Käärmeiden kohtaaminen

Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

Käärmeiden kohtaaminen

ViestiKirjoittaja Dark » 15 Syys 2010, 21:53

Kyaresh
***

Ilma oli viileä, mutta aurinko lämmitti edelleen yllättävän lämpimästi. Syksy oli kuitenkin jo selvästi tulossa ja se tiesi ikäviä aikoja käärmemiehelle, joka rakasti kesäisen lämpimiä päiviä lähes enemmän kuin maallista omaisuutta. Talvisin oli aina niin hiivatin kylmä ja Kyaresh, joka kai omasi jonkin sortin vaihtolämpöisiä taipumuksia käärmepuolensa takia, ei lainkaan pitänyt siitä, että olonsa oli kylmässä aina niin vetämätön ja kankea. Mielummin hän olisi vain mennyt horrokseen ja herännyt keväällä auringon ensimmäisiin lämmittäviin säteisiin.

Naga oli parkeerannut itsensä leveälle kiviselle penkille erään pienemmän torin laidalle. Siellä ei käynyt niin kova kuhina kuin suurella, kylän keskellä olevalla aukiolla, vaan ihmisiä käveli harvakseltaan ohi. Kyareshin valloittama paikka oli loistava auringonottoon, sillä penkki oli kerännyt itseensä hieman auringon joka päivä entisestään vähenevästä lämmöstä. Ilma oli kuitenkin jo sen verran viileä, että miehen oli ollut pakko vetää päälleen enemmän vaatetta, nököttäen penkillä punaisessa pitkässä takissa, tuoden mieleen lähinnä kärttyisen koomapotilaan, sillä kapeat silmänsäkin olivat lähes kiinni. Vain silloin tällöin suusta ulos putkahtava kaksihaarainen, ohut kieli kertoi, ettei hän ollut kuollut tai nukahtanut pystyyn. Kyaresh oli huonolla tuulella, kuten tavallista.
Dark
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 15 Syys 2010, 22:20

Pumpkin

Jälleen yksi kylmenevä syyspäivä Cryptissä oli saanut alkunsa ja oli jo hyvää vauhtia saavuttamassa loppuaan. Päivä oli aurinkoinen ja kohtuu lämmin, mistä lohikäärme naaras piti. Pumpkin ei ollut niitä lohikäärmeitä, jotka kykenivät lämmittämään kehoaan tuosta vain, joten täytyi naaraan pukeutua lämpimämmin mitä normaalisti. Nytkin tuo oli hankkinut itselleen pitkän, paksun, hupullisen viitan ja kaulaliinan, joiden avulla ajatteli selvitä ainakin lumen tuloon asti.
Pumpkin oli viettänyt aamupäivän kumppaninsa seurassa, mutta päättänyt sitten lähteä tutkimaan kylää paremmin. Vieläkään naaras ei ollut koko kylää kolunnut läpi ja oli varma, että löytäisi varmasti jotain mielenkiintoista tutkimusreissuiltaan. Nyt, tummaan viittaan sonnustautunut huppupää juoksenteli melko nopeaan tahtiin pitkin kaupungin katuja. Maisemat vilahtivat ohi nopeasti, naaraan sillointällöin hidastaen vauhtiaan pienesti tarkkaillakseen ympäristöä paremmin, mikäli silmiin osui jotain kiinnostavaa. Mutta suurimmaksi osaksi kylä olki yhtä samaa harmaata kiviröykkiötä.

Pumpkinin saapuessa pienemmälle toriaukealle, hidastui naaraan vauhti lähes olemattomiin, kunnes tuo pysähtyi täysin katse nauliintuneena torin laidalla istuvaan otukseen.
Naga oli täysin tuntematon laji naaraalle. Tuo oli vain kuullut muutaman epätarkan kuvailun nagoista, eikä osannut yhdistää torin reunalla istuvaa otusta moiseksi. Friikkejä Pumpkin oli nähnyt ihmiskylässä jo muutaman, mutta tämä oli totta vie radikaalein näky.
Erittäin röyhkeästi ja peittelemättä Pumpkin tuijotti aikansa kauempaa tätä ihmeotusta, kunnes tummille kasvoille nousi kujeilevan utelijas hymy, tuon rohkaistessa mielensä ja marssiessaan käärmemiehen luokse.
"Aurinko saisi paistaa lämpimämmin" Pumpkin totesi päästyään kuulo etäisyydelle ja pysähtyi siihen "Mutta näin syksyisin se taitaa vain heikentää lämpöään".
Pumpkin oletti puolikäärmeen pitävän lämmöstä muidenkin käärmeiden tavoin. Pumpkinkin piti lämmöstä, mutta se nyt ei ollut uutinen eikä mikään.
"En tiennytkään että taruolennot voivat ottaa noinkin rennosti ihmisten kylässä... Tai no, harvan ainakaan näkee ottavan noin rauhallisesti kuolevaisten läsnäolon" Naaras lisäsi, kohauttaen pienesti olkapäitään.
Ei, hän ei aikonut jättää tätä uutta "tuttavuutta" rauhaan ennen kuin oli saanut tarpeeksi irti käärmemiehestä, tai tuo uhkaisi repiä Pumpkinin pään irti ellei jättäisi tuota rauhaan.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dark » 16 Syys 2010, 10:37

Kyaresh
**

Käärmemies ei avannut silmiään, kun tunsi herkällä tuntoaistillaan maan värähtelevän normaalista poikkeavalla tavalla ja ilmaa harova kaksihaarainen kielensä pyydysti vieraan hajun. Siitä hän tiesi, että joku oli tulossa lähemmäksi, eikä aikaakaan tästä päätelmästä, kun hän jo kuuli äänen. Ärsyttävän uteliaan sellaisen. Heti Kyaresh ei sanonut mitään, vaan otti oman aikansa, kuin olisi tuuminut kunnollista vastausta.
"Rentoutuminen on mahdollista, jos ajattelee kuolevaiset vain ruuaksi, hss..."
Naga vastasi, avaamatta vieläkään silmiään, mutta kaksihaarainen kielensä haroi ilmaa tutkivasti. Mm, nainen... mutta jokin tuossa oli, mikä häiritsi häntä ja pakottikin hänet avaamaan silmänsä, jotta hän voisi tutkia toista paremmin.

"Hss... Etkö pelkää joutuvasi raiskatuksi, nuori neiti? Ihmiset ovat eläimiä, ja eläimillä on eläinten halut..."
Puolikäärme yllättäen kysyi, kasvoillaan ovela ilme. Aiheenvaihto sujui ainakin yhtä sulavasti kuin hirveltä joutsenlammen tanssiminen. Naga lipaisi huuliaan, kumartuen hieman lähemmäs toista huonon näkönsä takia, keräten pitkää käärmemäistä ruumistaan kasaan. Häntäpää kohosi hieman, kun hännänkärki kurottautui toista kohden, tuoden mieleenlähinnä uteliaan lonkeron.
"Tuollaisella ulkonäöllä olet pian vain jonkun salainen jalkavaimo, kahlittuna kellariin..."
Kyaresh ilmoitti, pehmeästikin, kunnes jatkoi.
"...Mutta haittaisiko se sinua, hss?"
Nagan aivoituksista ei aina todellakaan ottanut selvää ja ei kukaan, tuskin Kyaresh itsekään, tiesi, mitä ajoi hämärillä puheillaan takaa. Mies oli hiljaa hetken, ennenkuin jälleen avasi suunsa.
"Aurinko ei todellakaan lämmitä enää yhtä paljon, hss..."
Dark
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 26 Syys 2010, 14:49

Pumpkin

naaras ei voinut olla virnuilematta Käärmeherran alkaessa puhumaan. Tuon omalaatuinen puhetyyli ja sihisevä ääni oli mukavaa kuunneltavaa. Pumpkin todennäköisesti ei jättäisi tätä otusta rauhaan hetkeen, mikäli vain pääsisi jutun juureen mielenkiintoisen tuttavuuden kanssa. Naga otti tilanteen harvinaisen rauhallisesti. Tuo ei näyttänyt hätkähtävänkään tunkeilijasta.. tosin kai moinen friikki oli tottunut utelijaisiin tai halveksuviin katseisiin. Kuitenkin, Nagan ensimmäinen kysymys tuli kuin puun takaa. Pumpkin kohotti pienesti kulmiaan ja katsoi kysyvästi nagaa, joka kyseli raiskaus pelosta. Ovela ilme käärmemiehen kasvoilla ei antanut ainakaan turvallista tunnetta, mutta minkäänlaisia paniikin saatika epäilyksen merkkejä Pumpkin ei näyttänyt.
Nagan kumartuessa lähemmäksi Pumpkin mutristi huuliaan pienesti, mutta ei vielä vastannut mitään tuon kysymykseen. Mitä siihen olisi edes pitänyt vastata? Jos hän olisi halunnut leikkiä ihmistä ja reagoida heidän tavoin, olisi Pumpkin joko läimäissyt käärmemiestä poskelle tai sitten lähtenyt juosten pois tuon luota.
Lähestyneeseen hännän päähän Pumpkin ei reakoinut mitenkään, vaan piti katsekontaktinsa käärmeessä, joka joko ei naisista välittänyt tai sitten oli erittäin huonolla päällä, puheista päätellen.

"Kun on elänyt yhtä kauan mitä minä kuolevaisten seurassa, sitä on jo unohtanut pelätä jotain noinkin yleistä uhkaa" Pumpkin totesi viekkaasti virnistäen, samalla kun työnsi pitkän kielensä ulos, lipaisten pari kertaa ilmaa ja veti kielen takaisin sisään.
"Ja minuahan ei kellariin kahlitse edes vuoren vanhimmat" Naaras nostaen kätensä kapinallisesti lanteilleen.
"ja mitä se sinua liikuttaa joudunko raiskatuksi ja kahlituksi? Ellet vihjaile itse tekeväsi moista, mutta siihen on yllättävän vaikea uskoa" Pumpkin totesi kurtistaen kulmiaan.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dark » 21 Loka 2010, 17:48

Kyaresh
***

Käärmemies sulki silmänsä, kommentoimatta toisen puheita heti, jälleen kuin laskien mielessään sekunteja siihen, milloin toinen kyllästyisi odottamaan ja lähtisi pois. Ja juuri ennen sitä rajaa hän jälleen avasi suunsa.
"Pidän naisista, joilla on itseluottamusta, hss."
Naga ilmoitti jopa yllättävän pehmeästi, kaksihaaraisen kielensä lipoessa ilmaa, kun tuo näytti käpertyvän hieman paremmin itseensä, kuten linnut talvipakkasella höyheniään pörhistellessään. Oli kuitenkin epäselvää, oliko mies tarkoittanut lauseellaan yleistä pitämistä, vai kenties kulinaristista makunautintoa.

Häntänsä vaikutti siltä, kuin se olisi halunnut tehdä parempaa tuttavuutta toisen kanssa, tökäten sitten äkisti toista polveen, kuin kokeillen. Kyareshin silmät avautuivat kapeiksi viiruiksi.
"Oletkos siinä, hsss..."
Tuo torui, vilkaisten häntäänsä äkeänä, joka vaikuttikin perääntyvän neidon luota kuin häpeissään oleva koiranpentu, hännän kiertyessä pienelle kiepille käärmemiehen loppuruumista vasten. Naga kumartui hieman lähemmäs naista, siristäen silmiään.
"Hss... Tunnenko minä sinut, nuori neiti?"
Hän kysyi epäluuloisesti. Tuossa oli jotain epämääräisesti tuttua... Ehkä hän oli joskus maistanut jotakin tuon sukulaista? Niin, se saattoi olla, ei sitä millään voinut muistaa ketkä kaikki olivat hänen ruokalistalleen päätyneet.
Dark
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 02 Marras 2010, 13:57

Pumpkin

Käärmeihminen ilmoitti pitävänsä naisista, joilla oli itseluottamusta. Tällä hetkellä tuon edessä seisoi suklaatyttö, joka oli itseluottamuksen perikuva. Tosin, Pumpkin oli lohikäärme, ei tuo osannut olla luottamatta itseensä samoissa asioissa missä ihmisnaiset panikoivat. Pumpkin olikin jo kommentoimassa jotain miehen äskeiseen kommenttiin, mutta lause jäi alkamatta kun naga tökkäisi hännänpäällään Pumpkinia polveen. Tummaihoinen nainen laski katseensa alas jalkaansa seuraillen sitten toisen hännän liikkeitä. Pieni virne hiipi lohikäärmeen kasvoille, samalla kun tuo nosti katseensa takaisin Nagaan itseensä.
Naaras ei voinut kuin ihailla tuon asennetta. Ei ottanut mitään paineita esiintyessään omana itsenään. Pumpkin olisi antanut mitä vain, voidakseen itsekkin löhöillä omassa olomuodossaan kaduilla ilman että joku olisi yrittänyt tappaa sillä samalla sekunnilla.

Pumpkin kohotti pienesti kulmaansa, Nagan kumartuessa lähemmäksi.
"en usko" Pumpkin totesi tuon kysymykseen "En ainakaan itse myönnä tuntevani sinua mistään... enhän edes tiedä nimeäsi"
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dark » 12 Joulu 2010, 13:00

[Anteeksi venynyt vastailu, työt ovat syvältä ja vievät kaiken ajan sekä inspiksen >_>]

Kyaresh
**

Mies katseli toista kapeilla silmillään, kielensä lipoessa ilmaa. Nainen. Mm, nainenhan tuo oli, vieläpä kovin mehukkaan näköinen sellainen. Ei ollut liikaa läskiä, mutta oli kuitenkin jotain, mihin iskeä hampaansa. Ja se oli hyvä. Nagan häpeilemätön katse kiinnittyi hetkeksi vastapuolen rintavarustukseen, päänsä kallistuessa aavistuksen, kuin hän olisi arvioinut, kuinka pehmeästi hampaansa uppoaisivat lihaan ja kuinka monta haukkausta ne vaatisivat, ennekuin olisivat viimeinkin hänen vatsansa pohjalla.

"Kyaresh Pravnaret, hss~ Ja sinä olet, nuori neitihss...?"
Puolikäärme kujersi, virnistäen yllättäen pienesti, niin että terävät kulmahampaat välkkyivät. Hänen ei tosi nyt ollut nälkä, sulatellessaan sitä yhtä eilisiltaista kulkukoiraa, joka oli erehtynyt luulemaan häntä puunrungoksi. Hän ei pahemmin välittänyt eläimistä (usein liikaa karvoja), mutta niiden syömisestä harvemmin joutui hankaluuksiin. Mies käpertyi tiukemmin viittamaiseen takkiinsa. Tuuli alkoi hiljalleen puhaltaa kylmemmin, eivätkä kivet enää lämmittäneet niin hyvin kuin aikaisemmin. Että hän inhosikin talvea. Jo useampaan kertaan naga oli harkinnut, että muuttaisi jonnekin lämpimimmille seuduille, muttei vielä ollut saanut alaruumiistaan liikkeelle, laiska kun oli.
Dark
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 29 Joulu 2010, 00:31

Pumpkin

Lohikäärme ei voinut olla mutristamatta näreästi huuliaan Nagan katseen kohdistuessa ruumiinosaan, joka oli suorastaan tabu silmille ihmisten kulttuurissa. Mutta siinäpä töllötti, lohikäärmeenä Pumpkin ei pystynyt käsittelemään päänsä sisällä ruumiillista häveliäisyyttä sen pahemmin, mitä eläimetkään. Tuolle alastomuus oli normaali asia, mutta kohteliaisuus syistä ei hyppinyt ilkosillaan ihmisten ilmoilla kuolevaisen muodossaan.
Syy, miksi Kyaresh niminen naga tuijotti naaraan povea, oli sitten toinen arvoitus nuorelle naaraalle.
"Pumpkin" Lohikäärme esitteli itsensä, jättäen - normaaliin tapaansa - mainitsematta oikeaa nimeään.

Naaras kohotti kulmaansa pienesti nagan kääriytyessä rääsyihinsä entistä tiukemmin. Tuuli nousi, mutta pieni tuulahdus ei saanut lohikäärmettä vielä vapisemaan.
"Vaipuvatko nagat horrokseen talven tullen?" Pumpkin kysyi häikäilemättömästi samalla kun risti kätensä puuskaan "Vai paleletteko pakkasessa kuten muutkin humanoidit?"
Pumpkin ei nähnyt mitään häpeämisen aihetta kysymyksissään, hän oli utelias ja halusi tietää enemmän tästä uudesta lajista, leikkien samalla tuon kärsivällisyydellä ja mahdollisesti omalla hengellään.

//juu, ei se mitään. Itselläkin inspis ja aika kateissa, plus armoton laiskuus iskenyt sitten syksyn jälkeen. Joten tämä voidaan pitää hitaasti etenevänä pelinä, mikäli haluat. Ja toiseksi, keksittäisiinkö jotain "toimintaa" peliin, ettei tämä mene ihan pelkäksi rupatteluksi? //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 12 Tammi 2011, 12:36

// Pistän pelin omalta osaltani poikki pitkän hiljaiselon jälkeen, sekä inspiksen puutteessa :( Ota yhteyttä, mikäli haluat ennemmin tai myöhemmin jatkaa peliä :) //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt


Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron