"Pyh, olisit saanut höykkyyttää minunkin edestäni, jos minulta kysytään." Fergus tuhahti Thean todetessa, ettei ollut sitä korppia ryhtynyt kiusaamaan sen enempää. Mies katsahti alas Coleen, kun tuo oli ryhtynyt leikittelemään hänen sormellaan, ei mitenkään kipeästi, joten mies ei ryhtynyt poikaa moittimaan. Tosin keskustelun käydessä vakavan puoleiseksi, tuntui pikkuinen ymmärtävän aikuisten puheet ja lohduttoman oloisesti kääntyikin halaamaan alfaa. "Älähän nyt, etkö luota minuun sen verran, että pärjään sille mokomalle haaskalinnulle?" Mies hymähti silitellen pojan selkään lohduttavasti. "Ja sinä myös, vaikka minulle kävisikin jotain, jostain ihmeen syystä, en halua että lähdet kostonhimoisena vaarantamaan henkeäsi." Fergus totesi huolehtivaan sävyyn, mutta myönsi kyllä; "Vaikka hänestä kyllä saisi koreat saapikkaat."
Mies antoi nuorimman laskeutua hänen sylistään ja seurasi kuinka tuo pinnisteli muutoksensa kanssa. Hän oli hankkinut pojankin vaatetukseen lumouksen lähikylän velholta, olihan se maksanut, mutta pirun käytännöllistä magiaa. Ace ja Rafekin katselivat huvittuneina kuinka suloisesti Cole kävi naista rohkaisemaan. "Emmeköhän pärjää." Ace totesi hymyillen Thealle. "Meillä on sen verran kyvykäs alfa." Tämä vielä lisäsi vilkaisten Fergusta, joka virnisti leveästi kehuja saadessaan.
"Mutta onko nälkä?" Fergus kysyi, nousten pöydän reunalta istuskelemasta, kokeillen kuinka käsi jaksoi, mutta ikävästihän se vihlaisi ja sai miehen irvistellen painamaan kämmenensä sidotun haavan päälle. "Sinun täytyy antaa sen levätä."
Rafe neuvoi. "Eli kiellät minulta kaikki raskaat työt... taas?" Mies tuhahti, saaden nyökkäyksen vastaukseksi.
//Eipä tuo haitta :3 //