Kirjoittaja suskari » 25 Helmi 2016, 20:17
Cole
Päivä alkoi olemaan pulkassa jälleen kerran, metsästäjät palasivat metsältään saaliinsa kanssa johon kuului tällä kertaa kaksi peuraa ja fasaani. Saalis ei ollut isoimmasta päästä, mutta sen ei ollut tarkoituskaan olla muuta kuin tämän ja muutaman muun päivän ruoka kolme päiselle henkilölle. Metsästäjät olivat jo nylkeneet saaliinsa paikan päällä jättäen sisäelimet metsän eläimille syötäväksi ja aikoivat viimeistellä saaliinsa tänään myöhemmin illalliseksi. Fasaani oli taas tarkoitettu talouden neljännelle asukkalle.
Valkoinen koiramainen hahmo makasi hiljaisena häkkinsä pohjalla, joka pennun kasvaessa oli alkanut jo tuntumaan kovin ahtaalta. Siinä ei enää mahtunut makaamaan koko pituudellaan. Tosin kukaan ei kysynnyt pienen ihmissusi pennun mielipidettä laisinkaan ja no tuskin valkoinen pentu olisi uskaltanut edes käydä valittamaan asiasta, vaikka olisikin osannut puhua. Cole napitti keltaisilla silmillään sitä samaa vanhaa tuttua maisemaa: lattiaa päällysti karkea kivinen hiekka ja sen ympärillä oli paksut vahva rakenteiset puusta rakennetut seinät, ylhäällä puolestaan oli puusta rakennettua paikoittain vuotava katto. Se vuoti aina kun satoi, mutta Colen häkin paikka oli onneksi kuivassa paikassa, jotta pentu ei kastuisi. Puisen vajan sisutus oli lähinnä työkaluja, aseita ja ansoja jotka lojuivat siellä täällä. Jossakin nurkassa seisoi käyttämätön pöytä ja aivan perällä oli Colen häkki, jossa pentu vietti suurimman osan ajastaan. Häkkiä oli hieman pehmustettu heinällä ja lämmikkeeksi pennulle oli annettu vanha huopa, joka nyt oli jo aivan suden valkoisissa karvoissa.
Ovi pamahti auki ja sisään astui nuorehko mies lämpimän ja höyryävän ruokakipon kanssa, jossa oli lihaa ja vähän lisukkeita jotka pitäisivät pennun kunnossa. Cole nousi välittömästi istumaan häkissään katsellen nälkäisen näköisenä miehen tuomaa ruokakippoa, joka muutamalla miehen askeleella oli aivan pennun häkin vieressä. Mies katsoi pentua odottavasti ja Cole siirtyi, kuten aina oli siirtynyt aivan häkin perälle istumaan ja odottamaan että mies saisi tehtyä tehtävänsä. Mies avasi häkin oven, ottaen sieltä pennun vesikipon pois ja kävi hakemassa sisällä olevasta tynnyristä pennulle uutta ja raikasta vettä. Sitten mies palasi kippojensa kanssa laittaen ne pennun häkkiin ja lukisti oven perässään suoristautuen seisomaan. Cole napitti keltaisilla silmillään odottavasti miestä.
"Ota vain.." Mies puuskahti ja jäi hetkeksi katselemaan kuinka pentu hotki ruokaansa täydella innolla, kääntyen sitten ulos vajasta lukiten oven. Pentu alkaisi tarvitsemaan isompaa häkkiä.
Cole jäi yksin hotkien ruokansa kuin viimeistä päivää, joi vettä muutaman kielen lipauksen verran ja no sitten pentu oli tyytyväinen käpertyen takaisin heinien sekaan makaamaan, jolloin nopeasti vatsansa täyteen saannut pentu nukahti. Ainakin joksikin aikaa. Cole heräsi, oli jo pimeää, mutta pentu kuuli ulkoa tutun äänen.. joka herätti pennussa kaipuuta hetkeen ennenkuin hänet oli vangittu. Sudet ulvoivat ulkona kuuta. Ei ollut täysikuu, mutta sudet ulvoivat ulkona. Ehkä onnistunut metsästys tai vastaavaa. Cole inisi häkissään raapien häkin kaltereita suurilla tassuillaan saamatta mitään aikaiseksi ja no Cole tajusi pian itsekin että teki turhaa yötä ja iski pienen takamuksensa maahan ja päätti vastata susien ulvontaan omalla tavallaan. Se ei kyllä kuulostanut ulvonnalta, lähinnä pentumaiselta vikinän ja haukunnan välimuodolta.
"Mitä helvettiä se pentu mesoaa!?" Talon vanhin asukas, parrakas mies kirosi astuessaan ulos pääraknnuksen ovesta paksu keppi kädessään ja toisessa lyhty. Mies riuhtasisi lyhty kädessään vajan auki ja valkoisen suden ulvonta loppui kun seinään pennun painautuessa vikisten vasten häkkinsä seinää pienenä karvapallona, häntä tiukasti koipien väliin painettuna. Cole tiesi minkä tulevan piti. Mies oli vihainen, hän oli tehnyt väärin. Mies laittoi lyhtynsä pöydän päälle ja otti pöydältä kaulapannan, sekä hihnan ja kuonokopan käsiinsä, samalla kun muutamalla harppauksella käveli häkille repi sen auki kovaan ääneen kiroten ja tarrasi väkivaltaisesti pentua niskasta kiinni repien ulos. Cole huusi ja vikiksi silkasta kauhusta ja pelosta mitä mies tekisi hänelle.
Mies laittoi kovakouraisesti pennulle kaulapannan kaulaan, jossa oli paksu ketju hihnana ja tunki sitäkin väkivaltaisemmin kuonokopan Colen kuonon päälle ja pisti sen todella tiukalle niskan takaa kiinni, että se puristi inhottavasti. Sitten lauloi keppi. Cole huusi kivusta samalla kun mies säesti sitä omalla huudollaan ja käskyillään ettei yöllä mesottaisi.