Black
Päivä oli mitä ihanteellisin vetäytyä omaan röttelöön ja pysytellä siellä yksinään kuin luulotautinen, joka pelkäsi sosiaalista kanssakäymistä. Ainakin näin Blackille. Velho oli linnoittautunut omaan asuntoonsa ypöyksin, tekemään mitä velhot nyt ikinä tekivätkään vapaa-ajallaan. Vapaapäivät alkoivat olla harvassa tätänykyä. Sota oli tulossa, siitä ei voinut edes kiistellä ja ihmisten levottomuudesta päätellen se oli jo lähellä. Hölmöä sinänsä, eiväthän nuo sitä voineet tietää. Kuitenkin alkukantaiset vaistot varottivat kaksijalkaista dominoivaa rotua lähestyvästä vaarasta. Kuitenkin toinen alkukantainen vaisto peittosi sen, nuorten keskuudessa ainakin. Kevät oli rakkauden aikaa, mikä sai Blackin melkein itkemään verta. Luojan kiitos kuningashuoneen johtoporras oli jo vanhempaa sukupolvea, eikä pahemmin jaksanut riehaantua keväästä. Ja luojasta puheenollen...
Blackin ah-niin-ihanan vapaapäivän keskeytti armoton tömähdys mökin ovea vasten, jota seurasi kiivas hakkaaminen. Pian hakkausta säesti Ophelian hätääntyneet rääkynät siitä, kuina Jack - a.k.a Kalma - oksensi kappelissa verta.
Ovi pysyi kiinni hetken aikaa, kunnes se tuttuun tapaan tempaistiin auki kuin sillä oltaisiin yritetty murhata joku. Blackin silmät olivat kuin tyhjät aukot, joissa leijui mustaa utua, velhon kääntäessä kasvonsa kohti papitarta. Black sulki silmänsä, jonka seurauksena ne muuttuivat tavallisiksi ja velho päästi suustaan pienen henkäkysen, jonka mukana ulos tuli pienen pieni, musta savupilvi.
"Joskus tuntuu että olen idioottejen ympäröimänä" Black totesi virnistäen papitarelle ja katosi sitten kuin tuhka tuuleen.
Teleporttaus olisi tähän tehtävään paras vaihtoehto. Mitä sitä juosta linnan pihan poikki kompuroiden - no, Black nyt ei koskaan kompuroinut - ja rynistää sisään liian pienestä ovesta, lyöden päänsä jälleen kerran yläkarmiin. Ei, Black ei aikonut tehdä sitä virhettä taas kerran. Velho teleporttasi itsensä kappelin sisään, tarttui laattaavan toverinsa olkapäähän ja teleporttasi heidät molemmat ulos, takaisin mökin luokse, papittaren eteen. Ja tuo kaikki alle viidessä sekunnissa.
Black irroitti Kalmasta virnuille, hymisten itsekseen.
"En tiedä kumpi teistä on tyhmempi, Sinä Ophelia siitä, että viet epäpyhän olennon pyhään kappeliin vai sinä Jack siitä, että suostuit menemään kappeliin. Kuinka moni kappeli tähän mennessä ei ole ollut pyhä?" Velho totesi vakavoituen sitten kuin salaman iskusta. Hetken hän oli ollut normaalia hilpeämpi, mutta se hilpeys näemmä katosi tuhka tuuleen.
// Come to daddy, come to DADDY-DADDY! //