Toripäivä //sovittu

[Ventus-setä]

~ Yoshi ~

Yoshi käveli naisen perässä ulos ja kanniskeli tuon koria. Poika kipitti tuon vierelle. Hän katsoi alaspäin ja yritti parhaansa mukaan väistellä pieniä vesilätäköitä. Poika nosti katseensa eteensä ja kuunteli naisen puheita ja nyökkäsi pienesti.
"Ylihuominen käy hyvin", hän sanoi, kun Albine oli lopettanut puheensa.
Yoshi käveli naisen vierellä ja tervehti yhtä vastaantulijaa, jolla oli harmaa parta. Mies oli Yoshin perheen hyvä ystävä, joka auttoi heitä aina mielellään. Hän myös osteli heille aina välillä jotain, vaikkeivät he paljoa mitään tarvitsekkaan. Yoshi käänsi katseensa vierellään kävelevään naiseen ja pudisti pienesti päätään. Hän laittoi koria paremmin käsivarrelleen. Se painoi vähän, mutta se ei Yoshia haitannut. Hän piteli miekkaansa toisessa kädessään ja käveli rauhallisesti hymyillen naisen vierellä.
"Kannan sen kyllä", hän sanoi sitten ja heilautti etuhiuksiaan hieman sivummalle.
Tuuli puhalsi ne aina takaisin hänen silmiensä eteen, mutta Yoshi ei jaksanut välittää siitä.

[Ylva]

Albine hymyili pojalle ja nyökkäsi päätään hyväksynnäksi sille, että tuo kantoi koria. Nainen hymyili vastaantulijoille ystävällisesti ja tervehtikin joitakin jotka tunnisti. Meni jonkinaikaa kunnes kaksikko saapui puutalon eteen, jossa oli usempi kerros. Albine pysähtyi ja kääntyi pojan puoleen ojentaen kätensä ottaakseen korinsa. "Voin ottaa sen nyt, kiitos. Asun tässä ensimmäisessä kerroksessa. Jos tulisit tänne yhdeksän aikoihin ylihuomenna?" kysyi kallistaen hieman päätään kysymyksensä kohdalla. Ele taisi olla jotenkin automaattinen. Saatuaan sovituksi käytännön asiat pojan kanssa kääntyi mennäkseen sisälle. "Oli mukava tutustua, Yoshi. Ja kiitoksia avusta. Minun on nyt jatkettava töitäni", sanoi hieman pahoittelevasti, ei kuitenkaan halunnut häätää poikaa töykesti pois nyt kun oli saanut tuosta pienen apulaisenkin. Hyvästeltyään pojan suuntasi askeleensa ovelle, josta katosi sisälle.

[Ventus-setä]

~ Yoshi ~

Yoshi antoi korin tuolle naiselle ja tutki katseellaan hieman paikkoja. Hän halusi pistää paikan muistiinsa, ettei ensimmäisenä työpäivänään vain eksyisi. Tuo käänsi sitten hymyillen katseensa takaisin neitiin ja nyökkäsi.
"Tulen sitten silloin", tuo sanoi vielä ja kumarsi avain kuin aijemminkin oli tehnyt.
Se oli tainut tulla tavaksi. Ainakin Albinen kanssa. Yoshi hymyili pienesti ja astui pari askelta taaemmas. Hän piteli toisella kädellään miekastaan kiinni ja vilkutti pienesti toisella kädellään.
"Näkemiin", hän sanoi vielä ja käännähti sitten nopeasti ympäri.
Tuo pisti paikan muistiin ja juoksi sitten takaisin torillepäin. Hän istahti sille paikalle, mistä oli tuon naisen tavannut. Tuo katseli vastaantulijoita ja hymyili heille ystävällisesti. Ylihuomenna hän saisi vihdoinkin aloittaa omat työnsä ja hankkia rahaa omin avuin.