Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!


Keskellä aroja kohoaa kaunis, mahtipontinen kaupunki, jota asuttavat nyt haltiat. Kaupunki on kauniimpi, mitä piilossa pidetty. Monikerroksinen ja moderni kaupunki pitää sisällään niin perinteisen kauppatorin, kuin monia pienempiäkin toreja. Kaupungista löytyy myös raskaasti varustettu sotilastupa, jotta kaupungin turvallisuus voidaan taata. Keskellä kumpuilevaa aroa kohoava kaupunki on kuitenkin turvassa yllätyshyökkäyksiltä, sillä lähestyvät viholliset näkee jo kilometrien päähän. Kaupungista löytyy kaikki mitä voisi olettaakaan. Kauppoja, putiikkeja, lekureita, tyrmät, asuntoja, kartanoita. Majataloja ja tallit, joihin sopii myös erikoisempia vieraita. Ihmisiä ei tässä kaupungissa suvaita, elleivät nuo ole ehdottomasti pettureita omilleen tai orjia. Edes puolueettomat ihmiset eivät selviä kaupungissa ilman pidätystä, elleivät taida varjoissa pysymisen saloja. Kaupunkia ympäröi kuitenkin valtava muuri, jonka yli on mahdoton päästä kiipeämälläkään. Kylään pääsee sisään portista, jota vartioidaan vuorokauden ympäri.

Kaupunkiin on muuttanut enimmäkseen haltioiden korkea-arvoisempia ja rikkaampia kansalaisia. Köyhemmät kansalaiset, jotka eivät ole kyenneet uutta asuntoa ostamaan, ovat jääneet haltioiden piilopaikkaan asumaan, kaikessa rauhassa.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ma Maalis 24, 2014 9:53

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

//Suddenly, wall of text! ÒoÓ //

Viimein torille asti oli päästy, Elodie huokaisi pienesti, ennenkuin Karhuntakku viittoi pikku putiikin suuntaan. Tyttö silmäili puista kylttiä oven yläpuolella, mutta ei ymmärtänyt mitä siinä oikein luki, lukutaidoton kun oli. Ote miehen kädestä hölläsi täysin ja fauni astui edeltä sisään Karhuntakun pidellessä ovea hänelle auki. Siniset silmät palloilivat ympäriinsä, tavaraa oli moneen lähtöön, ruuansta käyttöesineisiin, arkitavaroista harvinaisuuksiin. Kaikki se sekamelska antoi putiikille omanlaisensa tuoksun, se ei kuitenkaan ollut Elodien nenään häiritsevä, enenmmänkin mielenkiintoinen.

Tiskin takaa kuului vieras ääni, joka sai tytön uteliaisuuden kuriin. Fauni jäi seisomaan Karhuntakun vierelle, uskaltamatta enää silmäillä ympärilleen, kuin hän muka katseellaan rikkoisi jotain. Pian lyhyt hahmo käveli takahuoneen puolelta tiskin taakse, saaden yllättäen pituutta lisää... Ai, tuo vain nousi korokkeelle.
Elodie pysytteli hiljaa kaksikon keskustellessa, mutta pian noiden sanaharkka sai faunin suun hymyyn ja tyttö tirskahtikin huvittuneena, peittäen kuitenkin suunsa käsillään. Onneksi kääpiö puhkesi nauruun samasta syystä, joka käänsi sitten huomionsa fauniin. Pieni puna kohosi tytön poskille toisen tehdessä omia johtopäätöksiään kaksikon väleistä. Elodie astui lähemmäs Karhuntakkua miltei piilotellen tuon takana. Kääpiö kehui tyttöä nätiksikin, saaden Karhuntakun murisemaan tuolle. Elodie puolestaan katsahti Karhua pieni hymy huulillaan kuin kiitoksena, kuitenkin kuiskaten; "Tuo ei ole tarpeen." Fauni otti askeleen edemmäs pois piilostaan tervehtiäkseen kääpiötä. "N-Nimeni on Elodie, olen Karhuntakun ystävä."
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 924

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Ma Maalis 24, 2014 2:12

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

#Sowy óò En uskonut että tuossa torilla kävisi kauheasti mitään kirjoitettavaa -paitsi Karhuntakku murisemassa jokaiselle lähestyvälle miespuoliselle, mokoma itsekäs teddy-. Olen pahis >w<#

Karhumies vilkaisi hänelle puhuneeseen fauniin, murinan keskeytyen, ja hetken Elodien katselemisen jälkeen loppui kokonaan Karhuntakun asettaen kätensä puuskaan tuhahtaen. Mokoma likka, luuli voivansa komennella häntä miten sattui. Hän ei vain tykännyt ajatuksesta että joku yritti jotenkin hyötyä Elodiestä, mitä varmasti jokainen urospuolinen yrittäisi tässä kaupungissa. Mokomat hyväkkäät... Hän repisi näiden päät irti jos näkisi yhdenkin lähestymässä pentua.
Karhumiehen hunajasilmät tarkkailivat kun likka astui esiin esittäytymään, kääpiö nojaten tiskiinsä leveä hymy kasvoillaan ja nyökäten faunille.
"Aaah, Elodie. Kaunis nimi kauniille kasvoille. Ja niin, sinä siis olet se Karhuntakun tekosyy tehdä toimitusta myöhässä", kääpiömies totesi virnuillen. Eikös karhumies ollutkin eilen heidän sopiessaan asioita kertonut myöhästymisensä syyksi jonkun sarvipään? Raahasi sitten syyllisen paikalle, mokomakin yrmy.

"Krhm", Karhuntakku selvensi kurkkuaan, saadakseen kääpiön huomion itseensä: "Turkit."
"Ah, juu. Niitä on odotellut. Lastaa vaan tähän tiskille niin katsotaan", kääpiö totesi ja Karhuntakku alkoi käskystä lastaamaan nyyttejä kahteen eri kasaan leveälle ja pitkälle tiskille, mistä vuorostaan kääpiö siirsi omia tavaroitaan sivuun. Siinä sitten katsellessaan karhumiehen työskentelyä punaparta nojasi faunin puoleen: "Minä itse olen herra Jäger, tämän kaupan omistaja. Oikein mukava tutustua teihin neiti Elodie~"
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ma Maalis 24, 2014 5:33

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

/Ei se mitään ei se mitään, mukava yllätys tuo oli ja Karhuntakku on vähän niinku isoveli, repii päitä irti sun muuta ^w^ //

Elodie hymähti kääpiön kehulle ja tokaisulle, hän kyllä oli enemmän syy kuin tekosyy, mutta kenties pienimies vain vitsaili. Karhuntakku puolestaan halusi päästä jo kaupantekoon ja kiinnittikin kääpiön huomionsa itseensä, jotta voisi sitten nostella turkikset esille tiskille. Elodie oli jo astumassa auttamaan, mutta kääpiöllä näytti olevan hänelle asiaa. Fauni käänsi katseensa toiseen, joka esittäytyi herra Jägeriksi ja puhutteli tyttöä vielä neidiksi. Elodie oli saanut harvoin neidittelyä osakseen, joten hän ei voinut muuta kuin punastella ja sanoa vaisusti; "Samoin, mutta sanokaa vain Elodie." Ei tyttö tuntenut oloaan mitenkään neitimäiseksi, hän oli aina ajatellut niitä nuoria ja sieviä haltiatyttöjä neideiksi, noiden pukeutuessa sieviin mekkoihin ja pitsiin. Faunilla oli vain rähjäiset housut ja huppupaita.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 924

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Ti Maalis 25, 2014 12:16

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

#Kyllä, repii päitä ja laittaa ne kepin nokkaan nätiksi varoitukseksi >xD Käskee vielä Elodietä kantaa yhtä sellaista mukanaan että pysyy häiriköt kaukana faunista >xDD#

Kääpiö nyökytteli tytön pyynnölle hymyillen, vilkaisten Karhuntakkuun joka nosteli minkä kerkesi, haluten saada kaupat nopeasti tehtyä. Kääpiö nojasi enemmän faunin puoleen, melkein jo maaten tiskillään, kuiskaten käsi koholla suunsa sivulla ja pitäen Karhuntakkua silmällä: "Onhan hän ollut poika sinulle? Joskus kontio on hiukan ankara kaikille."
"Ja todella hyvä kuulo", karhumies murahti asettaessaan juuri nyyttiä pöydälle, vilkaisten yrmeänä olkansa yli kaksikkoa, jatkaen sitten hommiaan. Mokoma nuuskijakääpiö, aina utelemassa kaikkien asioita, varsinkin kun tiesi sen ärsyttävänä näitä. Mokoma...
"...Hän ei oikeasti syö lapsia aamiaiseksi, vaikka näyttääkin siltä", kääpiö vielä muka-kuiskasi faunille, Karhuntakun luoden uuden mulkaisun olkansa yli nauravaan punapäähän. Hemmetin kääpiö.

Saatuaan sitten viimeisetkin nahat ja turkit ladottua tiskille, alkoi Jäger tutkimaan niiden kuntoa. Tässä vaiheessa muuten niin huulta heittävä ja puheleva kääpiö näytti miksi oli kauppias: Arvioiva katse, mitään sanomaton naama ja ammattimaiset kokeilut sormensa päillä kokeillessaan turkkien kuntoa, venyttäen nahkoja sekä haistaen niitä. Karhuntakku taas seisoi kädet puuskassa kaikessa rauhassa, odotellen. Hän luotti tavaroidensa laatuun, työstäen ja pitäen huolta sen eteen että ne kelpasivat varmasti myytäväksi.
Lopulta Jäger nyökkäsi, siirtyen korokkeella kaksikon puoleen.
...
"Hieno Karhu! Yhtä hyvää laatua kuten aina", kääpiö kehui, Karhuntakun tosin vain hymähtäen kuivasti niille. Hän ei tarvinnut kehuja keneltäkään tietääkseen että hänen tavaransa olivat laatu tavaraa.
"Olemme siis yhtä mieltä sopimuksesta?" Karhuntakku kysyi, mihin kääpiö nyökkäsi.
"Kyllä, ei minulla ole mitään sitä vastaan", Jäger myötäili.
Molempien miesten huomio siirtyi Elodieen, kuin odottaen jotakin tältä.
"Elodie", Karhuntakku haki tytön huomiota, sanoen sitten asiansa; "Olen tehnyt Jägerin kanssa sopimuksen, että hän voi ottaa sinut töihin kauppaansa joksikin aikaa. Toimit ikään kuin koeajalla olevana oppipoikana, ruoka ja nukkumapaikka lukeutuen mukaan."
"Palkasta sitten sovimme erikseen", kääpiö nyökytteli.
"Hän tosin pitää itsellään oikeuden vetäytyä sopimuksesta, jos sinusta ei ole hyötyä", Karhuntakku murahti hyvinkin pettyneenä tähän ehtoon, mutta hän oli ainakin puolitoistatuntia eilen vängännyt kääpiön kanssa asiasta.
"Mutta tämä oikeastaan riippuu kokonaan sinusta, otatko sen vastaan, Elodie", Karhuntakku sitten selitti, nojaten tiskiin kädet puuskassa ja katsellen ilmeettömästi tyttöä.
Kääpiö vain odotteli saisiko hän itselleen ihastuttavan apulaisen kauppaan vai ei. Kyllä yksi suloinen fauni työskentelemässä kaupassa oli hyväksi asiakaskunnalle, ainakin miespuolisille~

#Tantantaaaa! >D#
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Maalis 25, 2014 12:52

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

//Ouh god! xD //

Elodie ei voinut muuta kuin hymyillä huvittuneena Karhuntakulle ja Jägerille, mikä hulvaton kaksikko. Tyttö asettui seuraamaan Karhuntakun kanssa kuinka kääpiö ryhtyi arvioimaan hyvin keskittyneenä turkiksia. Fauni tunsi olonsa jännittyneeksi, kuin hän hermoilisi Karhuntakun puolesta kelpaisivatko tuon nahat kaupan tekoon. Kauaa ei kuitenkaan kulunut kun kääpiö kehuskeli toisen työn jälkeä, laatu oli parasta niin kuin aina. Elodie hymähti tyytyväisenä, ennen kuin tajusi näiden kahden miehen tuijottavan häntä. Faunin ilme muuttui kysyvästi, tämän katseen poukkoillen vuoroin kummassakin. Pitikö hänen sanoa jotain?

Karhuntakku haki tytön huomion itseensä ja onnistui siinä kyllä. Korvat höröllään Elodie tuijotti miestä, joka selitti sopineensa Jägerin kanssa että tyttö työskentelisi tuon putiikissa. Elodie katsahti kääpiötä, kuin varmistaen puhuiko mies totta. Fauni kuitenkin käänsi hymyilevät kasvonsa Karhuntakkuun, joka kyseli ottiko tyttö työn vastaan. Tyttö tuijotti sanattomana toista, kuin ei voisi uskoa mitä juuri oli tapahtunut. Mutta Elodien palatessa todellisuuteen, sorkat kopisivat puulattiaa vasten hänen ottaessa pari nopeaa askelta miestä päin ja kietoi kätensä toisen vyötärön ympärille halaukseen. "Otan tietenkin. Kiitos Karhuntakku!" Tyttö yllättävästi hihkaisi, painaen kasvonsa toista vasten.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 924

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Ti Maalis 25, 2014 1:16

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

#No, it's Satan x) #

Karhuntakku ei ollut pahemmin odottanut mitään, että ottaisiko vai ei toinen työn vastaan. Se oli kokonaan Elodien itse päätettävissä mitä teki elämällään ja mies kunnioitti sitä oikeutta. Mutta kyllä hän hieman toivoi, että toinen ottaisi työn vastaan. Siitä oli niin hyötyä faunille kuin Karhuntakulle; Karhuntakku tietäisi missä saisi yhteyden fauniin, mistä tämän löytäisi, ja hän voisi nukkua yönsä paremmin tietäen että toisella oli turvallinen elinympäristö. Ei hän voinut mitenkään jättää toista kokonaan oman onnensa nojaan, oli faunityttö kuinka onnekas tahansa.

Kun toinen ei heti näyttänyt minkäänlaista myöntymisenmerkkiä, Karhuntakku alkoi huolestua, aikoen jo murahtaa että toinen nyt ottaisi sen työn.
Mutta likka kerkesi ensin, onneksi, ja perin yllätti karhumiehen tuntuvalla halauksella. Mies jähmettyi hämmentyneenä, tuijottaen häneen kiinnittynyttä sarvipäätä tietämättä mitä oikein tehdä tässä tilanteessa. Ei hän ollut halijatyyppiä!
Kääpiö vain hykersi vieressä, Karhuntakun jopa katsoen tältä neuvoa tähän uuteen ja outoon tilanteeseen. Jäger vain alkoi nauramaan enemmän nähdessään miehen neuvottoman ilmeen. Karhuntakku ei pahemmin kauppiaan elettä arvostanut, mutta onneksi hänen kehonsa jotenkuten ymmärsi itsestään reagoida tähän tilanteeseen.
Hiukan kankeasti kädet laskeutuivat tytön yläselälle pieneen halaukseen, Karhuntakun tuijottaen vähitellen rentoutuvien kasvojensa kanssa tätä alaspäin.
...Heh. Hassu fauni.
"Ole hyvä Elodie", Karhuntakku viimein sanoi, silittäen pennun päätä. Ole hyvä pikkuinen. Kunpa voisinkin ottaa sinut mukaankin.
"Aaaaw", kääpiö lirkutteli aidosti liikuttuneena, rikkoen sen minkä tahansa tunteen, mikä oli saanut karhumiehen otteeseensa Karhuntakun mulkoillen kääpiötä. Mokomakin-!

#Nyt ne rikko miun söpöysmittarin QwQ#
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Maalis 25, 2014 10:20

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

//Voiko ton söpömpää enää olla? QuQ //

Elodieta ei haitannut vaikkei Karhuntakku tiennyt mitä tehdä, hän itse vain halusi saada kiitoksensa mahdollisemmin selväksi. Tyttölle riitti hyvin se ettei mies työntänyt häntä pois. Mutta faunin yllätykseksi Karhuntakun kädet asettuivat hänen selälleen, mies antoi halauksen takaisin, silitti hänen päätään ja vastasi hänen kiitokseensa, saaden tytön halamaan tiukemmin.

Jägerin lirkuttelukin kiiri Elodien korviin, muistuttaen tyttöä että kääpiötäkin täytyi kiittää. Fauni hölläsi otteensa Karhuntakusta ja antoi tuolle vielä hymyn, ennen kuin päästi täysin irti ja kääntyi Jägerin puoleen. "Kiitos herra Jäger, toivottavasti minusta on apua." Elodie totesi antaen pienen kiittävän kumarruksen uudelle työnantajalleen. Tyttö todellakin toivoi että hanestä olisi apua, Karhuntakku oli nähnyt vaivaa hankiessaan hänelle työn. Elodiesta tuntui että hän oli jälleen miehelle velkaa.

//Hohoo keksin hyvän syyn sitten sille miksi Elodie lopettaa työt Jägerillä. Elodiella menis suht hyvin, mut sit sinne putiikkiin tulis se ihme haltia mies joka käytti Elodieta hyväkseen nii se ei uskaltas enää työskennellä siellä koska se mies tietää missä se majailis, joten se lopettas >:3//
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 924

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Ti Maalis 25, 2014 2:03

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

#That is so cruel Q-Q Ja niin mukavan dramaattista! >w< Nom nom nom! *syö draamakeksiä* >3 #

Kääpiö nyökytteli pikku faunin kiitoksille. Reippaalta ja innokkaalta toinen vaikutti tähän työhön. Hyvä hyvä. "Varmasti sinusta on hyötyä. Jo tuollainen söpö otus tällaisen sekamelskan keskellä tuo asiakkaita", Jäger naureskeli Karhuntakun mulkoillen, harkiten että hankkisikin töitä Elodielle jostain muualta. Hän ei pitänyt ajatuksesta että vieraat miehet yrittivät piiritellä puolustuskyvytöntä faunia. Tässä oikeastaan juuri mitattiin karhumiehen ja kääpiön välistä luottamusta: Karhuntakku luotti että Jäger katsoisi likan perään ja Jäger odotti että faunista olisi myös hyötyä kuten erakkomies oli lupaillut.
Elodie ei ehkä täysin ymmärtänyt, miten paljon oli laitettu hänen varaansa...

"Mutta, se suola", kääpiö tokaisi kuin muistaen, lyöden kätensä yhteen ja kiireesti katosi takahuoneeseensa. Sillä aikaa Karhuntakku asettui kyykkyyn Elodien vierelle, katse tässä. Nyt kun kaikki oli saatu sovittua ja Karhuntakku tiesi faunin nyt pärjäävän, olisi karhun aika palata metsäänsä samoamaan.
...Vaikka pienesti hän ei halunnut jättää Elodietä. Hän piti tämän kompurajalan, naiivin faunin seurasta.
"Pidä huolta itsestäsi, pentu", Karhuntakku tokaisi pienesti hymyillen, poimien rahapussinsa ja otti sieltä kolme kultakolikkoa ja kaksi hopeakolikkoa, tarjoten niitä faunille. "Tässä on maksu opastamisesta ja nyyttien tekemisestä. Otat ne", Karhuntakku lisäsi vielä pehmeän jämerästi, haluamatta toistaa itseään tai pakottaa Elodietä ottamaan ne.
Hän oli karhu, kyllä hän pärjäsi ja kyllä hänellä oli varaa maksaa tytölle tämän "työskentelystä". Ja Karhuntakku halusi varmistaa, että toisella oli kaikki tarvittava.
"...Tulee ikävä", mies mumisi hieroen kuumottavaa niskaansa. Pitikin puhua niin pehmoja.
Jäger jotakin kolisteli takahuoneessa.
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Maalis 25, 2014 2:34

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

//Aaaa why?! Miksi tämä on niin koskettavaa?!! *musstutaadraamakeksiäsuruun* QAQ //

Elodie hymyili kääpiöllekin, tuo vaikutti luottavansa häneen ja tyttö pitäisi huolen ettei pettäisi sitä. Pienimies kuitenkin muisti jotain ja kiiruhti takahuoneen puolelle, jättäen kaksikon kahden. Karhuntakku näki tilaisuuden kyykistyä faunin puoleen, joka kääntyi katsomaan tuota. Toinen halusi tytön pitävän huolta itsestään ja soi Elodielle hymynkin, joka oli harvinaista herkkua miehen yleensä äreiltä kasvoilta. "Sinä myös." Tyttö totesi hymyillen, joka kuitenkin muuttui yllättyneeksi ilmeeksi toisen kaivaessa esille rahaa. Karhuntakku halusi maksaa hänelle opastuksesta ja avusta. "Mitä oikein höpiset, minä tässä olen sinulle velkaa." Elodie parahti tarttuen toisen kämmenestä, jonka puristi nyrkkiin ja yritti työntää takaisin miehelle.

Elodie oli sanomassa lisää vastalauseita, mutta Karhuntakku mumisten myönsi tuntevansa ikävää myöhemmin. Se oli lause joka kertoi viimein faunille että mies oli lähdössä. Ote yhä Karhuntakun nyrkissä alkoi väristä pienesti, samalla kun Elodie mutristi suutaan yrittäessään olla itkemättä. "J-Joko lähdet?"
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 924

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Ti Maalis 25, 2014 3:20

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

# http://www.youtube.com/watch?v=hYgJAN1Ol5g drama music! *nom nom nom* Q-Q#

Hmp. Eikö toinen vain voinut ottaa rahoja? Karhuntakku ei haluaisi alkaa painimaan tämän asian kanssa, varsinkin kun hän oli päättänyt että antaisi rahaa pikkuiselle. Toinen oli sitten yhtä jästipäinen kuin mitä kuvittelisi sarvipäisistä fa- Toisen väriseminen ja itkuisuus kiinnittivät yllättäen miehen huomion, tämän katsoen hämmentyneenä Elodietä. E- Älä nyt ala vielä itkemään jooko?! Ei Karhuntakku osannut käsitellä itkeviä pentuja. Fauneja. Tyttöjä. Mitä ikinä olikaan, jos se itki, niin Karhuntakku ei osaisi sitä korjata vaikka muuten hän osasi kodissaan tehdä mitä vain käsillään.
Mies huokaisi, katsoen likkaa neuvottomana.
"Minun pitää palata kotiini, siellä on myös eräs, joka odottaa minua."
Se on sitten eri asia halusiko hän sitä, hän ei vieläkään ollut varma siitä naikkosesta.

"Mutta, tiedät että voit koska tahansa tulla luokseni ja minä tiedän mistä löytää sinut, okei? Ei mitään hätää", Karhuntakku yritti loogisuudella saada tytön näkemään tilanteen ilman itkuja, taputtaen toisella suurella kämmenellään faunin päätä sarvien välissä.
"Ja ota rahat, muuten minun pitää sujauttaa se taskuusi tai jotain", mies "uhkaili" virnistäen huvittuneena.
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Maalis 25, 2014 4:14

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

//Niisk, en kestä ja viel ton musiikin kaa!! QAQ //

Karhuntakun täytyi palata, tuota odotettiin kotiin, se oli ensimmäinen kerta kun toinen oli jostain eräästä maininnut. Se sai tytön olon hieman itsekkääksi, ei hän nyt saisi itkeä ja uikuttaa miehen perään, jos tuolla oli joku tärkeämpi joka odotti tuota kotiin. Onneksi miehen järkipuhe ja pään taputus lohduttivat Elodieta. Fauni niiskaisi kerran ja hengitti syvään pitäen itsensä kasassa. Ja ei tyttö voinut kuin lopulta naurahtaa Karhuntakun vaatiessa häntä ottamaan rahat samalla ovelalla tavalla kuin hänkin. "Jääräpää." Elodie hymähti ottaen rahat toiselta vastaan. "Mutta kiitos..." Fauni kuitenkin lisäsi katsellessaan rahoja käsissään, jos hän nämä kayttäisi oikein, söisi hän näillä pari viikkoa.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 924

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Ti Maalis 25, 2014 5:12

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

Karhuntakku hymähti toisen käyttämälle kutsumanimelle. Ehkä he molemmat olivat vähän jääräpäitä. Vain eri tavoin ja eri syistä, Elodiellä ne ollen ehkä paremmat kuin yrmeällä karhumiehellä joka vihoitteli muille omien virheittensä vuoksi. Toivottavasti likalle menisi nyt vähän paremmin. Karhuntakku jo ainakin tiesi että hän tulisi varmasti nyt hiukan useammin kaupunkiin, kuin tavallisesti, vain nähdäkseen että likalla olisi kaikki hyvin. Ja jos ei olisi... Hän yrittäisi kaikkensa saadakseen toisen asiat kuntoon, vaikka hän oli pelkkä karhumies, erakko metsästä. Toivottavasti se sitten riittäisi silloin, kun Elodie tarvitsisi häntä.
Hemmetti...
Se tapahtui melko lailla spontaanisesti, puhtaalla tunteella, kun iso mies suikkasi keveän suukon faunin otsalle, taputti tätä uudelleen päälaelle ja nousi sitten täyteen pituuteensa. Itsekin hiukan nolona ja ihmeissään teostaan, mutta ei tuntenut tehneensä mitään väärää. Hänestä vain tuntui hyvältä kun hän oli voinut antaa tytölle jotakin turvallisen elämän saamiseksi.
"Pidä itsestäsi huoli, pentu..."

"No nih! Tässä... Suolasäkki- Sinun... Äh, nahkoja vastaan karhukainen", Jäger hihkaisi kantaessaan naama punaisena melkein itsensä kokoista suolasäkkiä mukanaan, punnertaen sen tiskille lepäämään hengästyneenä. Karhuntakku kääntyi kääpiön puoleen sen enempää Elodieen katsomatta, kokeillen säkin pintaa. Lujaa kangasta, hyvä. Ei tarvitsisi pelätä että säkki hajoaa matkalla.
"Hyvä, nämä kaupat taisivat olla tässä", mies totesi nostaen säkin syliinsä, asettaen sen kelkalleen lepäämään.
...Tässä olikin sitten kaikki. Hän toimitti tavaransa, sai suolansa ja Elodiellä oli nyt työpaikka sekä koti. Mikään ei enää varsinaisesti pidätellyt karhumiestä kaupungissa.

#En kadu mitään! \o/#
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Maalis 25, 2014 5:38

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

//AAAAAAAAA PUSUUUUU!!! IIIIIHIHI!! <3 //

Puna kohosi nopeasti Elodien poskille, Karhuntakku oli antanut tytön otsalle kevyen suukon. Se ei haitannut tyttöä todellakaan, hän oli vain hämmentynyt pieni itsensä, vieno hymy huulillaan. Fauni äännähti myöntävästi miehen tokaisuun ja kääntyi katsomaan toisen lailla Jägeriä joka suurella vaivalla sai raahattua raskaan suolasäkin tiskille asti. Fauni seurasi vierestä Karhuntakun tarkastellessa ostostaan, joka vaikutti kelvolliselta.

Mies oli selvästi valmis lähtemään, joten Elodie päätti ottaa ajatuksensa puheeksi, jota oli pohtinut itsekseen hetken aikaa. "Um... Voinko saattaa sinut kaupungin portille?" Fauni kysyi varovasti vilkaisten myös Jägeriäkin. Jos kääpiö tarvitsi hänen apuaan jo heti, tyttö tietenkin jäisi tuota auttamaan.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 924

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Ti Maalis 25, 2014 6:24

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

#*fangirl squel~* >x3 #

Karhuntakku oli jo varma että nämä olisivat heidän hyvästinsä, mikä oli sekä hyvä että huono asia, kun Elodie yllätti molemmat miehet ehdotuksellaan. Karhumies oli kohottanut toista kulmaansa yllättyneenä, vilkaisten vuorostaan kääpiötä joka vilkaisi häneen harkitsevana. Kuitenkin nopeasti se jo tutuksi käynyt leveä virne löysi tiensä punaparran kasvoille.
"Toki voit mennä saattamaan asiakastamme Elodie! Kunhan et mene miehen matkaan kokonaan", Jäger totesi iskien silmää, alkaen tyytyväisesti hyräillen siirtelemään nahkoja ja turkiksia takahuoneeseen.
Kyllä hän vielä pärjäisi yksikseen kaupassa, vastahan hän oli faunin palkannut niin ei hän nyt niin nopeasti muuttunut toimintakyvyttömäksi ilman likkaa! Hah!

"No, näköjään sopii", Karhuntakku totesi hymyillen Elodielle. Ovela pentu.
Karhuntakku sitten, sidottuaan suolasäkin kunnolla kelkkaan, otti kelkan köysistä kiinni ja alkoi suunnistamaan ovelle mistä kaksikon päästyä päätyttiinkin jo kaupassa vietetyn ajan aikana tähän päivään heränneisiin kaupungin asukkaisiin.
Tori oli täynnä monenmoisia otuksia, joten suunnistaminen siinä väkijoukossa oli hiukan niin ja niin. Joten heidän piti kulkea reunoja pitkin päästääkseen edes porteille vievälle pääkadulle. Mikä myöskin oli varmaan täynnä.
"Pysy lähellä likka", Karhuntakku murahti, vetäen hupun päähänsä paremmin ja alkoi suunnistaa reunoja pitkin kulkien. "Jos joku tekee jotakin hämärää, tokaise", mies vielä sanoi melko ilmiselvän asian, mutta ei vara venettä kaada. Vaikkakin hän ei ollut koskaan veneessä. Voisi kokeilla tehdä sellaista tosin...
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Maalis 25, 2014 6:55

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

//Squiiii! x3 //

Jägerillä ei ollut Elodien ehdotusta mitään vastaan, joten Karhuntakkukin pystyi myöntymään. Tyttö hymyili mielissään ja odotti rauhassa että mies saisi kelkkansa lähtö kuntoon. "Nähdään pian herra Jäger." Fauni huikkasi ovelta, joka sitten sulkeutui kilahduksen saattelemana.
Tori oli ehtinyt täyttyä nopeasti monenmoisella kulkialla lyhyessä ajasssa. Väen paljous kuitenkin oli Elodielle tuttu, joten se ei häntä häirinnyt. Tyttö kulki tiiviisti Karhuntakun rinnalla, häntä jälleen tiukasti pois maan tasolta. Väen paljous puolestaan vaikutti olevan miehelle hivenen inhottava, kun tuo käski Elodieta pysymään lähellä ja kertomaan tuolle jos joku häiritsisi faunia. "Älä huoli minusta liikaa." Tyttö totesi rauhallisena. Hän oli tottunut kuulemaan vihjailevia huutoja peräänsä ja noh olihan hän kokenut pahenpaakin, mutta Elodie oli päättänyt olla vain välittämättä moisesta. Kyllä hän myöskin kunnioiti suuresti Karhuntakun huolenpitoa, ei kukaan ollut huolehtinut hänestä näin paljon sen jälkee kun oli eronnut perheestään.
EdellinenSeuraava

Paluu Kaupunki

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö