Kreivi Areth Cúthalion

Tänne kaikki hahmot, jotka ovat haltioiden puolella.

Valvojat: Crimson, Ivy

Kreivi Areth Cúthalion

ViestiKirjoittaja Crimson » 02 Helmi 2012, 21:11

Don’t engage if you don’t seek to win.

Arethdriel Shaundre Sorel Cúthalion

Kutsumanimet: Arethdriel, tai lyhyemmin Areth. Hänestä käytetään kuitenkin useimmiten julkisesti nimitystä Kreivi Cúthalion tai kaikessa yksinkertaisuudessaan Teidän armonne. Hänet tunnetaan myös nimellä Rubiinikobra tietyissä piireissä, kuten mm. uhkapelipiireissä ja taiteenkeräilijöiden kesken. Arethdrielin nimet yleiskielelle käännettyinä vanhemmasta haltiakielestä kääntyvätkin lähes suorasti sanoiksi ‘Yksi todellinen elämänpuu’, ‘Armollinen’ sekä ‘Sydänmaan valo’.
Ikä: Noin 450. Ulkonäöltään vastaa 35-vuotiasta.
Sukupuoli: Mies
Rotu: Haltia
Ammatti: Kreivi, haltioiden Quinnin suojassa olevan kylän hallitsija.
Asema: Aatelinen
Puoli: Haltiat
Suuntautuminen ja siviilisääty: Bi, demiseksuaali. Onnellisesti naimisissa kreivittärensä Erudessan kanssa.


Kuva


ULKONÄKÖ
Arethdriel on Cúthalionin suvun musta lammas tyyliteltyine piirteineen. Kreivin ulkoasu on tavallisesti näyttävä, virheetön sekä siisti. Hänen olemustaan korostavat entuudestaankin lisää hänen pitkä ja ryhdikäs kehonsa, sekä tietenkin elegantit kasvot. Arethdrielin iho on puhdas, vaalea ja virheetön, sävyltään vaalean kermainen. Kreivin kasvojen virheettömyyden rikkoo tosin viisi kapeaa arpea, jotka halkovat hänen oikeaa kasvopuoliskoansa. Ne rikkovat myös hänen toisen tumman kulmansa, jotka muuten ovat hyvin siistityt ja korostavat sopivasti hänen katsettaan.
Arethdrielin kalpeutta korostaa entisestään hänen kasvojaan raamittavat korpinmustat pitkät ja paksut hiukset, jotka lepäävät useimmiten vapaina hänen hartioillaan ja selkäänsä myötäillen. Ne ovat edestä lyhyemmät, ulottuen kuitenkin hänen rintansa ylitse helposti, ja takaa pitkälle takareisiä hipovat. Nykyiseltään ne ovat huomattavasti suoremmat kuin ennen, omien mielenmurheiden ollen vaikuttanut näkyvästi hänen hiuslaatuunsa. Ne ovat kuitenkin kiiltävät ja hyväkuntoiset, mutteivat kuitenkaan niin usein enää suuremmilla laineilla kuten ennen vanhaan, mikä on vaatinut myös Arethdrieliltä tottumista uudenlaisiin kampauksiin. Hän kuitenkin harvemmin pitää hiuksiaan kiinni missään tilanteessa, ellei tilanne edellytä häntä sitomaan kutrejaan pois kasvojen tieltä.

Arethilla on pituutta hitusen päälle 200 cm, joten mistään pienimmästä mahdollisesta haltiasta hänen kohdallaan ei ole kyse. Hän on myös harteistaan raamikkaampi kuin tyypillisimmät haltioiden aateliset, sekä jäntevänhyväkuntoinen, vaikka onkin piirteiltään hoikka. Kreivin ryhti on suora ja askel kevyen hienostunut, Arethdrielin myös elehtien elegantin pehmeästi yleisesti ottaen etenkin liikkuessaan julkisesti muiden seurassa. Hän on huomattavasti vapautuneempi kaikista etiketin tuomista rajoista ja viimeisen päälle hiotuista robottimaisista eleistään kuitenkin omassa ja lähimmäistensä seurassa, kotinsa väen kesken ollen kuin kuka tahansa muukin kaduntallaaja.

Kuten sanottu, Arethilla on hyvin kaunopiirteiset ja elegantit kasvot, ja piirteiltään ne ovat hyvin kapeat. Hänen nenänstä on pitkä, silmät kapean ovaalit viettelevällä katseella ja huulet tasapaksun maltilliset. Kasvoillaan olevien arpien lisäksi katse kiinnittyy myös herkästi kreivin silmien eriparisuuteen. Hänen vasen silmänsä on sävyltään syvänsininen, kun taas oikea vaaleansininen siihen kohdistuneen iskun myötä, joka myös vahingoitti hänen näkökykyään osin. Heikemmän näkökykynsä tähden Arethdrielin kuitenkin toisinaan saattaa nähdä käyttävän lumottua monokkelia, joka korjaa hänen rikkoutuneen näkönsä paremmaksi niin, että hän saa silmällään kunnolla selvää esimerkiksi lukiessaan jotain.
Haltioille tyypillisesti Arethdrielillä on tietysti myös haltioiden pitkät korvat, joita hän on viime aikoina innostunut koristamaan myös koruilla. Hänen korvanlehtiään saattaakin usein nykyiseltään verhota korvanlehtiään tyystin reunoilta verhoavat kotelomaiset korvakorut, sekä pienemmät jalokivin koristellut napit tai renkaat. Myös rubiinisilmäistä käärmettä muistuttavat korvakorut ovat hänen suosikkinsa. Arethdrielillä on myös alahuulensa alla lävistyspaikka, jossa hän pitää toisinaan rubiinikivistä nappikorua, ja saattaa myös ripustaa sen ja korvakorujensa väliin kevyitä ketjuja. Kumma kyllä, hän suosii koruja lähinnä arpisella kasvonpuoliskollaan, niiden tehtävänä ollenkin lähinnä viedä huomiota muualle toisia jopa järkyttävistä raapaisuarvista. Arethdrielillä on myös tapana meikata silmiään mustin rajauksin, ja uusimman villityksensä mukaan hän maalaa tummilla luomiväreillä usein yläluomiaan lähinnä omaksi ilokseen tehdäkseen katseestaan entistäkin mystisemmän ja intensiivisemmän.

Aatelisena kreivillä ei ole koskaan pulaa varsinaisesti vaatteista, ja uusien teettäminen ei ole hänelle ongelma. Hän on ennen kaikkea tyylikäs mikä ikinä päälleen vetäisikin, vaikka Arethdrielin värimieltymykset ovatkin useimmiten varsin tylsät ja vaisut. Hän ei siedä kirkkaita ja intensiivisiä värejä, sillä ne useimmiten ottavat vain hänen omiin silmiinsä ikävästi. Siksi useimmiten kreivin näkee pukeutuvan tummiin tai tummansävyisiin, jotka ovat korkeintaan jollain tapaa kirjailtuja mitä ihmeellisimmin langoin. Pitkät kaapumaiset takit ja sisätakit, sekä istuvat housut ovat etenkin hänen suosiossaan, ja röyhelöiset paidat saavat hänet näyttämään usein gootihtavalta. Hänellä on kuitenkin silmää muodille ja ajanmukaisille trendeille, vaikkei hän itse noudattaisikaan niitä millään tapaa kaavamaisesti itse. Hän on kuitenkin omassa luokassaan aina tyylikkäästi ja huolitellusti pukeutunut, eikä jäisi muuten arvoasteikolla alemmille pukeutumisessa ikään toiseksi arjessa tai juhlassa.
Areth osaa kuitenkin pukeutua myös tilanteen mukaan käytännöllisemmin. Hän ei tarkoituksella sonnustautuisi hankalaan pukineeseen, jos hänen täytyisi lähteä esimerkiksi tieten tahtoen taisteluun, tai pukisi vähätellen -30 asteen pakkaseen.

Areth omistaa myös haarniskoja useamman kappaleen ihan vain periaatteesta, mutta käyttää niitä tietysti äärimmäisen harvoin ja lähinnä vain osittain esimerkiksi matkustamisen yhteydessä.


LUONNE
Arethdriel on olemukseltaan karismaattinen, elegantti ja huomaavainen herrasmies, jonka sukkelakielisyys on suorastaan ihailtava piirre hänessä. Areth onkin sanavalmis tilanteesta riippumatta, ja hän ilmaisee itseään usein runollisinkin sananparsin ja vertauksin samoin kuin äidillään oli aikanaan tapana. Hänestä erottuu selvästi vivahdus jonnekin vanhaan vuosientakaiseen nostalgiaan, jota Arethdrielillä ei ole tarvetta myöskään peitellä.

Isyytensä myötä Arethdriel on pehmentynyt aavistuksen vanhoista kaavoistaan ja ajatusmalleistaan, joiden on huomannut vain myrkyttävän ympäristöään ja pilaavan ihmissuhteitaan. Hän on ennen kaikkea perhekeskeinen ja rakastaa lähimmäisiään äärettömyyksiin saakka, ollen valmis hylkäämään uransa ja kunniansa lähimmäistensä tähden tarvittaessa milloin tahansa. Arethdrielin välittäminen ei kuitenkaan jää ainoastaan hänen kumppaniinsa ja jälkeläisiinsä, vaan se kattaa myös hänen kartanonsa palveluskunnan ja turvallisuuden takaavat jäsenet. Arethdriel onkin pidetty kartanonherra, palveluskunnankin rohjeten puhutella häntä vapaammin ja luottamuksella etenkin silloin kuin ympärillä ei ole muita.
Sanavalmiutensa tähden Areth onkin loistava puhumaan muiden kanssa ja johdattelemaan keskusteluja haluamallaan tavalla, mutta myös tarvittaessa valehtelemaan muille. Hän ei varsinaisesti pidä ajatuksesta syöttää pajunköyttä muille, mutta toisinaan pieni valhe sinne tai tänne on säästänyt hänet pahimmalta useammin kuin vain kerran. Kreivillä on myös taito esittää harvinaisen tietämätöntä, vaikka todellisuudessa vain harva asia jää häneltä huomaamatta. Hänen harjaantunut kuulonsa poimii salien runsaasta puheensorinasta juuri tarvittavat keskustelut, ja silmät osoittavat sinne missä Areth tietää tapahtuvan kuin kuudes aisti, joka havaitsee tulevan. Areth on usein varautunut ongelmiin ja silkkaan epäonneenkin kaikissa tilanteissa, mistä syystä häntä ei olekaan helppo yllättää

Ihmissuhteensa ovatkin Arethdrielille hyvin olennainen osa hänen elämäänsä. Vaikka Areth pinnallisesti vaikuttaakin vahvalta ja järkkymättömältä tapaukselta, ahdistuu hän helposti erimielisyyksien ja turhanpäiväisen riitelyn tähden, kuin toisinaan ihan vain jo pelkkien virallisuuksienkin takia. Hänellä on tapana stressata hienoja tilaisuuksia, joissa yksikin väärin mennyt tapaus saattaa aiheuttaa kohun koko juhlaväessä, tai jonkin ennalta olettamattoman tapauksen sotkiessa kuvioita. Tähän syyksi lieneekin hänen säntillisyytensä ja pikkutarkkuus, Arethin tietämättäänkin taktikoiden itseään muutaman askeleen aina muita edelle ja vältellen astumasta harhaan ongelmien keskelle. Hän on tarkka siitä miten itseään ilmaisee ja mitä ääneen tuo muille ilmi, syvällisyyttään ollen käynyt usein käymänsä keskustelutkin muiden kanssa vaihtoehtoisine reitteineen päässään jo lävitse useamman kerran ennen kenenkään juttusille edes saapumista. Arethdriel kuitenkin nauttii keskustelemisesta muiden kanssa kaikesta huolimatta, ja hänestä saa parhaimmillaan mitä loistavimman seuralaisen illanistujaisiin, mikäli ei pelkää hänen suorasukaista ja rohkeaa asennettaan ilmaista asioita, joka toisten mielestä saattaa vaikuttaa jopa päällekäyvältä.

Edellä mainitusta syystä Arethdriel on toisinaan myös kova murehtimaan asioita. Hän mielellään nauttisi elämän arkisuudesta ja vaivattomuudesta, mikä saa hänet toisinaan vetäytymään itsekseen pitkiksikin ajoiksi selvittämään ajatuksiaan läpi pidemmän kaavan kautta. Hänen ei ole helppoa avautua mielensä oikuista muille, eikä suotta antaa muille syitä murehtia hänen puolestaan tai kanssaan. Arethdrielin onkin helpompi näyttää syvimpiä tunteitaan muille tekojensa kautta niin sanotusti, kuin suoriltaan puhua niistä kenellekään.
Ainoa jonka seurassa Areth kokeekin voivansa olla nykyiseltään täysin avoin on Erudessa. Harva läheinenkään pääsee näkemään Arethdrielistä yhtä empaattista, lojaalia ja puolia pitelevää ystävää mitä hänen oma kumppaninsa. Kreivi on toki hyväntahtoinen yleisesti ottaen, eikä hänellä ole syytä ajaa muita selkää seinää vasten uhkailemalla ja rankaisemalla päättömästi muita pienimmistäkin virheistä. Mutta vastaavaan avoimuuteen ja syvimpienkin salaisuuksiensa jakamiseen Areth on kyennyt tähän saakka vain ja ainoastaan kumppaninsa seurassa, mikä on uutta miehelle itselleenkin.

Areth kantaa syvällä sisimmissään katkeruutta ja vihaa haltioiden vastapuolta kohtaan, jolle hän on aikanaan menettänyt isänsä, siinä missä jo pelkästään lukuisia ystäviä ja alaisia, kuin pelkkiä siviilejäkin. Nykyisten tapahtumien varjolla kreivin arvostelu taruolentoja kohtaan on kuitenkin hellittänyt, hänen osaten katsoa avoimemmalla katseella muitakin kuin vain puhdasverisiä haltioita. Hänellä on kuitenkin standardinsa sen suhteen, keitä siniverinen hyväksyy lähipiiriinsä, katsoen nenänvarttaan pitkin pitkälti kuitenkin vain varsinaisesti ihmisiä ja vihollisiaan.
Kreivin mahdollisesti heräävä vihanpuuska tai muuten tyytymätön olotila onkin helppo havaita hänen kasvoiltaan. Hänen hymynsä hyytyy ja olemus muuttuu harvinaisen koleaksi ja luotaan pois työntäväksi. Arethdriel pyrkii kuitenkin ensimmäisenä itse poistumaan epämieluisesta tilanteesta ennen kuin edes ehättää harkita päästävänsä turhat vihanpuuskansa valloilleen, sillä suutuspäissään hänellä on tapana loukata muita äärimmäisen rumin sanoin, mikä jälkikäteen vain saa hänet katumaan puheitaan äärimmäisyyksiin saakka.

Arethdriel on ennen kaikkea diplomaattinen mies, joka etsii muiden kanssa sovintoa ja yhteistä säveltä riitasointujen sijaan. Hän ei todellakaan pidä jokaisesta vastaantulijasta, mutta kreivi mielellään tulee toimeen kaikkien kanssa tarpeen tullen pelatakseen paremmin yhteen kokonaisuuteen nähden. Tästä syystä Arethilla onkin enemmän liittolaisia kuin vihollisia, ja häntä arvostetaan hyvinkin erilaisissa piireissä useimmiten vieläpä myös erilaisten seikkojen tähden.


MENNEISYYS
Arethdriel syntyi odotettuna esikoisena rakastavaan perheeseen keskitalven kylmimpänä päivänä. Pieni, mutta vauras kuningassukuun kuuluva perhe asui mittavassa kartanossa Piilopaikassa, muun hienosto aateliston piirittämänä. Täydellinen kasvualusta siis arvostetun aatelisperheen esikoiselle, jonka tulevaisuus oli vielä sumunpeitossa.
Pienestä pitäen Arethia pidettiin tiukassa kurissa ja hänen etikettiään hiottiin virheiden myötä, eikä Areth oikeastaan pyytänyt vanhemmiltaan sen enempää. Typerästä sylitaaperosta vartuttuaan lapseksi, kuluivat Arethdrielin päivät pitkälti opiskellessa ja luovassa tekemisessä omissa oloissaan. Hänellä ei ollut turhan paljon ystäviä niiden satunnaisten ikäistensä aatelislasten lisäksi, jotka useimmiten vanhempiensa matkassa kävivät kyläilemässä, ja silloinkaan syrjäänvetäytyvästä tummatukasta oli harvemmin iloa kellekään muuna kuin seinäruusuna. Areth ei ollutkaan näennäisesti kiinnostunut hienostopiireistä, kaivaten toisinaan tavallisen kansan ikäistensä tavoin seikkailemaan ja koheltamaan, hänen vanhempiensa ollen tietysti asiasta toista mieltä. Ainoa varsinaisesti innostava toverus hänelle olikin kuningassuvun toinen lapsi, Arethdrieliä aavistuksen vanhempi Aranor.

Arethdriel osoitti jo hyvin nuorena kiinnostusta monimutkaisempiin peleihin, taiteeseen ja historiaan. Vanhemmille oli silkka onni, että nuori Areth oli nopea oppimaan uutta, sillä tuosta saattoi sitten erinäisillä vierailuilla kehuskella ja kerskua kerran toisensa jälkeen, saaden muut kateellisiksi nuoresta nerosta. Sen lisäksi etenkin Arethdrielin isä, Leoren kiinnitti huomiota poikansa lahjakkuuteen ajattelun kannalta, ja ryhtyi tietenkin hiomaan nuorikosta timanttia tulevaisuutta varten jalanjälkiinsä kulkemaan. Areth löysi nopeasti nuoresta iästään huolimatta suunnattoman mielenkiintonsa historiaan, kirjallisuuteen ylipäätään, sekä matemaattiset ja strategisen ajattelun lahjansa. Kun ase sopi nuorenmiehen käteen lopulta, pääsi hän myös opettelemaan aseiden käyttöä yleisesti, vaikkei koskaan tuntunutkaan loistavan siinä yhtä särmittömästi kuin kartan ääressä isänsä kanssa juonia punoen. Tietysti myös metsästysretket kuuluivat mukaan arkeen vapaa-ajalla, ja retkillä Areth tapasi myös muita ikäisiään, joista ei kuitenkaan loogisesti nerolle nuorikolle ollut pidemmän päälle loputtomiin seuraa.

Arethdrielin ja hänen isänsä välit olivatkin kehittyneet läheisiksi, sen lisäksi että Leoren oli hänelle kuin oppi-isä siinä missä Areth oli luonnostaan hyvä. Arethdrielin välit myös hänen äitiinsä olivat lämpimät, kaksikon jakaen taiteellisia ja musisoivia hetkiä keskenään useasti yömyöhään saakka. Äidiltään Areth oppi etenkin hyödyntämään musikaalisia lahjojaan, huomaten etenkin pianonsoiton rauhoittavan ja tarjoten hänelle haastetta loputtomiin. Eruaphadriel otti hänet myös usein mukaansa taiteenmetsästykseen, esitelläkseen osin myös poikaansa mahdollisille kosijaehdokkaille, vaikka näennäisesti seurustelu muiden kanssa ei kiinnostanut tai tyydyttänyt Arethdrieliä yhtä paljon kuin hänen visuaalisen silmänsä ruokkiminen.

Ihmisten ja haltioiden välinen sota otti kuitenkin kärjistyessä, ja myös Arethdriel pääsi isänsä apulaiseksi sotatantereen reunalle strategisoimaan heidän joukkosensa mahdollisia siirtoja. Itse kentälle häntä ei tietenkään edes harkittu laskettavan, sillä Areth oli toistuvasti todistanut olevansa turhantyperä aseiden kanssa. Häntä tarvittiin nopeiden hoksottimiensa ja pätevän ajattelun tähden kartan ääressä, nuorenmiehen tuntiessaankin löytäneensä paikkansa vanhempiensa joukosta. Vaikka kantoikin kuningassuvun sukunimeä ja sinistä verta suonissaan, arvostettiin häntä nyt veriperimänsä sijaan jostain aivan toisesta syystä.
Niinä samoina viikkoina, kun Arethdriel oli paikkansa löytänyt omiaan tukeakseen, kaatui kuitenkin Leoren myös sodassa ihmisten toimesta. Areth ei koskaan päässyt todistamaan tilannetta omin silmin, mutta sai myöhemmin kuulla, kuinka isänsä henkensä menetti. Kyseisen menetyksen myötä Arethdrielin viha vastapuolta kohtaan puhkesi vasta varsinaisesti kukkaan, hänen syvästi toivoen voivansa kostaa perheensä puolesta isänsä poismenon tavalla tai toisella vielä tulevassa. Leorenin poismeno sai lopulta myös sydämensä murtaneen Eruaphadrielin nukkumaan pois menetyksen tuoman surunsa myötä, Arethdrielin täten menettäen molemmat vanhempansa ennen kuin mantereella lietsova sota ehätti päättyä heidän voittoonsa.

Sodasta Arethdrielille jäi kokemuksen lisäksi käteen pelkkä melankolinen kotikartano, sekä perheen varat. Hän ei ollut koskaan ehättänyt saada sisaruksia, ja läheisimmäksi veljenkaltaiseksi tahoksi vuosien saatossa hänelle oli ehättänyt muodostua täten pelkästään serkkunsa Aranor, haltioiden kuningas. Aran perheineen olivatkin hänelle läheisin taho, johon sillä hetkellä turvautua. Tovin keskenään kyhäillessään juonia, päätyi Arethdriel lopulta ottamaan Aranilta vastaan kreivin arvonimen ja vastuun haltioiden piilopaikan hallitsijana ja vastuuhenkilönä, Aranin siirtyessä pytinkeineen rakentamaan uutta kaupunkia aroille kauemmas länteen.
Virkansa myötä vanha kartano luovutettiin takaisin Arethdrielin isänpuoleiselle suvulle, ja vastanimetty kreivi itse muutti asumaan Cúthalionien sukukartanoon palveluskuntansa mukaansa vaatien. Viralliset seremoniat hoidettiin pois alta näyttävin menoin, ja täten Areth lunasti paikkansa vielä kokemattomana kylän päänä, ottaen kaiken sen avun vastaan mitä hänelle tarjottiin. Samoihin aikoihin Areth sai myös ensimmäistä kertaa kuulla Aranilta heidän sukuaan riivaavasta sairaudesta, josta myöhemmin kreivi on alkanut myös saada osansa.

Maisemanmuutoksen myötä Arethdrielin elämään osallistui runsaasti uusia henkilöitä, mutta näistä läheisemmäksi kreivin välit alkoivat muodostua vasta virkaansa nimettyyn Erudessaan. Heillä ei varsinaisesti ollut yhteisiä asioita, ja välejä hiersivät asemien tuomat kitkat, syvempien tunteiden ottaen kuitenkin kiskaistakseen kaksikon mukanaan täysin toisenlaisille raiteille. Arethdriel päätyikin lopulta kosimaan Erudessaa ja toisiinsa maltillisen pitkäjänteisen tutustumisen ja orastavien tunteiden syventyessä varsinaiseksi välittämiseksi ja rakkaudeksi, pariskunta sai lopulta liittonsa merkiksi kaksoset. Perheestä tuli Arethdrielille hänen silmätikkunsa ja ylpeydenaiheensa, jolle hän ei koskaan soisi tapahtuvan mitään pahaa.

Perheenperustamisen myötä Arethdriel alkoi myös pehmitä isän rooliinsa kasvamisensa myötä, hänestä tullen myötätuntoisempi ja lämpimämpi myös yleisesti persoonana, miehen alkaen hymyillä nyt muutenkin kuin vain kierosti. Perheen suhteen myötämielinen pehmeneminen alkoi kuitenkin sotia pitkäikäisen ystävän, Aranin toimintatapoja ja periaatteita vastaan, saaden kaksikon välit hiertymään hiljalleen. Arethdrielin oli vaikeaa hyväksyä serkkunsa kylmäverisiä ja vastuuttomia tapoja, kreivin saaden katsomaan tilannetta täysin uusin silmin saadessaan selville kuinka Aran kohteli Winderiä, yhtä eliittikenraaleistaan kulissien takana. Viimeisenä niittinään Aran ehätti vielä toteuttaa sadistisia pelejään sukukartanolla, leikaten vasta paljastuneen Idhrennielien puoliverisen lehtolapsen, Briarin kyläpäällikön Seyrin sarvikruunun alas tuon päästä. Siitä päivästä lähtien Arethdriel näennäisesti alkoi vastustaa myös ääneen kuninkaan valintoja. Tähän saakka niin läheisestä ja rakastetusta, ihannoidusta ystävästä oli muuttunut jokin aivan toinen kuin se johon Arethdriel oli alkujaan tutustunut ja oppinut veljenään rakastamaan. Samoihin aikoihin Areth sai myös lähtemättömät arvet kasvoilleen Seyriltä, kreivin kuitenkin kantaen jälkiä kasvoillaan avoimesti yhä tänä päivänä, eikä hän näe niihin syylliseksi kyläpäällikköä itseään.

Siniveristen välien hiertäessä taustalla, päätyi Arethdriel ensimmäisenä tekonaan vaatimaan Sinistä Kuiskausta omaan palvelukseensa, ja täten siirtymään Aranin alaisuudesta hänen alaisuuteensa. Vaikka maksoikin järjestelyistä kalliin summan, onnistui kreivin kuitenkin pelastaa Winder miehineen Aranin kynsistä ja tarjota uutta alkua myös hänen ja haukansilmäisen eliittikenraalin suhteeseen, joka tähän saakka sattumusten kautta oli jäänyt varsin kylmäksi. Arethdrielin palatessa Winderin ja osan Kuiskauksen kanssa takaisin heidän kyläänsä kohden, onnistui heidän pienimuotoinen rykmenttinsä kuitenkin jäämään alakynteen vihollisen kulkiessa heitä vastaan. Areth oli vähällä menettää yhteenotossa henkensä, Winderin kuitenkin lohikäärmeverisen ystävänsä Seyrin kera lentäen heidät turvaan kotikonnuille.
Kotikartanolla kuvioihin näkyvästi ottikin silloin astuakseen vanha velho, jonka kanssa Arethdriel oli pyrkinyt lähentymään jo vuosien ajan. Mordecai oli Arethdrielille muodostunut tuttu herrasmiespiireistä, ja etenkin uhkapeli-illoista, kun siniverisen seurue eksyi paikalliselle teehuoneelle viihtymään ja pelaamaan. Mordecai saattoi toisinaan olla paikalla, ja myöhemmin Arethdriel otti selvää velhon omista bisneksistä kylässä, lopulta joutuen tekemään töitä tutustuakseen Lothariin paremmin. Heistä kuitenkin tuli hitaan alun myötä salaisuudet keskenään jakavia ystävyksiä, Arethdrielin ollen tarjonnut velholle virkaa perheensä henkilökohtaisessa palveluksessa jo ajat sitten ennen kuin tosinimeltään Kaváldthalr ensimmäisen kerran ilmestyi kartanolle henkilökohtaisesti pelastaakseen hänen henkensä kuolettavalta verenhukalta.

Arethdriel selvisikin koettelemuksistaan, ja heidän perheensä arki normalisoitui. Ymmärrettävistä syistä Erudessan mielipiteet Mordecaista olivat jyrkkiä, muttei Areth luottanut valmiiksi hankalien aikojen tähden enää pelkästään omiinsa. Hänellä oli mielessään jo seuraava siirtonsa, vaikka Arethdriel tiesikin olevansa kykenemätön selviämään siitä ilman itselleen aiheutettuja arpia.
Suuri juhlailta koittikin, tilaisuudessa paljastuen yhtä ja toista, mutta kreiville merkittävin tapahtuma koko iltana oli kun hän hylkäsi viimein Aranorin ystävyyden omaksi ja perheensä parhaaksi. Aranin suhteen riitaisana päättynyt hetki sai Arethdrielin murtumaan kyyneliin ensimmäistä kertaa pitkään toviin, kreivin päätyen Erudessan kanssa poistumaan linnalta Sinisen kuiskauksen tiloihin turvaan mahdolliselta jälkipyykiltä. Kaikessa hiljaisuudessa kreivi, kreivitär ja eliittijoukot poistuivatkin kaupungista heti seuraavana päivänä, eikä Arethdrieliä ole sen koommin nähty enää kaupungissa.


TILANNE NYT
Toistaiseksi viimeisiksi jääneiden haltioiden palatsin juhlissa sattuneen välikohtauksen myötä ja lähetettyään Winderin kumppaninsa kanssa hermolomalle selvittelemään itseään kaiken jäljiltä Briariin, Arethdriel on pysytellyt visusti haltioiden kylän rajojen sisällä. Päätettyään katkaista välinsä Araniin oman ja perheensä hyvinvoinnin varjolla, onkin kreivi ottanut oman aikansa yrittäessään sisäistää läheistä ja rakasta ystäväänsä nyt enää pelkäksi muistoksi muiden joukkoon. Kartanolla on ollut hiljaista, melankolisen tunnelman ollen etenkin Arethdrielin päivissä toistuvasti teemana, vaikka hän pyrkiikin hymyilemään aina tilaisuuden tullen ja nauttimaan hetkistä joista hän normaalistikin nauttisi. Perheestä on tullut hänelle äärimmäisen tärkeä turva ja tuki muuten murheellisiin päiviin.

Areth on myös alkanut suunnitella kylän uudistamista ja modernisointia, haluten luoda heidän asuinsijastaan turvallisen ja varteenotettavan kasvualustan tuleville jälkipolville, etenkin tietysti heidän omille lapsilleen. Hänellä on muitakin pienimuotoisempia suunnitelmia toteuttamista vaille valmiina, joita kreivi on hiljalleen jaksamisensa mukaan saanut laitettua jo aluilleen.


ASEET, TAISTELUTYYLI JA MAAGISET TAIDOT
Vaikkei Arethdriel varsinaisesti perusta aseiden käytöstä, on hän silti oppinut miekkailija ja jousiampuja. Hän on hionut kuitenkin viimeisen päälle taitojaan käyttää varsinaisena aseenaan kahta valtavaa rautaviuhkaa. Viuhkat ovat kauttaaltaan mustasta aavistuksen joustavasta metallista taotut ja viuhkojen tapaan kokoon taittuvat. Rautaviuhkojen ylin reuna on teroitettu, joten sillä saa julmasti sivallettua vastustajan lihaan ja panssareihin vammoja aivan kuten miekallakin. Viuhkaan on myös kiinnitetty eräänlainen mekanismi, jonka avulla Areth voi peukalollaan työntää kolme valkoisiksi höyheniksi naamioitua tikarimaista terää 20 sentin korkeudelle viuhkan yläreunan keskiosasta esille. Näin ollen rautaviuhkoilla pystyy myös lävistämään vastustajansa tai yllättämään pistäen.
Pituutta viuhkoilla on kädensijasta piikikkääseen reunaan mitattuna melkein metrin, ja ne ovat kokoonsa nähden kantajallaan erittäin näyttävän näköiset. Viuhkat painavat oletettavasti myös runsaasti, vaikka niitä on magialla kevennettykin, joten kokematon ei pysty varsinaisesti hallitsemaan niitä lainkaan. Areth säilyttää aseitaan kokoon taitettuina tavallisesti vyöllään sellaisinaan, josta ne on helppo vetäistä esille tarpeen tullen.

Viuhkojensa kanssa otellessa Arethdriel on arvaamaton, nopea ja notkea taistelija. Hän on erikoistunut etenkin pitkiin kamppailuihin, joissa hänen laskelmoiva puolensa pääsee eritoten loistamaan, sekä puolustavaan ja väsyttävään rooliin, jossa hänen panssarimaiset viuhkansa auttavan häntä rutkasti. Areth on aina muutaman askeleen edellä muita, ja kykenee ottamaan huomioon suunnitelmallisuudessaan useamman eri lopputuloksen ja vaihtoehdon, johon tilannetta saattaisi tarvittaessa pyrkiä kääntämään. Kreivi ei suotta hätiköi, vaan on kylmäverinen ja pysyy tilanteen tasalla, vaikka olisikin alakynnessä tilanteeseen nähden.

Arethdriel kykenee siniverisen sukunsa taidoilla luomaan paineaaltoja kosketuksen ja äänen avulla. Hän pystyy myös urkkimaan muiden ajatuksia ja telepaattisia keskusteluja, sekä vaikuttamaan toisten uniin niin halutessaan. Hän kykenee myös lyhyenmatkan teleportaatioihin.
Arethdrielillä on kuitenkin myös luonnostaan kyky magiaan, jonka hän on perinyt molemmilta vanhemmiltaan. Hän ei ole varsinaisesti tähän saakka ollut kiinnostunut harjoittamaan maagisia lahjojaan enempää, mutta Mordecaihin tutustuttuaan Arethdriel on antanut kyvyilleen tilaisuuden ja velhon opastuksella alkanut hiomaan magia tietotaitoaan paremmaksi hiljalleen ajan sen vain salliessa. Hän on erikoistunut eritoten psyykkisiin voimiin, joita ei silmin kykene varsinaisesti havaitsemaan hyökkäävien kuin puolustavienkin loitsujen saralta. Hän pystyy särkemään ja liikuttelemaan tavaroita, kuin myös satuttamaan muita mielensä voimalla.
Toisinaan Arethdrielin maagiset voimat kykenee erottamaan hänen ympärillään olevasta sähköisenoloisesta aurasta, joka tuntuu iholla nipistelevänä voimakkuudeltaan vaihtelevana voimakenttänä.

Areth on kehittänyt taidon manipuloida niin omiaan kuin muidenkin muistoja. Hänen salaisessa käytössään on eräänlainen muistojen kartta, joka on liitoksissa hänen mieleensä ja vain hänen saatavillaan. Kukaan ei pysty tunkeutua tutkimaan karttaa paitsi Arethdriel itse, ja hän on samalla ainut joka voi jakaa sen sisältöä muille niin halutessaan.
Arethdriel pystyykin muuttamaan mielensä mukaan muistettuja asioita, palauttamaan unohdettuja muistoja ja pyyhkimään niitä vastoin pois muiden mielistä. Taito mahdollistaa siis häntä vääristämään myös omia muistojaan ja esimerkiksi muuttamaan käytyjä tapahtumia ja keskusteluja niin mielessään, ettei kukaan hänen mieleään tonkiva voisi koskaan saada varsinaisia totuuksia selville. Arethdrielillä onkin tapana nykyiseltään tärkeiden tapaamisten yhteydessä tallettaa omia varsinaisia muistojaan karttaansa ja toisinaan muistikirjoihinsa, ja muuttaa niistä omaan päähänsä kaiken varalta vähäpätöisempiä versioita.
Taidolla on kuitenkin varjopuolensa, jota Areth ei varsinaisesti ole huomannut vielä itse; Muistojen manipulointi hänen omassa mielessään on alkanut rappeuttaa hänen mieltään siten, että toisinaan Areth saattaa harhautua ajatuksissaan tahtomattaan ja tyystin jäädä ajatustensa vangiksi mihinkään reagoimatta. Hän saattaa unohdella arkisiakin asioita, tai kesken parhaimmankin keskustelun harhautua puhumaan jostain aivan muusta kuin oli tarkoitus.

Arethdriel on vahvimmillaan kylänsä rajojen sisäpuolella, mutta hän kykenee käyttämään maagisia voimiaan myös sen ulkopuolella. Kreivin maaginen energia kuitenkin kumpuaa sydänmaista, ja hänen käskyvaltansa mahti kulminoituu vahvimmillaan herättämään haltioiden kylää puolustamaan kylänrajalla metsään naamioituneet uinuvat ja valtavat puujätit.


LÄHEISIMMÄT SUKULAISET
Eruaphadriel Cúthalion - Arethdrielin siniverinen äiti, Aranin isän sisar. Aikanaan pidetty aatelisrouva, jolta Arethdriel on perinyt kaiken taiteellisuutensa ja musikaaliset lahjansa. Kuollut.
Leoren Cúthalion (os. Miraquinar) - Arethdrielin aatelissyntyinen isä, aikanaan arvostettu kenraali ja sotataktikko, jonka tietotaito sodankäynnistä on nykyiseltään Arethdrielin omia vahvuuksia. Kuollut.
Aran Cúthalion - Haltioiden kuningas, niinkin sanottuna virkaveli. Arethdriel sai kreivin ja piilopaikan hallitsijan tittelit Aranilta, Arethin ollen vannoutunut sen myötä pitämään huolta Quinnin suojissa asuvasta kansasta.


OMAT JÄLKELÄISET
Avalon & Sariel ovat Arethdrielin ja Erudessan yhteiset rakastetut kaksospojat. Pojat ovat vielä nuoria, lapsekkaan koheltavia tenavia, mutta runsaasti pariskunnan arjessa ja kartanon elämässä mukana. Vaikka palveluskunta onkin ottanut tehtäväkseen pitkäjänteisesti kasvattaa pojat tavoille, pyrkivät Areth ja Erudessa kuitenkin osallistumaan aktiivisesti poikien touhuihin ajan vain niin salliessa. Areth on myös alkanut pitää kasvavia pentujaan silmällä puhkeavia luonteenpiirteitä silmälläpitääkseen, seuraajansa paikkaa jo alustavasti mielessään harkiten. Luonteeltaan molemmat pojat ovat kuitenkin yhä koheltavia ja varhaiseen ikäänsä nähden lapsekkaan typeriä tapauksia.
Vaikka ovatkin kaksosia, eivät tenavat sentään ole täysin identtisiä ja ovatkin täten helposti toisistaan erotettavissa.

Avalon Acheros Eruméa Cúthalion
Avalon on osoittautunu kaksosista menevämmäksi ja vaativammaksi tapaukseksi, ja osaa takuuvarmasti vaatia haluamaansa itkukiukkuun saakka kaikella hartaudella. Pojan uteliaisuus on omaa luokkaansa, ja vielä alkeellisesta puhumisesta huolimatta Avalon on kova jutustelemaan, ihmettelemään ja kyselemään asioista lastenhoitajilta, vanhemmilta ja tietysti myös perheen panttereilta. Avalon pitää takuulla lastenhoitajat kiireisinä ollessaan kuin pieni kartanon oma hurrikaani.
Avalonin hiukset ovat vaalean platinaiset, tuuheat ja kevyen kiharaiset. Vaikka nopeasti arvioituna muistuttaakin enemmän Erudessaa, on Avalon kuitenkin perinyt silmänsä isältään, tuon katseen ollen intensiivisen syvänsininen. Avalonilla on haltioiden tapaan tietysti myös pikkuruiset suipot korvat jo näkyvillä hiuspehkonsa lomasta.

Sariel Zidane Solidor Cúthalion
Sariel on kaksosista rauhallisempi tapaus, joka leikkikentän sijaan viihtyy ennemmin omissa oloissaan sen laidalla. Poika on kiinnostunut enemmän luovemmista asioista, valiten veljensä kanssa temmeltämisen sijaan useimmiten esimerkiksi paperin ääressä suttailun. Perheen pantterit viihtyvätkin paremmin rauhallisen Sarielin seurassa, tuoden myös muuten ujommalle ja hiljaisemmalle pennulle itsevarmuutta toimia tarvittaessa. Vaatimattomampi Sariel onkin tottunut usein saamaan asioita ja huomiota vaaleahiuksisen veljensä kiukuttelujen varjolla silloinkin kun hän ei mitään tarvitsisi.
Sariel muistuttaa enemmän isäänsä, omaten Arethdrielin korpinmustan kuontalon. Sarielin hiustyyppi on kuitenkin suorempi mitä veljellään, vaikka hiukset kasvavatkin kiiltävän paksuina. Pojalla on myös äitinsä silmät, turkoosinsinisten kirkkaiden silmien vetäen varmasti katseet puoleensa. Suipot haltiakorvat ovat selvästi esillä muuten suorien kutrien lomasta.


MUUTA
- Puhuu ja kirjoittaa sujuvasti haltioidenkieltä, kuin yleiskieltäkin. Kahden tunnetuimman kielen lisäksi Arethdriel on omistautunut myös tutkimaan vanhempia kieliä, kuten heidän kansansa vanhoja kirjoituksia ja magian suhteen käytettyjä kieliä. Viimeaikaisten sattumusten tähden kreivi on myös tutustunut lohikäärmeiden kieleen, alkeellisella tasolla kokien kykenevänsä jopa keskustelemaan sitä käyttäen.
- Areth omistaa suvulleen ominaisen taidon lukea toisten ajatuksia. Hän pystyy myös kuuntelemaan toisten telepaattisia keskusteluja halutessaan.
- Osaa kommunikoida unien välityksellä kaukanakin olevien henkilöiden kanssa, sekä manipuloida ja kontrolloida toisten unia.
- Arethdrielillä on valokuvamuisti, eikä hänellä ole tapana unohtaa kenenkään tapaamansa nimiä.
- Herkkäuninen, sekä herkkä näkemään painajaisia. Vilkas mielikuvitus tekee toisinaan Arethdrielille tepposet, ja hänen täytyy usein viettää yönsä täydellisessä hiljaisuudessa ja pimeydessä välttääkseen yöllä keskenkaiken heräilyn. Kaikesta huolimatta hän kuitenkin heräilee useasti öiden aikana milloin uniinsa, milloin ideoiden varjolla, mistä kielivätkin hänen tummat silmänalusensa.
- Areth on menettänyt molemmat vanhempansa syntymäpäivänsä tienoilla, mistä syystä hän ei kykene varsinaisesti viettämään ikääntymisen juhliaan hymyhuulin.
- Sairastaa Cúthalionin suvun riivaamaa sairautta.
- Arethdrielillä on myös taipumus migreeneihin sekä pienemmän skaalan päänsärkyihin, joihin syynä ovat usein lämpö tai hänen herkkäsilmäisyytensä. Nykyiseltään hän on myös huomannut sairautensa oireiden toisinaan poikivan pahemmiksi pienimmistäkin pään juilinnoista, mistä syystä Areth on ottanut tavakseen vetäytyä omiin oloihinsa tuntiessaan ohimoillaan ikävän poltteen tekevän tuloaan.
- Arethdrielin äidin opastuksella hän on nuoresta pitäen opetellut soittamaan eritoten pianoa ja viulua, ja äitinsä kuoltua hän on pitänyt lujasti kiinni itseopiskelusta musikaalisella sarallaan. Areth onkin nykyiseltään varteenotettava pianisti ja säveltäjä, kreivin musisoinnin usein värittäessä kartanon arkea lähes päivittäin.
- Areth toimii myös haltioiden armeijassa, ja onkin arvostettu strategi ja taktikko tavanomaisen sotilasuran sijaan. Hän työskentelee tarvittaessa kulisseissa sotasuunnitelmia punoen ja joukkoja siirrellen.
- Kreivillä on maillaan hallussa useampi eksoottisempi eläin joista pidetään huolta, kuten esimerkiksi heidän kartanollaan majailevat ihmisystävälliset mustapantterit. Areth on etenkin ylpeä puutarhaa etenkin kesäisin värittävästä eksoottisesta monilajisesta lintuparvestaan, jotka viihtyvät pääasiassa vapaina kartanon mailla. Niille on rakennettu kartanon mittavaan puutarhaan myös suuri tarha, jossa linnut viihtyvät etenkin kylmempinä kausina.
- Musiikkia: RISE, Lokin päällä lokki, Camille The Steel Shadow, Gwen The Hallowed Seamstress, Light of Nibel, Mirror
- Äänenä lyek Sima Yi (Kyle Hebert)


KUNINGASSUVUN SAIRAUS
Cúthalioneiden suvussa on kulkenut jo muutaman sukupolven ajan tauti, johon ei ole löydetty parannuskeinoa. Yksikään parantaja ei ole kyennyt poistamaan tautia suvusta, mokoman aina uusiutuen tavalla tai toisella ja iskien entistä pahemmin kantajaansa. Tiettävästi ainoa, joka sairauden voisi parantaa lopullisesti, on Yliparantaja, mutta tulehtuneiden välien takia lisko ei ole moista edes harkinnut tekevänsä kuninkaan tai tuon suvun hyväksi.

Tauti pahenee iän myötä, uusien oireiden alkaessa ilmenemään pikkuhiljaa ja lopulta tauti ajaa kantajansa vuodepotilaaksi.
Oireisiin kuuluu muun muassa:
- Ailahteleva käytös, äkilliset raivonpuuskat.
- Yllättävä pahoinvointi ja uupumus ilman syytä.
- Väliaikainen näön menetys, joskin näkö saattaa lopullisesti kadota taudin edetessä viimeiseen vaiheeseensa.
- Veren yskiminen, jopa oksentaminen.
- Hengitysvaikeudet, ahdistus rintakehässä.
- Yllättävä tajunnan menettäminen.
- Lihaskivut ja krampit.

Siinä vaiheessa, kun taudin kantaja ei enää pysty itse kävelemään, on kuolema lähellä. Petipotilaaksi joutuminen tarkoittaa vain ja ainoastaan loppua.
Tauti ei tiettävästi ole tarttuva, mutta kulkee suvussa. Sen aiheuttamien oireiden ilmeneminen vaihtelee, mutta yleensä niitä alkaa ilmenemään vähän ennen keski-ikää. Sitä ennen oireet ovat lähes olemattomat ja niin satunnaiset, ettei niistä pahemmin haittaa ole. Oireet kuitenkin pahenevat yllättävän nopeasti, jahka alkavat ilmetä vanhemmalla iällä. On kuitenkin kyetty kehittämään lääke, jonka avulla oireita voi lievittää ja taudin etenemistä hidastaa. Jos parantaja koittaisi poistaa taudin kun oireet olisivat alkaneet ilmetä pahempina, helpottaisi olo vain hetkellisesti, kunnes kaikki oireet tulisivat takaisin kahta kauheampina ja kuolema olisi todennäköisesti lähempänä, mitä ennen. Taudista tietoiset lääkärit ja parantajat epäilevät, että kyseessä olisi kirouspohjainen tauti, jonka joku onneton Cúthalionin suvusta on osakseen saanut vuosisatoja sitten.


RATSU
Kreivillä on käytössään useampikin ratsuksi sopiva otus aina yksisarvisista eksoottisempiin lentäviin otuksiin. Hänen vakituiseksi ratsukseen nykyiseltään on kuitenkin vakiintunut maalla kulkeva Indrik, peuraa rakenteeltaan muistuttava otus. Ratsun säkäkorkeus lähentelee 180 cm, ja ulkomuodoltaan se on selvästi jykevämpi ja vahva kantamaan selässään useampaakin henkilöä tai raskaampaa tavaraa kerralla. Ratsun nimenä kulkee Estellior (luottamus) ja on sukupuoleltaan uros.

Indrik muistuttaa rakenteeltaan peuraa, joka on enemmän sidoksissa metsään oleva taruolento. Sillä on neljä kinttua ja sieväpiirteisen vahva keho, ja päässään uljas massiivinen sarvikruunu, joka rakentuu tavallisen luun sijaan puusta, joka osin laskeutuu myös sen turvalle kuin panssarimaisena kypäränä. Ratsun nahka on selänharjalta sileän suomupeitteinen, sävyltään sinisenharmaa, kyljiltä hiljalleen kavioihin saakka muuttuen kuitenkin hiljalleen tumman puuntapaiseksi lujaksi materiaaliksi. Sen häntä muistuttaa lohikäärmeen hännän ja riikinkukon pyrstön sekoitusta, ollen samaan aikaan sekä näyttävä mutta myös vahva ruoskamainen piiska tarpeen tullen. Olennon silmät hohtavat kauttaaltaan sinisinä, eikä niissä ole näkyvillä varsinaista pupillia.
Olento käyttää pääasiallisena ravintonaan metsän vihreitä antimia tarvittaessa, sen ainoan elinehdon ollenkin lähinnä vesi. Indrik voi uusia kehoaan ruhjeista ja jäljistä ajan kuluessa luonnollisesti jälleen ehjäksi ja virheettömäksi, eikä sitä voi tappaa lopullisesti kuin pään katkaisemalla.


TAVATUT
Aran Cúthalion - Aranor oli Arethdrielille kuin oma veriveli, rakas ystävä ja rikoskumppani aina siihen saakka, kunnes Arethdriel päätti katkaista heidän pitkään kestäneen kuihtumaan päin kääntyneen ystävyytensä. Areth ei hyväksy Aranin sadistisia ja muuten kyseenalaisia tapoja toimia, joita hän on päässyt ominkin silmin todistamaan, mielessään tullen siihen lopputulokseen että suvun sairaus on muuttanut vuosien varrella Aranista silkan hirviön vanhaan verrattuna. Vanhasta irti päästäminen ei kuitenkaan ole ollut helppoa, vaan Arethdriel on surrut päätöksensä tähden ennennäkemättömän määrän ja huomannut surunsa vaikuttaneen jopa ulkoiseen olemukseensa. Toisaalta myrkyllisestä ystävyyssuhteesta irti päästäminen on ollut kreiville jopa helpotus. Hänen perheensä ja kotinsa on nyt turvassa Aranin vaikutukselta, vaikka Arethdriel onkin varautunut siihen ajatukseen, että nykyiseltään vain kuninkaanaan pitämä Aran haluaa hänet pois päiviltä. Arethdriel on kaikesta huolimatta uskollinen kruunulle ja Cúthalionin suvulle, kuninkaan kanssa veljeilyn sijaan kansan parhaan ajattelusta on tullut hänen ensisijainen tavoitteensa tapahtuneiden myötä.
Delia Cúthalion - Kuningatar Delia on jäänyt Arethdrielille lähinnä pintapuoliseksi tuttavaksi, siinä missä Erudessa vaikuttaa viihtyvän Delian seurassa. Hienostunut nainen, jonka seuraan Arethdriel istuisi mielellään missä tahansa tilaisuudessa. Areth on kuitenkin huolissaan Delian osasta ja roolista hovissa viimeaikaisten tapahtumien myötä, haluten uskoa ettei Aranilla ole sydäntä satuttaa vaimoaan muuten kuin kuivan tunne-elämän tasolla, jota pariskunnan välit ovat vaikuttaneet olevan jo pidempään.
Erudessa Cúthalion - Rakas aviopuoliso, jonka käskystä Arethdriel olisi valmis keksimään keinon hakea tähdet ja kuu taivaalta. Kreivin ja kreivittären välillä vallitsee syvä luottamus ja kunnioitus toisiaan kohtaan. Arethdriel ei ikimaailmassa haluaisi mitään ikävää sattuvan Erudessalle, mistä syystä hänellä itsellään on yhä huonona tapana toisinaan salailla ikäviä asioita tai olla tyystin puhumatta omaa mieltään painavista asioista Erudessalle. Areth on kuitenkin pyrkinyt pääsemään tavastaan eroon ja olemaan nykyiseltään avoimempi vaimonsa seurassa. Hän etenkin pelkää oman sairautensa vievän hänet samaan tilaan Aranin kanssa, peläten näin satuttavansa Erudessaa sanoillaan tai teoillaan vielä peruuttamattomasti joku päivä. Erudessan seurassa Areth on kuitenkin kykenevä rentoutumaan ja hän on mielellään kreivittärensä tukena tilanteessa kuin tilanteessa.
Darius Winder – Sinisen kuiskauksen kenraali. Darius osaa olla jäätävä äkäinen ja itsepäinen itsensä, jonka kanssa Arethdriel on kuitenkin oppinut työskentelemään Winderin siirryttyä kreivin alaisuuteen. Areth mieltää Winderin ystäväkseen, ja on valmis auttamaan Winderiä oman jaksamisensa puitteissa.
Iriador Mir Valdoren – Winderin kumppani, Sinisen kuiskauksen ylikapteeni. Arethdriel sai tietää Iriadorin taustoista paremmin Theodluinilta kaivellessaan nulikan mieltä, ja keksi ehdottaa Mir Valdorenin ylennystä Kuiskauksessa. Areth on mielissään siitä, että Winder otti hänen ehdotuksestaan vaarin. Menneiden erimielisyyksistä huolimatta Arethdriel on antanut Iriadorille anteeksi, ja on jopa todistanut Iriadorin olevan määrätietoisempi kuin punapää on ensivaikutelmalta antanut odottaa.
Atrevaux Argenteus – Aranin läheinen pässinkutale, josta Arethdriel ei varsinaisesti välitä, vaikka heidän välinsä ovatkin avoimet ja asialliset. Atrevaux vastasi heidän molempien sukutaudin lääkkeen valmistuksesta, kunnes suurien juhlien yhteydessä luovutti lääkereseptin myös Lotharin haltuun. Argenteus tuntuu olevan omanlaisessaan pinteessä hovin kiristyvässä tilanteessa.
Yliparantaja Shyvana – Vanhin naaraskäärme, joka oletetusti ehätti vierailla Winderin seurassa heidän kartanollaan. Mitä Winderin ja Shyvanan välillä on meneillään?
Lorythas Seyr – Erudessan äidin sisaren puoliverinen lehtolapsi, Briarin kyläpäällikkö, joka vastikään on avoimesti hyväksytty Erudessan ja tuon äidin toimesta Idhrennielien sukuun. Mielenkiintoinen perhetuttu, Arethdrieliä harmittaen tietysti, että Aran on pilannut heidän mahdollisuutensa liittoutua Briarin kanssa. Arvet kreivin kasvoilla ovat Seyrin tekosia, mutta Arethdriel itse ei pidä Lorythasta niistä vastuussa tai muuten anna jälkien mustuttaa heidän välejään.
Kapteeni N’drayer - Nokkava Sinisen kuiskauksen kapteeni, jonka Winder kuitenkin jätti vastaamaan Kuiskauksesta heidän onnekseen kaupunkiin. Erudessa on kuitenkin ilmaissut olevansa kiinnostunut Delathoksen seurasta, eikä Arethdriel ole halunnut mustuttaa välejään N’drayeriin sen tähden yhtään enempää.
Eliittikenraali Fritz – Vihollisen järkälemäinen lohikäärmeentappaja, johon Arethdriel on törmännyt yhteenottojen merkeissä jo muutaman kerran. Fritz ja Artania vaikuttavat usein tekevän yhteistyötä.
Eliittikenraali Artania – Temppeliherra, aaveritari, johon Arethdriel on törmännyt yhteenottojen merkeissä jo muutaman kerran. Jonkin sortin yliluonnollinen olento, johon Areth ei välittäisi törmätä turhan usein heidän maillaan.
Kaváldthalr Shar’adorenor - Tai tunnetummalta nimeltään Lothar Mordecai on siniverisen perheen palveluksessa oleva henkivartija ja parantaja, vastuussa nykyiseltään myös Arethdrielin sukua riivaavan sairauden lääkkeen valmistuksesta ja myös Arethdrielin opettaja magian kanssa. Kaváldthalr on kreivin hyvä ja luotettu ystävä taustoistaan huolimatta. Arethdrielin on myös tarjonnut Mordecaille turvasataman heidän luotaan tarvittaessa, velhon ollen ilmaissut puheidensa lomasta kaipaavansa elämäänsä ja nykyiseen tilanteeseensa nähden muutosta.
Theodluin Miarora – Windereiden lehtolapsi, joka ilmestyi pyörimään kuvioihin yhtäkkiä. Arethdriel tapasi pojan alunperin kaupungissa, ja onnistui urkkimaan tuolta myös hyödyllisiä tietoja Mir Valdoreniin liittyen. Ei sen kummempi tapaus tai pojannulikkaa enempää vielä tässä vaiheessa.
Salrabia Zhiermatui – Kaamosmieli, alamaailman rikollisjärjestön johtaja, joka on tuttu Arethille lähinnä Lotharin kertoman perusteella. Arethdriel kuitenkin todisti Salrabian pyörivän myös hovissa Aranin läheisyydessä, mikä tietysti on saanut kreivin aivan uudella tapaa huolestuneeksi ja miettimään asioita uudesta näkökulmasta. Tekeekö Aran yhteistyötä mahdollisesti Kaamosmielen kanssa?


AIKAJANA
Pidä huolta
Hiisi vieköön
A Taste of collapse
Fiducia
Are you gonna stand there and watch me drown?
Naisten palaveri
Turpaan vaan
Haluaisin vain ilmoittaa, että…
Soiree of secrets
Friends and foes
Sharing is caring, cousin dear
Ympäri käydään yhteen tullaan
Selviytymistarinoita
Käärmeenpesä
Liekeissä
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

Paluu Haltioiden puolella

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron