// Cheikki <3 //
Hunajapoika oltiin hälytetty aikaisin, aamun vasta sarastaessa, hakemaan tuoretta hunajaa herralleen. Armas, Aratan henkilökohtainen apulainen, oli tullut repimään puutarhavajassa majailevaa lohikäärmettä ylös tohkeissaan. Icarus ei koskaan ollut kuullut Armaan oikeaa nimeä, ja kutsuipa kyseinen herra häntäkin ainoastaan Hunajapojaksi.
Arata oli ilmeisesti sairastunut, ja mikä olisikaan parempi lääke kuin hunaja?
Niinpä Icarus nyt hyvin väsyneenä kiikutti tuoretta hunajaa herralleen. Hunajan seassa oli vielä kennoja, ja sitä pitäisi vielä käsitellä ennen kuin siitä saisi täysin juoksevaa, mutta näin sitä sai jo sekoitettua esimerkiksi teehen.
Armaani tuli häntä vastaan täysin pukeissa, ja ilmoitti lähtevänsä Aratan asioille. Hei sinä!:llä olisi kädet täynnä tallissa orien kanssa ja Rouvalla oli menossa suursiivous kartanon keittiössä. "Herra odottaa sinua jo, kiirehdi!"
"Eli.. Minäkö jään Aratan luo?" hämmentynyt lohikäärme kysyi pois kiirehtivän Armaan selältä. Kuten arvata saattaa, vastaukseksi hän sai vain hiljaisuuden.
Uros tunsi levottomuutta, sillä hän ei oikein osannut suhtautua vaativaan isäntäänsä eikä pysynyt tuon ajatustenjuoksun perässä kerrassaan lainkaan. Hetken paikallaan aikailtuaan hän keräsi rohkeutensa ja suuntasi isäntänsä huoneelle.
Varsin sekalaisista tunteista kärsivä lohikäärme asteli herransa huoneelle, tarkisti pikaisesti, että työvaatteet olivat suhteellisen siistit ja koputti oveen. Hän odotti, kunnes sai herraltaan luvan astua sisälle.
"Kuinka voitte?" Icarus kysyi ja laski hunajan oven viereen, sulki oven perässään ja asteli sitten herransa sairasvuoteen viereen. "Kuulin, että olette huonona. Hain tuoretta hunajaa suoraan pesistä. Mitä haluatte minun tekevän sillä?"