Faun, Elf and Bear || Vahti


Keskellä aroja kohoaa kaunis, mahtipontinen kaupunki, jota asuttavat nyt haltiat. Kaupunki on kauniimpi, mitä piilossa pidetty. Monikerroksinen ja moderni kaupunki pitää sisällään niin perinteisen kauppatorin, kuin monia pienempiäkin toreja. Kaupungista löytyy myös raskaasti varustettu sotilastupa, jotta kaupungin turvallisuus voidaan taata. Keskellä kumpuilevaa aroa kohoava kaupunki on kuitenkin turvassa yllätyshyökkäyksiltä, sillä lähestyvät viholliset näkee jo kilometrien päähän. Kaupungista löytyy kaikki mitä voisi olettaakaan. Kauppoja, putiikkeja, lekureita, tyrmät, asuntoja, kartanoita. Majataloja ja tallit, joihin sopii myös erikoisempia vieraita. Ihmisiä ei tässä kaupungissa suvaita, elleivät nuo ole ehdottomasti pettureita omilleen tai orjia. Edes puolueettomat ihmiset eivät selviä kaupungissa ilman pidätystä, elleivät taida varjoissa pysymisen saloja. Kaupunkia ympäröi kuitenkin valtava muuri, jonka yli on mahdoton päästä kiipeämälläkään. Kylään pääsee sisään portista, jota vartioidaan vuorokauden ympäri.

Kaupunkiin on muuttanut enimmäkseen haltioiden korkea-arvoisempia ja rikkaampia kansalaisia. Köyhemmät kansalaiset, jotka eivät ole kyenneet uutta asuntoa ostamaan, ovat jääneet haltioiden piilopaikkaan asumaan, kaikessa rauhassa.

Valvoja: Crimson

Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Ti Heinä 29, 2014 2:03

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

#Mission complete >x3 #

Siinä missä tuomitsevat katseet menivät ohi faunilta, huomasi Karhuntakku ne, melkeinpä tuntien ne ihollaan kun siinä istuskeli yläosattomana pieni fauni tyttö sylissään. Niin kuin hän olisi niin epäilyttävä mies...
Mutta hän tiesi että tällaista se oli aina kaupungeissa missä tyypit juorusivat ja tuomitsevat kaikkea välittämättä siitä mitä kaiken takana oikeasti oli. Että tämä karvainen mies tytön kanssa halusi vain ilahduttaa pentunaan pitämäänsä faunia, ei mitään pahaa tälle. Mutta yritäpä selittää se noille, jotka tuskin kuuntelisivat tai uskoisivat, tehden omat johtopäätöksensä.
Onneksi Karhuntakun nahka oli paksua ja tämä osasi sivuuttaa moiset töllistelyt, keskittyen nauttimaan esityksestä Elodien kanssa.

Sitten sokeroitu omena pomppasi hänen naamansa eteen, karhumiehen katsoen sitä yllättyneenä ja sitten Elodietä joka sitä tarjosi. Heh, se oli kyllä suloinen ele, Karhuntakun nyökäten pienesti ja haukaten pienen palan. Ihanan makeaa, melkein kuin hunaja~
"Haluatko maistaa sillejä?" mies kysyi vuorostaan tarjoten yhtä, ei vielä haukattua suolasilliä tytölle. Ei hän tosin uskonut että Elodie olisi kovin innokas syömään lihaa, mutta kyllä sitä nyt sai vastatarjota toiselle.
Esitys jatkoi itsekseen, tytön auttaen hirveä ja neuvoen metsästäjille väärän suunnan.
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Heinä 29, 2014 3:15

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

Elodie hymyili tyytyväisenä Karhuntakun maistaessa omenaa, joka näytti maistuvan. Mies puolestaan tarjosi omaa herkkuaan sillejä, joita fauni tuijotti hetken aikaa epäröiden. Pikku kala parat, mutta Karhuntakku tarjosi. Tyttö vilkaisi pienesti Karhuntakkua, ennen kuin haukkasi tarjotua pikku kalaa pöyrstöpäästä. Maku oli todella suolainen ja sai tytön naamaan kipristymään mutrulle, mutta mukisematta tämä pureskeli ja nielaisi. "Kiitos." Elodie kiitti lipoen suolaa pois huuliltaan ja hymyillen pienesti miehelle. Ei se niin pahaa ollut, mutta sääliksi kävi.

Fauni kääntyi takaisin seuraamaan esitystä, samalla nuolen sokeria omenan pinnalta, hivenen vauhdikkaammin kuin aiemmin.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Ma Elo 04, 2014 11:50

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

Karhuntakku nauroi hiljaa, ettei olisi esitystä häirinnyt, kun katseli tytön reaktiota suolasillille kun toisen naama käpristyi mausta. Suolaisuus ei tainnut ehkä ihan sopia makeasta tykkäävälle tytölle.
"Voimme kyllä hakea jotakin juotavaa, jos jano tulee", Karhuntakku totesi taputtaessaan pienesti faunin päätä, haukaten yhden silakoista kokonaisena ja tyytyväisenä mutustellen.

Esitys jatkui sitten tasaiseen tahtiinsa kohti loppua, tytön murtaen lopussa taian ja vapauttaen prinssin kirouksesta, valkean hirven muuttuen komeaksi mieheksi jonka kanssa tyttö meni naimisiin. Halliten kuningaskuntaa yhdessä kuninkaansa kanssa viisaasti ja lempeästi.
Karhuntakku venytteli naksuvia niskojaan ja selkäänsä, syöneenä kaikki silakkansa. Kylläpä tässä tulikin jano.
"No, se oli ihan hyvä tarina vai mitä? Haluatko mennä sitten jonnekin juomaan?" mies kysäisi hymyillen tytöltä. Tietenkin Elodielle vain vettä tai maitoa, Karhuntakku ei antaisi pikkuisen mitään alkoholia juoda.
Noin pieni vielä menettäisi tajuntansa yhdestä kulauksesta...
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Elo 05, 2014 12:12

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

"Mhmm..." Elodie nyökkäsi päätään vastaukseksi Karhuntakulle, tuijottaen kuitenkin esitystä, joka pääsi jännään kohtaan. Kuitenkin kaikella oli loppunsa ja fauni antoi muiden mukana pienet aploodit, haukaten sitten palan puoliksi syödystä omenastaan.
Tyttö katsahti Karhuntakkuun tuon muistuttaessa juomista. "Juu." Elodie vastasi nousten tuon sylistä, haukaten toisenkin palan omenastaan. Tyttö oli taitanut jättää sokeriomenansa säästelyn sikseen, se maistui vain niin hyvältä ettei hän malttanut.
Tällä kertaa fauni tarttui miestä kädestä, ei hän tahtonut toisen kanniskelevan häntä kokopäivän ympäriinsä. "Näin jonkun kojun, joka myi juotavaa täällä." Fauni kertoi, osoittaen omenallaan eteen päin ja veti hellästi miestä mukaansa. Ja tyttö taisi olla oikeassa kun vastaan asteli muutama haltia oluttuoppien kanssa. "Haluan tuollaisen... umm siis..." Elodie totesi nähdessään vaahvoavan ja kuplivan juoman, tottakai se herätti tämän mielenkiinnon, mutta tajuttuaan mitä oli mennyt sanomaan ääneen tyttö hieman häpesi. Karhuntakku joutuisi maksamaan jälleen, ei hän tahtonut olla vaativa.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Su Elo 17, 2014 12:04

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

Karhuntakku soi hymyn pikku faunille joka tarttui häntä kädestä, tytön pieni käsi kadoten hetkeksi suuremman kämmenen sisään kun mies puristi sitä hyvin kevyesti. Karhumiestä ei koskaan lakannut hämmästyttämästä Elodien pienuus ja heiveröisyys. Toinen oli kuin pieni untuvainen, jota Karhuntakku piti kämmenellään peläten koko ajan rikkovansa tämän pienelläkin voimalla. Se sai hänet tuntemaan itsensä suureksi ja kömpelöksi, mutta myös suojeluhaluiseksi niin viatonta olentoa kohtaan.
Mutta, Elodien piti saada yrittää itsenäistyä.
Mutta se ei kuitenkaan tarkoittanut etteikö Karhuntakku saanut haluta suojella pikkuista...

"Selvä, näytähän tietä", Karhuntakku naurahti kun tämä pienokainen alkoi vetämään häntä kontiota perässään. Se väkisinkin nauratti ja hymyilytti miestä, joka vilkaisi Elodien osoittamia juomia joita jotkut haltiat vetivät. Miehen hymy hieman pienentyen.
Aah... Toinen puhui oluesta.
"Nooo, Elodie. Juttu on näin että nuo ovat aikuisille tarkoitettuja juomia", Karhuntakku totesi, jatkaen heidän matkaansa kohti kojulle. Varmasti siellä myytiin muutakin kuin mallasjuomaa...
"Mutta ehkä siellä on sinulle vuohenmaitoa. Miltä se kuulostaisi?"
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ma Elo 18, 2014 10:40

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

Elodie pysähtyi ja kääntyi katsomaan Karhuntakkua. Aikuisten juoma? Hän oli aikuinen! Tyttö ei kuitenkaan protestoinut vastaan, eihän moinen ollut kilttiä, mutta ilmeellään fauni yritti kertoa oman mielipiteensä. Mies kuitenkin johdatti heitä jo kojua kohti ja ehdotti jos Elodie ottaisi vaikka vuohenmaitoa. "Jos se ei ole otettu vuohelta väkisin." Fauni ilmoitti, ennen kuin he kojun luona olivat.
Tarjolla oli sitä aikuisten juomaa, kuin maitoakin, sekä marjoista valmistettua mehua, jota eräs isä osti juuri pienelle tyttärelleen. Elodie ei kuitenkaan mennyt tilaamaan mitään, Karhuntakku aikoi maksaa joten tuolla oli valta päättää mitä ostaa.

//No onpa lyhyttä taas, anteeksi :< //
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Su Elo 31, 2014 12:04

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

#pyh pah, ei tuo ole lyhyttä ^^#

Karhuntakku jätti tytön ilmeeseen vastaamatta, pörröttäen tämän hiuksia hymähdyksen kera. Hassu faunilapsi, ei toinen ollut vielä lainkaan aikuinen, vaikka sitä kuinka hänelle yritti toistella. Sillä vaikka karhumies nyt antaisi tytön yrittää elää omillaan, tulisi pikku fauni aina tulemaan hänen pentunsa. Hänen pikku Elodie, viaton ja kitti fauni joka tulisi varmasti elämään vielä onnellisesti.

No, vuohelta tuskin oli pyydetty ihan lupaa sen maidon ottamiseen, mutta tuskin Elodien tarvitsi moista tietää, Karhuntakun jättäen vastaamatta jälleen tytön komminikoimiseen, keskittyen vain syömään loput suolakalansa, heittäen tikut maahan muun toriväen poljettavaksi. Kojun luona ei ollut kauheasti väkeä, ilmeisesti suuren väkijoukon käyneen jo nyt täksi kerraksi juomansa.
Karhuntakku kevyesti työnsi käsillään Elodien selästä siirtymään eteensä, katsellen itsekin juomia mitä siellä nyt näytti tynnyreissä olevan tarjolla. Hän voisi ottaa kyllä sitä "aikuisten juomaa", mutta ehkei pitäisi antaa lapsoselle täällä pahoja vaikutteita.
Joten... Elodie päättäköön.
"Mitä sinun tekisi mieli Ellie? Mehua vai maitoa?" Karhuntakku yritti rohkaista tyttöstä kysymyksellä ja hymyllään.
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Su Elo 31, 2014 12:30

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

//Okei hyvä :D //

Mutustaen omenaansa Elodie odotti kiltisti Karhuntakun vierellä, tuon silmäillessä valikoimaa. Mies työnsi tyttöä hellästi lähemmäs. Faunikin päätti vilkuilla kojun sisältöä, vaikkei pystynyt tynnyreiden nimikylttejä lukemaan.
Karhuntakku kysyi Elodieltä mitä tämän teki mieli juoda ja onneksi mies kertoi vaihtoehdot. Tyttö päästi pohtivan äänen, ennen kuin vastasi; "Mehua."
"Selvä, entäs teille herra?" Kojun myyjä oli ilmestynyt kaksikon luo ja sai Elodien pienesti säpsähtämään tuon tulleen kuin tyhjästä. Tyttö otti askeleen sivummas Karhuntakun viereen ja kietoi kätensä miehen käsivarren ympärille.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Su Elo 31, 2014 7:41

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

Karhuntakku oli myöntymässä pikku faunin hyvälle valinnalle, maito olisi ollut turhan lämmin juoma tällaisenä kauniina päivänä, kun yhtäkkiä kauppias olikin heidän luonaan. Ilmeisesti säikäyttäen Ellien takertumaan karhumiehen käsivarresta, saaden kolossin kevyesti mulkaisemaan varoittavasti tätä kojumyyjää. Mutta ei tuollaisesta pienemmästä hepusta ollut mitään vaaraa faunille, ei jos se oli Karhuntakusta kiinni.
"Mehua myöskin, kiitos", Karhuntakku vastasi asialliseen, kuivaan sävyyn ja sitten vilkaisi Ellieen, antaen pienen silityksen toisen päälaelle. Ei toisen tarvinnut mitään pelätä.

Mehut vastaanotettuaan puusta veistetyissä tuopeissa, ja ne maksettuaan, Karhuntakku saatoi Elodien hieman sivummalle, kojun toiseen päähän. Missä sitten ojensi toisen tuopeista likalle, pitäen hetken aikaa kiinni varmistaakseen ettei tuoppi ollut liian painava toiselle ja että tytöllä oli hyvä ote juomastaan.
"Onko hyvää?" Karhuntakku kysyi otettuaan omastaan siemauksen, todeten sen marjajuomaksi: Mustikkaa, mansikkaa ja hieman vadelmaakin mukana. Oikein hyvää~

#Celebri on muuten aivan ihana ja omalaatuinen hahmo! <3 >x3 #
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Su Elo 31, 2014 8:13

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

Elodie ei päästänyt irti Karhuntakun käsivarresta, hän vain odotteli rauhassa kun mies teki oman tilauksensa. Ei hän kauppiasta pelännyt, tuo oli vain ilmestynyt niin yllättäen ettei fauni voinut mitään vaistoilleen. Juomia odotellessa Elodie nakersi omenaansa, Karhuntakku oli ehtinyt syödä omat herkkunsa, ei hän tahtonut olla hituri.
Mehut saatuaan kaksikko hivuttautui sivummalle, pois muiden asiakkaiden edestä. Elodie otti oman tuoppinsa hieman hankalasti vastaan, koska piteli edelleen sokeriomenan varrasta kädessään, mutta sai kyllä lopulta kunnon otteen. Varoen tyttö siemaisi isosta tuopista ja raikkaan makea maku täytti faunin suun. Marjoja! Elodien oli pakko siemaista lisää. "Mmm, on." Fauni hymäili puhuen hassusti tuopin sisälle. "Sinustakin?"

//Oi kiitos ja toivottavasti saan pidettyy sen sellaisena, ku oon tottunu niin paljon pelaan Elodiella :D //
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Su Elo 31, 2014 10:13

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

#I have fate in you ^^#

Naurahtaen Karhuntakku kyykistyi pikku faunin eteen, siemaillen juomaansa kaikessa rauhassa toisen seurassa.
"Oikein hyvää. Paljon parempaa kuin olut tai maito", karhumies totesi leveästi hymyillen toiselle, pörröttäen vapaalla kädellään tytön hiuksia, sitten kevyesti silittäen toisen sarvia. Kasvaisivatkohan ne vielä toisella. Isommiksi ja vahvemmiksi, joilla toinen voisi puolustaa itseään paremmin? Karhuntakku ainakin toivoi sitä, vaikkakin Ellie ei halunnutkaan satuttaa ketään...

"...Taitaa olla minun aikani palata takaisin metsälle", Karhuntakku totesi tuoppiinsa siitä juodessaan, katsoe alaspäin, pois Elodiestä. Hän oli saanut sovittua faunitytön kanssa, heidän välinsä olivat jälleen hyvät. Eikä se haltiapaskiainen ollut enää uhka Ellielle. Ja Elodien oli aika itsenäistyä. Ei Karhuntakulla ollut nyt enää syytä jäädä kaupunkiin, tällä kertaa.
"...Minä toimitan ehkä muutaman kuukauden päästä turkkistoimituksen, ehkä... Ehkä silloin voimme taas nähdä." Hän ainakin haluaisi nähdä Elodie. Nähdä että tämä oli kunnossa ja pärjäsi. Tosin... Jos karhumies näkisi selkeästi ettei toinen pärjäisi, hän ei jättäisi Ellietä enää kaupunkiin omilleen. Hän halusi antaa faunille tilaa, mutta tietentahtoen hän ei jättäisi tätä kuolemaan.
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Su Elo 31, 2014 10:23

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

Tyytyväinen hymähdys kuului tuopin takaa ja Elodie otti kunnon kulauksen. Karhuntakun isokäsi löysi jälleen tiensä faunin hiusten lomaan pörröttäen niitä. Tyttö oli tottunut jo miehen tapaan osoittaa tyytyväisyyttään.
Meuhua purskahti takaisin tuoppiin ja yllättynyt katse kääntyi Karhuntakkuun. Mies aikoisi jo lähteä. "N-Nyt jo?!" Elodie parahti yskänsä välistä. "Mutta si...sinä tulit vasta eilen." Tyttö marisi. Miltei tyhjä tuoppi laskeutui alas tytön suun tieltä, tämän katsoessa Karhuntakkua surullisesti.
Fauni oli tyystin unohtanut kaiken tämän hauskan pidon keskellä, mitä näiden parin päivän aikana oli tapahtunut. Karhuntakkua ja häntä saatettiin vielä etsiä. Olisi vain hyvä että mies pysyisi poissa kaupungista jonkin aikaa. "Miten niin ehkä?" Elodie näytti miltei siltä, että itkisi kohta.

//Thanks! ^^ //
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Su Syys 14, 2014 5:17

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

Ei Karhuntakun ollut tarkoitus itkettää pientä faunilastaan, ei ikinä, ei enää koskaan. Mutta silti hänen esille ottamansa, väistämätön, lähtö toistaiseksi tästä kaupungista sai kyyneleet kohoamaan toisen silmille. Kyllä mies ymmärsi toisen tuntemukset: Ei hänkään haluaisi lähteä, ei ilman Elodietä. Mutta asiat nyt olivat näin...
Pienesti hymyillen karhumies laski tuoppinsa maahan, ojentaen sitten kätensä kohti faunityttöä vetääkseen toisen halaukseen, lohduttaakseen toista edes hieman. Toinen oli niin lempeä ja viaton että karhumiestä kyllä väkisinkin epäilytti jättää toista tänne kaupunkiin kaiken tämän saastan keskelle. Mutta toisen piti itsenäistyä, tämä oli pakko tehdä.
"Kyllä minä tulen sinua katsomaan Elodie. Mutta en aio häiritä sinun uutta elämääsi omaa itsekkyyttäni. Sekä minun kannattaisi ehkä muutenkin olla toistaiseksi poissa täältä", karhumies puhui totuudenmukaisesti, katsellen hymystään huolimatta silmillään apeasti kaikkea paitsi faunia. "Kun seuraavan kerran tulen kaupunkiin, lupaan tulla katsomaan sinua. Jos sitä vain haluat?"
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Su Syys 14, 2014 5:39

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

Ei Elodieta olisi tarvinnut edes vetää halaukseen, kun tämä kietoi jo kätensä Karhuntakun ympärille, sen verran mitä pystyi. Tuoppikin tippui tytön kädestä siinä ohella, kalahtaen maahan osuessaan. Elodie halasi miestä tiukasti, hieroen kasvojaan toista vasten, niiskahtaen hiljaa.
Fauni kuunteli Karhuntakun sanoja. Tuo kertoi ettei tahtonut häiritä hänen uutta elämää, hänen olisi aika itsenäistyä kunnolla. Kyllä Elodie ymmärsi ja hän tahtoikin näyttää toiselle että pärjäsi omillaan. Se kuitenkin oli surullista.

"Tietenkin tahdon että tulet katsomaan minua." Faunu parahti Karhuntakun sanoille, samalla kun irtautui pienesti toisesta nähdäkseen tämän kasvot. "Lupaa että tulet katsomaan minua." Elodie pyysi tai saattoihan tuo olla käskykin.

//I'm so sorry, it's so short... //
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 923

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Ma Syys 15, 2014 5:33

Re: Faun, Elf and Bear || Vahti

#Pyh pah! Minun tässä pitäisi hävetä kun olen ollut poissa ÒÓ#

Karhuntakku piteli halauksessaan lähes itkevää pientä fauniolentoa, välittämättä ympäröivistä äänistä, olennoista ja mitä nämä tekivät. Pelkästään keskittyneenä, kuten yleensäkin, tähän faunilapseen josta oli tullut nopeasti hänen koko maailmansa. Se ainoa asia mikä sai hänet ajattelemaan joka päivä, että hänen elämällään oli vihdoin jokin tarkoitus. Eikä vain yrittää pysyä hengissä ja järjissään päivästä toiseen tässä kirotussa ihmismuodossaan.
Vaikkakin näytti siltä, että ehkä hän ei tarvinnut alkuperäistä karhunturkkiaan muuttuakseen takaisin karhuksi... Hänen pitäisi myöhemmin yrittää kokeilla muuttua jälleen, jos se aikaisempi muutos oli laukaissut hänessä jotakin...
Tai ehkä Ellie oli muuttanut metsän petomiehessä jotakin, mikä aiheutti mahdollisuuden muuntautumiseen.
Elodie. Karhuntakun oma pelastaja.

Karhuntakku vilkaisi pienesti hymyillen fauniin joka tuntui jopa käskevän häntä tulemaan katsomaan häntä. Se oli sinänsä huvittavaa: Pieni fauni komensi suurta karhumiestä.
Mutta se ei tuntunut yhtään loukkaavalta tai nololta miehen ylpeydelle, ei ollenkaan.
Antaen suukon tytön otsalle, ja sitten vetäen faunilapsen jälleen halaukseen Karhuntakku vastasi: "Mitä ikinä pyydätkään, Elodie rakas. Minä teen mitä ikinä haluat..."
Eikä se ollut vain puhetta. Aivan kuten tarinassakin, oli lammas saanut metsän pedon eteensä polvilleen.
"...Noh, janottaako sinua vielä? Voit saada minun juomastani loput", karhumies kysyi. Toinenhan oli kaatanut omansa, tai pikemminkin pudottanut maahan. Eikä Karhuntakku ollut siitä vihainen, lainkaan.
"Sen jälkeen meidän täytyy kai palata kauppaan, ellet sitten halua vielä käydä jossakin?"
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Karhuntakku, karhun olemuksensa menettänyt katkera mies joka asustelee yksin metsässä.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.
Pentu, manticoren vaelteleva pentukainen.
EdellinenSeuraava

Paluu Kaupunki

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö