköiden.
Alamaisille kuningas näyttää olevan jalo ja ymmärtäväinen. Tästä johtuen Aran nauttiikin kansansa ehdotonta rakkautta, monen ollen sitä mieltä, että Aran on jopa parempi kuningas mitä edesmennyt isänsä. Hallintokaudellaan Aran on saavuttanut jo voiton tannersodassa ihmisiä vastaan ja ajanut vihollisen ahtaalle, joten kansalla ei ole mitään syytä olla luottamatta kuninkaaseensa.

Todellisuudessa Aran ei ole lainakaan sitä, mitä päällepäin näyttää. Sen ystävällisen ja jalon kuoren alle kätkeytyy kiero ja juonitteleva, itsekeskeinen persoona. Aran ei todellakaan välitä mitä muut haluavat, kunhan hän saa haluamansa. Niin kauan kuin alamaiset eivät hypi nenälle ja pysyvät siinä kunnioittavassa asenteessa häntä kohtaan, saavat nuo pitää päänsä. Aran ei hyväksy silmille hyppimistä, eikä katsele hetkeäkään jos joku alkaa hänelle uhoamaan. Ainoa tilanne, missä Aran hyväksyy alamaisilta vastarintaa, on silloin kun haltia tahallaan yrittää provosoida tavalla tai toisella radikaalimpaa reaktiota esiin muista. Aran nauttii toisten kiusaamisesta ja kiduttamisesta, ollen aina turhankin tyytyväinen itseensä kun aiheuttaa tuskaa muille, oli kyseessä sitten fyysinen tai psyykkinen tuska. Ne jotka tietävät tämän puolen kuninkaasta haluavat todellakin pysytellä ennemmin haltian hyvällä puolella, sillä pahalle puolelle joutuminen ei todellakaan kannata.
Aran ajattelee vain itseään ja omaa parastaan. On vain muutama harva persoona, josta haltia välittää suuresti, mutta näidenkin suhteen on suuria eroja. Aran on tottunut saamaan kaiken haluamansa, eikä täten hyväksy kieltävää vastausta. Hän ottaa sen mitä haluaa, suosiolla tai väkisin, ennemmin tai myöhemmin.

Kuninkaalla on tapana flirttailla vähän väliä neitojen kanssa, mutta myös miesten, lähinnä kahden kesken kuitenkin. Aran on panseksuaali, joten petikumppanilla ei hänelle loppujen lopuksi ole väliä, jos sinne asti päädytään. Aranilla on kuitenkin päämääränä vain särkeä sydämiä, sekoittaa päitä ja herättää ristiriitaisia tunteita. Aranin flirttailut ovat yleensä kovin vihjailevia ja epäsuoria, joiden johdosta kovin moni menee lukkoon, varsinkin miehistä. Harvoin sitä saa kuninkaalta moista huomiota. Aran haluaa vain saada muut tanssimaan oman pillinsä tahtiin ja katsookin näillä tempauksillaan, kuinka pitkälle kukin olisi menossa kuninkaan takia. Aran myös tiedostaa olevansa hyvännäköinen ja monenkin silmää miellyttävä, joten tietenkin kuningas käyttää tätä keinoa hyväkseen tarpeen vaatiessa.
Mitään tunteita Aran ei kuitenkaan itse herättele flirttailujensa kohteille. Hän vähät välittää noiden tunteista ja kunhan itse saa haluamansa, on Aran tyytyväinen. Nyt kun kuningas on naimisissa, on hän jättänyt avoimen, suoranaisen flirttailun kuitenkin vähemmälle, mutta harrastaa mokomaa silti yhä kahden kesken, jos tarpeeksi tylsistynyt on.

Aran välittää vain muutamasta henkilöstä läheisesti. Kuningattarestaan hän välittää ja haluaa pitää tuon turvassa, mutta Aran ei voi sanoa tuntevansa kovinkaan lämpimiä rakkaustunteita naista kohtaan. Delia on hänelle enemmänkin ystävä, luotettu apulainen ja seuralainen, kuin vaimo tai rakastaja.
Ystäviä Aranilla on vähän, lähinnä siksi, ettei hän luota ihan jokaiseen ja loppupeleissä ei uskalla päästää ketään lähelleen. Lapsuudesta asti ystävänä ollut Atrevaux onkin ainoa, johon Aran luottaa täysin ja kykenee välittämään tuosta faunista jollain syvemmälläkin tasolla, vaikka ei sitä ehkä ääneen myönnäkään. Kuitenkin, jos tarpeeksi hyvin oppii tuntemaan Aranin ja voittaa kuninkaan luottamuksen, saa huomata, että julman kuoren alta löytyy vielä se lempeä, välittävä ja ystävällinen puoli kuninkaasta.

Sairautensa takia Aran ei mielellään aina ole kaikkien seurassa. Häntä näkeekin yhä harvemmin ja harvemmin "vapaa-ajalla" missään, Aranin hankkiutuessa mielellään omaan rauhaansa tai tiettyjen henkilöiden seuraan, joihin luottaa. Näitä henkilöitä on kuitenkin vähän ja loppupeleissä Aran onkin toisinaan hyvinkin yksinäinen. Hän kyllä tiedostaa syyn olevan itsessään, mutta haltia uskoo olevansa jo liian vanha hankkiakseen uusia ystäviä tai yrittääkseen edes tutustua kehenkään paremmin. Hän tietää että aikansa on käymässä vähiin sairauden takia ja tästä johtuen Aran onkin alkanut käyttäytyä hieman aggressiivisemmin.
Hänestä on tullut äkkipikainen ja arvaamaton. Yhtenä hetkenä Aran saattaa olla rauhallinen, toisena huutaa ja raivota hullun lailla. Aran tuntuu suuttuvan entistä pienemmistä asioista ja tuiskiikin vähän väliä jokaiselle, joka häntä sattuu ärsyttämään, eikä yleensä pyydä anteeksi sanojaan. Aran ei muutenkaan ole kovin hyvä anteeksipyyntöjen kanssa, täten jos Aran joskus anteeksi pyytää, tarkoittaa hän sitä todella. Aran ei halua näyttää sairautensa aiheuttamia heikkouksia muille, joten jos ne vahingossakin päätyvät jonkun "ylimääräisen" tietoon, saattaa Aran todellakin räjähtää.

On sanomattakin selvää, että Aran on roturasisti. Hän ei pidä kaikkia taruolentoja arvossa ja katsookin nenänvartta pitkin muita rotuja. Haltiat ovat hänen katsomuksensa mukaan kaikkien yläpuolella ja parhaita. Tämä on haltioiden valtakunta ja kaikki muut ovat ylimääräisiä, jos Aranilta kysytään. Aran halveksuu ihmisiä ja kääpiöitä, ei pidä näitä missään arvossa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Haltia haluaa vain hävittää ihmiset Cryptistä mahdollisimman nopeasti, keinolla millä hyvänsä.
Aran on myös snobi eikä mielellään katsele ihan ketä tahansa seurassaan. Häntä ei kiinnosta alempiarvoisten seura saatikka jutut, mies kiinnostuu toisista vain, jos heillä on tarjota hänelle jotain. Poikkeuksena ne olennot, jotka ovat tarpeeksi uniikkeja kuuluakseen Aranin "Kokoelmaan". Haltiakuninkaalle on vuosien saatossa kehkeytynyt tapa "keräillä" uniikkeja olentoja hoviinsa tavallaan lemmikeiksi tai viihdyttäjiksi. Näitä olentoja kohtaan Aran käyttäytyy mukavasti ja jopa saattaa toteuttaa mokomien toiveita pyydettäessä. Elo olennoilla on mukavaa, kunnes ne alkavat vähääkään niskuroimaan kuninkaalle. Silloin tulee rangaistus. Pahinta on, ettei tuosta "Lemmikin" roolista pääse pois, ainakaan elävänä. Muutama on silloin tällöin paennut, mutta Aran pitää huolen siitä, ettei yksikään paennut lemmikki pääse elämään onnellista ja rauhallista elämää päiviensä päähän, ainakaan Cryptin alueella.


Menneisyys:
Aran syntyi ensimmäisenä ja ainoana jälkeläisenä silloiselle hallitsijapariskunnalle, toivottuna kruununperijänä. Jo pienestä pitäen Aran sai kuulla olevansa täydellinen ja nuori kruununprinssi oppi myös siihen, että hän sai mitä halusi, milloin halusi. Aranin isällä, Allainilla oli tapana hemmotella ainoaa jälkeläistään, ennen kuin kävi kuolemaan suvussaan kulkevaan sairauteen. Aran oli tällöin nuori, eikä omaa enää kovinkaan hyvää muistikuvaa isästään. Ainoat asiat, mitä Aran kunnolla muistaa edesmenneestä isästään oli tuon tapa olla rakastava ja lämminhenkinen poikaansa kohtaan, mutta muiden suhteen silloinen kuningas oli kovinkin kylmä. Vaimoaan, Kuningatar Elanilia edesmennyt kuningas myös rakasti ja näytti sen, mutta varsinaisesti ainoa ei-perheenjäsen jolle Allain osoitti hieman lämpimämpää ja ymmärtävämpää suhtautumista, oli silloin hovissa liikkunut nuori jättiläisfauni, Parebris. Nuorena poikana Aran ei pahemmin kiinnittänyt huomiota tuohon sarvipäiseen nuorukaiseen, mutta kun ikää kertyi, alkoi Aran kiinnostua myös muistakin kuin itsestään.

Kuninkaan kuoltua kuningatar Elanil otti hallinnon siksi aikaa, kunnes kruununprinssi olisi iältään valmis ottamaan isänsä paikan. Jahka nuori prinssi oli oppinut lukemaan ja kirjoittamaan, sai Aran luvan alkaa opiskelemaan paremmin kaikkea tarpeellista. Aran kiinnostui erityisen paljon historiasta ja uppoutuikin opiskelemaan paremmin Cryptin menneisyydestä, saaden täten erittäin hyvän käsityksen siitä, mitä oli tapahtunut. Vaikka koskaan ei ollut tavannutkaan yhtään ihmistä, oppi Aran vihaamaan noita jo silkan historianlukemisen ja kasvuympäristönsä puolesta.
Päästyään teini-ikään oli Aran jo hyvin kouluttautunut tietoisesti, oli aika aloittaa taistelukoulutukset. Jo varhain kävi ilmi että Aran tulisi olemaan nopea ja notkea, mutta voimaa kuninkaalta tuskin tulisi löytymään. Kuningatar oli myös pienesti pettynyt, ettei Aran ollut perinyt isältään suurempia maagisia voimia. Ainoat maagiset voimat mitä nuorella prinssillä oli ilmaantunut, oli suvussa kulkeva ajatustenlukeminen, sekä paineaallot. Arania yritettiin kyllä kouluttaa paremmin maagiksi, mutta lopulta oli todettava, ettei prinssistä ollut magialla leikittelemään. Magia opeissa Aran tuli myös törmänneeksi uudemman kerran Parebrikseen, ehättäen nyt paremmin tekemään tuttavuutta sarvipäisen kanssa. Tuota oli kovin hauska ärsyttää, näin Aranin mielestä, joten prinssi ottikin salaa sarvipäisen jonkinlaiseksi maalitaulukseen härnäämisen suhteen.

Viimein koitti aika, jolloin Aranin oli aika astua valtaan. Nuori miehenalku otti paikkansa valtaistuimella ja aloitti hallintokautensa, kuningatar Elanilin astuessa syrjään. Ei mennyt enää montaa vuosikymmentä tuon jälkeen, kun myös Elanil kävi poistumaan elävienkirjoista.
Alku oli tietenkin hankalaa uudelle kuninkaalle, mutta avustajien ja muutaman vuosikymmenen myötä oli Aranista tullut kansan suosiosta nauttiva lupaava monarkki. Aran keskittyi suurimmalta osin punomaan juoniaan vihollista vastaan, mutta vielä nuorena Aranin löysi ennemmin iskemästä nuoria neitoja petikumppaniksi, kuin itse kokoussaleista kuuntelemasta tylsiä raportteja ja suunnitelmia.
Kaiken hauskanpidon lomassa Aran kävi viimein tutustumaan kunnolla Parebrikseen, käyden jopa nuoruudentyhmyyttään flirttailemaan faunin kanssa vain, nähdäkseen mihin se johtaisikaan. Nykyään kaksikko on salaiset rakastajat keskenään, moisen suhteen kehityttyä ystävyyden lomassa. Nykyään Atrevaux nimeä käyttävä jättiläisfauni onkin Aranin läheisin ystävä, salainen petikumppani ja yksi pätevimmistä kuninkaan Eliittikenraaleista. Fauni olikin ensimmäinen eliiteistä, jonka Aran itse nimitti.

Vuosisadat vierivät ja Aranille kävi ilmi, ettei hänkään ollut säästynyt isänsä suvun taudilta. Mitä enemmän vuosia kuninkaalle kertyi, sitä pahemmin alkoivat oireet tehdä tuloaan. Kuitenkin, eräänä päivänä hoviin saapui velho, joka tarjosi apuaan kuninkaalle. Tuolla oli lääke tautiin, joka ei tulisi parantamaan tautia täysin, mutta hidastaisi sen etenemistä ja lievittäisi oireita. Tietenkään Aran ei luottanut tuohon hassuun vanhaan mieheen heti ensikättelyssä, mutta velho osoitti olevansa luottamuksen arvoinen. Tästä vanhasta miehestä tulikin erittäin hyvä ystävä Aranin kanssa, velhon auttaen kuningasta tautinsa kanssa. Lopulta velho kuitenkin kävi heittämään hyvästit toisen tannersodan jälkeen, antaen lääkkeiden salaisen reseptin Atrevauxin haltuun.
Aran oli myös viimein törmännyt ihmisiin kerran jos toisenkin. Aran oli kuningas, joka kävi viimein ilmoittamaan ihmisille haltioiden olemassaolosta ja heidän vaatimuksensa olivat selvät: Ihmisten piti poistua Cryptistä. Haltiat pysyttelivät kuitenkin vielä piilopaikassaan tekemättä suuria siirtoja, alkaen kuitenkin pikkuhiljaa ryhtymään yhä suurempiin ja suurempiin tekoihin ihmisiä vastaan.

Tähän asti Aran oli vihannut ihmisiä sydämensä pohjasta, pahemmin edes törmäämättä yhteenkään ihmiseen eläessään. Eräänä päivänä kuningas oli saattueensa kanssa matkalla metsässä, lähellä metsän reunoja. Saattue oli pysähtynyt hetkeksi lepäämään ja Aran oli erkautunut muista jaloitellakseen, kun yllättäen sattui törmäävään itkevään, nuoreen ihmislapseen. Tyttö oli yllättävänkin nätti, Aran oli aina olettanut ihmisnaiset olevan sysirumia iästä riippumatta. Koska hänellä ei varsinaisesti ollut syytä olla ilkeä ja no... Aran tunsi sääliä tuota tyttöä kohtaan, kävi haltia kyselemään mikä tytöllä oli ja miksi tuo itki. Punapäinen nuorukainen kävi kertomaan eksyneensä veljestään, joka oli tuonut hänet tänne leikkimään, eikä nyt tiennyt missä veljensä oli tai miten pääsisi kotiin.
Aran auttoi tytön löytämään veljensä, joka löytyi pienen etsinnän jälkeen. Siinä samalla kävi myös ilmi keitä nämä ihmiset olivat; Kruununprinssi Henry Scarlington ja Prinsessa Lily. Olisi ollut täydellinen hetki tappaa silloisen kuningas Haraldin ainoat jälkeläiset - jotka tyhmästi olivat metsässä leikkimässä - mutta Aran sai paremman idean... Hän kävisi tutustumaan Henryyn paremmin, aikoen käyttää avointa ja ystävällisen naiivia poikaa isäänsä vastaan. Vuosien varrella Aran kävikin hivuttautumaan Henryn elämään vain manipuloidakseen pojan isäänsä vastaan. Suunnitelma toimi ja pian olivatkin prinssi ja ihmistenkuningas riidoissa keskenään. Samalla Aran sai seurata paremmin Lilyn kasvua, Henryn kertoessa sisarestaan silloin tällöin haltialle. Siniverisestä kehkeytyi Aranille pakkomielle, jotain kieroa kautta. Aran ei edes itse tiedä miksi loppujenlopuksi on niin pakkomielteinen Lilyn suhteen. Mutta silloin hän halusi omistaa tuon nuoren, täysi-ikää lähestyvän ihmisnaisen.

Aran alkoikin piinaamaan myös Lilyä Henryn avulla. Henryn korvaan kuulosti vain loogiselta silloin, että Scarlingtonin nuorin naitettaisiin Haltioiden kuninkaalle, jotta saataisiin kansat yhdistettyä. Todellisuudessa Aranilla ei ollut mitään noin iloista mielessä, hän vain halusi Lilyn kokoelmiinsa.
Lopulta kaikki päätyi siihen, että Aran sai kiristettyä Lilyn synnyttämään itselleen lapsen, haltian uhatessa siniverisen ystävien henkeä. Lily suostui ja yhdeksän kuukauden päästä Aran sai nuoren puoliverisen pojan (Lisää Aranin lapset osiossa, Anton kohdassa).
Näiden kuukausien aikana Aran myös hankki itselleen vaimon, jonka tehtävänä tulisi olemaan peitellä totuutta ensimmäisestä lapsesta. Vaimoksi valittiin silloisen eliittikenraali Winderin vanhin sisar, Delia Winder. Delia oli aina ollut rakastunut Araniin, joten nainen teki kaiken mitä mies käski. Näin salaisuus pysyi myös täydellisesti piilossa suurelta yleisöltä. Myöhemmin Aran ja Delia hankkivat myös oman lapsen keskenään, jolloin Cúthalionin sukuun kävi syntymään nuorempi prinssi; Limdur.
Aranin oli kuitenkin aika paljastaa kieroilunsa Henrylle. Sovittiin tapaaminen metsässä kuninkaiden välille, jonka nuori kruununprinssi Scarlington järjesti. Pienet saattueet kohtasivat käräjäkivillä, jolloin Aran paljasti mitä oli oikeasti suunnitellut: Henryn avulla hän oli saanut tietoonsa ihmisistä ja näiden suunnitelmista enemmän kuin tarpeeksi. Haltiat olivat nyt tiedon puolesta niskanpäällä. Aran lähetti myös matkaan suuren, tahtoonsa alistetun lohikäärmeen hyökkäämään ihmisten kaupunkiin, tarkoituksena sytyttää koko paikka tuleen. Oraakkeli kuitenkin puuttui asiaan (Vedoten siihen, ettei antaisi haltiakuninkaan hyväksikäyttää lajitovereitaan tuolla tavoin) ja pysäytti itseään pienemmän lohikäärmeen, ennen kuin se ehti tuhota koko kaupungin. Aran oli ennenkin törmännyt silloin tällöin Oraakkeliin ja jo ennen tuota tapahtumaa, olivat kaksikon välit kehkeytyneet kovinkin näreiksi. Tuon tempauksen myötä Oraakkeli kuitenkin varmisti haltiakuninkaan vihat niskaansa.

Syntyi tannersota, ihmisten ja haltioiden ottaessa jälleen yhteen verikentillä. Tällä kertaa haltiat voittivat ja Aran sai entistä enemmän kunnioitusta kansansa keskuudessa. Tantereella Aran kävi kaatamaan silloisen ihmistenkuninkaan, Harald Scarlingtonin, jonka johdosta ihmiset jäivät nuoren kruununprinssin varaan. Ihmiset ajettiin ahtaalle ja saatiin melkein kukistettua kokonaan, kun yllättäen kaukana pohjoisessa asustelevat kääpiöt kävivät puuttumaan peliin, tullen kuninkaansa Ikolok Tornhelmin johdolla ihmisten avuksi.
Sota päättyi pattitilanteeseen, vaikka haltiat katsoivat itsensä olleen voitokkaampia, mitä ihmiset. Ihmiset oli ajettu nyt piilottelemaan kaupunkiinsa, sekasorron partaalla kuninkaansa kuoleman jäljiltä. Haltiat kävivät siirtämään kaupunkinsa magian avulla Aroille, Aranin vaihtaessa asuinpaikkansa myös sinne. Kreivi Arethdriel Cúthalion jätettiin vastuuseen piilopaikasta, Aranin muuttaessa Linnaansa aroilla.

Sittemmin Aran on keskittynyt miettimään keinoja, joilla saisi savustettua ihmiset pois piilostaan. Erään kerran kun nuori kuningas Henry Scarlington oli matkalla metsässä kera saattueensa, kävi Aran pienen iskuryhmän kera yllättämään matkaajat. Taistelu päättyi siihen, että Tsytanin toimesta Henry menetti jalkansa. Aran oli tyytyväinen tietäessään, että Henryn elämästä oli tullut nyt entistä hankalampaa. Myöhemmin kuitenkin Tsytan sai maksaa temppuilustaan, kun Henryn "lemmikki" Roswell tuli haltialinnalle asti hakemaan kostoa pienempää demonia kohtaan. Aran kuitenkin teki sopimuksen vanhan demonin kanssa; Roswell säästäisi Tsytanin ja vastalahjaksi Aran antoi tuolle kuvan Tsytanin sinetistä, sekä lupasi jättää Henryn unet rauhaan. Tähän asti Aran oli aiheuttanut nuorelle kuninkaalle painajaisia ajaen tuon uupumuksen partaalle unenpuutteen takia, mutta sopimuksen tehtyään jätti Aran Henryn unet rauhaan.

Nyt Aran asustelee yhä Aroilla linnassaan, kärsien alati pahenevista taudin oireista, piilotellen sairauttaan kuitenkin yhä hovilta.


TÄLLÄ HETKELLÄ:

Aran pysyttelee lähinnä haltioiden linnalla ja lähtee linnanmuurien ulkopuolelle erittäin harvoin. Jos poistuu linnasta, on tällöin aina suuremman tai pienemmän joukon seurassa. Pysyttelee myös suurilta osin omissa oloissa, ei osallistu entiseen tapaansa niin usein armeijan päämiesten kokouksiin ja ottaa vastaan vain raportteja, jotka hyväksyttää tai hylkää tehtyään oman päätöksensä. “Piilottelu” ja omiin oloihin hakeutuminen johtuu sukutaudin pahentumisesta.


Taidot:

Maaginen osaaminen:

- Kykenee käyttämään magiaa sen verran, että osaa tehdä paineaaltoja. Aallot iskeytyvät kohteeseensa ja lennättävät nämä taemmas, joskus jopa tainnuttaen kohteen iskun voimasta. Tehdäkseen paineaallon Aranin pitää kuitenkin liikkua. Paineaalto syntyy haltian liikkeistä, jotka kohtaavat jonkin pinnan, esimerkiksi Aranin iskiessä jalkansa maahan synnyttää tuo voimakkaan paineaallon. Liikkeen pitää aina päätyä pintaan tai toiseen, oli kyseessä sitten maa, lattia tai ihan haltian oma kroppa (vert. taputtaminen). Aran pystyy myös humahtavan paineen tunteen toisen päähän, mikäli menee ja koskee jonkun pääkoppaa paineaaltonsa kera.
- Osaa myös pienempiä, vähäpätöisempiä maagisia temppuja. Pystyy esimerkiksi saamaan pinnat hohtamaan helmiäismäistä valoa (esim haltialinnan valkea pinta hohtaa pimeällä, valaisten ympäristöään. Tätä loitsua on käytetty Cúthalionin suvussa jo pitkään ja onkin sanonta, että jos haltialinna ei hohda, on kuningas kuollut). Mitään hyökkäävää magiaa Aran ei osaa, mutta kykenee kuitenkin esimerkiksi sulautumaan maastoon täysin huomaamattomaksi magian avulla, kykenee pieniin siirtymisiin paikasta toiseen, esimerkiksi taistellessa pystyy siirtämään itsensä magian avulla vihollisen edestä tuon taakse. Aran kykenee myös aiheuttamaan pieniä aistiharhoja ja näkyjä, riippuen kohteen psyykkisestä mielentilasta/vahvuudesta.
- Linnassaan Aran on kuitenkin voimakkaampi, mitä sen ulkopuolella. Linnan alueella Aran tietää ja "näkee" kaiken. Hän tietää tasan tarkkaan ketä linnassaan liikkuu, mitä nuo tekevät, missä nuo menevät. Mikään ei pysy häneltä salassa, jos se tapahtuu linnan muurien sisäpuolella. Aran pystyy myös siirtymään linnassaan paikasta toiseen, ilmestyen täten tyhjästä paikalle, mikäli niin mielii.
- Pystyy lukemaan toisten ajatuksia, muistoja, mieltä, sekä kuuntelemaan toisten telepaattisia keskusteluja, mutta vain jos on toisen kanssa samalla tilassa. Aran ei kuitenkaan pysty lukemaan ajatuksia, mikäli joku on maagisella esineellä tai loitsulla estänyt moisen omalta osaltaan. On sanomattakin selvää, ettei Aran luota näihin henkilöihin, jotka eivät tieten tahtoen päästä kuningasta urkkimaan mieltään.
- Osaa manipuloida ja kontrolloida toisten unia. Kykenee myös ilmestymään toisten uniin. Tämä ei vaadi samassa tilassa olemista, vaikka moinen helpottaisikin unen hallintaa. Aranin täytyy vain tuntea henkilö, jonka uniin haluaa ja odottaa, että nuo nukahtavat.
- Kykenee rauhoittelemaan, suorastaan lumoamaan eläimiä ja eläimellisiä olentoja kosketuksellaan ja hyräilyllään. Eläimet viihtyvätkin kuninkaan seurassa erittäin hyvin. Tämä taito saattaa myös toimia muodonmuuttajiin ja inhimillisesti ajatteleviin eläimiin, mutta sitä Aran ei ole vielä kokeillut. Haltian kosketus on kuitenkin muutenkin rauhoitteleva ja jokseenkin huumaava myös humanoidien osalta.
- Aistii aurat ja magian, pystyy sanomaan jos joku piilottelee illuusiossa/omaa muita muotoja.

Muut taidot:
- Osaa kirjoittaa, lukea ja puhua sujuvasti haltiakieltä, sekä yleiskieltä.
- Erittäin hyvä taistelemaan kahdella miekalla.
- Erittäin fiksu, arvioiva ja vaikeasti yllätettävä.
- Hyvä tanssimaan.
- Erittäin hyvä shakin pelaaja.
- Erittäin hyvä tasapaino.


Muuta kivaa:


- Aran keräilee soittorasioita. Hänellä on suuri huone täynnä erilaisia soittorasioita vuosisatojen varrelta. Tähän huoneeseen ei ihan kuka tahansa pääse kurkistamaan, sillä Aran varjelee kokoelmaansa erittäin tarkasti.
- Aran keräilee myös "Lemmikeitä". Kaikki tarpeeksi uniikit - joko ulkonäöltään tai taidoiltaan - olennot voivat enemmän tai vähemmän vahingossa päätyä Aranin kokoelmiin.
- Arvostaa musiikkia ja niitä, jotka osaavat soittaa jotain instrumenttia.
- osuvimmat biisit MSI - Mastermind, Scissor Sisters - I can't decide, Florence + The Machine - Seven devils, 100% Aranin biisi Temposhark - Don't mess with me, @junkmail - Hyvä minä



Taudista:


Aranin isän suvussa on kulkenut jos muutaman sukupolven ajan tauti, johon ei ole löydetty parannuskeinoa. Yksikään parantaja ei ole kyennyt poistamaan tautia suvusta, mokoman aina uusiutuen tavalla tai toisella ja iskien entistä pahemmin kantajaansa. Tiettävästi ainoa, joka sairauden voisi parantaa lopullisesti, on Yliparantaja, mutta tulehtuneiden välien takia lisko ei ole moista edes harkinnut tekevänsä kuninkaan tai tuon suvun hyväksi.
Tauti pahenee iän myötä, uusien oireiden alkaessa ilmenemään pikkuhiljaa ja lopulta tauti ajaa kantajansa vuodepotilaaksi.
Oireisiin kuuluu muun muassa:
- Ailahteleva käytös, äkilliset raivonpuuskat.
- Yllättävä pahoinvointi ja uupumus ilman syytä.
- Väliaikainen näön menetys, joskin näkö saattaa lopullisesti kadota taudin edetessä viimeiseen vaiheeseensa.
- Veren yskiminen, jopa oksentaminen.
- Hengitysvaikeudet, ahdistus rintakehässä.
- Yllättävä tajunnan menettäminen.
- Lihaskivut ja krampit.

Siinä vaiheessa kun taudin kantaja ei enää pysty itse kävelemään, on kuolema lähellä. Petipotilaaksi joutuminen tarkoittaa vain ja ainoastaan loppua.
Tauti ei tiettävästi ole tarttuva, mutta kulkee suvussa. Sen aiheuttamien oireiden ilmeneminen vaihtelee, mutta yleensä niitä alkaa ilmenemään vähän ennen keski-ikää. Sitä ennen oireet ovat lähes olemattomat ja niin satunnaiset, ettei niistä pahemmin haittaa ole. Oireet kuitenkin pahenevat yllättävän nopeasti, jahka alkavat ilmetä vanhemmalla iällä. On kuitenkin kyetty kehittämään lääke, jonka avulla oireita voi lievittää ja taudin etenemistä hidastaa. Jos parantaja koittaisi poistaa taudin kun oireet olisivat alkaneet ilmetä pahempina, helpottaisi olo vain hetkellisesti, kunnes kaikki oireet tulisivat takaisin kahta kauheampina ja kuolema olisi todennäköisesti lähempänä, mitä ennen. Taudista tietoiset lääkärit ja parantajat epäilevät, että kyseessä olisi kirouspohjainen tauti, jonka joku onneton Cúthalionin suvusta on osakseen saanut vuosisatoja sitten.



Lyhyt esittely Aranin pojista:

Prinssi Anton Ellisar Cúthalion
Vanhempi veljeksistä

Antonilla on ikää jo muutama vuosi. Poika on oppinut jo puhumaan ja puhumisen myötä tuo on alkanutkin vaatimaan asioita entistä pahemmin. Luonteeltaan nuori kruununprinssi on perusteellisen lellitty, itsekeskeinen ja kiukutteleva. Anton on tottunut saamaan kaiken mitä haluaa ja jos sitä ei keneltäkään muulta saa, niin viimeistään Aranilta. Aran on itse lellinyt poikansa pilalle, mutta ei näe mitään väärää teoissaan nyt, kun lapsi on vielä niin nuori. Anton on myös erittäin menevä ja energinen lapsi. Nyt kun pikkuviikari osaa kävelläkin itse, saavat lapsenvahdit katsoa tarkasti vintiön perään, ettei tuo ehdi kipittää pois paikalta heti kun silmä välttää.
Ulkonäöltään Anton muistuttaa huomattavasti enemmän isäänsä, mitä "äitiään". Vaikka onkin puoliverinen, ei Antonista näe päällepäin mitään ihmisten piirteitä, ainakaan vielä. Korvat ovat suipot ja silmät isänsä tapaan vihreät. Kasvot ovat lapsekkaan pyöreät, kropaltaan Anton on sopusuhtainen taapero. Hiuksensa yltävät jo vähän yli niskan, väriltään tuo silkkisen kevyehkö pehko on isänsä tapaan kullankeltainen, ehkä aavistuksen tummempaa sävyä, mitä Aranilla.
Mitään taitoja tuolta riiviöltä ei vielä pahemmin löydy, puhekyvyn lisäksi. Anton puhuu taaperomaisen kankeasti haltiakieltä, yleiskieltä tuolle ei vielä ole edes harkittu opettavan.

Salaista tietoa, jota kukaan muu muutamaa luotettua henkilöä lukuun ottamatta ei tiedä: Anton on äpärä, puoliverinen. Kuningatar Delia ei ole Antonin oikea äiti, vaikka nainen on omaksunut sen roolin ja pysyy mukana kuninkaan juonessa. Kaikki jotka juonikuviossa eivät ole mukana, uskovat Antonin olevan Delian oma lapsi. Antonin oikea äiti on ihmisten kuninkaan Henryn sisko, Prinsessa Lily Scarlington. Aran pakotti Lilyn sopimuksen myötä kantamaan hänelle lapsen, uhaten tappaa prinsessan ystävän, ottotyttären ja puolison jotka vankeina olivat, mikäli Lily ei olisi suostunut. Lily kuitenkin suostui kantaen ja synnyttäen Aranille lapsen. Ihmisten hovissa kaikki luulivat lapsen kuuluvan prinsessan puolisolle, Hans Blackille. Kun aika oli synnyttää, paikalle saapui vain kourallinen luotettuja kätilöitä, jotka olivat todellisuudessa haltioiden liittolaisia. Nämä kätilöt ovat jo kuolleet, Aranin tapatettua jokaisen "ylimääräisen" todistajan, vaikka oli luvannut että he saisivat pitää henkensä.
Kätilöt auttoivat lapsen maailmaan, jonka jälkeen hoville kerrottiin, että lapsi oli syntynyt kuolleena. Velho kuljetti lapsen salaa turvaan ennen kuin kukaan ehti nähdä "kuolleen" lapsen, jonka jälkeen Lily, Papitar Ophelia ja Black kävivät salaa metsässä sovitussa tapaamispaikassa luovuttamassa lapsen kuningas Aranille. Samalla olivat haltioiden hovissa kuningas ja kuningatar peitelleet ja esittäneet itse haltiakuningattaren olevan raskaana, jotta "yllätyslapsi" ei tulisi ihmetyttämään ketään. Antonin ensimmäinen nimi on Lilyn antama, toisen nimen antoi Aran.



Prinssi Limdur Tarathiel Cúthalion


Nuorempi kuninkaan pojista, joka on jo päälle vuoden ikäinen. Limdur on huomattavasti rauhallisempi ja ujompi, mitä menevä vanhempi veljensä. Limdur hakeutuukin mielellään aina äitinsä - tai toissijaisesti isänsä - luokse, jos huoneessa on vieraita paikalla. Siinä missä Anton näyttää pitävän isäänsä parempana vanhemmista, Limdur selvästi on kiintynyt enemmän äitiinsä. Isäänsä kun Limdur näkee niin harvoin, että tuo tuntuu melkein muukalaiselta pienelle lapselle.
Limdur osaa jo huterasti kävellä itsekseen, mutta tarvitsee silti apua. Mieluiten kuitenkin olisi kannettavana äitinsä toimesta, kuin itse kävelisi. Limdur osaa myös puhua jo hieman, mutta ei pahemmin avaa suutaan vieraille, hyvä jos kenellekään muulle kuin vanhemmilleen.
Ulkonäöltään Limdur alkaa muistuttaa enemmän äitiään, mitä veljensä. Limdurilla on Delian tapaan mustat hiukset, jotka ovat alkaneet kasvamaan jo reippaasti. Hiuspehko on kuitenkin lyhyempi mitä veljellään. Ruumiinrakenteeltaankin Limdur on taaperona hieman sirompi, mitä Anton, mutta tämän uskotaan johtuvan siitä että poika ei koskaan ole omannut veljensä ruokahalua. Limdurin silmät ovat alkaneet hakemaan omaa väriään, mikä näyttäisi olevan luonnottoman oranssi, hieman kellertävä. Winderin suvun haukansilmä katseen uskotaan periytyvän Limdurille tämän myötä, mutta vielä on liian aikaista sanoa. Limdurista kuitenkin uhkuu kasvava magia, joten asiasta tietävät olettavat nuoremman prinssin omaavan maagisia kykyjä kasvaessaan.

Aran rakastaa ja välittää kummastakin pojastaan, vaikka pitääkin Antonia itselleen tärkeämpänä. Anton on lapsi jonka hän hankki naisen kanssa, jonka Aran haluaisi omistaa, siinä missä Limdur tuli kuvioihin suunnittelematta. Antonille Aranilla on myös suunnitelmat tulevassa; Jahka Scarlingtonit saadaan kaatumaan, olisi Anton ainoa verellinen jatkaja ihmisten kuningassuvulle ja olettaa saattaisi, että ihmiset joko hyväksyisivät Antonin tai hajoaisivat kuningassuvunmenetyksen myötä. Aran luottaa tähän suunnitelmaan, mutta se kuinka moinen tulee toimimaan on sitten sen ajan murhe.
Aran on kuitenkin valmis tekemään mitä vain poikiensa eteen, eikä todellakaan anna kenenkään uhata heidän henkeään.



Tavatut:
Kuningas Henry Scarlington - Typerä nuori ihminen. Naiivi, Aran ei arvosta millään tasolla.
Prinsessa Lily Scarlington - Salainen pakkomielle, Aran tahtoo vain omistaa tämän naisen.
Hans Black - Vihollinen, idiootti, hullu, ärsyttävä. Aran vihaa sydämensä pohjasta ja haluaa nähdä velhon vain kärsivän.
Arathet Arvaen - Neuvonantaja, vanha ja hyvä ystävä. Nykyään hieman epäilyttävä, Aran pelkää neuvonantajansa murtuvan.
Papitar Ophelia - Typerä, naiivi ihminen. Aran ei pahemmin välitä mokomasta, kunhan pysyy poissa hänen tieltään!
Aaron Puusepänpoika - Tyhmänrohkea ja uhitteleva nuori miehenalku. Kunhan pysyy poissa Aranin näkökentästä, niin kaikki on hyvin.
Kuningatar Delia - Vaimo, josta Aran välittää läheisenään. Luottaa tietyllä tasolla, mutta ei kerro kaikkia salaisuuksiaan. Ei myöskään rakasta naista samalla tavalla, mitä voisi olettaa aviomiehen rakastavan. Heidän liittonsa on muutenkin järjestetty ja Delian on tarkoitus pysyä vain peitteenä Aranin ensimmäisen pojan suhteen.
Lamenderlyn Dwinneldth - Vanha opettaja. Hölmö ja outo tapaus nykyään, Aran välittää jollain tasolla, mutta ei voi sanoa pitävänsä haltian ystäväkaartista....
Eliittikenraali Nardur - Luottaa ja arvostaa kenraalina, sotilaana, mutta ei pahemmin tunne mokomaa. Ärsyttävä tapaus siinä mielessä, ettei kuningas pääse lukemaan tuon mieltä.
Kreivi Areth Cúthalion - Rakas sukulainen, kunnioittaa ja arvostaa miestä, vaikka välillä kaksikolla on selkkauksensa. Luottaa, joskin ei mielellään kerro ihan kaikkea kreiville.
Eliittikenraali Atrevaux Argentus - Vanha, rakkain ja luotetuin ystävä. Aran välittää faunista suuresti ja kunnioittaa pujopartaa suuresti. Aranin salainen rakastaja, petikumppani. Toimii myös kuninkaan lääkkeenvalmistajana, edellisen kuoltua.
Splinter - Ennen kovin välittämätön suhde, nykyään Aran inhoaa nuorta miehenalkua. Ärsyttävä, koppava ja selvästi valmis kettuilemaan monarkille jos siihen tilaisuus suodaan. Aran ei arvosta eikä luota tippaakaan.
Tsytan - Yksi Aranin "kokoelman" olennoista. Ei pahemmin välitä, mutta katsoo silti parhaaksi pitää demoni mahdollisimman lähellä nyt, kun tuo on sotkenut itsensä mukaan kuninkaidenväliseen taisteluun.
Yurel M. Folkriver - Ainoa kääpiö, jonka Aran on hyväksynyt hoviinsa. Pitää miehestä, mutta välit ovat kovin pintapuoliset. Arvostaa velhona.
Sigurd - Ennen kokoelmaan kuulunut lohikäärme, nyt yksi riesa ja ärsyttävä pakolainen. Aran haluaa tämän liskon hengiltä vain, koska tuo pääsi häneltä pakoon. Kukaan ei pakene Aranilta ja elä onnellisesti elämäänsä Cryptissä, jos se Aranista riippuu.
Archelaus, Oraakkeli - Ärsyttävä, hirveä, omahyväinen, ilkeä liskonperhana. Aran vihaa oraakkelia yli kaiken, mutta ei voi tehdä mitään vanhukselle. Aran tiedostaa, ettei hänen todellakaan pitäisi uhitella ja hyppiä Oraakkelin nenälle, mutta itsepäinen haltia ei voi itselleen mitään. Marduk tuntuu selvästi nauttivan Aranin kiusaamisesta ja ärsyttämisestä, mikä taas suututtaa haltiaa entisestään.
Eliittikenraali Darius Winder - Kunnioittaa sotilaana ja kenraalina. Välit kuitenkin kulissien takana erittäin tulehtuneet, Aran rakastaa kiusata ja piinata tätä kenraalia vain nähdäkseen, kuinka Winderin pinna kiristyy. Vaikka Winder välillä koittaakin nenälle hyppiä, pitää Aran tuon silti eliittinään, koska Winder on pätevä ja hänellä ei ole varaa menettää eliittejään nyt. Lisäksi Winder on kuningattaren veli. Kaukaista sukua.
Kreivitär Erudessa Cúthalion (Idhrenniel) - Tulisieluinen ja taidokas nainen, jota Aran kunnioittaa jollain tasolla. Pätevä kenraali ja henkivartija puolisolleen. Ei tunne sen paremmin naista, eikä oikeastaan välitäkään. Arania ei kiinnosta Erudessa henkilönä.
Eliittikenraali Rathel Tor - Pätevä kenraali, jota Aran arvostaa, Ei ole tutustunut kovin läheisesti, mutta luottaa silti gargoiliin täysin.
Kalmankoira - Typerä ja toistaitoinen piski. Ei tunne sen paremmin, eikä haluakaan. Yhden kerran tuttu.
Kenraali Fritz - Tyhmä ja pässinpäinen kenraali. Arvostettava vastus vanhasta iästään huolimatta, mutta henkilönä Aran vihaa.
(Tällä hetkellä NPC vielä)Kerensa Scarlington (Rosen) - Kuningas Henryn puoliso, nätti ja arvonsatunteva nuorinainen. Silti typerys ja Aran ei tunne mitään sääliä saatikka arvostusta naista kohtaan.
Safilye - Yhden päivän törmääminen, ei mitään muistikuvaa enää vuosien jälkeen.
Lanae Winder - Winderin kenraalin nuorin sisar, Kuningattaren pikkusisko. Nätti ja hyväkäytöksinen nuorinainen, jonka kanssa Aran tulee toimeen, mutta ei varsinaisesti näe syytä tutustua paremmin.
Lyron Brell - Ärsyttävä idiootti, jonka lauman Aran on määrännyt teloitettavaksi, mikäli mokomia näkyy... Onneksi ovat tarpeeksi tyhmiä merkitäkseen itsensä lauman tunnuksella. Lyron laumansa kera pelasti Sigurdin ja auttoi tuon liskon pakenemaan Aranilta. Vihaa.
Nuori muodonmuuttaja - Kuuluu Lyronin laumaan ja se on tarpeeksi syytä Aranille vihata tätä neitoa. Ei tiedä nimeä (Ei välittänyt urkkia kenenkään päästä) eikä välitäkään tietää. Tappolistalla.
Metsänhenki - Kuuluu Lyronin laumaan, tappolistalla. Ei pahemmin tunne saatikka välitä. Jostain syystä Kenraali Atrevaux on ystävystynyt tämän otuksen kanssa ja se närkästyttää haltiaa.
Shyvana, Yliparantaja - Toinen vanhimmista lohikäärmeistä. Nätti, jokseenkin kunnioitusta herättävä tapaus, mutta silti yhtä ärsyttävä mitä Oraakkeli. Vihaa.
Aleiga - Eräs aatelinen antoi tämän neidon "lahjana" Aranille, Aleigan ollessa vielä kirotussa poromuodossaan. Aran teki selväksi, ettei pahemmin arvostanut Aleigaa (koska tuo oli ihminen..) ja varmisti, että Aleigalle jäisi todellakin syitä vihata häntä. Aleiga karkasi, mutta Aran ei näe vaivanarvoiseksi etsityttää tuota käsiinsä. Mikäli tulee vastaan käy Aran nappauttamaan/tapatuttamaan mokoman.
Anemone Scarlington - Lilyn ottotytär, johon Aran on muutamaan otteeseen törmännyt sattuneista syistä. Söpö, huvittava tapaus... Ei selvästikään tavallinen ihminen. Sen enempää Aran ei tuosta lapsesta välitä, mikäli tulee näkemään Anen vielä joskus, todennäköisesti käyttäisi tyttöä äitiään vastaan... Tai tappaisi mokoman niille sijoilleen.
Kreivi Garrett Fortescue - Tyhmin, hyödyttömin, säälittävin tekosyy ihmiselämälle mitä Aran on koskaan tavannut. Oli Aranin vankina, mutta pääsi pakenemaan Oraakkelin toimesta. Aran halveksuu tätä ihmistä ja haluaa tuon vain pois päiviltä, sitten kun moiseen tilaisuus suotaisiin.
Roswell - Demoni, joka tuli nuijimaan Tsytania Aranin linnalle kostoksi siitä, mitä pikku demoni oli ihmistenkuninkaalle tehnyt. Ilmeisesti Henryn demoni, tavalla tai toisella. Kunnioitettava näky demonimuodossaan, mutta siihen se jääkin. Aran ei pidä tästä demonista ja haluaisi vain saada yliotteen mokomasta, että pääsisi nöyryyttämään tuota.
Delathos N'drayer - Haltia, jonka Aran auttoi Siniseen Kuiskaukseen. Tapasivat sattumalta aroilla, Delathosin ottaessa yhteen lohikäärmeen kanssa. Yhden päivän tuttu, ei varsinaisesti välitä henkilönä... Silti pitää jokseenkin tutustumisen arvoisena, urkittuaan Delathosista tietoja kenraali Winderin päästä...
Iriador Mir Valdoren - Kenraali Winderin "panopoika", jota on yhtä hauskaa kiusata, mitä itse Winderiä. Typerä nuorisotilas, jota Aran ei varsinaisesti arvosta.
Perian - Kuningatar Delian "Lemmikki", jota Aran pitää silmällä. Ei pidä satyyrista yhtään, mutta koska siitä on seuraa kuningattarelle, ei Aran ole potkinut sorkkajalkaa pois hovistaan.
Dagnir - Jälleen yksi olento Aranin "kokoelmissa". Ei ole tutustunut pahemmin, mutta ominut itselleen. Tapasi liskon samana päivänä mitä Delathosin, kaksikon ottaessa yhteen aroilla.
Elodie - Perianin avustaja/palvelija. Ujo ja huvittava pikku fauni, jota Aran haluaisi kiusata enemmänkin. Ei varsinaisesti välitä henkilönä.
Lorythas Seyr - Typerä idiootti, puoliverinen saasta.


Ratsu:

Kuvia
Sivuprofiili ja värit

Ratsunaan Aranilla on olento, jonka laji kulkee nimellä Syndrae. Olento on lähemmäs kolme metriä korkea ja massaltaan jykevä. Rakenteeltaan se muistuttaa ensisijaisesti yksisarvista, mutta ei kuitenkaan ole tavallinen hevoseläin. Se on väritykseltään kullankermankellertävä, alapuolelta vaaleampi, mitä selästä. Sen häntä on kuin yksisarvisilla. Harja on tuuhea ja pitkä, se tuntuu kumoavan painovoimaa aaltoillessaan ja leijuessaan vapaana olennon niskassa. Pidempää karvoitusta löytyy myös leuasta, sekä jaloista, juuri ennen kavioita. Päässään sillä on kolme paria tummanruskeita sarvia, joiden terävät kärjet lävistävät helposti panssarin. Korvanlehtiä sillä ei ole lainkaan, vaan korvat ovat pelkät reiät ihossa, sarvien suojassa. Silmänsä ovat turkoosinsiniset, eivätkä omaa minkäänlaisia pupilleja tai iiristä. Silmät hohtavat pimeässä pienesti. Tämä väriyhdistelmä on yleinen uroksilla. Urokset saattavat myös olla vihreänkirjavia tai sinisiä. Naaraat ovat lähes aina joko hopeanharmaita tai valkeita.
Olento omaa myös maagisen auran, jonka johdosta toiset eläimet/eläimelliset olennot eivät viihdy syndraen seurassa.
Se on lihansyöjä ja pystyy käärmeiden tavoin irrottamaan alaleukansa pois sijoiltaan, jotta pystyisi nielemään suuremmankin saaliin. Sen hampaat ovat terävät, petomaiset ja se pystyy helposti puraisemaan aikuiselta mieheltä raajan irti.
Sen kieli on kuin sammakolla, jonka avulla Syndraen pystyy nappaamaan saaliin kuten linnun pidemmänkin matkan päästä. Kieli tarttuu uhriinsa vahvan imukuppiefektin tavoin, kietoutuen uhrin ympärille ja vetäisee sen lähelle petoa. Kieli ulottuu kahdeksan metrin päähän.
Syndrae ääntelee kuin valas. Sen huudahdukset muistuttavat valaiden laulua, toisinaan sekoittuen hirnahduksia muistuttaviin ääniin. Pelotellessaan tai uhatessaan jotakuta, olento päästelee korkeita kiljahtelun ja huutamisen sekoituksia, jotka parhaimmillaan vihlovat korvia. Kun olento haluaa, kykenee se hyräilemään miellyttävää melodiaa, joka toisinaan voi olla petollista: joskus Syndraet laulavat tuudittaakseen uhrinsa uneen ja turvallisuuden tunteeseen.
Syndraet ovat nopeita ja ketteriä otuksia, koostaan riippumatta. Ne kykenevät juoksemaan tuulen nopeudella pitkiäkin matkoja ja kykenevät pujottelemaan sukkelasti vaikeassakin maastossa.

Syndraeita on vain kaksi kappaletta kerrallaan, yksi uros ja yksi naaras. Aranin omistama Syndrae on uros. Olennot pysyvät kuolemattomina siihen asti, kunnes lisääntyvät. Aina uuden jälkeläisen myötä toinen kahdesta Syndraesta menettää kuolemattomuutensa: Mikäli naaras synnyttää uros jälkeläisen, menettää uros kuolemattomuutensa. Mikäli naaras synnyttää naaraan, menettää naaras kuolemattomuutensa. Kukaan ei tiedä, kykenevätkö nämä olennot kuolemaan vanhuuteen, sillä yksikään ei tiettävästi vielä sillä tavalla ole kuollut. Yleensä, naaraan synnytettyä jälkeläisen, tappaa toinen kumppaneista kuolemattomuutensa menettäneen osapuolen ja jatkaa elämistä uuden poikasen kanssa. Tietenkin, vasta sitten, kun poikasen imetysvaihe on ohi, mikäli kyseessä on naarasjälkeläinen. Tiettävästi näitä olentoja elää vain Cryptissä.
Vaikka olennot ovatkin kuolemattomia, nuo pystyy silti päihittämään. Tarpeeksi iskuja ja peto kaatuu, parhaimmillaan vaipuu horrokseen tai koomaan pidemmäksi aikaa, ennen kuin kerää elämänenergiansa takaisin. Mikäli olennon keho tuhotaan, se syntyy uudestaan. Tällöin jäljelle jäänyt osapuoli kahdesta Syndraesta synnyttää uuden kumppanin itselleen. Mikäli jäljelle jäänyt osapuoli on uros, muuttaa tuo sukupuoltaan raskauden, synnytyksen ja imetyksen ajaksi. Mikäli jäljelle jäänyt osapuoli on naaras, synnyttää tuo automaattisesti uroksen.

Aranin syndraen nimi on Valarocco, lyhemmin Valar tai Val. Luonteeltaan Valar on rauhallinen, mutta tuomitseva. Tuo ei anna kaikkien lähestyä itseään. Se on ylpeä otus, joka ei ihan ketätahansa selässään kanna. Sen kanssa on helppo ystävystyä, jos osaa kunnioittaa sitä. Valar on erittäin uskollinen kuningassuvun jäseniä kohtaan, ollen valmiina taistelemaan heidän henkensä puolesta aina omaan loppuunsa asti. Se on myös leikkisä sielu, joka ei voi vastustaa kujeilua ja jäyniä, mikäli sellainen eteen sattuu. Valar on kuitenkin syndarien tapaan älykäs olento, joka tietää, ketä ei kannata poskeensa pistää.



// Päivitykset:
13.2.2015
- "Tällä hetkellä" - osio lisätty
6.11.2014
- Menneisyys kirjoitettu uusiksi
- Taudista kirjoitettu paremmin
- Taidot osio uusittu, joitain taitoja poistettu, muissa kuvailua tarkennettu.

5.11.2014
- Ulkonäkö kirjoitettu täysin uusiksi
- Tavatut lista päivitetty ja linkit korjattu
- Esittelyt Aranin pojista lisätty
- Luonne uusittu

15.2.2013
- Ratsu vaihdettu ja ratsun esittely lisätty