Demoni ja sudet


Pohjoisessa sijaitsevat Kleth vuoret ovat kaukaa katsottuna komea näky. Ne kohoavat korkealle taivaisiin, eivät kuitenkaan niin korkealle mitä Mor vuoret. Lähemmäs päästessään saattaa huomata, että komea vuori on vaaroja täynnä. Toisin kuin Mor vuorilla, täällä on kuitenkin louhittu kallioon kunnollisia teitä ja koitettu tehdä matkamiesten tiestä mahdollisimman helppoa. Vuorelta ei löydy lohikäärmeitä pahemmin, mutta sen sijaan Klethin rinteitä asuttavat villieläimet. Niin pedot kuin vaarattomat vuohet.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3915

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Pe Helmi 19, 2016 7:54

Demoni ja sudet

Ivor

Jälleen, jälleen kerran aamulla herätessään aamu askareisiinsa ja ruokkiakseen eläimet, Ivor huomasi yhden lehmistään puuttuvan. Lehmiä oli ollut laitumella kuusi ja nyt niitä oli enään viisi joita demoni päästi sisälle navettaan lämpimään ja omaan karsinaansa lepäämään, jossa Ivor laittoi jokaiselle heinää syötäväksi ja varmistettuaan jokaisen jäädessä tyytyväisesti mussuttamaan heinää, käveli demoni sitten ulos laitumelle. Laitumen pehmeä lumikerros oli toki tallottu lehmien toimesta, mutta sen valkoisessa pinnassa oli verta ja paljon, kuin jokin suurempi olisi vain repinyt lehmän... ja viennyt sen sitten pois. Tavalliset eläimet eivät siihen pystyisi, sillä alue oli aidattu korkealta ja myös jonkin verran kaivettu maanalle, ettei kaivamallakaan heti pääisisi.
Ivor käveli aitaukselleen kävellen sen viertä pitkin etsien jälkiä hyökkääjästä, jotakin joka kertoi Ivorille mikä lehmiä ahdisteli. Lohikäärmeet eivät tänne yleensä enään tulleet, sillä tiesivät Ivorin ja tämän nuolet, ja sen että Ivor odottaisi ensi yönä nuolien kanssa vierasta, ja no Ivor tarjosi usein liskoille ylijäämiään, jonka vuoksi liskot jättivät hänet rauhaan. Nyt kuitenkin tulija oli uudempi.. se osasi kiivetä paksun ja korkean seinämän yli. Puisessa aitauksessa oli pitkät terävät kynsimis jäljet kiipeämisestä ja verta lehmästä. Se oli siis fiksu, tai ainakin kuvitteli olevansa. Vielä fiksumpi olisi ollut jos ovea olisi käyttänyt. Ivor tutkaili hetken seinässä olevia jälkiä ja kääntyi sitten poistuakseen aitauksesta.

Pian demoni palasi mökistään ulos mukanaan nuoli kotelo täynnä nuolia ja jousi. Jousi oli tarkoitettu tavallisten petojen metästämiseen, joten se ei ollut niin jäykkä kuten lohikäärmeitä varten käytettävässä ja nuolet olivat kapeita ja kevyt rakenteisia, mutta vakaita että ne pysyisivät suorassa lennon aikana ja kestivät Ivorin voiman. Ivor käveli rauhallisesti pihansa ulkopuolelle, jossa vieraan jäljet jatkuivat aina metsään asti. Ne olivat suden jälkiä, mutta huomattavasti paljon kookamman. Ihmissusi, se ei ollut mikään yllätys demonille, joka oli asunnut tällä mantereella jo useamman ihmis sukupolven ajan ja nähnyt ja kokenut. Ivor huokaisi ja lähti saaliinsa perään.
Monta kilometriä ja monta minuuttia Ivor seurasi jälkiä aina Kelth vuorten juurille asti, josta hukka oli ottanut suunnakseen piilotetun solan, jossa oli piilossa vanha raunioitunut temppeli. Ivor kuristi kulmiaan.. Yksinäänkö se hukka täällä asui? Tänne mahtuisi monipäinen lauma.. Ivor liikkui hiljaa ja ääneti maastossa hyvin tottuneesti, kuunnellen ja haistellen ilmaa samalla kun piti itsensä piilossa kivien takana ja samalla kun astui sisälle temppelin ovesta. Ilma haisi tunkkaiselle, mutta siellä leimahti myös haju joka pisti Ivorin niskakarvat nousemaan pystyyn. Susia oli useampia..
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Pe Helmi 19, 2016 8:13

Re: Demoni ja sudet

Fergus Verikuu

Rautaovista sisään astuessa, ensimmäisenä saattoi nähdä salin perällä ison naispatsaan mustan ja valkean sutensa kanssa. Sitä oli hieman puhdistettu, tosin naisen pää näytti vielä siltä, ettei kukaan ollut uskaltanut kiivetä niin korkealle tai sitten kukaan ei viitsinyt.
Patsaan edustalle oli asetettu kivinen nojatuoli, se ei ollut häävi omillaan, joten se oli koristeltu karhuntaljalla ja selkänojan päällä komeili isokokoinen kallo, jolla oli kookkaat kulmahampaat. Jonkinmatkaa istuimesta edempänä oli iso kivipöytä, jos sen tunnisti, tiesi sen kuuluneen temppelin uumenissa olevaan ruokailusaliin. Pöydän ympärillä oli muutamat tuolit ja pöydän päälle oli levitetty isohko Cryptin kartta.
Salia valaisi isot kynteliköt monine kyntilöineen, ne onneksi sai alas salin sivulla olevasta vivusta.

Salin puolelle kaikui jostain kauaa ääniä, puhetta ja naurua. Astioiden kilinästäkin saattoi päätellä, että joku oli asettumassa aterialle.
Patsaan takaa löytyi oviaukko hämärään käytävään, se johti isoon huoneeseen, joka oli aikoinaan ollut kirjasto, mutta nyt se ammotti tyhjyyttään tyhjine kirjahyllyineen. Kirjastosta pääsi toiseen käytävään, joka oli hakattu vuoren sisään ja se oli valasitu maagisilla riimukivillä. Käytävä vei ruokailusaliin, jota koristi pienet pöytäryhmät. Tämä tila näytti enemmän asutulta kuin temppelisali. Ruokasalin perällä oli avonainen keittiö, jonka uuneissa loimusi tuli lämmittäen kylmään vuoreen hakatun tilan. Keittiötä lähin pöytä oli katettu neljälle hengelle. Ei ateria mitenkään ylellinen ollut, mutta paistettu lehmän reidet näyttivät oikein maukkailta. Alfa oli asettunut istumaan pikkulaumansa kanssa aterialle, eikä heillä ollut harmainta aavistustakaan, että joku oli juuri astunut heidän kotiinsa. He kun uskoivat olevansa hyvin piilossa, joten ketään ei tarvinnut passittaa vartioimaan.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3915

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Pe Helmi 19, 2016 8:38

Re: Demoni ja sudet

Ivor höristeli korviaan ja nuuhki ilmaa siitä huolimatta että ilmassa haisi jo valmiiksi voimakas ihmissusille ominaishaju, jossakin kauempaa kuului puhetta ja astioden kilinää. Täällä oltiin kotona siis ja ilmeisesti käymässä syömään. Ivor kävi hiljaa kävelemään eteenpäin hämärässä käytävässä samalla kun viritti omassa hiljaisuudessaan nuolen jouselle ja kiristi sen valmiiksi sen verran että saisi hetkessä nuolen jännitettyä ja päästettyä sen irti jos vain tarvetta olisi. Siihen ei kuitenkaan tuntunut olevan tarvetta, sillä sisätilat tuntuivat hiljaisilta ilman elämää, joita vain koristivat vanhat patsaat ja siihen kuuluva kalusto. Ivor ei jäännyt niitä juurikaan ihailemaan vaan hiippaili hiljaa ääntäkään päästämättä aina vain lähemmäs kohdettaan, huonetta josta kovin iloiset äänet kuuluivat ja koirademonin kirsuun lemahti paistetun lehmän herkullinen tuoksu. Sikäli mikäli olisi ollut kutsuttu. Nenään myös tulvahti.. neljän tai viiden eri henkilön ominaishajut, joten tämä reissu ei tuntunut mahdottomalta. Ei Ivorin mittasuhteessa, hän oli tavallista ihmissutta huomattavasti kookaampi ja kiitti oikeastaan että se oli otettu huomioon temppelin arkkitehtuurissa. Ivor pystyi jopa seisomaan koko pituudessaan käytävillä, vaikka leveyttä olisi voinnut olla hieman enemmän. Voimassakaan Ivor ei hävinnyt ihmissusille laisinkaan.

Ivor pääsi ruokasalin ovelle ja nähdessään ensinmäisen henkilön oven suulta, demoni nosti ja kiristi jousensa, tähtäsi ja päästi nuolen irti. Nuoli vain suhahti ilmassa ja sekunnin murto-osan jälkeen kuului vain lasillinen räsähdys kun nuoli lävisti silmänpuolen kädessä olleen pikarin ja osui hukkaan kasvoihin. Ei tappavasti, vain vähän vihlaisi. Ivor jännitti jo toisen nuolen ja käveli oven suulle antaen vielä varoituksen liiallisista äkkiliikkeistä hyökkääjillensä yhden suden naaman eteen pöytään, jolloin demonilla oli jo uusi nuoli jännitettyä jousella.
"Tänne se lehmäni karkasi.." Ivor huomautti vakavana pitäen jokaista silmällä, kerta hänellä oli siihen oven suulla paras mahdollisuus. Kukaan ei päässyt tekemään mitään tyhmää.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Pe Helmi 19, 2016 8:58

Re: Demoni ja sudet

Fergus oli nauttimassa oikein herkullista viinilasillista, kun se yllättäen särkyi pirstaleiksi hänen käteensä. Se sai miehen säpsähtämään ja kääntämään kasvojaan juuri sopivasti, että sai lasin rikkoneesta nuolesta poskeensa. "Aagh!" Alfa mölähti hätkähtäen ylös, tuoli kaatui samalla kumoon.
Pöydässä istuneet Lorelai, Ace ja Rafe olivat säpsähtäneet myös ylös ja koko joukko käänsi huomionsa oven suulla seisovaan... ihmissuteen? Ei kukaan enneäätänyt ajatella tarkemmin mikä tai kuka tunkeilija oli. Joukko ennätti ottaa vain yhden tai pari äkäistä askelta, kun toisen jousi oli viritetty jälleen. "Helvetti se oli ainoa lasipikari koko rauniossa!" Alfa valitteli äreästi.
Fergus oli jähmettynyt etunenään, näyttäen epämieltymystään irvistykselään, mutta ei voinut olla luomatta kysyvää katsetta tunkeilijaan, kun tuo puhui lehmästään. "Lehmäsi?" Alfa toisti.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3915

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Pe Helmi 19, 2016 9:14

Re: Demoni ja sudet

Ivor silmäili tätä susi laumaa sen hetken ja sitten silmäpuolista hukkaa, joka kirosi että lasinen pikari oli ollut raunioiden ainoa, mutta kävi myös kysyvän katseen luoden kysymään lehmästä. Ivor vilkasi pöydän pääateriana olevaa eläintä ja sitten takaisin Fergukseen miettien uroksen olevan lauman johto hahmo vähintään kerta tuntui olevan puheliain... ja omisti käytössään sen yhden ja ainoan lasillisen pikarin.
"Lehmäni katosi viimeyönä ja seurasin jälkiä tänne asti." Ivor selitti laskematta joustaan alas. Hän tiesi jos jättäisi asian hoitamatta, hän menettäisi kaikki lehmänsä ja myöhemmin muutkin eläimensä susien suihin. Kerta olivat helppoa ruokaa keksineet.
"Ja löysin etsimäni, vaikka se onkin eläimeni kannalta jo myöhäistä." Ivor tuhahti ja teki liikkeen mikä antoi kuvan että demoni olisi päästänyt nuolensa irti ja antaisi sen lävistää Ferguksen kallon, mutta nuoli pysyi paikallaan. Ainakin toistaiseksi.
"Joten anna minulle yksikin syy miksen käyttäisi nahkojanne uuden lehmän hankkimiseen?" Ivor kysyi korviaan luimistaen hamapiden välistä. Lehmät olivat todella kalliita näin sota-aikana ja no ihmissuden nahkat taas olivat hyvin arvokkaita. Harvinaisia ja arvokkaita. Jotkut koristivat niillä kotinsa, jotkut hankkivat lämmittimeksi ja jotkut vain halusivat osoittaa nahkoilla metsästys taitojaan.
"Olettaen että olet johtaja?" Ivor kysyi silmäpuolelta varmistakseen että tosiaan puhui tämän pienen porukan johtajan kanssa.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti La Helmi 20, 2016 12:23

Re: Demoni ja sudet

"Vai että katosi." Fergus toisti ja näytti kiristelevän hampaitaan, mutta se ei ollut tarkoitettu tälle tunkeilijalle. Mies ei kuitenkaan vielä kääntynyt katsomaan syylistä, koska oli kiireinen pitämään huolen mitä toinen jousen ja nuolen kanssa aikoi. Tunkeilija teki äkillisen liikeen, saaden kaikki liikahtamaan paikalla. Fergus veti päänsäkin sivulle, mutta jousi ei kuitenkaan lauennut. Tämä erikoinen peto antoi mahdollisuuden selittää, tuo halusi kuulla hyvän syyn miksi ei laukaisisi joustaan samantien.
"Noh, ensinnäkin..." Alfa aloitti. "Lore mitä helvettiä?!" Mies karjaisi, kääntyen nyt katsomaan punapäätä takanaan, joka näytti olleen jo muutenkin hieman hermostuneen oloinen. "Olen sanonut teille, ei aidattujen eläinten saalistamista! Sanoit, että löysit lehmän vapaana." Fergus tiuskaisi.
"En löytänyt kunnollista riistaa luonnosta. Satuin vain löytämään aitauksen, sitä ei oltu edes vartioitu. Enkä olettanut että tuollainen... puhuva... susi mikälie, kasvattaisi lehmiä!" Lorelai puolustautui. "Tämän takia emme voi noin vain varastella satunnaisista aitauksista! Hemmetti... et saa nukkua vieressäni tänä yönä." Alfa tuhahti, kääntäen huomionsa takaisin tunkeilijaan. Mitä nyt tuonkin kanssa tehdä? Ei ollut hyvä että joku ventovieras tiesi missä pieni lauma ihmissusia eleli, tosin ehkä tästä pääsisi ulos puhumalla, jonkinlainen hukka toinenkin näytti olevan.
"Juu olen, joukon johtaja." Fergus vastasi nuolella uhkaajan kysymykseen. "Siitä hyvästä syystä. Minulla ei ole paljoa vaihtoehtoja, joten... maistuisiko lehmä?" Alfa totesi puolittain virnistän, viittoen katetun pöydän suuntaan.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3915

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Helmi 20, 2016 12:09

Re: Demoni ja sudet

Ivor kohotti pienesti kulmiaan kysyvän yllättyneenä kun lehmän alkuperä tuntui herättävän melkoisesta sanasotaa susien keskuudessa, vanhemman ja silmäpuolen huomauttaessa lauman ainoalle naispuoliselle ettei aidattuja eläimiä saannut tuoda ruokapöytään.. ja no Ivor oli elävä esimerkki siitä miksi. Tänne oli yllättävän helppo tunkeutua kun ketään ei ollut vahtimassa sisäänkäyntejä ja askukkaat tuntuivat olevan turhankin luottavaisia piilopaikkaansa.
Ivor paljasti hieman hampaita ikeniensä takaa kun nainen kävi puolustamaan itseään syytöksistään ja mainitsi Ivorin olevan susi.. Voi luoja, miksi häntä aina luultiin sudeksi. Se oli aina yhtä tympäänyttävää kuulla. Hän haluaisi joskus elämässään nähdä ruosteen punaisen tiikeriraitaisen suden. Mutta huvittavinta oli kuulla ettei nainen ollut ikinä osannut arvata että Ivorin kokoinen voisi kasvattaa lehmiä. Ivorin olisi tehnyt pienesti sanoa jotakin hyvin sarkastista tähän väliin, mutta piti suunsa kiinni kun alfa uros motkotti vielä naaralle, huomauttaen ettei viereen ollut tänä yönä mitään asiaa. Pariskunta vai?

Lopulta silmäpuolinen kääntyi takaisin Ivorin suuntaan, kertoen olevansa johtaja, ja tarjosi myös demonille paikkaa pöydässä. Ivor kurtisti hieman kulmiaan, eikä laskenut joustaan alas.. sen sijaan uros jäi tuijottamaan Fergusta hiljaa useammaksi toviksi nuoli yhä jännittyneenä jousella. Ivor mittaili urosta ja tuon sanoja, tämä saattoi olla ansa, jolla hänet saataisiin aseettomaksi. Pieni puoli demonista olisi halunnut lävistää jokaisen suden vasten seinää roikkumaan vain huvikseen, mutta kuitenkin demonin lempeä puoli vei voiton ja demoni lopulta laski jousensa alas asettaen nuolen vyöllään olevaan koteloon.
"Se ei kuitenkaan korvaa lehmääni." Ivor huomautti Fergukselle ja kävi repimässä kiviseen seinään uponneen jousen irti, sekä sen joka törrötti pöydässä ja laittoi kummatkin takaisin koteloon. Ivor jäi sittemmin tuijottamaan pöydässä olevia tuoleja ja tuli siihen tulokseen että otti vain lautasen, laittoi siihen ruokaa itselleen hieman ja jäi seisomaan. Hän rikkoisi vain tuolit painollaan.
"Kun olen syönnyt, haluan kuulla korvauksesi." Ivor huomautti. Demoni ei ollut tahallisesti ilkeä, mutta lehmän menettäminen.. oli kallis kulu hänelle ja Fergus oli korvallinen siihen joko omalla nahka päälysteellään tai sitten jollakin muulla tavalla. Ivor oli valmis kuuntelemaan.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti La Helmi 20, 2016 2:27

Re: Demoni ja sudet

Toinen ei vastannut vielä mitään, se ei ollut hyvä. "Kuule, en tarkoituksella passsittanut häntä varastamaan karjaasi. Hän on vain paksukalloinen." Fergus yritti selittää, kuullen takaansa pienen tuhahduksen, muttei kiinnittänyt siihen huomiotaan nyt. "Syö vaikka koko lehmä, sehän on sinun, ihan miten haluat." Alfa lisäsi.
Tunkeilija lopulta laski aseensa ja asteli sitten peräseinää kohti johon oli yhden nuolen upottanut. Oli ehkä totta, että he kykenisivät kaatamaan tämän vieraan yhteisvoimin, jos he pääsisivät yllättämään. Mutta toinen vaikutti erikoisen nopealta aseensa kanssa. Sekä tuo oli mielenkiintoinen tapaus, ei hyviä sotureita kannattanut hukkaan heittää.

Rafe perääntyi kauemmaksi ruokapöydästä, kun vieras meni ottamaan itselleen syötävää, kukaan muukaan ei asettunut takaisin ruokailemaan. Ferguksen harmiksi pelkkä ateria ei korvaisi tälle ruosteturkille lehmäänsä, alfan pitäisi keksiä jotain muuta. Turhautunut huokaus karkasi Ferguksen suusta. "Niinpä tietenkin. Mitä haluat? Rahaa? Yön nartun kanssa?" Tämä nyt ehdotteli, saaden Lorelain henkäisemään. "Ferg..!" Alfa kuitenkin meni keskeytti punapään; "Tämä on sinun syytäsi! Otat siitä vastuun, jos on pakko!"
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3915

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Helmi 20, 2016 3:04

Re: Demoni ja sudet

Ivor vilkasi Ferguksen suuntaan, joka kovasti yritti selittää naistaan pois tapahtuneesta ja siitä että Ivor ei ollut vielä tyytyväinen tähän kauppaan. Se oli vain lehmän lihaa, josta ei tullut kuin hetkellinen ilo hänelle täydestä vastasta. Se ei korvaisi menetystä.
"Söisin teidätkin, mutta taidan olla kiltti tällä kertaa." Ivor huomautti ihan vain vitsillään Fergukselle, joka jo tarjosi koko lehmää demonille syötäväksi kerta se oli hänen omansa. Sääli ettei hän jaksaisi syödä sitä.

Ivor pisti merkille että kukaan hukista ei enään istunut ruokapöydän ääreen syömään, vaan jokainen väisti sivummalle demonin tieltä kun tuo oli ottanut ruokansa ja söi sitä rauhassa. Silmäillen hukkia siinä ohi mennen, mutta pysäytti katseensa Fergukseen joka päästi turhautuneen huokauksen suustaan ja kysyi mitä demoni halusi korvaukseksi lehmästä. Rahaa vai yön nartun kanssa, jossa talouden ainoa nais puolinen veti herneet nenäänsä, mutta alfa hiljensi naisen. Ivor vain naurahti pienesti.
"Ette halua lapsia tänne." Demonin lapsia, mutta sen enempää Ivor ei avannut suutaan siitä asiasta. "Mutta raha kelpaisi.. 100 kultakolikkoa, jonka verran lehmä maksaa." Ivor kertoi vaatimuksensa mikä oli.. suorastaan hullu. Vain rikkailla olisi varaan moiseen ja Ivor tiesi sen vallan hyvin. Kunhan halusi nähdä Ferguksen ilmeen.
"Ja myös sen etten tule näkemään enään toisten teitä maillani." Ivor huomautti ja mietti hetken. Ei, hän ei keksinyt juuri nyt muuta millä Fergus saisi itsensä ulos tästä tilanteesta. Toisaalta hänelle vain riitti hupi pitää tämä pikku lauma varpaillaan pelkällä läsnäolollaan.

Ivor söi rauhassa vatsansa täyteen, noin puolet lehmästä, ja tyhjensi vielä lasinsa, jonka laski pöydälle ja katsoi nyt Fergusta ottaen nuolen ja asetti sen jouselle jonka nosti Ferguksen tasolle suoraan rintaan.
"Löytyykö sitä rahaa?" Ivor kysyi mairealla äänensävyllä pienesti virnuillen. Lähinnä siksi että tilanne oli niin koominen.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti La Helmi 20, 2016 3:21

Re: Demoni ja sudet

"Olen valmis ottamaan sen riskin." Fergus hymähti vieraan tokaisuun lapsista. Rahaa toinen kuitenkin oli enemmän vailla, tarkalleen sata kultakolikkoa. Alfa tiesi ettei heiltä sellaisia rahoja löytynyt, muttei antanut toiselle sitä nautintoa nähdä sitä kasvoiltaan. "Ace." Alfa kääntyi haltian puoleen, joka jo ymmärsi, että hänet oli nakitettu penkomaan lauman rahavarat esiin. Ace nyökkäsi ja poistui ruokasalista.
Tämä erikoinen vieras söi pulet lehmästä rauhassa, Ace ennätti palata nahkapussukan kanssa, jonka ojensi Fergukselle. Mies vilkaisi sen sisällön. Jokunen kultakolikko, mutta suurinosa koostui kuparirahasta, hopeakolikot kun hyvästä syystä jätettiin aina jälkeen. Fergus sulki pussin, oli aika nähdä oliko tämä erikoinen peto yhtä fiksu mitä nopea liikkeissään.

Aseensa kanssa uhaten tunkeilija nyt vaati rahojaan. "Siinä olisi." Alfa vastasi, nakaten rahapussin pöydälle raitaturkin viereen. Toisen katseen kääntyessä pois päin hänestä, vilkaisi mies kolmikon puoleen, antaen katseensa kertoa, että jos tilanne sitä vaatisi täytyisi noiden hyökätä tämän vieraan niskaan.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3915

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Helmi 20, 2016 4:21

Re: Demoni ja sudet

Ivor seurasi hiljaisuudessa kuinka yksi susista lähti hakemaan rahapussia ja palasi pian sen kanssa, jonka ojensi silmäpuolelle joka tarkasti sen sisällön ja heitti sen sitten sisältöineen pöydälle demonin viereen. Ivor laski katseensa rahapussiin ja vilkasi sitten Fergusta samalla kun laski nyt aseensa alas, samalla kun nosti rahapussin pöydältä suureen käteensä. Ivor ei avannut sitä vaan tunnusteli sen painoa. Se tuntui ehkä turhan kevyeltä pussilta, jossa olisi sata kultakolikkoa. Se herätti epäilykset ja Ivor avasi pussin arvaten oikein, pussissa oli vain hiluja joilla hukka yritti huijata, että hän lähtisi hölmlnä ulos.
"Pidätkö minua tyhmänä?" Ivor kysyi samalla kun heitti aukinaisen pussin pöydälle, josta valahti ulos hopea kolikoita, sekä iso kasa pronssi kolikoita muutaman kultakolikon seurassa. Ivor oli jo avaamassa uudestaan suutaan, mutta ei ehtinyt suutaan edes kunnolla avaamaan kun hänen kimppuun jo käytiin. Nuorehko susi upotti hampaansa Ivorin hartiaan ja puri siitä suoraan lohikäärme nahkaista asustetta, jolloin suden hampaat eivät päässeet kunnolla pureutumaan nahkaan. Hukan purema tuntui vain paineena hartiassa. Ivor sen sijaan vastasi paljon rajummin ja nappasi nuorukaista niskavilloista kiinni ja iski nuoremman alaselän vasten ruokapöydän reunaa hyvin kipeän näköisesti. Ivor ei saannut olla kuitenkaan rauhassa kun hänen käteensä tartuttiin kiinni, yrittäen repiä demonia maahan ja toinen tarrautui toisesta kädestä kiinni repien sitä hullun lailla. Ivor tunsi kivun kuinka susien hampaat repivät suojaamatonta ihoa verille. Demoni irvisti pienesti, mutta silti riuhtasi toisen susista ilmaan lyödäkseen toista kunnolla kuonoon. Hukat päästivät irti ja perääntyivät hetkeksi, jolloin Ivor sai tilaisuuden tarrautua jouseen, mutta ei ehtinyt vetää nuoliaan esille kun uusi susi tarrautui hänen kädestään kiinni.. yksi yritti viedä jousta demonin kädestä.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti La Helmi 20, 2016 7:36

Re: Demoni ja sudet

"En varsinaisesti, mutta en sanonut missään vaiheessa että minulta löytyy sataa kultakolikkoa." Fergus vastasi hukan kysymykseen, joka oli hetkellisesti laskenut aseensa. Se sai Rafen hyökkäämään vieraan olkaan, joka nuorukaisen harmiksi oli suojattu paksulla nahalla ja pian tuo makasikin selällään lattialla vikisten, saatuaan pöydän reunasta selkäänsä. Ace ja Lorekin olivat vaihtaneet muotoaan ja olivat nyt fiksummin toisen paljaan turkin kimpussa. Ferguskaan ei jahkaillut sen enempää vaan muutti muotoaan ja pyrki repimään tunkeilijan jousen pois tuon otteesta. Tässä talossa ei aseita käytettäisi.
Ruokailusali oli oikeastaan todella ahdas neljälle isokokoiselle ihmissudelle ja yhdelle järkäleen kokoiselle koirademonille. Tuolia ja pöytää kaatui kumoon kärhämässä. Ei tästä ottanut selvää oliko tilan ahtaus kummallekaan osapuolelle etu, tilaa ei ollut väistää.
Yhteistyötä lauma yritti tavanmukaisesti kuitenkin tehdä, Rafe oli kohdistänut näykkimisensä ruosteturkin nilkoihin toivuttuaan joten kuten takaiskustaan ja Lore yritti päästä tuon niskanpäälle ja repiä korvia härnäten, kun taas Fergus ja Ace keskittyivät demonin käsiin.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3915

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Helmi 20, 2016 8:56

Re: Demoni ja sudet

Koko keittiö sai uutta koristusta kun kuusi suurta petoa riehui pitkin keittiötä vain yhden suurimman kimpussa, joka ei tuntunut antavan periksi ja kaatunut maahan, mutta ihmissuden hampaissa olevasta aseesta demoni joutui luopumaan sillä siitä tasitelu oli ajan hukkaa. Eikä Ivor uskonut yhdenkään näistä pedoista olevan kykeneväinen käyttämään sitä millään asteella. Joten Ivor päästi irti aseesta ja yritti iskeä kyntensä kädessään roikkuvan Acen päähän, nostaa ilmaan ja vain heittää seinää päin kauas itsestään. Sitten Ivor oli saannut itsensä vapaaksi kiusaajistaan.. tai ainakin kahdesta ärsyttävämmästä. Yksi repi demonia korvasta niskassa ja demoni murahti enemmän ärtymyksestä kuin kivusta koittaen murskata niskassa roikkujan vasten takanaan olevaa seinää. Nilkkoihin yrittävää nuorukaista ei tarvinnut kuin kerran katsoa niin tuo jo perääntyi kun huomasi ystäviensä perääntyneen. Pennulla tuntui olevan alhainen taistelumoraali.

Taitselu oli jälleen pysähtynyt ja Ivor huomasi että hänet oli ajettu nurkkaan, josta ei päässyt enään ulos kuin susien läpi. Nojaa kävi se niinkin. Ei hän tänne ollut kaatumassa. Ivor ei miettinyt asiaa sen enempää vaan hyökkäsi harmaaturkkisen alfan niskaan käyttäen suurempaa kokoa hyödykseen ja yritti päästä Ferguksen niskaan kiinni terävillä hampaillaan samalla kun yritti omalla painollaan alistaa alfan allensa. Ivor olisi varmasti myös varmistanut otettaan alfasta pitämällä tuosta kiinni, mutta tuon uskolliset laumalaiset hyökkäsivät kimppuun. Ivor tunsi kuinka terävät hampaat upposivat niskalihaan, jolloin Ivor irvisti kivusta huutamatta. Loput kolme kävivät demonin käsiin kiinni ja repivät niitä auki kahta pahemmin pakottaen Ivorin päästämään johtajan vapaaksi ja nousemaan pystyyn, sekä repimään rakit irti itsestään. Jälleen.
Okei nyt riitti piirileikki.. Ivor etsi aseensa katseellaan ja juoksi sitä kohden saadakseen sen käsiinsä.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti La Helmi 20, 2016 10:22

Re: Demoni ja sudet

Ruokasalin seinät tuntuivat kaatuvan miltei päälle, niin ahdasta täällä tuntui olevan. Ferguskaan ei kyennyt varomaan kunnolla tunkeilijan yllätävää iskua, joutuen tuon alle ja tukahduttavaan otteeseen. Kolmikko oli auttamassa saman tien. Tilanne oli oikeastaan hyvin tasaväkinen, tuntui siltä että ison korston voimat vastasivat neljän ihmissuden voimia. Toki oli tällä ahtaudellakin syynsä tilanteeseen, jos he olisivat avonaisemmalla alueella, olisi asiat olleet toisin.
Lojaalin kolmikon saatua alfansa pois demonin otteesta, tuo näytti halauvan palata jousensa ja nuoliensa käyttöön. Se hankaloittaisi tilannetta molemminpuolin.

Fergus murahti ja päätti hetken mielijohteesta muuttaa muotoaan. Hän kiroaisi myöhemmin, jos hänen yrityksensä menisi suohon. "H...Hei!" Mies huusi muutettuaan muotoaan. Tämä hengitti kiivaasti ja nosti kätensä eteensä pyytäen hetkellistä rauhaa. "Tämä tappelu ei johda mihinkään. Olemme tasaväkisiä." Fergus yritti selittää. Muut olivat pysähtyneet kuuntelemaan alfan sanoja, mutta pitivät tunkeilijaa tiukasti silmällä. "Nuolesi eivät ole hopeaa, joten et voi noin vain tappaa meitä. Ehkä jos korkeintaan revit päämme irti, mutta me emme tietenkään suo sinulle sitä mahdollisuutta." Alfa selitti järkeä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3915

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Helmi 20, 2016 10:55

Re: Demoni ja sudet

Ivor pysähtyi ja käänsi päätään alfa urokseen, joka nyt ehdotteli rauhaa jokaiselle selittäen ettei tämä taistelu johtaisi minnekkään ja no Ivorin nuolet eivät tappaisi ihmissusia laisinkaan. Ivor saisi sudet hengiltä vain jos katkaisi hukilta päät harteilta, mutta sitä sudet eivät soisi. Ivor katsoi alfaa toista kulmaansa kohottaen ja naurahti pienesti.
"Mikä tuli?" Ivor kysyi kumartuen noukkimaan jousensa kiviseltä lattialta, mutta ei nostanut sitä vahingoittaakseen huoneen susia nuolillaan. "Ensin käyt kimppuuni ja nyt tarjoat rauhaa..?" Ivor kysyi luoden hetkellisesti haastavam katseen urokseen, mutta veti jousensa selkäänsä roikkumaan nyt lopullisesti katsellen tätä pientä laumaa. Toki Ferguksen ehdotuksessa saattoi olla koira haudattuna, mutta ehkä Ivor oli se joka tarvitsi erakko elämäänsä hieman jo toimintaa ja päätti lähteä mukaan. Demoni käveli Ferguksen eteen ja kumartui ihmissuden kasvojen tasolle.
"Joten mitä haluat? Kerta suunnitelmasi huijata ensin minua ja kaataa joukkovoimalla ei onnistunut?" Ivor kysyi vetäen kasvoillensa pienen hymyn, se ei ollut pilkkaava. Hän kyllä kuuntelisi. Demoni asettui kyykkyyn uroksen eteen, ollen nyt tuon kanssa kutakuinkin samalla tasolla pituutensa kanssa. Ivor huomasi käsiensä tärisevän pienesti kivusta ja vuotavan verta, mutta ei tehnyt mitään asialle hoitaakseen haavojaan. Häntä kiinnosti enemmän Ferguksen vastaus.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Seuraava

Paluu Vuoret

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö