Kuinka siivekäs niin maassa olla voi ?

Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Kitty » 21 Elo 2011, 19:58

Chepi

Mies oli myötätuntoinen ja se olisi saanut varmaan tytön herkistymään tai jotain sinneppäin, mutta kun toinen oli jo vaihtanut puheenaihetta, riemastunut virne nousi puolienkelin kasvoille kun toinen sanoi ettei hän paina melkein mitään. "Hyvä niin. " Hän naurahti ja sitten ilmalento taas alkoi.
Frederico tuli jonkin etäisyyden päässä vierellä ja muistutti siitä että pitäisi saada ilmaa siipien alle. Tyttö levitti siipensä ja koitti onneaan. Putoaminen lakkasi ja hetken aikaa tyttö liiti, sitten hän kokeili onneaan uudemman kerran lyöden ilmaa siivillänsä. Pian siiveniskuista tuli kaavamaisia ja tasaisia ja tyttö lensi. Voiton riemuinen ilme kohosi neidon kasvoille, vaikka kyyti olikin vielä epätasaista.
Muutaman kerran jokin meni pieleen ja tyttö putosi pienen matkan, mutta sai kuitenkin tälläkertaa tilanteen korjattua. Ei Chepi kuitenkaan kauaa kerennyt lennellä kun keskittyminen pääsi taas herpaantumaan, lennosta maisemiin. Siivet löivät kerran epätasaisesti ja se oli kaikki mitä vaadittiin. "Frederico !" Tyttö kiljaisi kun putoaminen alkoi jälleen. Tätä tämä lentäminen olisi varmasti vielä pitkän aikaa ennenkuin siitä tulisi rutiinia, aina kun keskittyminen herpaantuu menevät siivet solmuun.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 21 Elo 2011, 20:44

Frederico

Jälleen kerran Chepi putosi jonkin matkaa, kunnes vihdoista viimein sai ilmaa siipiensä alle. Tuo näytti edistyvän hyvin, joten tuttu ystävällinen virne nousi enkelin kasvoille. Pianhan tyttö osaisi lentää ihan omin voimin! Tuon lento tosin vaikutti vasta-alkajan yrittelyltä, mutta oli sekin jo jotain.
Pian Chepi lähti taas tippumaan, tällä kertaa kiljaisten miehen nimen ilmoille. Frederico heräsi pienestä ylpeyden hetkestään ja syöksähti kohti Chepiä. Tällä kertaa tytön nappaaminen meni juuri viimetinkaan. Frederico sai Chepin kiinni juuri ennen latvustoa, mutta tällä kertaa hän teki virhe liikkeen, jonka seurauksena kaksikko putosi läpi oksien, tömähtäen maahan. Frederico kuitenkin piti Chepin sylissään ja suuntasi tippumisen niin, että hän osui maahan ensin ja Chepi sai pehmeän laskun ollessaan enkelin sylissä.

Frederico jäi makaamaan maahan hetkeksi, kunnes naurahti. Mies nousi istumaan ja varisteli lehtiä hiuksistaan.
"Sinähän lensit jo hetken" Frederico totesi pienesti hengästyneenä "En usko että menee kauaa, kun jo lennät.. Tarvitset vain harjoitusta".
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Kitty » 21 Elo 2011, 20:55

Chepi

Pieni hymy kerkesi jo miltei tytön kasvoille kun toinen koppasi hänet jälleen, mutta nyt kummankin matka jatkui alaspäin ! Chepi olneuvoton ja hädissään kun huomasi Fredericon jäävän alimmaiseksi kun he rysähtäisivät maahan ! Ennenkuin tyttö kerkesi edes huutaa niin kaksikko olikin jo maassa. Chepin sydän tykytti taas tuhatta ja sataa ja hengitys oli hapen haukkomista.

Pian Frederico nousi kuitenkin jo istumaan ja tuo jopa nauroi sitä että tyttö oli lentänyt hetken ! Tyttö katsoi toista silmät soikeina ja alkoi sitten nauraa itsekkin. "Säikähdin ! Tuntisitpa vain kuinka sydämeni jyskyttää." Tyttö selosti koittaen pitää pokkaa, mutta häntä vain nauratti niin paljon ettei se onnistunut. "Eihän sinuun sattunut ?" Chepi kysyi kohottaen kulmiaan kysyvästi.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 22 Elo 2011, 14:50

Frederico

Mies katsoi virnuillen tyttöä, joka myönsi säikähtäneensä. Vähemmästäkin säikähti, joten ei ihme että pulssi oli hypännyt taivaisiin. Chepin ja Fredericon nauru kantautui pitkin hiljenevää ja pimenevää metsää, karkoittaen varmasti kaikki säikyt pikkueläimet tiehensä. Harmi sinänsä.
Chepi kyseli oliko Frederico satuttanut itsensä. Mies pudisteli päätään, naureskellen yhä pienesti.
"Takamus saattaa olla kipeä huomenna, mutta ei mitään vakavaa" Mies totesi, samalla kun pötkähti takaisin pehmeälle sammaleelle.
"Lienee paras lopettaa tältä illalta.. Emmehän halua kiinnittää liikaa huomiota itseemme" mies jatkoi, vetäessään kätensä takaraivonsa alle tukemaan päätä "Parin päivän päästä voimme palata kylään.. Tai minä ainakin palaan, uskon että sinä tulet myös? Pitää vain löytää sinulle kaapu, jonka alla voit piilotella".

Fredericon oli pakko suunnata kulkunsa takaisin kylään ennemmin tai myöhemmin. Mies myös toivoi syvästi Chepin tulevan hänen mukanaan. Ei hän halunnut jättää tyttöä oman onnensa nojaan tänne metsään.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Kitty » 22 Elo 2011, 16:24

Chepi

Tyttö naurahti vielä toisen sanoille kun tuo heitti maaten. Yhä toisen sylissä istuen. "Niin kait se on tehtävä." Neito tokaisi jatkaen sitten uteliaana. "Tähänkö ajattelit yöksi jäädä ?" Chepin mielestä ei ollut ehkä paras mahdollinen paikka nukkua ihan vain jossain päin metsää kylmän kosteassa maassa, mutta olihan hänellä miehenmallinen patja alla. Toinen kertoi myös suuntaavansa ennemmin tai myöhemmin kylään ja näytti toivovan tyttöä mukaansa. Chepi asettui varovasti vatsalleen makaamaan toisen päälle ristien kätensä leuan alle. "Tottakai tulen mukaasi, jos vain tosiaan saamme minulle jotain millä nämä peitetään." Tyttö sanoi siipiään heilauttaen samalla kun tapitti toista silmiin. Nuo riskeat silmät olivat lohtua täynnä ja niitä oli milteinpä ilo katsella.
"Haittaako muuten jos jään tähän ?" Chepi kysyi kun ei halunnut olla toiselle vaivaksi, olihan tuo tehnyt jo enemmän kuin tarpeeksi tytön hyväksi.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 23 Elo 2011, 13:36

Frederico

Frederico nyökytteli pienesti Chepin kysyessä meinaisiko tuo tähän jäädä yöksi.
"Miksikäs ei?" Enkeli totesi lähinnä itsekseen, ei hän nähnyt mitään syytä hankkiutua minnekkään muualle. Tässä oli mukava maata, vaikkakin ei niin suojaisaa.. mutta vaaroja varten oltiin varauduttu. Lisäksi, ei Frederico yhäkään tarivnnut unta, joten hän olisi vahdissa koko ajan.
no, Chepi asettui mukavasti Fredericon ylle ja kertoi tulevansa hänen mukaansa, jahka he löytäisivät jotain, millä kätkeä tytön siivet.
"Jätä se minun huolekseni" Frederico totesi hymyillen. Kyllä hän löytäisi tuolle kaavun alta aikayksikön, jahka vain lähtisi liikkeelle. Mutta tänään hän oli laiskalla päällä. Kaavun ehti etsiä huomennakin.

Chepi kyselikin sitten haittaisiko Fredericoa, jos tyttö jäisi hänen ylleen. Jälleen mies pudisteli päätään ja nosti kasvoilleen virneen.
"Lämmität siinä juuri mukavasti" Enkeli totesi, samalla kun korjasi pienesti asentoaan Chepin alla.
"Jos väsyttää, niin anna mennä ja nuku. Minä pidän taas vahtia.. Äskeinen lentely taisi olla uuvuttavaa?" Frederico totesi, samalla kun vastasi katseella Chepin tuijotukseen.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Kitty » 23 Elo 2011, 16:31

Chepi

Mies antoi luvan jäädä ja se kelpasi tytölle vallan mainiosti. Toinen korjaili asentoaan vielä vähän tytön alla, muttei se haitannut, ei toinen nyt sentään niin paljoa liikkunut.
Katseet kohtasivat ja se nostatti tytön kasvoille kunnon hymyn. "Hyvällä tavalla uuvuttavaa." Kuului vastaus toisen kysymykseen ja sitten tyttö laskikin päänsä sivuttain toisen rintaa vasten.
Chepi levitti siipensä kerran auki oikein kunnolla, ja sitten hän laski ne ikäänkuin peitoksi itselleen ja Fredericolle.
"Hyvää yötä." Tyttö kuiskasi sulkien silmänsä, eikä aikaakaan kun toinen vaipui hiljaiseen, onnelliseen uneen.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 23 Elo 2011, 21:16

Frederico

Chepi jäi makaamaan enkelin päälle, levittäen omat tummat siipensä peitoksi itselleen ja miehelle. Frederico vastasi tytön toivotellessa hyvät yöt ja odotti sitten Chepin nukahtamista. Tytön nukahdettua mies jäi katselemaan taivaalle lehtien välistä, miettin niitä näitä läpi koko yön.

Seuraavana päivänä Frederico hankki Chepille syötävää. Metsässä riitti marjoja ja sieniä näin loppu kesästä ja pienen kikkailun jälkeen, oli enkeli valmistanut tytölle alkukantaisesti nuotion ja kuuman kiven avulla sienimuhennosta. Päivä kului rauhallisissa merkeissä metsää tutkien ja toisiin tutustuen paremmin. Illemmalla Frederico jätti Chepin hetkeksi yksin metsään, palatessaan itse käymään ihmisilluusiossa kylässä hankkimassa tytölle kaavun, josta oltiin puhuttu. Enkeli viipyi tuolla reissulla parisen tuntia, kunnes palasi mukanaan ruskea kaapu ja pala juustoa ja leipää, mikäli Chepi halusi vielä syödä.
Illan tullen oli aika käydä jälleen nukkumaan, Chepin siis. Kun tyttö oli jälleen päässyt untenmaille, jäi Frederico jälleen pitämään vahtia.

Seuraavana päivänä olikin aika lähteä takaisin kylään. Frederico istuskeli jälleen vasten puuta, tällä kertaa ihmisilluusiossan. Mies odotteli että Chepi heräisi. Kun tyttö lopulta näytti merkkejä heräämisestä, nosti enkeli kasvoilleen jälleen tutun hymyn.
"Huomenta! Valmiina lähtemään takaisin kaupunkiin?" Frederico kysyi Chepin heräiltyä.

// Tein sen aikahypyn nyt, en keksiny mitään järkevää mitä ne ois tossa vielä voinu tehä joten vedin aikalailla autohittinä ton yhden päivän, mikäli ei haittaa //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Kitty » 23 Elo 2011, 21:28

Chepi


Edellinen päivä oli kulkenut aikalailla laakereillaan, varsinkin sen ajan kun toinen oli ollut kylässä ja Chepi yksin metsässä.
Nyt oli kuitenkin uusi aamu johon tytön kutsui taas toisen ystävällinen hymy ja pirteä tervehdys.
Chepi nousi ylös ja venytteli oikein kunnolla ennenkuin vastasi mitään, sitten vasta herännyt katse putosi takaisin enkeliin. "Valmiina ollaan." Tyttö sanoi ottaen kaavun itselleen. Hyvin keskittynein ilmein alkoi tyttö mallata siipiään selkää vasten ja kaapua siihen päälle, hetki siinä meni, mutta pian oli neito valmis.
Kaapu ei ollut parhaimmasta päästä eikä edes näyttänyt kovin kummoiselta, mutta parempi niin ettei herätä huomiota liiaksi.
"Mihin suuntaan ?" Chepi uteli lähtien sitten seuraamaan toista. Niin typerältä kuin se kuulostikin niin kaupunkiin meno jännitti tyttöä suuresti, oli hän ennenkin ihmisiä nähnyt ja noiden kanssa kommunikoinut, muttei hän ikinä ollut heidän keskellä vapaana liikkunut. Aina joko häkissä tai esiintyessä, ja kyllähän neito siitä Fredericollekkin mainitsi ettei tuo sitten ihmettelisi kun Chepi hädissään liimautuisi tuohon kiinni jos jotain erikoista tapahtuisi.


//Ei haittaa =D Ihan hyvä vaan.//
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 29 Elo 2011, 22:22

Frederico

Chepi ilmoitti olevansa valmiina. Tuon asetellessa kaapua siipiensä päälle, Frederico varmisti että siivet myös menisivät piiloon. Ne eivät saisi näkyä yhtään. Pienikin vilahdus saattaisi kiinnittää ihmisten huomion. Ja sitten oltaisiin liemessä. Chepi kuitenkin onnistui kätkemään siipensä täydellisesti.
"Tänne päin" Frederico virnuili kaksikon lähtiessä liikkeelle, kohti kylää.
Matka kylään kesti näin kävellen puolisen tuntia. Lopulta kylän muurit alkoivat näkyä puiden lomasta ja pian kaksikko olikin jo portilla.
Frederico puhui heidät sisään, ilmoittaen kaksikon olleen vain poimimassa sieniä metsästä. Tätä tarinaa tuki Fredericon kädessä ollut pieni nahkasäkki, jossa oli muutama sieni pohjalla. Vartijat päästivät heidät sisään, sen enempää kyseenalaistamatta.

"no niin.. täällä ollaan.. Haluatko käydä torilla? Itse en yleensä muuta täällä teekkään, kuin istuskele torilla ja auta vähäosaisia.. Toisinaan yksin, toisinaan yhden toisen enkelin kanssa" Frederico selitti, heidän kävellessä yhä peremmälle kylään.
"Pysy sitten lähellä.. Ei kannata eksyä ensitöikseen" Mies lisäsi, pörröttäen pienesti Chepin hiuksia.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Kitty » 29 Elo 2011, 23:02

Chepi

Tytön ilme oli ensin arka, sitten innostunut ja se poukkoili vähän laidasta laitaan kun kaksikko saapui kylään. Chepin oli yhä hyvin vaikea uskoa tätä todeksi. Hän oli vapaa, ei häkissä vaan vapaa ! Mies kysyi mentäisiinkö torille ja tuo kertoikin viettävän aikalailla aikaansa torilla, muita auttamassa. Lapsekas hymy kohosi neidon kasvoille kun toinen pörrötti tämän hiuksia, voi kuinka mukavalta se tuntuikaan.
"Voi en minä osaa päättää." Chepi naurahti tarttuen toista sitten paidan helmasta. "Koitan olla eksymättä." Hän sanoi kohottaen katseensa toisen silmiin, hetken niitä katseltuaan alkoi tyttö kuitenkin kummastella muita ihmisiä ja rakennuksia.

Kaksikon saavuttua torille alkoi tytön ote irrota Fredericon vaatteista, pikkuhiljaa uteliaisuus alkoi tulla voitolle.
"Mikä tuo on ? Haittaako jos käyn katsomassa ?" Tyttö uteli kuin pieni lapsi, huomatessaan kojun jonka ympärille oli kertynyt monen monta pikkulasta, ja muutama aikuinenkin. Tuo koju taisi olla käsinukke teatteri, mutta se oli Chepille aivan uusi ja kiehtova käsite, ei hän millään malttaisi olla menemättä katsomaan !


//Tulisko ne ilkiöt nyt jos Chepi menee yksin tonne kojulle ?//
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 31 Elo 2011, 16:57

Frederico

Frederico ei voinut olla hymyilemättä Chepin naurahtaessa. Tyttö kuulosti niin iloisen energiseltä. Juuri tuollaista seuralaista Frederico kaipasikin. Elämänhaluista ja iloista persoonaa, joka pystyi toipumaan vanhoista haavoistaan. Enkeli alkoi pikkuhiljaa kiintymään tähän langenneen jälkeläiseen. Moinen kiintymyksen kohde tuskin olisi hyväksi, ainakaan muiden enkeleiden silmissä..
Chepi tarrasi Fredericoa paidanhelmasta. Noin tuo ei ainakaan eksyisi. Mies hymähti ja lähti johdattamaan tyttöä kohti toria. Torilla oli jälleen hälinää ja vilskettä. Alue oli jälleen täynnä erillaisia kojuja ja telttoja. Tällä kertaa sirkuksesta ei kuitenkaan ollut jälkeäkään.

Pian Chepin utelijaisuus alkoi viemään voiton varovaisuudesta, tuon kysellessä saisiko hän mennä katsomaan kojua, jonka ympärille kerääntyi väkeä enemmän mitä muiden.
"mene vain, tulen aivan juuri perästä" Frederico totesi, huomatessaan pari vanhempaa katulasta lähestyvän heitä. Ilmeisesti tällä tutulla teini kaksikolla oli asiaa Fredericolle, kune kerrankin taas näkivät rähjäisen kadun kuluttajan.
Frederico keskittyikin puhumaan kaksikolle, jotka tulivat kertomaan erään katulapsen katoamisesta ja kyselivät, missä Pisa mahtoi olla. Tämä keskustelu vei täysin enkelin huomion, eikä tuo älynnyt katsoa Chepin perään sillä hetkellä...

// Juu, käy hyvin! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Kitty » 31 Elo 2011, 17:18

Chepi

Tyttö harppoi, hyvä ettei juossut innoissaan kojun luokse. Tyttö jäi nätisti katselemaan lyhyempien takaa, ei ollut syytä peittää törkeästi muiden näkyvyyttä. Käsinukke teatterihan se oli. Kaksi hullunkuriselta näyttävää nukkea, ilmeisesti inttivät jostain ja alkoivat sitten tapella.
Chepi seurasi mielenkiinnolla esitystä kunnes siihen tuli pieni tauko. Huomaamattaan oli tyttö päästänyt ryhtinsäkkin etukumaraan kun hän oli niin kiinnostuneena seurannut nukkejen "esitystä". Chepi suoristi ryhtinsä ja vilkuili ympärilleen, kuitenkin ennen Fredericoa osui näkökenttään muita tuttuja.
"Eikä." Chepi henkäisi kun huomasi tuttujensa lähestyvän häntä. Vaihtoehtoja oli tasan kaksi, joko juosta karkuun, tai jäädä kiinni. Tyttö ei voinut muuta kui lähteä ensin reippaasti kävelemään poispäin, mutta siinä missä tyttö kiristi tahtia niin tekivät seuraajansa samoin.
Neito oli peloissaan, ei hän tahoisi takaisin sirkukseen, ei missään nimessä ! Chepi pisti juoksuksi joka onneksi kiinnitti jonkin verran huomiota, nyt voisi vain toivoa että Frederico huomaisi mitä tapahtuu.
"Tule tänne niin ei tarvitse satuttaa !" Toinen miehistä huusi Chepille, joka vain juoksi lujempaa. Toinen jahtaajista sai jo miltei tytön ryysyistä kiinni ja silloin neito hoksasi juosta syrjäisemmälle kujalle, jos he siellä saisivat hänet kiinni ja paljastaisivat tuon siivet niin tuskin kukaan näkisi edes.
Pakosuunnitelma oli tuulesta temmattu ja melko hatara, sitä kannatti kuitenkin kokeilla. Chepi rynnisti syrjäiselle kadulle joka neidon huonoksi onneksi päätyi umpikujaan.

Chepi oli kääntymässä ympäri, kasvot kohti jahtaajiaan, muttei kerennyt kun joku repäisi tuota vaatteista niin että neito kaatui maahan. Tyttö kiljahti hädissään kun miehet käänsivät hänet vatsalleen maahan. Sitten toinen repi kaavun pois tytön päältä. "Ovela piilo siiville, mutta me tunnistetaankin sut kasvoista." Toinen miehistä sanoi naureskellen joka sai tytön olon entistäkin epämiellyttäväksi. "Päästäkää irti !" Chepi rääkäisi koittaen samalla rimpuilla pois toisten otteesta. "Noh, noh Chepi, tule nyt kiltisti mukaan, olisi se sääli viedä siipirikko keiju takaisin sirkukseen." Toinen naureskeli taas ottaen nyt suurehkon puukon esille. "Mitäs sanot ? Tuletko ?" Hän tenttasi. Chepi jähmettyi silkasta kauhusta, kyyneleet valuivat taas poskille ja tyttö tunsi itsensä liian heikoksi, liian heikko edes puolustamaan itseään ! "Frederico auta.." Tyttö kuiskasi itkun sekaisella äänellä maata vasten, se sai vain miehet ihmettelemään että mitä siellä alla mutistaan.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 05 Syys 2011, 16:12

Frederico

Enkeli jutteli orpojen kanssa huomaamatta tapahtuma ketjua, mikä käynnistyi nukketeatterilta. Vasta siinä vaiheessa, kun Chepi pisti juoksuksi, kyselivät orvot miksi tyttö lähti karkuun sellaisella vauhdilla. Frederico vilkaisi kohti Chepiä, joka näytti pakenevan perässään muutama mies. Ei tarvinnut kahdesti arvata, keitä nuo olivat ja millä asialla. Frederico toivotti nopeasti hyvät päivänjatkot orvoille ja lähti juoksemaan noiden perään. Chepi oli selvästi fiksu ja johdatti miehet sivukujalle, missä ei ollut ketään tarkkailemassa. Frederico juoksi minkä kintuistaan pääsi noiden perään, kunnes vihdosita viimein saavutti ryhmän. Chepi oli selvästikkin alakynnessä miehiä vastaan.

Frederico ei hidastanut vauhtiaan, vaan pamahti täysiä päin puukkoa pidellyttä miestä, kaataen tuon maahan muutaman metrin päähän. Siitä alkoikin kahakka. Frederico nousi pystyyn niin nopeasti kuin pääsi, mutta samassa toinen miehistä iski Fredericoa palleaan, saaden enkelin lyhistymään maahan vatsaansa pidellen ja henkeä haukkoen. Samassa enkeli sai potkun kylkeensä, jota seurasi puukko, joka iskeytyi voimalla miehen olkaan. Frederico päästi tuskaisen parahduksen, vajoten kontilleen maahan. Miehet nauroivat ja ilkkuivat Chepille, tuon pelastajan olevan melko onneton tapaus.
Yhden miehen kääntyessä jälleen Chepin puoleen, jatkoivat kaksi muuta Fredericon mukilointia potkien tuon lähes henkihieveriin. Miesten peräännyttyä, Frederico jäi makaamaan maahan hetkeksi. Näytti siltä että tuo oltaisiin potkittu hengiltä, kunnes enkeli liikahti ja nousi hitaasti, mutta varmasti ylös. Frederico pyyhkäisi suupielestään valuvat veret ja nosti vihaisen päättäväisen katseensa miehiin, saaden nuo jähemttymään silkasta pelosta.

Pieni välähdys kajasti sivukujalta, kun Frederico vaihtoi ihmisilluusionsa todelliseen muotoonsa. Mukiloitu enkeli ojensi kätensä sivuille, jolloin tuon käsiin ilmestyi kaksi, pyhyyttä hohkaavaa miekkaa. Tuo sulki silmänsä hetkeksi, kunnes avasi ne ja hyökkäsi kohti miehiä, tällä kertaa aikeissaan tehdä lopullisesti selvää noista.
Kuolevaisilla ei ollut mahdollisuuksia nopeasti liikkuvaa herran tuomiota vastaan. Yksi toisensa jälkeen miehet tippuivat polvilleen fataalien iskujen johdosta, joita Frederico noille lateli. Jokaisen miehen kohdalla enkeli lausui ääneen sanat "Domine miserere animae", Herra armahtakoot sielusi.
Ruumiit paloivat tuhkaksi. Frederico ei jättänyt jälkeensä kuin pari veri tahraa ja kasan tuhkaa noista miehistä. Kun viimeinenkin oli kuollut, siirtynyt rajan toiselle puolelle, tiputti Frederico miekat kädestään. Osuessaan maahan, miekat katosivat kuin tuhka tuuleen..

Katse kääntyi kohti Chepiä. Enkeli linkutti tuon luokse, vaihtaen ihmisilluusionsa jälleen näkyville. Mies tipahti polvillensa Chepin viereen ja kietoi kätensä tytön ympärille, sanomatta sanaakaan..
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Kitty » 05 Syys 2011, 16:50

Chepi

Frederico syöksyi apuun saaden miehet hetkeksi pois tytön kimpusta. Chepi pyörähti maassa ympäri nousten samalla istumaan, se mitä tyttö olisi toivonut näkevänsä oli kaukana todellisuudesta.
Frederico sai kovia tällejä sekä puukon olkaansa, Chepi parkaisi kauhuissaan siinä missä mieskin. "Frederico !" Neito huusi huolissaan kun tuo lyyhistyi kontilleen maahan. Toiset alkoivat vielä ilkkuakkin ! "Jättäkää hänet rauhaan !" Tyttö parkui sivusta nousten ylös. Miehet vain nauroivat asialle. "Mitä ajattelit tehdä tyllerö ?" Yksi kysyi nauraen itsensä miltei hengiltä.
"SANOIN JÄTTÄKÄÄ HÄNET RAUHAAN !" Tyttö huusi, nyt vihan murtamalla äänellä. Hän juoksi miehiä päin koittaen teilata heidät tieltään, tilanne kuitenkin päättyi siihen kun Fredericoa hakanneet miehet tulivat ja tempaisivat tytön selälleen. Kunnon henkäys pääsi tytöltä kun ilmat pakenivat keuhkoista tärähdyksen ansiosta, muutama höyhenkin kohosi ilmaan. Saatuaan taas ilmaa keuhkoihinsa nousi tyttö jälleen istumaan, nähdessään enkelin elottomana maassa alkoi pelko vallata Chepin mieltä. "Frederico..?" Hän henkäisi perääntyen samalla tärisevin käsin kauemmas ahdistelijoistaan.
Pian miesten huomio kuitenkin keskittyi maasta ylös nousevaan Fredericoon, Chepi jäi maahan katsomaan ihmeissään tuota, hän oli kunnossa ?
Tyttö löi kätensä silmilleen kun Frederico vaihtoi ihmis illuusionsa todelliseen muottonsa, ei tyttö tahtonut nähdä kun enkeli tappoi ihmisiä. Heten päästä kuja hiljeni ja valo katosi. Chepi avasi silmänsä ja laski kätensä maahan, nopeasti tyttö nousi polvilleen kun toinen tuli luokse. Mies kuitenkin luuhistui maahan tytön vierelle ja kietoi kätensä tämän ympärille.
"Frederico ! Oletko kunnossa ?! Miksi sinä ??" Chepi parahti, itkun sekainen ääni johtui nyt suunnattomasta huolesta toiseen. Tyttö kiepautti kädet myös miehen ympärille halaten tuota varovasti. "Älä jätä minua, ole kiltti ja pysy elossa !" Chepi aneli hädissään, häntä pelotti enemmän toisen menettäminen kuin sirkukseen joutuminen. Tyttö koitti kuumeisesti miettiä kuka voisi auttaa, mutta voiko enkelin viedä lääkäriin ?
Kitty
 

EdellinenSeuraava

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron