Faun, Elf and Bear || Vahti


Keskellä aroja kohoaa kaunis, mahtipontinen kaupunki, jota asuttavat nyt haltiat. Kaupunki on kauniimpi, mitä piilossa pidetty. Monikerroksinen ja moderni kaupunki pitää sisällään niin perinteisen kauppatorin, kuin monia pienempiäkin toreja. Kaupungista löytyy myös raskaasti varustettu sotilastupa, jotta kaupungin turvallisuus voidaan taata. Keskellä kumpuilevaa aroa kohoava kaupunki on kuitenkin turvassa yllätyshyökkäyksiltä, sillä lähestyvät viholliset näkee jo kilometrien päähän. Kaupungista löytyy kaikki mitä voisi olettaakaan. Kauppoja, putiikkeja, lekureita, tyrmät, asuntoja, kartanoita. Majataloja ja tallit, joihin sopii myös erikoisempia vieraita. Ihmisiä ei tässä kaupungissa suvaita, elleivät nuo ole ehdottomasti pettureita omilleen tai orjia. Edes puolueettomat ihmiset eivät selviä kaupungissa ilman pidätystä, elleivät taida varjoissa pysymisen saloja. Kaupunkia ympäröi kuitenkin valtava muuri, jonka yli on mahdoton päästä kiipeämälläkään. Kylään pääsee sisään portista, jota vartioidaan vuorokauden ympäri.

Kaupunkiin on muuttanut enimmäkseen haltioiden korkea-arvoisempia ja rikkaampia kansalaisia. Köyhemmät kansalaiset, jotka eivät ole kyenneet uutta asuntoa ostamaan, ovat jääneet haltioiden piilopaikkaan asumaan, kaikessa rauhassa.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Pe Heinä 25, 2014 7:51

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

//No eikai nyt sentään, itkupilli se enemmänki on :D //

Elodie säikähti tuntiessaan Karhuntakun työntävän häntä kauemmaksi, mutta vain sulkiakseen hänet karhun suureen halaukseen. Tyttö niiskutti edelleen, mutta tunsi paniikin rauhoittuvan hiljalleen, nyt kun mies kuiskasi hänelle ettei tuo ollut vihainen. Fauni halasi Karhuntakkua tiukasti takaisin.
Luimussa olleet korvat palasit normaalille tasolleen, kuunnellessaan miehen karkeaa hyräilyä. Se ei kuitenkaan tytöstä kuulostanut ikävältä, Karhuntakku yritti rauhoitella häntä ja kyllä onnistui siinä. Pyyhkien silmiään käsiinsä, mies ehdotti pientä kävely retkeä kaupungille, se parantaisi tytön oloa. "Mhmm..." Elodie myöntyi nyökäten. "V-Vaikka parannit jo oloani hieman." Tyttö sanoi itkun kähentämällä äänellä. Ja sitä paitsi hänen olonsa parantuisi olisivat he missä tahansa, kunhan Karhuntakku olisi hänen kanssaan.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti La Heinä 26, 2014 12:01

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

#SULOINEN itkupilli! TwT#

Karhuntakku hymähti, pyyhkien kyyneleitä tytön kasvoilta kämmenellään ja katsellen tätä hymyillen.
"Hölmö... Sinä se parannat minua koko ajan", mies tokaisi pikku faunille, silittäen tämän päätä nojatessaan omaa otsaansa toiseen. Toinen oli kyllä pieni hassu fauni, joka vain kaipasi suojelua. Mutta vain kun tämä sitä itse pyysi. Karhuntakku ei enää ylittäisi rajoja ja päättäisi tytön puolesta mikä oli tälle parempaa. Oli aika antaa pikkulinnun kasvaa kauniiksi, vahvaksi kotkaksi.

"No, mennäänkö ennen kuin Jäger tulee kyselemään, mikä sinun parahdus oli?" karhumies kuiskasi leikkisästi tytölle, nousten sitten jaloilleen. Riisuen paitansa, missä sitä nyt hemmetin verta oli, mies hylkäsi sen lattialle ja otti nahkalaukkunsa ylleen. Hän aikoisi hieman lelliä nyt tätä pientä, hölmöä ja viatonta otusta oikein kunnolla.
Hän ei halunnut Elodien olevan lainkaan surullinen, vaikka luulisi kun se haltia kuolleena kaiken tekemänsä jälkeen tekisi tytöstä iloisemman...
Mutta sellainen Ellie oli. Aina ajatellen muita.
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti La Heinä 26, 2014 12:32

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

//Nawww :3 //

Elodie niiskaisi vielä pienesti Karhuntakun kutsuttua häntä hölmöksi, mutta tyttö hymyili toisen tokaisuun. Olo alkoi tuntua jo paljon paremmalta.
Fauni punastui hennosti miehen mainitessa Jägerin, joka oli varmasti kuullut tytön parkumisen kaupan puolelle. "M-Mutta emme me voi lähteä kertomatta." Elodie totesi ja ennen kuin mies ehti sanoa tuohon mitään, astui tyttö jo kaupan puolelle, kurkistaen oven karmin takaa. "Um... herra Jäger käymme kävelyllä." Fauni ilmoitti, puikahtaen takaisin takahuoneeseen, saatuaan katseita osakseen kahdelta naishaltialta.

"Voimme lähteä." Elodie ilmoitti, asteltuaan Karhuntakun vierelle, joka oli riisunut jo verisen paitansa.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti La Heinä 26, 2014 3:25

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

Pyöräyttäen silmiään äänettömän huokaisun kera Karhuntakku odotti että tyttö nyt sai sanottua Jägerille että he kaksi olisivat menossa ulos. Niin kuin se paljoa kääpiölle kuului, eihän Elodie tai Karhuntakku edes asunut täällä. Mutta se nyt vain oli Elodien tapa aina huolehti kaikista...
Mies katsahti tyttöön kuitenkin hymyillen, nyökäten tälle ja lähtien astelemaan takaovea kohti.
"Hyvä, mennään ennen kuin hän tulee kyselemään. Utelias kääpiö..." karhumies mutisi ja kevyesti työnsi faunin edellä ulos avonaisesta ulko-ovesta, seuraten itse perässä.

Ulkona oli lämmin, aurinkoinen ilma kuumuuden laskeutuen oitis ylle kun kaksikko asettui varjoisalle kadulle. Ja sieltä sitten torin laidalle, missä oli -kuten aina- kova melske ja kuhina kuin muurahaisten pesässä. Paljon katuviihdyttäjiä, erilaisia kojuja, ihmisiä ostamassa, katselemassa, myymässä...
Karhuntakku ei pitänyt järin paljon suurista kaksijalkaisten laumoista, vaikka mukana oli myös nelijalkaisiakin. Mutta ehkä Elodie piristyisi jos hän viettäisi tämän kanssa aikaa markkinoilla. Mutta...
"Tule, hyppää olkapäilleni", iso mies tokaisi kyykistyessään selin fauniin, kädet valmiina tukemaan ja avustamaan. "Näet paremmin minne meidän pitää mennä, sekä emme joudu erillemme."

#Naaaaw! Nyt vietetään kunnon isä-tytär-aikaa ÒwÓ#
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti La Heinä 26, 2014 6:51

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

//Aaaaaaaah nii sulosta! >U< //

Elodie nyökkäsi pienesti Karhuntakulle astellen tuon työntämänä ensimmäisenä ovesta. Tytön teki mieli sanoa toiselle ettei uteliliaisuus ollut pahasta, mutta päätti olla hiljaa, mies kun oli mutissut siihen tyyliin.
Päivä oli aurinkoinen ja lämmin, kesä tuli kovaa vauhtia. Kaupungin tori oli tuttuakin vilkaampi ja ihmekkös tuo kun näin mainio sää oli. Tyttö itse piti väenpaljoudesta, olo tuntui turvalliselta, vaikka siinä oli vaaransa. Fauni hapuili kädellään Karhuntakun kättä, mutta mies ehti pyytää tyttöä nousemaan tuon harteille. Jos toinen ei olisi selittänyt mitä hyötyä moisesta oli, olisi Elodie kieltäytynyt, ei hän tahtonut toisen uuvuttavan itseään katelemalla häntä. "Hyvä on... mutta sano jos et jaksa." Tyttö totesi ennen kuin asettui varoen Karhuntakun harteille, ollen hieman epävarma mistä oikein pitäisi käsillään kiinni.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti La Heinä 26, 2014 7:52

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

Karhumies nauroi sydämellisesti, ottaen käsillään tukevan otteen tytön reisistä kun toinen asettui hänen olkapäilleen istumaan, miehen nousten varovasti seisomaan koko pituuteensa. Se ei haitannut jos toinen otti kiinni vaikka hänen hiuksistaan. Karhuntakulla oli sen verran paksu hiuspehko että pieni nykäisy ei tuntunut missään.
"Sinä olet kuule kevyt kuin mikäkin. Voisin kantaa sinua näin vaikka koko päivän", Karhuntakku tokaisi hymyillen, katsellen hetken aikaa ja löydettyään kohteensa lähti astelemaan väenpaljouden sekaan, suunnistaen siellä.
"Mitkä ovat näköalat?" karhumies tokaisi huvittuneena olkapäillään olevalle faunille. Hän ei ollutkaan koskaan ennen tehnyt tällaista, antanut jonkun istua hänen olkapäillään.
Tämä oli aika hauskaa.

Heti ensimmäiseksi Karhuntakku asteli suuren lavan eteen muun yleisön sekaan, katsellen lavalla esiintyviä jonglöörejä, tulen nielijöitä ja kissoja läpi renkaan käskevää esiintyjää.
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti La Heinä 26, 2014 8:09

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

Elodie henkäisi pienesti Karhuntakun noustessa ylös ja sirot kädet tarttuivat vaistomaisesti miestä hiuksista. "Ei kai satu?" Tyttö kysyi tajuttuaan mistä oikein piti kiinni ja hölläsi hieman otettaan. Faunin häntäkin tuli avuksi kietoutuen Karhuntakun rintakehän ympärille tai sen verran mitä ylsi.
Mies jaksaisi kyllä kannella Elodieta vaikka koko päivän ja salaa tyttö toivoi sitä, sillä näköala oli mahtava. Aivan kuin hän olisi kasvanut kolminkerroin pienessä hetkessä, hän näki torin laidasta laitaan. Iloinen hymy kaartui Elodien huulille, kaikki kurja tuntui pyyhkiytyvän sillä hetkellä pois. "Mahtava! Tämä on mahtavaa." Fauni vastasi iloisesti nauraen Karhuntakun kysymykseen, joka kulki kohti esitys lavaa, jonka fauni itse jo näki varsin hyvin.

Lavan esiintyjät olivat ihmeellisiä faunin silmissä ja tämä nautti esityksestä yhtälailla kuin muutkin. Elodie kuitenkin pisti silmälle, kuinka muu yleisö kävi tiputtamassa kolikoita hassun näköiseen hattuun lavan reunalla. "Voi ei... unohdin reppuni ja rahat." Tyttö harmitteli.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti La Heinä 26, 2014 11:56

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

#Elodie + Karhuntakku = MegaFAUNBEAR! >xDD Sori, väsy =w=#

Faunin iloisuus ja innokkuus tarttuivat muuten aina niin äreään ja pessimistiseen karhumieheen, ainakin nyt toistaiseksi painaen Karhuntakun negatiiviset ajatukset väkijoukoista taka-alalle. Hän keskittyisi nyt vain Elodien onneen ja vain nauttia yhteisestä ajasta tämän kanssa. Eikö elämä ollut sitä varten? Nauttia siitä mikä teki onnelliseksi, sillä loppujenlopuksi elämä oli kovin arvaamaton: Näistä hetkistä piti vain nauttia kun niitä vielä oli.

Karhuntakku ei muistanut koska viimeksi olisi pysähtynyt katselemaan katuesiintyjien huimia, värikkäitä ja eloisia esityksiä. Ehkä kun hän on ensimmäisiä kertoja ihmisenä kulkemassa kaksijalkaisten joukossa. Vain katsellut, ihmetellyt ja nauttinut. Sitten kaikki oli mennyt mönkään eikä hän ollut enää nauttinut oikein mistään.
Mutta nyt... Ellien kautta karhumies tunsi jotenkuten pääsevänsä takaisin kiinni siitä tuntemuksesta, katsellen miten jonglööri heitti pallojen sekaan muitakin esineitä, kissat hyppelivät taidokkaita hyppyjä renkaiden läpi ja tulennielijä uhmasi vaaraa.
Faunin henkäisy unohtuneiden tavaroiden perään kuitenkin herätti Karhuntakun tuosta ihmetyksestään, vilkaisten tyttöön ja sitten hassuun hattuun mikä täyttyi koko ajan kolikoista.
...
Karhuntakku laski toisen kätensä tytön reisiltä karhumiehen nahkalaukkuun, poimien sen pohjalta rahapussukasta päässeen karkuun hopearahan, ojentaen sen sitten pikku faunille.
"Heitätkö minun puolestani Elodie?" mies tokaisi, vaikka oikeasti hän tarkoitti rahan tytön heitettäväksi. Hän itse ei pahemmin nähnyt vaivaa palkita esiintyjiä kun muut sen tekivät jo hänen puolestaan.
Hopearahaa pitelevä käsi piti rahaa tytön otettavissa kärsivällisenä.
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Su Heinä 27, 2014 12:27

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

//Täydellinen fuusio, vahän niin ku ne muffinitkin :D //

Elodie oli jäänyt hivenen harmistuneen näköisenä katsomaan esitystä, toivoen että esiintyjät näkisivät hänen anteeksi pyytävän ilmeensä. Karhuntakku oli sillä välin kaivellut taskujaan ja ojensikin nyt tytölle hopeakolikon, pyytäen faunia heittämään se puolestaan. Elodien ilme piristyi hivenen, se oli miehen kolikko ei hänen, mutta kenties esiintyjä olivat ymmärtäväisiä?
Tyttö nappasi kolikon käteensä ja oli valmiina heittämään sen, mutta pysähtyi tajutessaan kuinka kaukana hattu oikeastaan oli, tai niin epävarmasta tytöstä tuntui. Aluksi fauni yritti kurkottaa lähemmäs hattua, mutta ei yltänyt. Ennen kuin Elodie ehti pyytää Karhuntakkua astumaan lähemmäs jos pystyi, oli hattu ilmestynyt miltei tytön nokan alle. "Kas näin sievä neiti." Yksi jonglööreistä oli nostanut hatun lähemmäs Elodieta, muttei ollut keskeyttänyt esitystään. Tuo heitteli palloja ja esineitä yhdellä kädellä, saaden aploodit siinä ohella. "K-Kiitos." Ujo fauni kiitti punastellen ja tiputti kolikon nyt hattuun, joka palasi takaisin lavan reunalle.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Su Heinä 27, 2014 2:32

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

#OMG! Karhuntakku/Elodie kakku, pure awsomeness! x3#

Karhuntakku siirtyi seuraamaan esitystä sen jälkeen kun Elodie oli ottanutkin hopeakolikon vastaan. Tulennielijä oli juuri upottamassa roihuaavaa soihtua suuhunsa, vetäen sen sitten sammuneena ulos tippaakaan osoittamassa että olisi mitään kärsinyt ja sitten yhtäkkiä syöksikin tulta sytyttäen soihdun jälleen tuleen! Se oli kyllä hieno, jännitystä omaava esitys.
Sitten se jonglööri poimi hatun, kiertäen sitä muunkin liian kaukana olevien eturivin ihmisten edessä, kunnes päätyikin heidän eteensä tarjoten -tai karhumiehen mielestä ennemminkin tyrkyttäen- hattua Elodielle.
Karhuntakku tuhahti muka paheksuvasti, omaten silti hymyn kasvoillaan kuullessaan faunin pienoisen kiitoksen.
...Hmp. Tuollainen ruipelo, vaikka näköjään taitava käsistään, ei sopisi Elodielle.
Karhuntakku ei soisi kenenkään saavan faunia, ellei tekisi vaikutusta karhumieheen.
Ja se tulisi olemaan vaikeaa...
Ehkä mies oli hieman itsekäskin, mutta hän ei halunnut pikku faunin retkahtavan mihin tahansa elostelijaan joka teki vaikutuksesta tyttöön. Mikä ei sinänsä ollut vaikeaa, vaikutuksen tekeminen Ellieen siis.
Fauni oli niin viaton ja hyväsydäminen...

Vielä jonkin aikaa he siinä katselivat esityksiä, kunnes Karhuntakku lähti suunnistamaan pois päin.
Tällä kertaa kojulle, mikä myi kaikenlaisia herkkuja. Hänen oli nälkä kun ei ollut syönyt mitään tänä aamuna, tai eilisiltana sekä vielä oli tässä tultu katseltua noita esityksiä.
"Sano mitä ikinä haluat", karhumies tokaisi faunille tähän vilkaisten, katsellen sitten itse mitä ottaisi.
Kaikenlaisia herkkuja tässä nyt oli...
Makeaa leipää. Piirakoita. Sokeroituja omenoita. Suolasillejä. Karamellipusseja. Muffinseja... Mitähän sitä ottaisi. Jotain täyttävää...
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Su Heinä 27, 2014 3:02

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

//Kakku, voi ei ihana! :'D //

Pieni vilkaisu tehtiin Karhuntakkuun, joka oli mennyt tuhahtamaan, mutta tyttö ei näyttänyt moittivan toista. Tuo hymyili miehelle, kun näki tuonkin hymyilevän. Kaksikko jäi seuraamaan esitystä vielä hetkeksi, ennen kuin Karhuntakku päätti siirtyä sivummalle, kohti torin kojuja.
Makea tuoksu täytti ilman mitä lähemmäksi he lähintä kojua tulivat ja ihmekkös tuo. Piirakoista aina suolasilleihin asti erilaisia herkkuja. Mies aikoi tarjota Elodielle, johon tyttö oli valmis sanomaan vastaan, mutta tajusi että pystyi maksamaan toiselle takaisin, kun he palaisivat Jägerin kaupalle. "Um... jos tuollainen sokeriomena." Tyttö sanoi osoittaen sokerikimalteisia omenoita, jotka oli seivästetty tikkuihin kuin tikkarit. Kojun myyjä taisi kuulla pikku faunin puheet katsahtaessa kasikon puoleen ja ottaessa jo yhden sokeroidun omenan purkistaan. "Se olisi yksi hopean. Saisiko olla muuta?"
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Su Heinä 27, 2014 11:07

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

#Naaaws~ Tuli mielikuva Karhuntakusta karhuna pitämässä huolta taaperoikäisestä Elodiestä. SO cute! >x3 <3 #

Aaah, sokeriomena, hyvä valinta. Riippuen omenasta sisus olisi joko mukavan pehmeätä ja happamaa tai makeaa, ollen erinomaista makean sokerikuoren kanssa. Toivottavasti fauni ei sitten menisi hänen päälleen mutustamaan, vaikkakin karhumies oli kylläkin saanut paljon pahempaa päälleen...
Nää, hän luotti fauniin. Tämä sai sokeriomppunsa, vaikka karhumies ei ollut sitä alunalkaenkaan kieltämässä toiselta.
Sitten, mitäpä hän ottaisi. No, kunnon nälkähän tässä oli joten lihaa tänne vain.

"Kuusi savusilakkaa tänne", Karhuntakku tokaisi pienen hymyn kera, alkaen jo kaivelemaan laukkunsa kätköissä olevasta rahapussista kolikoita, ojentaen yhden hopeakolikon ja neljä pronssikolikkoa.
Myyjän ojentaessa sokeriomenatikkua Karhuntakku poimi sen ja ojensi likalle olkapäillään, ottaen sitten vastaan tikkuihin upotetut suolasilakat. Samantien karhumies haukkasikin yhdestä palasen tyytyväisenä, huokaisten syvään.
Hänellä olikin nälkä.
Sen jälkeen Karhuntakku päättikin lähteä astelemaan kohti käsinukkeshowta pitävää kojua, minkä edessä penkeillä ja maassa istuikin jo liuta lapsia, jotkut aikuistensa kanssa.
Karhuntakku pysähtyi vähän matkan päässä yleisöstä katsellen mitä siellä esitettiin. Näköjään satu oli taikahirvestä ja omenasta, hirvi ollen noiduttu prinssi ja jonka vain puhdassydäminen tyttö saattoi vapauttaa taiasta.
"Haluatko jäädä katsomaan?" karhumies kysäisi faunilta katsoen ylöspäin tähän.
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ma Heinä 28, 2014 12:08

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

//Hmmmmmm... piirrustusideoitako sitä keksitään? >:3 //

Elodie sai maken omenansa, jonka tyttö otti varovasti vastaan ja jäi ihastelemaan auringossa kimmeltävää sokerikuorta. Se oli niin nätti, oli sääli syödä se. Mies itse otti silakoita ja kuulosti tyytyväiseltä haukatessaan jo yhtä. Fauni puolestaan nuoli sokeria omenan pinnalta, yrittäen säästellä herkkuaan mahdollisimman pitkään.
Karhuntakku päätti jatkaa matkaa toisenlaisen esityksen luo. Se oli pieni koristeltu korkea laatikko, jossa oli ikkuna. Moinen näky kiinnitty Elodien huomion hyvin nopeasti. "Onpa pieni hirvi." Fauni kommentoi kummastellen, ennen kuin mies kysyi haluaisiko hän jäädä katsomaan. "Jos se ei sinua haittaa." Tyttö sanoi pistettyään merkille yleisön olevan suuremmaksi osaksi lapsia, tuskin karski karhumies tahtoisi katsella jotain josta pikkulapset pitivät ja kuuluisiko hänenkään?
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Ti Heinä 29, 2014 12:42

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

#...Maybe? ^3^#

Fauni tytön kommentti hirvikäsinukesta sai Karhuntakun olkapäät hieman tärisemään, kun mies pidätteli nauruaan. Muistaen kun kaiken tämän alussa Elodie oli hänelle todennut olevansa aikuinen. Ja silti toinen käyttäytyi välillä niin lapsenomaisesti että...
Karhuntakku toivoi syvästi ettei tämä puoli tytössä ikinä katoaisi. Että toinen pysyisi aina yhtä viattomana ja lapsekkaan ihmettelevänä ympäröivästä maailmastaan kuin nytkin. Suloinen, viaton pikku Elodie. Joka myöskin halusi katsella ja seurata miten tämä nukketeatteri tulisi päättymään.

"Ei haittaa lainkaan. Itseänikin kiinnostaa tämä tarina, en ole ennen kuullut sitä", Karhuntakku totesi hymyillen, kyykistyen alas että pikku fauni saattoi kavuta alas hänen olkapäiltään. Osa pikkuisesta yleisöstä vilkuili suurta miestä ja pientä faunia uteliaina, mutta kun hirvi puhui tytölle, pyytäen apua eksyttämään metsästäjänä luvaten tytölle palkkionkin.
Karhumies istuutui takariviin, suoraan maahan välittämättä Jägerin puheista millaista laatukangasta housut olikaan. Sekä vetäen Elodien istumaan syliinsä, Karhuntakun seuraten puhtaasti kiinnostuneena tätä pikku näytelmää samalla syöden sillejään.
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Heinä 29, 2014 12:58

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

//Hoidettu jo hehe :D //

Elodie hymyili Karhuntakulle, joka ei näyttänyt välittävän siitä kenelle esitys oli tarkoitettu, mies itsekin oli kiinnostunut yhtälailla kuin tyttö. Fauni laskeutui varovasti sokeriomena tiukasti kädessään alas miehen selästä tuon kyykistyttyä. Karhuntakku istahti ensimmäisenä takariviin maahan ja veti faunin syliinsä. Osa ohikulkijoista vilkaisivat outoa parivaljakkoa oudoksuvilla katsella, jotka eivät olleet sinäänsä uteliaita kuin lasten. Ne olivat hivenen tuomitsevia, vanhempi mies nuoren tytön kanssa. Onneksi Elodie ei pistänyt moista merkille, tyttö tuijotti hymyssä suin nukke-esitystä, samalla ottaen pienen haukun omenastaan.
Fauni seurasi tarinaa kiinnostuneena, mutta ei voinut olla huomaamatta pikkuista haltia poikaa, joka tarjosi palaa äidilleen suklaakuorrutteisesta muffinistaan. Tytön katse laskeutui hetkeksi makeaan omenaansa, joka pian vietiin Karhuntakun nenän alle. "Haluatko maistaa?" Elodie kysyi, matkien näkemäänsä. Tuntui kuin hän olisi unohtanut millaista oli olla isän tai äidin vierellä, kenties noiden pois meno oli pyyhkinyt muistot pois, koska ne olisivat vain satutttaneet.
EdellinenSeuraava

Paluu Kaupunki

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö