Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!


Keskellä aroja kohoaa kaunis, mahtipontinen kaupunki, jota asuttavat nyt haltiat. Kaupunki on kauniimpi, mitä piilossa pidetty. Monikerroksinen ja moderni kaupunki pitää sisällään niin perinteisen kauppatorin, kuin monia pienempiäkin toreja. Kaupungista löytyy myös raskaasti varustettu sotilastupa, jotta kaupungin turvallisuus voidaan taata. Keskellä kumpuilevaa aroa kohoava kaupunki on kuitenkin turvassa yllätyshyökkäyksiltä, sillä lähestyvät viholliset näkee jo kilometrien päähän. Kaupungista löytyy kaikki mitä voisi olettaakaan. Kauppoja, putiikkeja, lekureita, tyrmät, asuntoja, kartanoita. Majataloja ja tallit, joihin sopii myös erikoisempia vieraita. Ihmisiä ei tässä kaupungissa suvaita, elleivät nuo ole ehdottomasti pettureita omilleen tai orjia. Edes puolueettomat ihmiset eivät selviä kaupungissa ilman pidätystä, elleivät taida varjoissa pysymisen saloja. Kaupunkia ympäröi kuitenkin valtava muuri, jonka yli on mahdoton päästä kiipeämälläkään. Kylään pääsee sisään portista, jota vartioidaan vuorokauden ympäri.

Kaupunkiin on muuttanut enimmäkseen haltioiden korkea-arvoisempia ja rikkaampia kansalaisia. Köyhemmät kansalaiset, jotka eivät ole kyenneet uutta asuntoa ostamaan, ovat jääneet haltioiden piilopaikkaan asumaan, kaikessa rauhassa.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti To Maalis 20, 2014 4:54

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

Elodie oli painanut päänsä polviinsa, yrittäen jotenkin lämmitellä itseään. Kosteus joka oli jäänyt tytön hiuksiin ja turkkiin oli saanut tämän olon viileäksi. Hän ei myöskään tiennyt kuinka kauan aikaa oli kulunut, mutta se tuntui ikuisuudelta. Portaikosta kuuluvat askeleet kirivät faunin korviin, mutta ei Elodie kehdannut nostaa katsettaan, häntä nolotti. Askeleet pysähtyivät tytön vierelle ja tuttu ääni sai tämän havahtumaan. Fauni nosti katseensa Karhuntakkuun, joka tuijotti häntä takaisin kahden kulhon kera. Huojentunut hymy kohosi Elodien noloudesta punertaville kasvoille. "Ei... Ovi vain on lukossa." Tyttö totesi vaisusti, samalla kun kampesi itsensä ylös lattianta ja siirtyi pois toisen tieltä.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti To Maalis 20, 2014 5:12

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

...
Vai niin.
Karhuntakun hämmentyneet kasvot tästä tilanteesta rauhoittuivat. Hän ei enää edes kyseenalaistanut logiikan toimivuutta tämän faunin kanssa. Jos toinen yhtä hyvin oli pysynyt tähän asti yksin hengissä, niin yhtä hyvin tämän onni saattoi heittää tämän joskus kaikenlaisiin ongelmiin. Ja Karhuntakku ei viitsinyt kysyä tiesikö tyttö että majataloissa oviin tarvitaan aina oma avain.
Toinen saattaisi yllättää hänet.
"No, pitele näitä", karhumies tokaisi ja ojensi kaksi kulhoa tytön pideltäväksi, ottaen sitten avaimen vyötäisiltään roikkuvasta pussukasta ja avasi oven heille. Kaikki oli melko lailla niin kuin ne oli jätetty ainakin Karhuntakun poistumisen jälkeen. Mitä nyt vuode oli pedattu lakanan vaihtamisen jälkeen sekä peiton päälle sängylle oli jätetty nätisti laskostettu yöpuku.
Kai jotain Elodien ja palvelustytön hommia.

Avattuaan oven huoneeseen Karhuntakku asteli peremmälle ja päästäen faunin sitten perässään sisälle sulki oven. Kokeillen sitä tosin pariin kertaan, että oliko ovessa ollut sitten jotain vikaa että tyttö oli onnistunut lukitsemaan itsensä ulos.
Ei.
"...Miten oikein jäit ulos?" Hänen oli pakko kysyä, vilkaisten fauniin.
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti To Maalis 20, 2014 5:34

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

Elodie painoi kyynerpäänsä kylkiään vasten pidellen näin pyyhettään ja otti Karhuntakun ojentamat kulhot vastaan. Tyttö vilkaisi kulhojen sisältöä, se oli juureskeittoa. Fauni hymyili itsekseen, samalla kun mies avasi heille oven. Vuode oli pedattu ja sen päällä odotti valkea ja polviinylettyvä mekkomainen yöpuku. Elodien astuttua sisään tämä vei kulhot pöydälle ja asteli sitten vuoteen luokse.

Fauni katsahti Karhuntakkua olkansa yli tuon kysyessä miten tyttö oli jäänyt ulos. "Menin kylpyyn ja kun palasin ovi oli lukossa." Elodie selitti sen mitä tiesi. Kenties palvelustyttö oli olettanut että faunilla oli avain, kerran kun tuo lepäsi kyseisessä huoneessa. Tyttö laski katseensa lainaksi saatuun yöpukuun. Hän näytti miettivän hetken, tuskin se haittaisi? Ei se häntä ainakaan haittaisi... Elodie laski pyyhkeen pois ympäriltään, asettaen sen vuoteen reunalle, seisoen kuitenkin selin Karhuntakkuun. Sirot sormet tarttuivat laskostetusta yöpuvusta, jonka tämä nosti eteensä nähdäkseen sen paremmin. Kangas näytti mukavan pehmoiselta, mutta mekon koko vaikutti hivenen liian isolta, ainakin rintamuksen kohdalta. Ei se Elodieta kuitenkaan haitannut. Tämä tarttui yöpuvun helmasta ja veti sen päänsä yli. Varoen sarviaan tarttumasta mihinkään, fauni sai puhtaan mekon yllensä.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti To Maalis 20, 2014 7:57

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

Karhuntakku kohotti toista kulmaansa saatuaan vastauksen. Mutta sitten totesi ettei pitäisi olla niin yllättynyt. Kuten oli jo todettu, tuon likan tuurilla mikään ei tainnut olla mahdotonta... Heh.
Toisen riisuessa pyyhkeen karhumies oli hieman kysyvänä, sillä kaksijalat olivat usein kauheita hössöttäjiä alastomuudesta, mutta näköjään tyttöä ei hävettänyt. Hyvä. Sitten ei tarvitsisi miettiä enempää nukkumisjärjestelyä. Sen enempää toiseen katselematta Karhuntakku sitten istuutui pöydän ääreen syömään omaa keittoaan, joka oli jäähtynyt kun se oli sentään majatalon illallisen jäännöksiä. Lämmitettyä muttei kuumaa kuin se olisi tuoreeltaan.
Hetken aikaa syötyään mies vilkaisi sitten pukeutunutta Elodietä.
"Nukumme samassa sängyssä sitten, paitsi jos haluat nukkua lattialla", mies murahti jatkaen syömistä.
Hän ei nukkuisi lattialla kun oli sentään huoneen maksajana ja tyttö vieraanaan. Jos se vaivasi toista... Ei voinut mitään. Lattia takan edessä oli aina vapaana, kunhan siirsi kuivuneet nahat ja turkikset sivuun.

"Ja aion lähteä huomenillalla."
Huomenna hän kun tekisi kaupat, maksaisi huoneen ja muut, lähtien sitten suolasäkkeineen takaisin aroille ja sieltä metsään. Kotiinsa. Missä se yksi varmaan vieläkin oli... Pitäisiköhän ostaa jotakin tuliaiseksi sittenkin...
Naiset ovat sitten ihme otuksia, jopa oudompia kuin faunit.
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti To Maalis 20, 2014 8:18

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

Elodie kääntyi katsomaan Karhuntakkua joka kertoi nukkumisjärjestelyistä. Tyttö kyllä olisi valinnut lattian, mutta hänen seuransa sängyssä ei näyttänyt haittaavan miestä. "Voin kyllä nukkua... vieressäsi." Fauni totesi vaikka hivenen arkaillen, ennen kuin asteli pöydän luo. Mies ilmoitti lähtevänsä huomisiltana, joka oikeastaan oli pian. "Selvä..." Tyttö totesi lyhyesti. Toisella oli selvästi kiire kotiinsa ja Elodie ymmärsi sen kyllä, mutta silti pieni apeus pisti sydäntä. Toisen seurassa oli niin mukavaa, olo ei ollut niin yksinäinen.

"Minullekko?" Fauni kysyi varmuuden vuoksi osoittaessaan toista kulhoa ja vaihtaen puheenaihetta. Ei siitä koskaan tiennyt jos toinen oli hakenut itselleen kaksi annosta, iso mies kun oli ja Elodie itse pysyi tolpillaan joten kuten ja voisi hyvin hakea itse oman ruokansa.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti To Maalis 20, 2014 9:54

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

"Mitä luulet pikkuinen?" karhumies tokaisi keskeyttäen hetkeksi syömisensä, jatkaen sitten samantien. Kyllä hän oli tuonut toisen toiselle. Karhuntakku ei pitänyt ruuista jotka joku vieras oli tehnyt. Ei tiennyt mitä siihen oli laitettu. Vain koska hänellä ei ollut mitään omaa syötävää mukana, kuten savustettu liha jota hän oli ottanut mukaan matkalle mutta syönyt jo matkalla, hän söi sen verran kuin täytyi tätä majatalon ruokaa.
Kai tämä mössö oli ihan syötävää. Liikaa erilaisia mausteita hänen mielestään. Hän oli yksinkertaisuuden mies, ei hän nauttinut mistään ylimääräisesti tai monimutkaisista asioista.

Mutta mitä tuli tähän lähtöönsä.
...Kai hän- Hiukan piti tämän faunin seurasta. Ei toinen mahdottoman rasittava ollut. Vain hiukan hölmö ja ei ajatellut tarpeeksi itseään. Karhumiehestä tuntui kuin toista pitäisi suojella, mikä oli melko absurdinen ajatus sillä Karhuntakku ei ollut pitkään aikaan halunnut suojella jotakuta. Vain itseään ja aluettaan jonka oli merkinnyt metsässä itselleen.
Mutta... Se ei ollut mitenkään ikävä ajatus. Enemmänkin mieltä tyynnyttävä.
Kuitenkin, syötyään ruokansa Karhuntakku laski puukipon takaisin pöydälle, kaataen pöydällä olevasta kannusta yhteen puutuoppiin vettä ja juoden sen samantien. Voisi alkaa nukkumaan kyllä nyt. Pitkä reissu edessäpäin huomenna. Mitä miettiessään Karhuntakku sattui vilkaisemaan sarvipäähän.
"...Tulet huomenna mukaani kun kirjaudun ulos talosta ja käyn hakemassa tavarani. Saat luvan auttaa noiden turkisten ja nahkojen toimittamisessa kun kerran ne sotkitkin."
Ja Karhuntakku voisi vielä vähän aikaa olla pennun kanssa. Noh, eipäs nyt aleta pehmeiksi. Mies nousi ja heitti takkaan vähän puita.
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti To Maalis 20, 2014 10:30

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

//Hihihi teddybear~ >u< //

Pikkuinen? "Olen 48-vuotias. En ole enää pikkuinen vasa." Elodie totesi tomerasti. Ei tyttö ollut loukkaantunut, hänestä vain tuntui että halusi korjata toista, vaikka saattoihan toinen viitata vain hänen kokoaan. "Mutta kiitos." Fauni kiitti, ottaen kulhon käsiinsä ja asteli vuoteelle, jolle istahti. Yhdenhengen huoneessa oli tietenkin yhdelle hengelle tuoli pöydän ääressä. Keitos tuoksui hyvältä ja maistui vielä paremmalta, se sai tytön hymyilemään pienesti. Molemmat keskittyivät syömään omia annoksiaan, jättäen ilmapiirin hiljaiseksi. Elodie vilkuili mieheen päin välillä, erkanisivatko he aamulla omilleteilleen? Jossain vaiheessa varmasti. Hymy karkasi tytön huulilta.

Jäljellä oli vain lientä, joten fauni päätti juoda kulhon tyhjäksi, mitään ei saanut hukata. Tytön pyyhkiessä suupieliään Karhuntakku totesi käskevästi huomisen suunnitelmasta, Elodie saisi luvan auttaa nahkojen kanssa. Fauni laski kulhon syliinsä ja antoi ilahtuneen hymyn levitä kasvoilleen. "Tietenkin." Elodie sanoi kiireesti, hän oli saanut lisäaikaa toisen kanssa.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti To Maalis 20, 2014 11:44

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

#Karvanen iso teddybear mies xD#

48? Karhuntakku tuijotti pyörein silmin pientä faunia, naurahtaen. Ei uskoisi noin heiveröisestä ja arasta otuksesta. Hah!
"Olet sinä silti aika pentu vielä", mies tokaisi leveästi hymyillen. Ei toinen voinut olla aikuinen faunien vuosissa... Vai mitä? Toinen oli ihan lapsi vielä mieleltään, ei toinen voinut olla mitenkään aikuinen.

Mies hymähti tytön innokkuudelle viettää osa huomisesta hänen kanssaan. No olihan se kai ihan mukavaa, että toinen halusi viettää aikaa hänen kanssaan, eikä kokenut sitä ikäväksi asiaksi. Tai no... Karhuntakku raapii niskaansa mietteliäänä. Outoja ajatuksia ja tuntemuksia risteillen päässä. Kaksijalkaisten alkoholin vaikutusta varmaankin. Parempi mennä jo nukkumaan.
"Selvä, mennään sitten nukkumaan", Karhuntakku totesi, riisuen nahkaliivinsä pois ja heittäen sen tuolille. Siirtyen sängyn toiselle puolelle, jolla nyt nukkuisi kun kerran jakoi sen, Karhuntakku istuutui sängyn reunalle ja otti saappaat jaloista.
"Ja vingahda sitten jos meinaan pyörähtää päällesi", mies murjaisi vitsin vielä mennessään peiton alle makuulle, aivan sängyn viereen. Yhden hengen huone omasi yhden hengen pedin. Ja Karhuntakku oli iso mies jopa ihmiseksi. Tämä olisi hieman sumpussa nukkumista...
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Pe Maalis 21, 2014 12:17

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

//Kyllä, katso nyt sänkyynkin Elodie saa sen kivasti niinku teddyn >u< //

Faunin ikä hipoi juuri ja juuri aikuisuutta, joten kyllä tyttö voitiin juuri ja juuri lapseksi laskea, tai no luonteen perusteella täydeksi lapseksi. Toki Elodie itse halusi pitää itseään aikuisena, niin kuin moni muukin tuossa kasvuvaiheessa.

Oli siis nukkumaan menon aika. Fauni kipitti viemään tyhjän kulhon pöydälle ja tuli sitten Karhuntakun perässä takaisin vuoteelle. Tyttö naurahti pienesti miehen vitsille, jonka tämä osasi erottaa toisen murahduksen takaa. Karhuntakku asettui jo mukavasti omalle puolelle vuodetta ja Elodie teki saman perässä. Vaikka mies oli juuri mennyt peiton alle, pystyi fauni jo tuntemaan lämmön joka tuosta lähti, tähän olisi mukava nukahtaa. Elodie veti peiton miltei korviinsa ja vilkaisi Karhuntakkua vieressään. "Hyvää yötä." Tyttö toivotti vieno hymy peiton alla piilossa.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Pe Maalis 21, 2014 7:07

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

#Jepjep. Karhuntakusta saisi hyvän ystävänpäivälahjan: Karhuntakku Teddy! "Kato kulta mitä hain sulle! <3" >xD#

"...Öit." Olipa outoa sanoa jollekulle öitä. Karhuntakku kun asui yksin keskellä metsää, ilman mitään seuraa ja nukkui yksikseen, paitsi nyt tällä hetkellä siellä odotellen se yksi... Joka myöskin toivotteli hyviä öitä. Eikä mies vieläkään ollut tottunut siihen, varmaan tuskin tulisi tottumaan vaan aina hiukan hämmentyisi kun kuulisi pimeydessä maatessaan jonkun toisen äänen.
Voisi kai sanoa että Karhuntakku oli hyvinkin inhimillinen olento, vaikka tämä kuinka yritti olla välittämättä ihmismäisestä ulkomuodosta ja ajattelustaan. Hän aina kaipasi tulla takaisin karhuksi, eläimeksi, joka hän oli syntyessään. Mutta silti toisinaan hänestä tuli esiin se inhimillinen puoli, joka kaipasi seuraa ja sitä mitä kaksijalat kokivat laumoissa; Läheisyyttä, keskustelua, tunnetta kuuluvansa johonkin...
Karhuntakku ei ollut varma pitikö hän näistä muutoksista joita oli kokenut nykyisen asuinkumppaninsa kanssa metsässä, mutta tämän faunin kanssa oltua, voisi kai sanoa, että ei se ollutkaan niin paha asia.
Nämä tuntemukset ehkä jopa hoivasivat niitä henkisiä haavoja joita Karhuntakku omasi.

**

Keskellä yötä, nukkuessaan sikiunessa, mies vähitellen painautui nukkumaan selälleen sänkyyn, hiljaa kuorsaten, kuin kehräävä karhu mikä saattoi kyllä kuulostaa oudolta. Vieressä nukkuvan faunin Karhuntakku otti kainaloonsa kuin unilelun, refleksinomaisesti kuin minkäkin unilelun.
Vähän kuin pentuna oli tehnyt aina pikkuveljelleen kun he nukkuivat vielä kotikolossaan.
Paitsi että tämä unilelu ei ollut yhtä karvainen ja pulskea kuin Livertäjä.
Mutta se ei ollut paha asia.

***

Aamu alkoi sarastaa ja myös Karhuntakku sen mukana, tullen pikkuhiljaa tajuihinsa syvästä unesta. Kaksijalkojen sängyt olivat ihan mukavia mutta hänen omansa, mikä koostui nahoista, turkeista ja höyhenpeitteistä, oli kyllä parempi. No niin, missä se fauni, toivottavasti ei liiskaantunut yöllä sillä näköjään mies oli siirtynyt selälleen nukkumaan sängyssä...
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Pe Maalis 21, 2014 7:45

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

//"Karvainen iso mies, olen ainahalunnut tällaisen!" x'D muttaa ooooh en kestä sulan söpöydestä, Karhuntakkuu <3!! >w< //

Elodiella ei ollut kestänyt kauaa vaipua uneen, vaikka olikin kokopäivän nukkunut. Kenties pehmoinen vuode ja miehen lämpö tuudittivat faunin uneen helpommin kuin lammashaan takana oleva heinäkatos. Tyttö tuhisi hiljaa Karhuntakun kuorsauksen rinnalla, levollinen ilme kasvoillaan.
Vaika mies kääntyikin selälleen ja heilutti pienesti puusänkyä ei Elodie herännyt, eikä myöskään silloin kun iso mies kahmaisi hänet kainaloonsa. Pää painui mukavasti lähemmäs Karhuntakun rintakehää ja jalat hakeutuivat mukavammin lähemmäs toisen jalkoja.

**

Aamun sarastaessa ei fauni ollut liikahtanut mihinkään, tämä oli korkeintaan vain siirtänyt kätensä lepäämään Karhuntakun karvaiselle rintakehälle. Auringon säteet hiipivät lähemmäs vuodetta lopulta kiusaten Elodien silmiä. Tyttö nyrpisti ilmettään päästäen pienen äännähdyksen ja käänsi kasvonsa miestä vasten piiloon, tytön sormenpäätkin värähtivät pienesti toista vasten.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Pe Maalis 21, 2014 8:50

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

#Iiik! Älä sula! O_O *laittaa tuulettimen päälle* Ja aaaw, Elodie ei ole aamuvirkku, söpöö~#

Huomatessaan faunin nukkuvan vierellään, kainalossaan ja melkeinpä sylissään osittain, Karhuntakku aluksi hämmentyi. Sitten rauhoittui. Tilanne ei juurikaan tuntunut vaivaannuttavalta, vaan enemmänkin samanlaiselta kuin velipojan kanssa nukkuessa pentuina. Paitsi että tämä fauni ei ollut mikään ärsyttävä hölösuu jota piti olla kolkuttamassa päähän vähän järkeä silloin tällöin. Pikemminkin siinä kolkuttelussa Elodien kohdalla kävisi varmaankin niin että toinen särkyisi.
Toinen kun vaikutti niin pieneltä ja heiveröiseltä, kuin linnunpoikanen.
Miltä toinen näytti hyvin paljon kun tuolla lailla liikahteli piiloon auringonvalolta.
Mies hymähti, taputtaen toisen ympärille kiedotulla kädellään tyttöä.
"No niin El, eipäs nyrpistellä äitiauringolle."
...Ei, ei hän voi olla niin ilkeä ja pudottaa toista sängystä. Ehkä heittää vedet päälle jos pöydällä olevassa kannussa vielä olisi...
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Pe Maalis 21, 2014 9:21

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

//Aaaaah en kestä en kestä en kestä!!! >W< <333 //

Karhuntakun taputus Elodieta vasten sai tytön raottamaan silmiään, tuttu äänikin toi häntä takaisin todellisuuteen. Fauni nousi kyynärpäänsä varaan ja nojasi toisella kädellään Karhuntakun rintäkehää vasten tuijottaen miestä unisilla silmillään. Siniset silmät avautuivat enemmän Elodien tajutessa maanneensa toisen kainalossa. Pieni puna kohosi tytön poskille ja tämä nousi kiireesti istumaan, vetän kätensä syliinsä. "H-Huomenta." Elodie toivotti aralla tavallaan. Ei faunia haitannut moinen, päin vastoin toisen syli oli tuntunut turvalliselta vaikka tietämättään toisen kainalossa oli ollut. Elodie vain pelkäsi että oli itse kömpinyt miehen kainaloon ja tuo ei pitänyt siitä.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Pe Maalis 21, 2014 9:44

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

#xDD#

Karhuntakku hymisi huvittuneena likan reaktiolle. Ujostuttiko pikku faunia vai? Ei tosin mitään hätää toisella, Karhuntakkua ei nyt oikein kiinnostanut mikään epäilyttävä. Suloinenhan Elodie oli, mutta karhumies ei oikein ollut niitä jotka katselivat joka hameväen perään. Vain niitä jotka olivat mahdollisia kumppaneita, eikä Karhuntakku ollut ketään katsellut sillä silmällä sen jälkeen kun jäi tähän muotoonsa lopullisesti...
No, se siitä. Aika herätä ja nousta.
Mies sitten nousi itsekin istumaan, venytellen ja taputtaen siinä samalla pentua päälaelle kevyesti.
"Jep jep. Nyt hommaappas vaatteesi. Lähdetään heti aamiaisen ja tavaroiden pakkaamisen jälkeen", mies selitti noustessaan sängyltä, haukotellen syvään ja äänekkäästi. Jep, hän jättäisi tämän kaupungin ja painuisi kotiin. Se oli hyvä päätös.
"Haen ruuan... Älä sulje itseäsi taas ulos huoneesta", mies virnuili astellessaan ovelle, avaten sen, sulki ja asteli alas portaita hakeakseen aamiaisen keittiöstä. Varmaan taas puuroa tarjosivat.
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Pe Maalis 21, 2014 11:09

Re: Tell me, who's the loneliest of all? || Janni!

Ai niin tytön vaatteet, Elodie oli täysin unohtanut antaneensa ne pesuun. Fauni hymähti toisen virneelle, samalla kun nousi vuoteelta suoristellen mekon rypistynyttä helmaa. "Älä huoli." Tyttö totesi toisen astuessa jo ovesta ulos. Elodie jäi vielä siistimään vuoteen, vaikkei se hänen tehtävä ollutkaan ja lähti sitten itsekin ulos huoneesta. Elodie jätti oven huomaamattomasti raolleen ettei tekisi sitä virhettä mistä Karhuntaku oli maininnut.

Fauni ei tarkalleen tiennyt mistä löytäisi vaatteensa, kenties hänen täytyi etsiä ensin se palvelustyttö jonka kanssa oli puhunut eilen. Elodie suuntasi portaikkoon, alakerrasta löysi aina majatalon väkeä eniten hääräämästä. Arka fauni kuitenkin uskaltautui vain kurkkimaan kulmantakaa huoneisiin. Ei Elodie halunnut häiritä toisten työtä, hän odottaisi että löytäisi oikean henkilön.
EdellinenSeuraava

Paluu Kaupunki

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö