Hyvää yötä susiystäväni

[Demintty]

~Saphira~

Kettu pysähtyi ja jäi katselemaan ympärilleen jos näkisi ystäväänsä jossain. Tämä pyörähteli ympäri toisenkin kerran, mutta ketään ei näkynyt. Latistunut ilme päällä, tämä laski päätänsä ja luimisteli. HEtken päästä kuitenkin tuttu ääni kuului selän takaa, jolloin kettu käännähti ympäri. Misute oli ilmeisesti lähtenyt myöhemmin eikä ollut kerennyt ketun mukaan. Saphira nosti päätänsä ja laittoi korvat hörölle. Ihan kuin ketun huulet olisivat venyneet ylöspäin.
Kettu katseli hieman neitiä joka seisoskeli jonkun matkan päässä. Sitten tämä katsoi vas. puolelleen ja näki siellä talon. Kettu lähti juoksemaan taloa kohti, mutta kun saapui paikalle, tämä syöksyikin puskaan joka nojasi talon seinää vasten. Meni hetki, kunnes puskasta mönki ihminen. Saphira alkui nousta seisaalleen. "Minun pitää olla varovainen naapureitten suhteen.." Tämä mutisi ja puhisteli vaatteitaan kunnes nosti katseen Misuteen. Tämä nosti käsiään hieman sivuille, kunnes sitten päästi ne tiputtatumaan, jolloin ne osuivat reisiin. "Noh..Mennäänkö sisälle?" tämä ei odottanut vastausta vaan lähtikin jo kävelemään ovea kohti. Kulman jälkeen tulikin kuisti. Nainen kapusi kolme vaivaista porrasta ylös kuistille ja katsoi oven kahvaa joka oli lukittu lukolla. Nainen sieppasi ovenpielen laudan takaa avaimen, ja asetti sen lukkoon. Hetken sitä lukossa pyöritellen se aukesi vihdoin. Vaaleaverikkö otti lukon opis oven kahvasta, ja aukaisi oven samalla pujottaen lukon roikkumaan eräästä naulasta joka oli laitettu oven viereen väännettynä. Avaimen tämä taas sujautti takaisin laudan taakse, ja piteli ovea auki toiselle, kunnes itsekkin meni sisälle jättäen oven auki. Tämä käveli sohvan takaa ja meni ikkunan luokse aukasemaan sitä. Kun tämä sai sen auki nainen kääntyi jääden nojaamaan pöytätasoon. "Istu alas, sohvalle tai nojatuoliin." Tämä viittasi sohvaa ja sen edessä olevaa pöyttää jonka toisella puolella oli taas kaksi nojatuolia. "tulen kohta takaisin." Tämä mutisi ja lähtikin jo takaisin ulos. Tämä kiersi kulman taakse, sinne puskan luokse mistä tulikin. Nopeasti tämä sieppasi sieltä sauvansa ja lähti kulman taakse, talon taakse jossa oli se kyseinen ikkkuna jonka oli tämä avannut. Tämä vilkuili ympärilleen ja sujautti sitten sauvansa ikkunasta sisälle pöytätasolle. Tämä juoksi sitten oven luokse ja sisälle sulkien oven. Tämä kävi sieppaamassa sauvansa ja sulkemassa ikkunan. Valtikkansa tämä vei yhteen nurkkaan takan viereen ja lähti sitten ns. keittiötä kohti. Tämä avasi lattiasta kattoon ylettävän kaapin oven ja otti sieltä paperiin käärityn nyytin. Nainen avasi sen ja sieltä paljastui heti tunnistettavan peuran lihan tuoksu. Liha oli osapuilleen raakaa, hieman kypsennettyä, mutta ei liikaa, juuri naisen makuun. "Otatko sinä?" Tämä roikutti lihan palasta ilmassa käsi ojennettuna Misutea kohti ja itse syömässä yhtä lihanpalaa. Nainen sulki kaapin oven ja käveli lihan palan, että nyytin kanssa jossa oli vielä paljon lihaa, Misuten luokse. Tämä istahti sohvalle ja laittoi muut lihat pöydälle yhä kädessään vielä Misutelle tarjoamansa liha. "Nyt kun ollaan sisällä." tämä katsoi ikkunasta ulos, ja vilkaisi vielä toiseenkin ikkunaan. "Naapurit ovat todella uteliaita minun suhteen." Saphira haukotteli, että huokaisi vielä sen jälkeen. "ihan sama mitä teen he epäilevät kaikkea minuun liittyvää." Saphira kohautti olkiaan ja sieppasi sitten lihan palan. "Muuten he ovat mukavia." tämä totesi lihan pala suussa.

//Tämmönen jatko tänne

[Nya]

Misute

Misute käveli Hiran perässä sisälle. Toinen porhalsi ympäri taloa kehottaen istumaan. Tyttö epäröi hetkisen ja istui sitten lähinnä olevalle tuolille. Toisen tullessa roikuttaen peuran lihaa. Misute nappasi lihan Hiran kädestä. "Kiitos... " Tyttö sopersi ja kuunteli hiljaa toisen puheita.
"Anteeksi. Hira-chan." Misute älähti nopeasti. Hän yskäisi ja katsoi ulos. Tyttö hymyili vaisusti, mutta odottavasti naista. "Minun... Minun... Täytyy lähteä. Minähän tuli vain saattamaan teitä. Kiitos kuitenkin. " Misute hymyili silmät kiinni ja vetäisi henkeä. "Menemmekö sitten huomenna ostamaan teille vaatteita?" Tyttö kysyi hieman epävarmasti. Istuen suorana tuolillaan. Pitkä haukotus kuului neidon suusta.
Hän nousi ja hymyili vaisusti taas, vain sen takia, koska Misute oli väsynyt. "Näkemiin. Ystäväni, Hira-chan. Nähdään huomenna aamulla. Vai mitä?" Misute lausui ja suuntasi kohti ovea. Hän kääntyi ja kumarsi. Sen jälkeen tyttö avasi oven ja laittoi sen sitten kiinni.
Ulkona Misute veti henkeä. Hän hymyili jo ajatellessaan huomista. Hän muuttui sudeksi ja lähti hölkkäämään kohti kotia. Tutuille kaduille käännyttyään, hän mebi hieman piilossa olevan talon luo. Avasi oven ja sulki sen. Misute venytteli, hän meni huoneeseensa ja rojahti sänkyyn. Heti sen jälkeen tyttö oli nukahtanut.

//Tälläistä täältä sitten.

[Demintty]

~Saphira~

Nainen hymyili toiselle kun toinen pyyteli anteeksi. Nainen joutui toden teolla pidättelemään nauruaan, sillä niinhän se oli sovittu, mutta toinen vain pyyteli anteeksi sitä että joutui lähtemään. Kun toinen jätti hyvästit tälle päivälle Hira vain nyökkäsi ns. hyväksymisen merkiksi, ja purskahti sitten hiljaiseen naurunpyrähdykseen. "Huomenna sitten nähdään. Tule tänne aamulla, tai silloin kun jaksat." Hira sanoi vielä vaikka toinen oli jo mennyt pvesta ulos, hän kuitenkin tiesi että toinen kuulisi tämän vielä. Sitten ne pienetkin hiljaiset äänet, jotka tulivat Misutesta, lähtivät. Saphira haukkasi vielä yhden lihanpalan suuhunsa, ja kääri sitten muut lihat paperiin ja nousi ylös. tämä käveli kaapille ja laittoi ne hyllyyn. Nainen alkoi hyräillä jotain kansanlaulua ja käveli samalla valtikkansa luokse. Tämä sieppasi sen käsiinsä ja meni sänkynsä luokse. Vaaleaverikkö asetti sauvansa sängylle seinän puoleiseen reunaan ja meni itse makaamaan sängyllensä ja vetäisten peittonsa päällensä. Tämä katseli kattoa miettien paljonko tällä oli oikein rahaa. Sitä ei useasti ollut edes tarvinnut, joten sitä luulisi olevan paljon. Nainen kääntyili sängyssään ja sulki silmänsä. Ikkunasta paistoi kuitenkin kuun valo, joka häiritsi tätä, joten nainen avasi vielä silmänsä ja kääntyi selin ikkunaan. Tämä hymähti ja sulki silmänsä. Uni oli saavutettu jo minuutin kuluttua, ja nainen oli sikeässä ja onnelisessa unessa.

/lyhyttä tulee..

[Nya]

Misute

Aamu oli kirkas ja kylmä. "Nnnh...!" Tyttö venyteli. Kazutaka "Liihotteli" huoneeseen, hän nappasi vain paahdetun leivän, jonka päällä oli hilloa ja lähti ulos. "Nähdään... Ööh. Puolilta päivin." Hän huikkasi ja ovi pamahti kiinni.
Misute haukotteli, kello oli vasta puolikahdeksan. Tyttö asettui pöydän päälle istumaan ja mussutteli hilloleipäänsä. Joi siihen väliin lämmintä maitoa. "Huomenta, taisi unohtua..." Tyttö mutisi itsekseen ja katseli vielä hieman unisena ympärilleen. Hän nousi sitten, meni huoneeseensa pukemaan lämmintä päälleen. Misute laittoi valkoisen kaulahuivin päähänsä ja lakin kunnolla päähänsä. Tyttö pujahti ulos, lukiten ulko oven. Naapurit hymyilivät hänelle ja toivottivat huomenia. "Huomenta!" Misute toivotti ja tönäisi Kazua. "Et sitten ehtinyt sanoa huomenta!" Tyttö virnisti ja veli mutristi leikkisästi suutaan. "Anteeksi." Nuorukainen sanoi ja pörrötti tytön hiuksia. "Heippa!" Tyttö hguikkasi ja lähti juoksemaan, kohti tuttua taloa.

Misute pääsi Hiran talon luo. Hän henkäisi ja koputti ovelle. "Hira-chan! Huomenta! Täällä on Misute." Tyttö huhuili ja hymyili oven takana. Misute mietiskeli, että tästä päivästä tulisi ihana!

//Sönköti sönk.... Tulipas nyt siitä hieman... Ööh en mä tiiä.

[Demintty]

~Saphira~

Nainen nousi sänkynsä reunalle istumaan, ja haukoitteli venytellen. Tämä laittoi kätensä pedilleen ja kääntyi katsomaan oliko valtikka vielä siinä mihin hän sen oli laittanut illalla. Siinä se lepäsi. Nainen tarttui siihen ja lähti kävelemään takkansa luokse. Tämä laittoi sauvansa sen viereen ja kyykistyi sytyttämään takkaa. Tämä sieppasi takan toiselta reunustalta puita ja laittoi ne takan sisälle. Hetken päästä takassa roihui tuli ja nainen oli juomassa teetä. Aamu ei ollut edes vielä pitkällä, se oli auringosta päätellen vähän vaille kahdeksan. Saphira katseli ikkunasta ulos, ja näki kuinka naapurin lapset olivat pukeneet päälle jo paljon vaatetta ja olivat nyt lumisotasilla. Nainen otti vielä siemauksen teestänsä, mutta se olikin jo loppunut. Näin ollen Hira nousi tuolistaan ja lähti kävelemään pyötätasoa kohti jättäen kupin siihen. Saphira istui sohvalle ja alkoi kammata hiuksiaan suoriksi. Kun tämä oli saanut kaikki takut pois, vetäisi tämä pikkupöydän alta siihen kuuluvan laatikon esiin ja laittoi kamman sinne, ja otti sieltä sitten soljen jonka laittasi hiuksiinsa. Hetken kuluttua solki istui nätisti naisen päähän vas. puolella. Juuri kun tämä oli nousemassa ja alkanut pesemään naamnsa. Tämä kuuli tutun äänen oven takaa. Nainen nousi ja riensi avaamaan oven. Saphira pysähtyi oven eteen ja katsoi vaatteitaan että mikään ei olisi ihan oudosti, että toinen rupeasi nauramaan tälle. Saphira avasi oven ja näki Misuten oven takana. Nainen halasi tyttöä ja päästi sitten irti. "Tulit sitten aikasin?Käy sisään vain." Saphira hymyili toiselle ja astui sivuun että toinen pääsisi sisään. "Syön vielä jotain niin lähdetäänkö sitten?" Nainen oli jo sulkenut oven ja rientänyt sille samaiselle kaapille missä eilenkin oli käynyt. Nainen avasi oven ja katseli sen hyllyjä mitä sieltä löytyisi. "Oletko syönyt jo?" tämä kyseli mutta kääntyikin yllättävästi ympäri Misuten puoleen. "Tosin jos me menemme kylälle niin voimmehan ostaa sieltä sitten ruokaa? Siis jostakin kahvilasta?" Naisen kasvot loistivat innosta.

[Nya]

Misute

Tyttö sai kunnon halauksen, josta hän oli hieman hämillään. Sitten Hira tohotti kaiken laista puheli pirteästi. Misute hymyili ja nyökytteli välillä päätään. "Kyllä se sopii. Päiväkin on ihanan kirkas ja aurinkoinen. Oikein mieluinen ilma." Misute hymyili ja katseli hiljaa. "Olen ihan syönyt jo aamiaisen. Ah! Voimme muuten varmaan törmätä Kazuun!" Tyttö puhui innoissaan. Hän oli istunut tuolille ja hymyili todella innoissaan. "Joko lähdemme? En malta itse odottaa tätä koko reissua!" Tyttö lähes pomppi tuolillaan. Mitä enemmän hän sitä ajatteli sitä enemmän hän tahtoi jo lähteä.

Misute nousi ylös ja katsoi naiseen. Hän väläytti valkoisen terävän rivistönsä tälle. Misute venytteli hieman, katseli ulos. "Siellä on melko kylmä, kannatan lämmintä pukeutumista Hira-chan." Tyttö virnisti ja avasi oven. "Minä odotan ulkona. Jos teille sopii?" Tyttö hymyili, hän meni oven toiselle puolelle odottamaan. Siellä hän katseli lasten lumisotaa. Voi että tekisi mieli liittyä tuhon! Tyttö ajatteli itsekseen.

//Lyhyt.

[Demintty]

~Saphira~

Saphira odotti että toinen vastaisi, joten hän vielä siis söisi äkkiä. Nainen istui kunnolla ja koitti väsätä itselleen jotakin syömistä pöydälle keräämistä ruokaaineksistaan, mutta mitään ei tuntunut tapahtuvan. Nainen vain tuhisi. Loppujen lopuksi tämä nosti kätensä ilmaan tiputtaen kaiken käsistään. "Työntekijä saa hoitaa minun ruuan laittamisen.." Tämä tuhisi nousi ja hyvällä tasapainolla ja työkokemuksellan tarjoilijana, tämä nosti kaikki tavarat pöydältä ja kantoi ne kaappiin. Tämä siis päätti jättää täällä syömisen sikseen. "Syön sitten kylässä jooko?" tämä tohisi toisen perään kun hän lähti ovesta ulos odottamaan. Saphira puolestaan naurahteli vähän väliä kiirehtiessään edestakaisin taloa, etsien monen vuoden takaista kaulahuivia, jonka muistaa olevan siellä jossain. Pue lämpimästi..Ei minulla ole vaatteita muuta kuin nämä ja... Tämä oli kyykistynyt lattialle ja tonki nyt toisella kädellään sängyn alusta. Ja tämä. Tämä vetäisi sieltä hieman pölyisen kaulahuivin. NAinen nousi ylös seisaalleen ja puhdisteli kaulahuivia, lopulta taittaen sen kaulaansa, ja sitten tehden pari kierrosta ympäri. Nyt hän oli valmis, nopea katsastus vain, että kaikki tavarat olivat siellä missä pitääkin. Tämä suorastaan juoksi ovelle intoa puhkuen ja vetäisi bootsinsa jalkoihin. Kylmin käsin neito tarttui oven kahvaan ja hyppäsi itse oven raosta ulos. Tämä sieppasi lukon jonka eilen oli ottanut pois, ja laittoi sen oveen kiinni. "No niin..Olen valmis, lähdetään." tämä suoristeli shortesaan ja viittasi sitten vas. kädellään minne suuntaan pitäisi lähteä. Saphira hyppelehti portaat alas, vilkutti ja moikkasi lapsia jotka leikkivät ja lähti sitten vas. päin. Tämä käveli vähän matkaa, kunnes tunsi melkein kokonaan paljaassa selässään pamahduksen ja kylmää. Saphira käännähti ympäri ja näki miten yksi poika lähti juoksemaan piiloon. Saphira sulki silmänsä, ja hetken päästä toisen pään tilalla oli nyt karhun pää. Poika katsoi hädissään Hiraa joka karjaisi nyt, kunnes pään paikalla oli jälleen oma pää. Poika meni kunnolla piiloon, selvästi hän oli lapsiporukasta ainoa joka näki äskeisen joten Hiralla ei ollut hätiä mitiä.Tosin toisetkin olivat kuulleet karhun äänen, mutta se ei ollut heille eriskummallista vaan he olivat tottuneet siihen. "Eivät he tuosta kuole.Joskus on kiva kiusata takaisin."Saphira naureskeli ja jatkoi matkaansa katsoen sitten Misutea.

[Nya]

Misute

Tyttö juoksi välillä Hiran vieressä, vain pysyäkseen naisen rytmissä. Misute katsoi ihmeissään pikku poikaa, kun tämä heitti valkoisen pallon Hiraan. "Hira-chan! Var-" Misute huudahti. Kuitenkin pallo ehti tavoittaa kohteensa. Nainen reagoi siihen muuttamalla päänsä, pelästyttäen pikku pojan. Misute hymyili Hiralle ja katsahti tärisevään pikku poikaan. "Hei. Älä pelkää. Ei hän mitään pahaa tahtonut." Misute rauhoitteli, hän oli myös poikennut puhetyylistään puhutellessaan pikku poikaa. Poika tuijotti Misutea ja nousi piilostaan. "Minä k erron! Kerron että näin!" poika huusi heille. Misute otti nyt tilanteen haltuunsa. "Kuuleppas!" Tyttö puhisi, jolloin poika alkoi täristä pelosta ja perääntyi. Tyttö käveli hitaasti pojan luo ja vei tämän nopeasti syliinsä. Aluksi poika huudahti hädisaään, kunnes tajusi ettei Misute tehnyt muuta, kuin halannut häntä. "Pidätkö suusi kiinni, jos tulet mukaamme ja saat jotakin hyvää?" Misute hymyili viekkaasti.
Poika katsoi Misutea. Tämä nyökkäsi hyväksyvästi, sitten Misute katsoi anovasti Hiraa. "Voiko hän tulla mukaamme? Voiko?" Tämä ulisi ja piti pientä poikaa sylissään. "Olet niin syötävän söpö! Mikä nimesi on?" Tyttö kysyi ja nousi poika sylissään. "Olen Sameth." Sam vastasi ujosti.

Misute otti Samethin olkapäilleen ja katsoi Hiraan. "Minä kyllä voin maksaa hänen haluamansa. Kunhan et pyydä liikoja, muuten Hira-chan syö sinut." Misute pelotteli. Sameth otti tiukasti tytön lakista kiinni ja huudahti. "En varmasti aijo tulla syödyksi!" Poika osoitti aormellaan Hiraa. Misute hymyili jameni Hiran viereen. "Jatkakaamme matkaa?" Tyttö tokaisi ystävällisesti. Hän tallusteli Sameth olkapäillään eteen päin.

//83

[Demintty]

~Saphira~

Hira jäi katsomaan, kun Misute meni lohduttamaan poikaa. Hira oli kuitenkin rupeamassa nauramaan kun näki miten poika pelkäsi. Nainen nosti kätensä suunsa eteen jos vain repeäisi sittenkin nauramaan. Hän kuitenkin sai naurun pysymään sisällä ja katsoi sitten Misutea joka aneli, että poika voisi tulla. "Ei häntä kukaan olisi uskonut, mutta.." Hira piti pienen tauon, mutta hymyili sitten leveästi hieman naurahtaen. "Totta kai hän saa tulla." tämä kääntyi ympäri ja lähti sitten taas kävelemään. "Saatat joutua kyllä odottamaan Sameth, minä aion tehdä naisten asioita, vai tykkäävätkö muka miehetkin ostella vaatteita?" tämä virnisti, mutta tuo kysy,myshän oli oikeastaan vain toteamus, johon ei tarvitsisi vastata. Saphira käveli löntystäen ja hyräillen, katsellen samalla ympärilleen. Rakennuksia alkoi olla yhä enemmän ja enemmän, sillon he olivat perillä. "No niin.. Mitä ensin?" Saphira vilkuili ympärilleen etsien jotain paikkaa joka olisi mahdollisimman lähellä. "Tosin, voidaanko nyt käydä siellä kahvilassa, minulla on nälkä ja Sameth, siasit sieltä mielin määrin leivoksia, kelpaako?" Saphira nosti kastettaan poikaan, ja katsoi tätä kysyen. Nainen kuitenkin laski katseensa taas kylän puotien kyltteihin ja muihin, esiteikkunoihin jos niitä sattui olemaankaan. Hän iski silmänsä yhteen kuppilaan jonka kyltissä, joka roikkui oven yläpuolella, oli rinkeli ja kahvipannu. "Sopisiko tuo?" Saphira osoitti kahvilaa, mutta ei odottanut vastausta, vaan lähti kävelemään väkijoukon seassa puodin luokse. Kahvilan leivokset houkuttelivat Saphiraa niin paljon. Tämä kuitenkin kääntyi. "Ain niin unohdin vastata.." tämä mutisi. " En syö sinua vaikka pyydätkin paljon, minulla on rahaa todella paljon, ja sitä paitsi en tykkään lapsista niin paljon mitä aikuisista ruokana." tämä virnuili, ja kääntyi sitten taas puotia kohti.
Tämä otti ovenkahvasta kiinni, ja avasi oven, päästäen ensin Misuten ja samethin sisälle tullen itse sitten perässä. Ovessa oleva kilikello kilahti kun ovi oli auennut. Saphira käveli tiskiä päin ja kun saapui siihen, takahuoneesta riennähti kiltin näköinen, hieman pulskan oloinen nainen joka tervehti iloisesti näitä. "Hei, tervetuloa tänne ja mitä siais olla?" hän hymyili Saphiralle joka katseli pullia, mitä koreihin oli pinottu. Tämä kuitenkin tukehdutti himonsa hetkeksi ja käännähti pojan ja Misuten suuntaan. "Maksanko minä teille vai onko sinulla omaa rahaa? Vai syötkö edes mitään?" Saphira lähetti Misutelle kysymysryöpyn, unohtaen kokonaan pojan.

[Nya]

Misute

Tyttö nauroi kun poika piilotti kasvonsa hänen lakkinsa taakse. Tyttö asteli putiikkiin, hän laski Samethin lattialle, poika riensi heti katsomaan mitä hän halusi. "Ei tarvitse. Minulla on ihan omaa rahaa. Taidan ottaa pullan." Misute aprikoi ja katsoi Samethiin. Poika juoksi tytön luo ja hymyili. "Saanko minäkin samallaisen?" Hän kysyi. Misute nyökkäsi ja osti kaksi pullaa. Hän vilkaisi Hiraan. "Mitä sinä aijot syödä?" Tyttö puhui kuin tavallinen tyttö. Misute istui yhdellä penkillä ja toisella Sameth. He jäivät odotteleman naista. Sameth söi pullansa, malko rivalasti. Hän hyppäsi tuolilta alas. Nielaisi ja kiitti. Misute hymyili ja vilkutti sitten pojalle. Poika ryntasi putiikista pois ja tyttö näki vielä tämän söpön hymyn.

Misute tuli Hiran vierelle. "Hän sitten lähti. Noh mitä ostit?" Misute kysyi ja kurkki naisen selän takaa. Hän oli innosta täynnä. Tyttö vähän ajan päästä katsahti naista. "Hira-chan. Minä menen tuohon vasta päiseen vaate puotiin. Löydät minut sitten sieltä." Ennen kuin Misute lähti minnekkään, hän vilkaisi toista pitkään. Sitten hän rynnisti ulos vasta päiseen puotiin.

Siellä hän katseli vaatteita ja otti esille kauniin mekon. "Voi että tämä näyttää hyvältä.." Misute totesi, hän vilkaisi kuitenkin hameeseen. Misute pohti hetken ja otti hameen. Hän etsi sille sopivan paidan ja vertaili niitä mekkoon. "Hyvältä näyttää..." Tyttö supisi itsekseen hymyillen.

[Demintty]

~Saphira~

Nainen hymyili tiskin takana olevalle naiselle, ja otti sitten yhden pullan ja juotavaa. Tämä alkoi tonkia pientä pussia joka roikkui hänen vyössään kiinni. Tämä sieppasi tarvittavan verran sieltä rahaa ja antoi ne toisen kädelle. Saphira otti puloa lautasen toiselle kädelle ja kupin toiseen käteen, mutta juuri kun tämä oli kääntymässä, Misute tuli kurkkimaan olan yli. "Otin nämä.." Hira kääntyi ympäri niin, että tyttökin näkisi. Tämä hymyili vain toiselle tämän lähtiessä.
Hira käveli pieneen kaksiopöytään, lähelle tiskiä, jotta voisi puhua työntekijälle, joka oli tässä tapauksessa nimeltään Essie.
Hän vaihtoi tämän kanssa pari sanaa, missä hän asuu jne. Sitten tämä mussutti pullansa loppuun, ja hörppäsi loputkin juomasta. Tämä nousi ja vei ystävällisesti astiat Essielle, kiittäen ja lähtien ovea kohti.
Tämä tarttui oven kahvaan ja avasi oven. Kylmä tuulenpuuska tarttui heti tämän hiuksiin. Nainen astui vastahakoisesti kylmään ilmaan, ja etsi vaateliikettä. Tämä näkikin heti kaupan, tai no luultavasti räätälin/kirpputorin.
Saphira käveli kädet puuskassa, kylmissään tuonne ja tarrasi jäiseen ovenkahvaan. Ovi aukesi ja kilahti, kuten äskenkin. Myyjä tervehti häntä, samoin Saphira häntä. Tämä meni varpasilleen, etsien Misutea tujotellen vaaterekkien yli. Hetken päästä hän löisikin kyseisen tytön, ja lähti kävelemään tätä kohti. Tullessaan hänen luokseen tämä katsoi hänen kädessään olevia vaatteita. "Aiotko ostaa?" tämä hymyili ja viittasi hänen vaatteitaan.

[Nya]

Misute

"Ai nämäkö? Voi eien minä näitä itselleni katsele." Misute nauroi ja virnisti Hiralle. Hän laittoi hemeen ja paidan naisen eteen hymyillen. "Katsoin niitä sinulle. Ne ovat juuri täydellisiä, talvella. Kangas on tarpeeksi lämmin pitää kauheimmillakin pakkasilla." Misute selosti ja vei mekon sitten naisen eteen. "Tämäkin on kaunis, mutta kesä asu. Kuitenkin haluan sen sinulle!" Tyttö puhkui niin intoa, että oli unohtanut teititellä Hiraa.

Misute siirtyi pukuhuoneen luo. "Haluatko kokeilla?" Tyttö kysyi hymyillen. Hän vilkaisi muita vaatteita, ne olivat hieman pienempiä ja varmasti sopivia hänelle. Misute laski vaatteet naiselle ystävällisesti. Hän vilkaisi uudelleen vaatteita, tyttö työnsi päähänsä söpön villapipon. "Hira-chan! Mitä pidät?" Tyttö nauroi ja huppi pipo päässään ylös ja alas.

Misute tutki vaatteita uudestaan ja nappasi erään vaalean löysän paidan. "Kokeile tätä! Tämä on tosi söpön näköinen." Tyttö hymyiki ojentaen paitaa naiselle. Myyjä tarkkaili heitä ystävällisin elein. "Tahdotteko apua?" myyjä kysyi. Misute pudisteli päätään. "Ei kiitos pärjäämme oikein mainiosti. Tyttö riisui nopeasti pipon ja vaihtoi sen omaan lakkiinsa.

[Demintty]

~Saphira~

NAinen katseli ympärille, oliko hän n. 120 kun viimeksi kävi ostamassa vaatteita? Taisi olla, ajat ovat selvästi muuttuneet, paikat näyttävät jokseenkin erillaisilta kuin silloin.
Naiinen kuitenkin käänsi katseensa sitten Misuteen, kun tämä tyttö rupesi tekemään jotain. Hän asetti hameen ja paidan tämä eteen katsekllen niitä. Sitten tämä sanoi että ne olivat Saphiralle tarkoitettuja. "Sinä siis aloitit jo?" tämä virnisteli ja kääntyi sitten itsekkin vaaterekkiä kohti. tämä selaili vaatteita kuin tylsän lehden sivuja. Sitten tämä kääntyi jälleen toista kohti, jolloin hän näytti jotakin mekkoa, laitaten sitä Hiran eteen. "voinhan sitten kesällä käyttää sitä." tämä hymyili toiselle ja otti sitten itse vaaterekistä yhden pitkähihaisen ja ruskean paidan ja lähti sitten Misuten perään joka oli jo kiidättänyt pukuhuoneen puolelle. Tämä vain hymyili Misutelle ensimm,äiseen kysymykseen, kunnes sitten oli menossa koppiin, mutta Misute kysyi vielä jotain. Nopeasti Hira nakkasi vaatteet kopissa olevalle penkille, ja kurkisti sitten ovenraosta Misutea. hänellä oli päässään villapipo ja tyttö hyppi nyt intona. "Se on hieno." tämä naureskeli toiselle, kunnes Misute tarrasikin jo yhden paidan lisää. Okei otan sen nyt ja kokeilen sitä heti ensimmäisenä. Tämä hymyili toiselle ja sieppasi paidan. Nopeasti vaatteita nakellen pois päältään maaahan, tämä vaihtoi löysän paidan päällensä ja kurkkasi sitten oven raosta niin, etää vain pää tuli esille. "Voitko ettiä minulle jotkut housut, mielulla tiukat tämän löysän paidan kanssa..?" tämä kysyi Misutelta hymyillen. "Haluan asukokoinaisuuden enkä pelkäästään kappaleita siitä." tämä virnuili, vaikka ei ollut pitkään aikaan ostanut itselleen vaatteita, vaatetieto ei ollut kadonnut.

[Nya]

Misute

Tyttö nyökkäsi j lähti penkomaan rekkejä. Höm.... Ei tuota, eikä tuota. Yök! Hirveän kireä! Mitkä nämäkin ovat?! Misute ajatteli ja suhasi vaatteita nopeammin. Sitten *pam* täydellisen näköiset vaaleat hieman kireät housut osuivat tytön silmiin. "Tässä! Nämä sopivat sinulle kuin nakutetut." Tyttö esitteli, hän ojensi housut naiselle. Jatkaen samalla itse etsien joitakin vaatteita. Misuten katse kohtasi peilin, hän tuijotteli kuvajaistaan hiljaisena. Ruskeat housut, musta paita ja irto hihat. Melko tylsän näköiset vaatteet, jotka eivät tahtoneet millään näyttää tytön muotoja. Tyttö mökötti hetket selaillen vatteita.

Misute otti vaalean sinisen mekon käsiinsä ja katseli sitä miettivästi. Se oli kaunis, mutta se ei sopisi hänelle. Tyttö kääntyi Hiraan. "Hira-chan. Teillä kun on sitä vaate silmää, osaisitteko sanoa mikä väri sopisi minulle?"
Misute kysyi hymyillen ja katseli värejä. Hän hihitti lapsellisesti, hieman kyyryssä. Hetkessä tyttö kuitenkin suoristi selkänsä ja lopetti lapsellisen hihittelynsä. "Minä olen niin kyllästynyt näihin haalareihini..." tyttö supaisi lettiään ja naureskeli hieman. Hän lopulta avasi letin ja päästi mustat kiehkurat selkänsä taakse. Misute aprikoi hetken, hän laittoi ponnarille hiuksensa ja rupesi selailemaan taas hiuksiaan.

[Demintty]

~Saphira~

Nainen kurkki vähän väliä kopista ja katseli milloin Misute löytäisi hänelle housut. Tämä hymyili vähän vää toisen katsomia housuja kunnes toinen ikään kuin räjähti puhumaan ja sieppasi vaaterekistä housut tälle. Ne olivat vaaleat ja jokseenkin kireät, onneksi eivät liian kireät sillä kireät eivät ole lämpimiä. Paitsi jos sielä alla ei ollut uthannen kilometrin paksuiset villat. Saphira sieppasi housut tytöltä ja meni omiin oloihin vaihtamaan niitä päällensä. Tämä vänkyröi hetken ja pomppi saadakseen housut kunnolla muotoitumaan tämän jalkoihin. Tämä venytteli myös, mikä auttoi sekin niitä muotoutumaan. Sitten tämä jäi paikoilleen, ja katsoi itseään kokovartalopeilistä. Tämä kääntyili ja katseli vaatteita joka suunnasta. Ne olivat kuin juuri häntä varten luotu. Asukokonaisuus oli vaaleanviileä sekä sopusuhtainen, löysä ja lörpsöttävä paita, rinnalleen jokseenkin kireät housut. Nainen hymähti ja astui sitten kopista ulos. "No? Eivätkö sovikkin hyvin yhteen?" tämä levitti kätensä katsoen Misutea, sitten pyörähtäen ympäri laittaen lopulta kiätensä lantioille.
Nainen virnisti ja pujahti vaihtamaan vaatteita jälleen. Tämä istui penkille ja otti housut pois. Tämä sieppasi seinäkoukusta hameen ja otti sen irti sen pidikkeestä. Tämä sujautti tummemman sinisen hameen lantioilleen, ja rupesi sitten ottamaan paitaa pois päältään. Tämä laittoi sen hengariin ja sitten sen seinäkoukkuun. Hira otti toisesta seinäkoukusta paidan jonka hihat olivat kireät ja ylsivät kyynärtaipeitten yli juuri ja juuri. Paita oli muutenkin kireä ja ihan tavallinen ja todella haalean vihreän värinen. Se oli lähes valkoinen. Nainen otti siitä irti pidikkeen ja sujautti sen sitten päällensä, se tuli juuri sopivasti siihen kohtaan mistä hame alkoi. Tyytyväisenä tähän kokonaisuteen hän astui ulos kopista ja katsoi sitten Misutea. Misute oli siepannut vaalean sinisen, tiukan mekon vaaterekistä ja katsoi sitä hieman oudoksuen. Hira käveli Misuten luokse, kunnes tuo kääntyikin naista kohti ja kysyi mikä väri sopisi tälle. "Odotas, minä katson sinulle jotain." Saphira kuulosti erittäin lempeältä ja myötätuntoiselta. Misute oli luultavasti katsellut tämän hetkisiä aatteitaan päällään. Saphira vilkaisi vielä Misutea, katsoi täätä nopeasti , mutta tarkkaan lopulta katsoen sitten taas vaaterekissä olevia vaatteita. Tämä mietti tarkasti katsellessaan vaatteita. Välillä tämä otti rekistä jonkun vaatteen ja hieroi täten kaulaansa, niinkuin se auttaisi miettimisessä. Nainen sieppasi sitten vaaterekistä yhden paidan. Se oli vaaleanpunainen ja sen kaulus oli pitkä, jos sen vetäisisi suoraksi, se menisi luultavasti pään yli. Sen hihat olivat vain t-paidanhihan pituiset ja niiden aukot oli kiristetty anuhalla. Kaulan ympäri meni nauha joka tuli rinnukselle rusettina, sellaisenä lörpsöttävänä. Saphira katseli paitaa ja MIsutea vuorotellen. Toisella oli vähän väriä vaatteissaan, joten tämä saattaisi kelvatakkin. Saphira laittoi paidan kätensä päälle roikkumaan ja sitten alkoi taas katsella vaaterekkejä. Valitettavasti tämä vaaterekki loppui joten Saphira kääntyi ympäri ja meni toiselle vaaterekille.
Tämä katsoi housuja, ne eiät olleet edes hienot joten tämä siirsi niitä rekillä. Hän otti seuraavan paidan tarkkailtavaksi. Se oli tällä kertaa todella hailakka keltainen, lähesvalkoinen. Sien kankaat menivät rinnuksissa vinosti ja päällekkäin. Siinä oli rintjen alapuolella kiristys nauha ja paita ei ollut edes kovin pitkä. Nainen hymyili paidalle sitten katsoi Misutea, se oli hyvä. Mutta sillä ei ollut lainkaan hihoja, se oli ikäänkuin toppi joten se tarvitsisi päällensä jotakin. Saphira käveli oikealle päin ja selasi samalla vaatteita. Siinä oli monta hyvää paitaa mutta hän ei ottaisi niitä nyt vaan etsisi nyt jotain keltaisen paidan päälle. Tämä tarrasi vaaterekistä ruskean tunikan. Siinä ei ollut oikeastaan ollenkaan kaula aukkoa. Se oli kuin takki, mutta paita. Etupuolen alareunat olivat pitemmät jotta ne voitaisiin sitoa kiinni. Sen hihat olivat pitkät ja löröt. Keltainen näkyisi hyvin tämän alta. Saphira otti kaikki paidat käsiinsä ja ojensi niitä sitten Misutelle samalla kun käveli lähemmäs tätä. "Voitko sovittaa näitä?" Tämä hymyili toiselle jollakin tavalla samalla kurkaten toisen vierestä koppiin missä itse oli ollut. "Menetkö tuohon samaan missä minä olin, sielä on vielä ne minunkin vaatteet.." tämä virnisti kunnes tajusi, että toinen tarvitsisi jotain jalkoihinasakin. Saphira pyörähti nopeasti ympäri ja mietti niitä vaatteita mitä toiselle oli antanut Misutelle. Siihen keltaiseen ja ruskeaan sovitelmaan sopisi jokin tiukka, ja.. Musta. Saphira ikään kuin hyökkäsi vaatteitten kimppuun ja etsi joitain farkkuja. Hän ei löytänyt sellaisia mustiafarkkuja, mutta legginsit kyllä. Tämä meni toiselle vaaterekille housut kainalossaan etsien vielä pinkkiin paitaan sopivia housuja. Tämä selaili rauhassa vaatteita kunnes tapasi ne oikeat housut. Ne olivat haaremit, ainakin melkein sellaiset. Ne olivat muuten haaremit, mutta polvista alapäin ne olivat tiukat. Väriltään ne olivat vaalean siniset. Eivät mitään räiläkän vaaleansiniset, vaan yhtä hailakat mitä paitakin oli.
Nainen meni Misuten luokse ja ojensi housut tälle, sitten hoksaten vielä yhden asian. Tämä meni vaaterekille ja sieppasi sieltä yhden punaisen, lantiolta ja vatsan kohdalta tiukan mekon, sitten kävellen vielä tytön luokse. "Sinulle sopivat kaikki värit..Paitsi ehkä en suosittele oranssia." tämä vastasi lopulta toisen kysymykseen mikä väri hänelle sopisi nauraen. Saphira katsoi mekkoa ja ojensi sen sitten tytölle. Tämä oli kokoajan vaatteita etsiessään miettinyt toisen hiuksia, niiden väriä sekä silmien värejä.
//Toivottavasti ei ollu liian lyhyt vastaus :D