Hide-Out || Sands

Keskellä aroja kohoaa kaunis, mahtipontinen kaupunki, jota asuttavat nyt haltiat. Kaupunki on kauniimpi, mitä piilossa pidetty. Monikerroksinen ja moderni kaupunki pitää sisällään niin perinteisen kauppatorin, kuin monia pienempiäkin toreja. Kaupungista löytyy myös raskaasti varustettu sotilastupa, jotta kaupungin turvallisuus voidaan taata. Keskellä kumpuilevaa aroa kohoava kaupunki on kuitenkin turvassa yllätyshyökkäyksiltä, sillä lähestyvät viholliset näkee jo kilometrien päähän. Kaupungista löytyy kaikki mitä voisi olettaakaan. Kauppoja, putiikkeja, lekureita, tyrmät, asuntoja, kartanoita. Majataloja ja tallit, joihin sopii myös erikoisempia vieraita. Ihmisiä ei tässä kaupungissa suvaita, elleivät nuo ole ehdottomasti pettureita omilleen tai orjia. Edes puolueettomat ihmiset eivät selviä kaupungissa ilman pidätystä, elleivät taida varjoissa pysymisen saloja. Kaupunkia ympäröi kuitenkin valtava muuri, jonka yli on mahdoton päästä kiipeämälläkään. Kylään pääsee sisään portista, jota vartioidaan vuorokauden ympäri.

Kaupunkiin on muuttanut enimmäkseen haltioiden korkea-arvoisempia ja rikkaampia kansalaisia. Köyhemmät kansalaiset, jotka eivät ole kyenneet uutta asuntoa ostamaan, ovat jääneet haltioiden piilopaikkaan asumaan, kaikessa rauhassa.

Valvoja: Crimson

Hide-Out || Sands

ViestiKirjoittaja Janni » 11 Marras 2014, 14:54

Kfir

Siitä oli miltei täysi kuunkierto, kun kissa ja lisko olivat tavanneet toisensa ja tapelleet saaliista. Ensilumi oli peittänyt maan muuta päivä sitten ja lisää lunta satoi edelleen. Kaksikon kantama arvokas saalis, alkoi painaa molempien harteita, ehkä enemmän Sphinxin kuin ison lohikäärmeen. Mutta aika oli kuitenki suunnata piillottamaan aarteet turvalliseen paikkaan, joka Kfirin mielestä oli hänen oma piilonsa haltiakaupungin hämärimmässä kolkassa.
He olivat tähän mennessä hyökänneet neljään kylään. Saalista oli tosiaan kertynyt, mutta huhut vaarallisesta lohikäärmeestä olivat kantaneet pitkälle. Moni kylä oli yrittänyt vahvistaa puolustusvoimiaan, jotka olivat tosin vain hidastaneet kaksikon kulkua.

Lumi narskui tassujen alla Kfirin kulkiessa tapansa mukaisesri Baldramallachin edellä. Ja kuten yleensä he käyttivät yön tuomaa pimeyttä suojanaan. Talven tulo oli tuonut hivenen vaikeuksia kulkemisen suhteen. Lumeen kun jäi selvät jalanjäljet ja ison liskon jäljet olivat todella näkyvät. Sphinx olikin siis sopinut ison ystävänsä kanssa, että he kulkisivat jalan ainoastaan kun satoi lunta, tällöin jäljet peittyisivät olemattomiin. Lisko saisi käyttää siipiään ja kantaa Kfirin, kun lumisadetta ei ollut piilottamassa heidän reittiään. Ei kissa epäillyt että heitä seurattiin, mutta huhujen takia jos joku näkisi liskon jäljet, olisi kaksikon hankala yllättää yhtäkään kylää.
"Kuule Bal." Kfir totesi vilkaisten olkansa yli liskoa. "En usko että haltiakaupungin vartijat tulevat pitämään siitä että kaupunkiin tallustaa lohikäärme, vaikka taruolennot ovatkin tervetulleita haltioiden seuraan." Kissa selitti. "Mutta en kykene kantamaan tätä kaikkea yksinäni piilopaikkaani. Jos viitsisit siis käyttää siipiäsi, niin pääsisimme muurin yli. Tiedän yhden kolkan kaupungin reunalla, joka on hiljainen."

//Sandsu pantsu tänne näin! //
Janni
 

Re: Hide-Out || Sands

ViestiKirjoittaja Sands » 11 Marras 2014, 18:10

Talvi toi mukanaan kylmyyden ja lumen, jota satoi maata peittämään tälläkin hetkellä pimeyden vallitessa. Maassa ei kuitenkaan ollut vielä kovin paksua kerrosta, lunta sataessa ensimmäistä kertaa vasta jokunen päivä sitten ja nytkin sade oli hennompaa, eikä mikään suuri lumipyry. Lehtipuut olivat tiputtaneet lehtensä jo aikoja sitten talveen varautuakseen, mutta paljailla aroilla ei montaa puuta nähtykään. Tasainen maasto oli valkoisen lumipeiton vallassa, valkean välkehtivä meri pelkkää kylmyyttä kuunvalon alla. Vaikka päivät lyhenivät ja yöt pitenivät, tuntuivat ne synkimmätkin talviyöt oikeastaan valoisimmilta kiitos sen lumen, joka heijasti pienenkin valon ympärilleen. Toista se oli syksyn pimeydessä ja mustuudessa...

Baldramallach tuhahti lumella astellessaan, inhoten kylmyyttä varpaidenväleissään. Lumi rutisi ja painui kasaan tuon valtavan ruhon alla, jättäen kovin selvät jäljet peräänsä – ainakin hetkeksi, ennen kuin satava lumi aloitti jälkien peittämisen. Lohikäärme olisi jopa mieluummin lentänyt kuin kävellyt inhottavalla alustalla, mutta no... Olihan hänellä tällä hetkellä matkakumppani, eikä hän kyllä ratsuksi halunnut alkaa! Pari kertaa liskon oli kuitenkin täytynyt jo kantaa mokomaa karvakasaa kynsissään arojen poikki liitäen, sillä Kfirin mielestä he eivät mitenkään voineet kävellä lumella, jos uusi kerros ei pian niitä peittänyt. Balia tietenkin ärsytti moinen, eikä tuo olisi kyllä itse moista edes huomannut tai ymmärtänyt... Mutta ikävä kyllä se kuulosti siltikin järkevältä, eikä hän voinut väittää vastaan. Kissan komentelujen kuunteleminen oli suorastaan nöyryyttävää ja tällä hetkellä käveleminen oli kovin ärsyttävää – mutta aivan periaatteen vuoksi käärme piti suunsa supussa ja käveli uhmakkaasti omin jaloin, pakottaen Kfirin tekemään samoin.

Aarteita kaksikko oli saanut kerättyä mukaansa jo jokusen kylän verran. Bal ei ollut aivan varma, eihän häntä kovasti kiinnostanut eikä hän ollut laskenut. Metalli kuitenkin kilisi niissä säkeissä, joita tuo kantoi selässään, liian painavia pienemmälle pedolle. Matelijan liikkeet olivat alkaneet kangistua kylmyydessä, eikä lohikäärme voinut kuin toivoa, että pian tuo saisi lämmitellä jossakin – ja saada sitä ruokaa, mitä kissa oli luvannut vastapalkkioksi. Käärme oli pysynyt kovin hiljaisena ja tarkkaillut ympäristöä, mutta kun Kfir puhui ensimmäistä kertaa ja rikkoi lumisen maiseman hiljaisuuden, kääntyivät punaiset silmät tuijottamaan toista.

Baldramallach kävi hieman siristämään silmiään kuunnellessaan kissaa. Matka ilmeisesti oli nyt menemässä toisen piilopaikkaan haltioiden kaupungissa, jossa lisko ei ennen ollutkaan käynyt. Ihmisten omistamiahan kaikki hänen vierailemat kylänsä olivat olleet, joten tämä oli uutta... Eikä hän oikein tiennyt, mitä odottaa. Lohikäärmeenä tuo ei ollut minnekään ennen rynnännyt, ellei säikyttely ja tuhoaminen ollut mielessä, mutta nyt niin ilmeisesti piti tehdä. Se suorastaan kuulosti hullulta, eikä käärme halunnut luottaa vartijoihin.
"Miksssssii... Varrrtijjat päässstäisssivvät minnuut ssssittennn lenntämäään," Bal sihisi kissaa tuijottaessaan, eikä oikein ymmärtänyt toisen ideaa. Ehkäpä hän aliarvioi kaupungin turvallisuuden, mutta jos vartijat eivät lohikäärmettä halunneet porteista sisään päästää, niin mikseivät nuo sitten mokomaa ampuisi alas taivaalta nuolten avulla?



((Niistä pantsuista ei puhuta.))
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Re: Hide-Out || Sands

ViestiKirjoittaja Janni » 11 Marras 2014, 18:55

Kfirin tuhahdus muodostui höyrynä kylmään ilmaan, tämän kuultua Baldramallachin kysymyksen. "Eivät he päästäisi sinua lentämäänkään muurin toiselle puolelle. Mutta tässä on vaihtoehdot vähissä. Jos pääsemme muurin yli oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kukaan ei ehkä näkisi sinua." Kissa selitti, silmäillen horisontissa himmeää valopilkkua. Kaupungin kadut valaistiin öisin aina monin soihduin, joiden valo heijastui pilviselle taivaalle, antaen heille hyvän merkin minne suunnata.

"Toki voit asettua myös kaupungin ulkopuolelle odottamaan, että käyn viemässä aarteet pienissä erissä piilopaikkaani. Se tosin vie aikaa." Kfir selitti toisen vaihtoehdon, joka hänen mielestään ei ollut mikään mieluisin. Kaiken sen tavaran kantaminen erä erältä saattaisi viedä aamunkoittoon asti ja Sphinx kyllä tiesi mitä mieltä Bal oli tästä kylmästä säästä.
Paikallaan odottaminen oli paljon kylmempää kuin jatkuva liikkuminen. Noh, hän oli kertonut toiselle vaihtoehdot, joten kenties tuo kertoi mieluusti oman mielipiteensä.

//Hehee~ //
Janni
 

Re: Hide-Out || Sands

ViestiKirjoittaja Sands » 11 Marras 2014, 21:22

Baldramallach kurtisti kulmiaan niin paljon kuin tuon ilmeettömän liskonkasvot antoivat, eikä käärme kyllä tyytyväiseltä näyttänyt – mutta sitten taas, milloin lohikäärme siltä muka näytti? Kuten tuo oli arvellutkin, eivät vartijat ilahtuisi moisesta muurienylityksestä. Se luultavasti nähtäisiin hyökkäyksenä aivan kuten aikaisemmissakin kylissä... Eikä Bal tiennyt, kuinka hyvin tämä haltioiden kaupunki oli varustautunut lohikäärmeiden hyökkäystä vastaan. Pienet ihmiskylätkin olivat paljon vaarallisempia, kun sana lentävän liskon hyökkäyksestä levisi ja ihmiset valmistautuivat. Baldramallach ei ollut valmis heittämään henkeään vain yrittääkseen lentää muurien yli ja toivoa, ettei kukaan nähnyt. Ei hän niin itsetuhoinen ollut.

Lohikäärme pudistikin päätään, kertoen olevansa tyytymätön niin heikkoon ideaan. Kaupunki näytti olevan niin hyvin valaistukin, ettei tumma lisko voinut käyttää pimeyttä avukseen livahtaessaan sisään. Ja hänhän ei todellakaan aikonut nököttää kylmässä odottamassa, kunnes kissa oli saanut aarteet kannettua muurien toiselle puolelle! Nytkin Bal oli se, joka isomman osan kantoi. Pienempi ja heikompi peto ei niin raskasta lastia jaksanut kantaa. Siihen menisi ikuisuus ja monen monta kertaa. Sitä hän ei halunnut!
"Entä jossss... Enn ole lohikäärrrrme," lisko murahti kysyvästi, liikutellen testaavasti säkkejä selässään, kokeillen niiden painoa. Ehkäpä... Hän voisi kantaa ne, vaikkei ollut niin suuri...
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Re: Hide-Out || Sands

ViestiKirjoittaja Janni » 11 Marras 2014, 23:02

Kfir ei kuullut odottaamaansa sihisevää kommentointia, joten vilkaisi olkansa yli Baldramallachiin. Tuon ilme kertoi mitä mieltä lisko oli, ei sinäänsä yllättävää. Kissa ei kuitenkaan sanonut tuohon mitään, tuo saisi valita kuinka tämä hoidettaisiin.
Se mitä sphinx odotti ei kuitenkaan tullut, sen sijaan Bal sihisi oudon tokaisun. Kfirin täytyi aivan pysähtyä ja kääntyä katsomaan toista. Kissan ilme oli sanoin kuvailematon.
"Anteeksi mitä? Et olisi lohikäärme?" Kfir kysyi kuin varmistaen että oli kuullut varmasti oikein, vaikka oli kyllä jo oppinut ymmärtämään toisen sihinää varsin hyvin.

"Kuinka ihmeessa ET voisi olla lohikäärme?" Sphinx kysyi painottaen tarkkaa sanaa. Bal oli hänen mielestään keskiverto älyllisesti, mutta ei hän moista tyhmyyttä olisi osannut odottaa kuulevan tuon suusta.
Janni
 

Re: Hide-Out || Sands

ViestiKirjoittaja Sands » 12 Marras 2014, 21:57

Baldramallach pysähtyi myöskin kissan tehdessä samoin, ettei tuo vahingossakaan jyrännyt pienempää otusta massiivisen painonsa alleen. Kovin yksinkertainen nyökkäys annettiin toiselle, aivan kuin Kfir olisi vain yrittänyt tarkistaa, kuuliko oikein ensimmäisellä kerralla. Ilmeisesti lohikäärmeelle tämä asia ei ollut niin erikoinen, että joku sitä epäilisi ja ihmettelisi, eikä tuo osannut edes ajatella siinä olevan jotain vikaa. Hieman lisko kuitenkin kallisti päätään ja mutristi kissan kysyessä, kuinka lohikäärme muka ei voisi olla lohikäärme. Toisen äänensävystä ei erityisesti välitetty. Bal kävi tuhahtaen tipauttamaan aarresäkit selästään yhdellä liikahduksella, saaden lunta pöllähtämään ympäriinsä raskaiden säkkien osuessa maahan.

Käärme keskittyi ja hiljeni, tuijottaen eteensä ja antaen kynsiensä uppoutua lumeen. Lumihiutaleet leijailivat ja laskeutuivat tuon selälle ja kuonolle, sulaen hetken päästä. Hetken aikaa jo näytti siltä, ettei mitään ollut tapahtumassa... Mutta sitten Baldramallach kävi puremaan hampaansa yhteen ja murahtamaan epämukavuuttaan. Liskon luut natisivat ja paukkuivat niiden alkaessa vaihtaa paikkaansa ja lyhentyä. Sattuihan se, mutta lohikäärme piti mölyt mahassaan ja yritti kestää kivun, mitä sillä hetkellä tunsi. Tuon pitkä kuono kävi lyhenemään ja sarvet vetäytymään takaisin piiloon, siipienkin käydessä lopulta surkastumaan kokonaan hännän kera. Suomut vaihtuivat pehmeään ihoon, joka pian tuli vaatteiden peittämäksi. Lohikäärmeen muoto kävi muuttumaan kaksijalkaiseksi, selvästikin enemmän ihmisenkaltaiseksi ja paljon pienemmäksi – tosin ihmiseksi se jäljelle jäänyt mies kontallaan nyrkit lumeen uppoutuneena oli kovin suurikokoinen.

Bal tärisi, raajansa tuntuen vielä epävarmoilta ja kipu säteili luista. Tuon hartiat ja selkä kohoilivat raskaan hengityksen tahdissa, jokaisen puuskahduksen saaden aikaan suuren huurupilven kylmässä ilmassa. Lumi tuntui jäätävältä paljaita sormia vasten, kylmyyden puskiessa läpi housujenkin kankaan. Lopulta Baldramallach uskaltautui nousemaan polvilleen, vetäisten tumman kaapunsa hupun sotkuisen hiuspehkonsa peitoksi. Yksi käsistä kävi uppoutumaan toisen kerran lumeen jättikokoisen miehen käydessä työntämään itsensä kahdelle jalalle seisomaan. Tasapaino oli vielä hieman hukassa liskon ollessa pysynyt lohikäärmemuodossaan niin pitkän aikaa, mutta hiljalleen Bal muistutti taas sitä järkkymätöntä järkälettä, mikä olikin.
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Re: Hide-Out || Sands

ViestiKirjoittaja Janni » 12 Marras 2014, 23:39

Kfir jäi odottavasti tuijottamaan Baldramallachin selitystä. Lisko laski aarresäkit niskaltaan maahan, joka sai kissan kulmat kurtistumaan kysyvästi. Mitä toinen oikein aikoi? Jokseenkin tuo näytti keskittyneeltä, eikä sphinx kehdannut vielä avata suutaan uudemman kerran toistamaan kysymystään.
Pienen hetken Kfir joutui odottamaan, ennen kuin jokin ison pedon ulkonäössä alkoi pistää silmään. Pienenikö toisen kuono ja mikä tuo paukkova, jokseenkin epämiellyttävä ääni oli? Kfirin ilme muuttui sitä mukaa yllättyneeksi mitä piennemmäksi Bal kävi.

Sphinxin edessä lumen keskellä oli mies nelinkontin. Kfir ei saanut sanaa suustaan. Bal nousi hatarasti ylös muodonmuutoksensa päätteeksi, vetäen hupun hiustensa suojaksi. "Bal... Mi..?" Sphinx yritti muodostaan jonkinlaista kysymystä, mutta tämä näytti napsahtavan äkisti todellisuuteen. "Miksi et voinut kertoa tälläisestä kyvystä aiemmin?!" Kissa sähähti, tassutellen lähemmäs toista. "Kuvittele millainen yllätys muodonmuutoksesi voisi olla keskellä kylää." Sphinx selosti kiertäen nyt ympyrää toisen ympärillä, silmäillen läpi jokaisen yksityiskohdan Balin uudesta ulkonäöstä.
Janni
 

Re: Hide-Out || Sands

ViestiKirjoittaja Sands » 13 Marras 2014, 18:55

Baldramallach kävi puistelemaan satanutta lunta hartioiltaan kovin välinpitämättömästi, eikä paljoa kissaa tai tuon ihmetystä noteerannut. Heti ensimmäiseksi tuo huomasi vaatteiden tuovan hieman enemmän lämpöä tässä ilmassa, kuin käärmeen suomut, vaikka hieman turhan ohutta kangas oli talviseen säähän. Saappaat olivat kovin epämukavat kuten aina, tuon jalat aivan liian suuret nahkaisiin kenkiin, pitkien varpaiden joutuessa kovin epämukavaan puristukseen ja taittuessaan kovin epäinhimillisiin asentoihin. Sille mies ei nyt tähän hätään voinut mitään, eikä juurikaan näyttänyt merkkejä tyytymättömyydestään – ainahan Balin kasvot näyttivät tympääntyneiltä ja ärtyneiltä, oli tuo sitten ihmismies tai lohikäärme.

Punertavanruskeat silmät katsoivat laiskasti Kfirin suuntaan kissan lopulta suhisten äkkipikaisena ärtymystään, ihmetellen, miksei tuo mokoma ollut tästä ennen kertonut. Se kun olisi voinut olla hyödyllistä, muodonmuutoksen todellinen yllätys ihmisille kylissä. Kaapinkokoinen mies vain kurtisti kulmiaan ja tuijotti kissaa räpyttämättä.
"Ssinun ei tarvitsse tietää," tuo suhahti, äänen ollessa paljon ihmismäisempi sen eläimellisen korinan sijaan ja ääntämisenkin ollessa helpompi ihmismäisellä kielellä. Kyllähän Baldramallach yhä tuntui sihisevän puhuessaan, mutta enää se ei ollut yhtä selvää.

"Eikä kenenkään muunkaan. Sse on... Turvallissta. Etssikööt muut lohikäärmettä tai ihmisstä, ei kosskaan lohikäärmettä joka ossaa muuttua ihmissekssi – tai toissinpäin," suuri mies murahti aatteensa, pään hitaasti kiertyen Kfiriä seuraamaan kissan kiertäessä ihmismuotoista liskoa.
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Re: Hide-Out || Sands

ViestiKirjoittaja Janni » 13 Marras 2014, 21:57

Kfir pyöräytti silmiään Baldramallachin vastaukselle. No miksi toinen oli nyt päättänyt näyttää kykynsä, jos hänen ei tarvinnut tietää? No toisaalta tämä kyllä helpotti kaupungin sisään pääsyä suunnattomasti.
"En minä tarkoittanut, että sinun keskellä kylää tarvitsisi muuttua." Kissa totesi liskon kertoessa syynsä. Sphinx pysähtyi toisen eteen ja käänsi katseensa säkkeihin jotka toinen oli laskenut selästään hetki sitten. "Toivottavasti jaksat kantaa nuo kaksijalkaisena." Kfir totesi. "Vai näytitkö tämän taikatempun vain huvin vuoksi ja aiot muuttua takaisin liskoksi?"

Ihan miten Bal päätti Kfir kääntyi kannoillaan jatkaakseen matkaa kohti kaupunkia. Matkaa ei olisi enää pitkästi. Olikohan sana kiirinyt kyliä tuhoavasta lohikäärmeestä haltioiden korviin. Tosin heillä ei ollut hätää, huhujen seassa ei oltu puhuttu sphinxistä ja jos Bal ihmismuodossa pysyisi, ei kukaan epäilisi. Tosin heidät pysäytettäisiin varmasti porteilla, heillä oli selvästi paljon kantamuksia, sekä kaupungin vartioilla saattoi olla edelleen pientä puraa Kfiriä vastaan. Kissa kyllä osasi puhua itsensä pois ongelmista ja yleensä useampi kolikko piti vartijoiden suut supussa. Hän kun ei rahasta niinkään välittänyt ja sitä oli tullut napattua mukaan juuri sellaisia tilanteita varten.
Janni
 

Re: Hide-Out || Sands

ViestiKirjoittaja Sands » 14 Marras 2014, 13:47

Baldramallach vain murahti vastaukseksi kissan puhuessa, eikä oikein vaikuttanut sen puheliaammalta henkilöltä näin ihmismäisemmässä muodossakaan. Silmätkin tuijottivat aivan yhtä pisteliäästi hupun varjon alta Kfiriä tuon pysähtyessä miehen eteen, eikä räpyttelyyn näytetty tuhlaavan paljoa aikaa. Hitaasti käärmeen katse siirtyi aarresäkkeihin kissan sanojen myötä, jääden katselemaan niitä hetkeksi. Suurelle ja vahvalle lohikäärmeelle niiden paino ei ollut mitään, mutta nyt hän oli pienempi... Ja ikävä kyllä heikompi. Metalliesineillä oli tapana painaa turhankin paljon kokoonsa nähden, joten säkit eivät olleet erityisen kevyitä. Vastausta toisen kysymykseen hänellä ei siis ollut – vielä, ainakaan.

Bal murahti ja kurtisti kulmiaan hieman toisen epäillessä, josko muodonmuutostemppu tehtiin vain huvin vuoksi. Lisko taisi kyllä olla sen verran huumorintajuton, että harva asia tehtäisiin vain huvin vuoksi. Muutenkin, muuttuminen oli sen verran kivulias prosessi, ettei lohikäärme halunnut sitä heti toistaa. Ei, totta kai hän oli tehnyt sen tarkoituksella. Itse Kfir oli väittänyt, ettei lohikäärme pääsisi kaupungin porteista sisään – ja muurien yli hän ei lentäisi. Baldramallach astelikin lähemmäs säkkejä kokeillakseen niiden painoa, nostellen niitä vahvojen käsiensä avulla.

Eivät ne todellakaan olleet kovin kevyitä heikommalle miehelle, mutta hetken kokeilun jälkeen ihmismuotoinen lisko nosti yhden säkeistä kunnolla ilmaan, heittäen sen olkansa yli. Toinenkin käytiin nappaamaan ja edellisen säkin kohtalo toistui. Balin ilme ei juurikaan näyttänyt muuttuvan, eivätkä säkitkään näyttäneet aluksi liian painavilta... Mutta painoa kertyi ja se kyllä alkoi tuntua niinkin suuressa ja voimakkaassa ruumiissa. Yhä moista peiteltiin, mutta pientä tärinää oli nähtävissä lihasten joutuessa koetukselle.
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Re: Hide-Out || Sands

ViestiKirjoittaja Janni » 16 Marras 2014, 23:04

Ihmishahmossaan siis Baldramallach päätti säkit kantaa ja näytti tuo saavan ne niskalleen. Matka siis voisi jatkua aina kaupungin porteille saakka.
Hiljaisuuden aikana, Kfir huomasi pohtivansa Balin kykyjä, jotka olisi mahtavaa itsekin osata. Kaksijalkaisena kähveltäminen olisi niin helpoa. Hänen kannattaisi myöhemmin kysyä kuinka toinen moisen tempun teki. Opettaminen taas toisaalta ei tuntunut Balin hommalta.

Kaupungin korkea portti oli tavan mukaan suljettu yöaikaan ja molemmin puolin seisoi kaksi vartijaa keihäidensä kanssa. Molemmat haltiamiehet näkivät jo kaukaa kahden hahmon lähestyvän ja olivat valmiina vastaan ottoon. Kfir loi hymyn huulilleen muurin seinillä olevien soihtujen valon valaistessa hänen kasvonsa. "Iltaa." Kissa tervehti miehiä niin kuin kuka tahansa, mutta miehet puolestaan näyttivät katsovan sphinxiä vakavin katsein. "Ah... Tiedän tiedän, vein sen haltia neidon korun, mutta lupaan etten tee sitä uudelleen." Kfir totesi, mutta selvästikkään haltiat eivät luottaneet kissan sanaan. Ei Kfir kuitenkaan moista odottanut.

"Tiedät kyllä velvollisuutemme sphinx... ja tiedät kyllä miten emme käytä velvollisuuksiamme sinuun." Toinen vartioista avasi viimein suunsa. Kfir oli selvästi siis tehnyt tuttavuutta näiden haltioiden kanssa aiemmin. "Tietenkin." Kissa vastasi, ryhtyen penkomaan selässään olevaa satulalaukkua. Korut sun muut kalleudet kilisivät heleästi sphinxin vetäessä esiin hampaillaan pulskan nahka pussukan, jonka sitten ojensi vartijalle. Haltia ryhtyi arvioimaan pussukan sisältöä.
Sillä välin toinen miehistä oli kääntänyt katseensa Baliin, selvästi arvioiden toista. "Ja kuka sinä olet?"
Janni
 

Re: Hide-Out || Sands

ViestiKirjoittaja Sands » 17 Marras 2014, 17:12

Baldramallach pysyi hiljaisena, kantaen painavia säkkejä selässään, käsien pidellessä niitä paikoillaan. Metalliesineiden kilinä tuntui korvissa, terävien kohtien hiertäessä vasten selkää ikävästi... Mutta silti ei pysähdytty tai vikisty. Olihan se nyt lohikäärmeelle kunnia-asia hoitaa homma loppuun kunnolla turhia valittamatta, luovuttaminen tai lepo ei käynyt jääräpäälle kunnian ollessa kyseessä. Matka jatkui niin ripeää tahtia, kuin järkälemäinen mies kykeni jalkojaan liikuttamaan ylimääräisestä painosta huolimatta, raskaan hengityksen näkyessä selvästi kylmässä ilmassa. Bal oli kovin tyytyväinen ainakin siihen seikkaan, ettei lunta ollut liian paljon. Sehän tästä vielä puuttuikin, jos tuo olisi joutunut kahlaamaan hirveässä lumipenkassa säkkien kera...

Hitaasti mutta varmasti kaukainen, himmeä valo läheni. Ihmisten rakennuksiin tottuneena, haltiakaupungin ulkonäkö tuli oikeastaan yllätyksenä Baldramallachille. Se oli omituinen. Mitäpä lisko rakennuksista tiesi, itse yleensä asustaen mukavassa luolassa... Mutta jotenkin haltioiden tyyli tuntui turhan koreilevalta ihmisiin verrattuna. Silmät vilkuilivat korkeaa muuria edessään hupun alta, kulmien kurtistuessa hieman epäluuloisina. Hän ei oikeastaan pitänyt siitä, ettei tiennyt, mitä odottaa.

Lohikäärme ei silti pysähtynyt, seuraten kissaa aina portille saakka, vartijoiden ymmärrettävästikin pysäyttäen kaksikon. Punaruskeat silmät katsoivat kyllä epäilevästi kahta miestä, jotka luultavasti olivat haltioita. Bal tunsi pienen niskaharjansa nousevan pystyyn ja lihaksetkin olisivat varmasti jännittyneet, jos ne eivät siinä tilassa olisi säkkien kantamisen takia. Mies vilkaisi takaisin Kfirin suuntaan kissan puhuessa vartijoille, ilmeisesti näillä kolmella oli yhteistä historiaa. Eihän käärme voinut kuin mutristaa huuliaan hieman, epäillen jo, oliko tämä hyvä ajatus. Kovin tyytymättömänä tilannetta seurattiin hiljaa sivusta, eikä Baldramallach voinut ymmärtää, miksi osa aarteista annettiinkin vartijoille! Näillekö miehille niitä sitten kuskattiinkin...?

Balin katse kääntyi hitaasti yhden vartijan kasvoja kohti tuon avatessa suunsa ja puhutellen sitä suurta, kaapuun pukeutunutta miestä kissan vierellä. Lisko murahti vain jotain epämääräistä, katsoen sitten Kfiriä kohti. Eihän hän oikeastaan tiennyt, mitä hänen piti sanoa. Siitä he eivät olleet puhuneet ennen porteille kävelemistä.
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Re: Hide-Out || Sands

ViestiKirjoittaja Janni » 17 Marras 2014, 19:01

"Ah, hän ei paljoa puhele." Kfir sanoi sukkelaan Baldramallachin epämaaraisen murahduksen perään. "Ja niin kuin näkyy hän on minun seurassani." Kissa lisäsi, katseen pysyessä epäilevän näköisessä vartiasta. "Jos hän on sinun seurassasi, tarvitsemme hänenkin osuutensa." Toinen vartioista totesi helistellessään rahapussukkaa. "Mitä? Mutta hän ei ole tehnyt mitään." Sphinx sähähti tyytymättömänä. "Ei vielä." Haltia totesi vino hymy huulillaan. Nähtävästi sphinxin seura laskettiin yhtä arvaamattomaksi kuin sphinx itse.

Kfir tuijotti kärkkäästi hetken aikaa vartijaa, mutta tuo ei näyttänyt antavan kissalle muita vaihtoehtoja. Jotain mutisten jotain sphinx ryhtyi jälleen kaivelemaan satulalaukua ja penkoi esiin toisenkin pussukan, joka oli muodotaan ja kankaaltaan erilainen kuin aiempi, kenties näpistetty eri henkilöltä.
"Se saa luvan riittää." Kfir totesi, eikä kuulostanut yhtä ystävälliseltä kuin aiemmin. Haltia nyökkäsi kissalle, ennen kuin kääntyi toverinsa kanssa kohti porttia avatakseen sen kaksikolle.
Kfir asteli edeltä porteista sisään, luoden pitkän katseen vartijoihin, jotka kohteliaasti toivottivat hyvät illan jatkot ja sulkivat sitten portit Balin perästä.

"Jaksatko? Tästä ei olisi enää pitkästi." Sphinx kysyi Balilta heidän nyt ollen kahden keskellä hiljaista pääkatua. Korkeat ja koristeelliset haltiarakennukset kohosivat molemmin puolin katua, jatkuen pitkälle kapungin keskiöön saakka. He tosin eivät tulisi kulkemaan pääkatua pitkin. Kissan piilopaikka sijaitsi kaupungin hiljaisella ja jos voisi sanoa hämärällä alueella.
Janni
 

Re: Hide-Out || Sands

ViestiKirjoittaja Sands » 18 Marras 2014, 18:35

Baldramallach mutristi huuliaan ja tuijotti vartijoita kovin pisteliäästi huppunsa kätköistä, uhkaavana, vaikka muuten mies pysyi kiltisti paikoillaan. Hän ei oikein arvostanut näitä vartijoita, typeriä koppavia otuksia, jotka eivät edes tienneet, kuinka ylvään olennon kanssa olivat tekemisissä. Mutta Kfir oli jo sanonut, etteivät vartijat luultavasti päästäisi lohikäärmettä porteista sisään. Jos se oli totta, Bal ei vain voinut näyttää muotoaan saadakseen ansaitsemansa kunnioituksen näiltä pienemmiltä kaksijalkaisilta – eikä kissa missään vaiheessa näyttänyt merkkejä siitä, että seuralaisensa olisi näiden kahden kimppuun pitänyt hyökätä. Lisko halusi yhä palkintonsa kovasta työstään, eikä siten voinut käydä temppuilemaan tavalla, josta Kfir ei pitänyt.

Käärme mulkaisi kissaa kuitenkin tyytymättömänä Kfirin käydessä antamaan toisenkin pienen pussin kalleuksia kahdelle vartijalle. Ehkäpä Baldramallachilla ei ollut mitään sanomista siihen, kuinka toinen aarteensa käytti... Mutta kyllähän se hieman ärsytti, että jotain, jonka vuoksi oltiin tehty töitä kovasti annettiin noin vain asiaankuulumattomille. Kissaakin se näytti ärsyttävän, eikä pienempi pedoista välittänyt jäädä enää rupattelemaan vartijoille porttien avauduttua. Bal seurasi toisen esimerkkiä, lähtien kävelemään kissan perään varmoin askelin, yhä hiljaisena – vaikka kyllä niitä vartijoita käytiin katsomaan ohi mennessä kovin tympääntyneenä, säkkien sisällön kilisten liikkeen mukana kaksikon päästessä porttien toiselle puolelle.

Punaruskeat silmät katsoivat ympärilleen tarkkaavaisina. Kaupungin kadut olivat luultavasti öisin tyhjempiä, kuin yleensä, niin se ainakin ihmisten asuttamissa kylissä meni... Ja kovin montaa henkilöä Baldramallach ei ulkona nähnytkään. Lisko kävi nyökkäämään murahduksen kera Kfirin käydessä tyhmyyttään kysymään, jaksaisiko hän. Totta kai tuo jaksoi. Hänhän oli voimakas lohikäärme – ihmismuodostaan huolimatta. Siihen ei haluttu edes kommentoida sen enempää... Vaikka kyllähän tarkkasilmäinen huomasi, että pitkä matka ja painava lasti alkoi tuntua miehessä.
"Mitä... Tuo oli?" Bal kävi kysymään matalalla äänellä, nyökäten kohti suljettuja portteja ja vartijoita niiden toisella puolella. Monta kysymystä senkin keskustelun edetessä oli käärmeen päähän ehtinyt muodostua...
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Re: Hide-Out || Sands

ViestiKirjoittaja Janni » 18 Marras 2014, 19:37

Kfir antoi pidennetyn katseen Baldramallachille, joka oli myönnellyt jaksavansa. Kyllä kissa näki ettei tämä kaksijalkainen muoto ollut yhtä voimakas kuin lohikäärmeen, toki normaalia kaksijalkaista voimakkaampi, mutta säkit olivat edelleen todella raskaat. Sphinx ei kuitenkaan ryhtynyt arkumentoimaan asiasta, jos toinen oli sitä mieltä että jaksoi, oli tuon sitten paras jaksaa.
Kissa siis kääntyi paikallaan ja lähti johdattamaan Balia katua pitkin eteenpäin, mutta pian poikkesi siltä sivukadulle.

Kfir vilkaisi olkansa yli mieheen, joka viittasi porttien suutaan ja kyseli mitä äskeinen oli ollut? "Se oli vain pieni sopimus vartijoiden kanssa. He eivät häiritse minua, jos he saavat pienen korvauksen siitä että pitävän suunsa kiinni." Sphinx selitti. "Vartioiden työ on sen verran raskasta, että he ottavat mielellään ylimääräistä rahaa vastaan ja minä itse en tee rahalla yhtään mitään... Tai teen rahalla sen verran että pidän vartiat hiljaisina." Se oli kissan mielestä hyvin toimiva systeemi, joka sai molemmat osapuolet tyytyväisiksi. Tosin ne jotka joutuivat kissan anastelun kohteiksi eivät olleet niin tyytyväisiä, mutta ei hän välittänyt. Haltiat muutenkin olivat niin varakasta ja ylimielista porukkaa Kfirin silmissä, noilta varastelu oli vain hauskaa.

Sphinx oli johdattanut Balin aina pääkadulta kapeimmille kaduille ja kulki nyt sitäkin kapeampaa kujaa pitkin. Kulku kenties hidastui kookkaan miehen joutuessa raahaamaan isoja säkkejä näin ahtaassa tilassa. Pieni hymy kohosi kissan huulille tämän jo nähdessä hylätyn näköinen puodin keskellä muita keskiverto luokan rakennuksia. Sen ulkonäkö ei ollut järin kutsuva, katto näytti olevan osittain rikki, ikkunat olivat niin likaiset, ettei niiden läpi nähnyt kunnolla sisään ja ties mitä muuta.
"Joten!" Kfir pysähtyi talon eteen ja korotti yllättäen ääntään, kääntyen ympäri katsomaan miestä vakavana. "Sinun on luvattava minulle ettet kerro kenellekkään tästä paikasta, onko selvä?"

//Sano muuten vaan jos johdatan tätä liian nopeesti paikasta toiseen, ettet ite ehi mitään silleen kirjottaan väliin. //
Janni
 

Seuraava

Paluu Kaupunki

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron