//Alf ja Aksu tänne plz~//
Kesäpäivä oli kaunis, mutta hieman liian kuuma. Taivaalla oli pieniä pilviä, jotka silloin tällöin purjehtivat laiskasti auringon eteen luoden vilvoittavia varjoja maahan, mutta ne jatkoivat saman tien päämäärätöntä vaellustaan päästäen kuumat säteet nuolemaan maan pintaa.
Eleha suuntasi laiskasti liikkuvassa, sorisevassa väkijoukossa kylän keskustaan mennäkseen kaivolle täyttämään leilinsä. Hänen valkea puuvillakankainen mekkonsa takertui hikiseen selkään, ja hän katseli kateellisena niitä tyttöjä joiden asuissa ei ollut hihoja lainkaan, tai ne olivat ihan lyhyet - Elehan omat hihat ulottuivat kyynerpäähän. Tuskinpa helpotus olisi kovinkaan suuri, mutta psyykkisesti se saattaisi ollakin. Hän katseli kateellisena (ja aavistuksen sillä silmällä) miehiä, jotka olivat heittäneet helteessä paitansa pois tai solmineet sen vyötärölleen. Jos hän olisi mies hänen ei tarvitsisi hävetä arpiaankaan. Eleha hieraisi niskaansa ja heilautti palmikkonsa toisen olan yli, josta se hetken kuluttua palasi selkään heilumaan. Hyi mikä helle.
Eleha saapui aukion laidalle ja huomasi että kaivolla oli jotain meneillään. Hän ei ollut tarpeeksi lähellä nähdäkseen, mutta ihmiset liikkuivat levottomasti ja supattelivat toistensa korviin. Jotkut huusivat kovaan ääneen, mutta yleisen hälinän läpi Eleha ei saanut selvää.
Mahtavaa.
Eleha huokaisi ja vaihtoi korinsa toisesta kädestä toiseen. Liinan alla oli tuoreita hedelmiä ja kasviksia sekä kala jonka hän oli käynyt ostamassa illallista varten. Lähestyessään kaivoa hän huomasi kaksi nuorta miestä kinaamassa äänekkäästi jostain, johon ilmesesti liittyi pidemmän märät housut ja maassa lojuva ämpäri. Eleha pysähtyi turvallisen välimatkan päähän ja katsoi kuinka miehet tyrkkivät toisiaan rintaan. Ilmeisesti lyhyempi vaalea oli vahingossa kompastunut ja kaatanut vedet vuoroaan odottavan pitkän tumman päälle. Ja ilmeisesti pitkän tumman vehje oli liian pieni jotta hän olisi voinut sivuuttaa tapauksen olankohautuksella, vaan oli alkanut rähisemään todistaakseen miehisyyttään ja yritti parhaillaan tunkea blondia pää edellä kaivoon. Mikä idiootti. Eleha hieraisi otsaansa ja astui eteenpäin ja koputti tummaa miestä hartiaan. Mies oli häntä reippaasti päätä pidempi ja voimakasrakenteinen, mutta älliä sillä ei tainnut olla, koska niin typerästi se räpytteli silmiään kun se käänsi katseensa Elehaan. Blondi käytti tilaisuutensa hyväksi ja tarttui kiinni kaivon reunaan jottei putoaisi niin helposti.
"Kuulehan... Ymmärrän että sinulla mahtaa olla vaikeaa, kun tunget toisia kaivoon ja muuta, mutta jos tuo halkaisee kallonsa ja hukkuu ja mädäntyy tuonne, vedestä tulee juomakelvotonta ja se on sinun vikasi," Eleha selitti rauhallisesti pistävällä äänensävyllä. "Joten jos viitsisit käyttäytyä kuin mies ja jättää heikompasi rauhaan ja pyytää anteeksi aiheuttamaasi häiriötä, niin muut pääsisivät hakemaan vetensä?" Eleha kallisti päätään ja tuijotti miestä silmiin, joka rypisti otsaansa ja päästi irti blondista joka ei tuhlannut aikaa vaan kiipesi pois kaivosta. Hujoppi kumartui eteenpäin ja yritti kaikin puolin vaikuttaa uhkaavalta jättäen naamansa kämmenen päähän Elehan kasvoista.
"Niin miten oli?" Mies kysyi murisevalla äänellä, joka toi Elehan mieleen pullistelevan kukon.