Are you kidding me?

Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

Are you kidding me?

ViestiKirjoittaja Demintty » 20 Helmi 2012, 12:35

~Saphira~

Nainen kierähti selälleen. Aurinko paistoi ikkunasta sisälle asti, oli pakko olla aamu. Hira vetäisi peiton naamansa yli ja huokaisi. Hän ei tosissaan halunnut lähteä nyt töihin. Hetken päästä peitto kuitenkin lensi syrjään ja nainen pomppasi istumaan jalat lattiaa kohden. Hän saisi tänään viikon palkkansa, ja rahaahan oli aina mukava saada. Naien nousi seisomaan ja lähti kävelemään vaatekaappinsa luokse. Tämä veti yhden laatikoston ulos ja sieppasi sieltä paidan joka oli löysä ja vaaleansininen. Se oli kiristetty lantion kohdalta ja hihoista. V-kaula-aukkokin passasi siihen täydellisesti. Saphira vetäisi sen päänsä yli ja sujautti kädet hihoihin. Sitten tämä avasi alemman laatikoston ja otti sieltä mustat ja tiukat trekkinsit. Se sai näyttämään asukokonaisuuden hyvältä. Tämä meni peilipöytänsä luokse ja istui siinä olevalle tuolille. Sitten tämä tarrasi harjaan ja harjasi hiuksensa. vaaleisiin hiuksiin tämä asetti vielä vasemmalle puolelle vaaleanpunaisen soljen. Hän pesi vielä kasvonsa, että ne eivät näyttäisi unisilta, ja lähti sitten ovea kohti. Kun hän oli oven vieressä, laittoi hän jalkoihinsa bootsit jotka tulivat polvien alle. Hän lähti ovestä ulos ja lukisti vielä perässään sen. Sitten tämä harppoi kohti töitään. Hän käveli nopeaa tahtia, ettei vain myöhästyisi töistä. Pian hän näkikin työpaikkansa ja kääntyi sitä kohti. Vihreät ikkunanpielukset rajasivat jo ravintola/kapakassa käyvän liikkeen. Ihmiset kävivät useinkin kyseisessä kahvilassa aamukahvilla tai muuten vain syömässä perheensä kanssa.
Nainen tarttui oven kahvaan ja asteli sisään. Tämä moikkasi pari työkaveriaan ja kuuli samalla, että eräs työkaveri oli hoitanut tämän puolella pari asiakasta. Saphira kiitti, ja kiidätti itsensä sitten ravintolan takahuoneistoihin. Hän meni pukuhuoneeseen ja otti työ asunsa. Onneksi löysä paita mahtui essun alle. Ihanan vihreä essu päällään, nainen lähti pukuhuoneesta ja tuli sitten ruoanlaitto huoneeseen. Tämä suuntasi kohti ravintolaosaa ja sieppasi enne ovesta menoa pienen lehtiön, johon oli laitettu kynä kiinni.
Saphira käveli yhtä pöytää kohti ja levitti huulilleen hymyn. Se oli tekohymyä, mutta muuttui kohta luonnolliseksi kun näki pöydässä istumassa, luultavasti äitinsä sylissä. Saphira saapui pöydän viereen ja kysyi koko perheelliseltä mitä saisi olla. He kaikki tilasivat itselleen jotain, samalla kun Saphira listasi niitä kaikkia ylös. "Hyvä on, vien listan takahuoneistoon ja saatte sitten tilauksenne." tämä sanoi hymyillen, ja lähti sitten takaovea kohti. tämä jätti sinne lapun ruoan tekijälle ja suuntasi jälleen yhden asiakkaan luokse, toistaen samat asiat mitä aikaisemmin. Hetken päästä, pari asiakasta hoidettuaan, kun kaikki söivät eikä lisää tullut ainakaan hetkeen, Saphira suuntasi baaritiskin taakse ja otti sieltä lasin vettä, alkaen hörppiä sitä.
//Tänne odotan Nyaa ja Misutea (:
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Nya » 20 Helmi 2012, 17:56

Misute

Nuori nainen lähti kävelemään haltioiden kylästä kojhti metsää. Aamu oli lämmin ja mukavan tuntuinen. "Ihana sää! Nyt voisi mennä syömään jotakin!" Tyttö tuumi. Hän osui ihmisten kylän liepeille. Misute katsoi ihmisiä. Hänen suden korvansa olivat esillä ja hänet oli ennenkin huomattu ja nostettu kamala meteli siitä ettei ollut ihminen. Tyttö piileskeli hetken puun suojassa kunnes keräsi rohkeutensa ja astui päivän valoon, ihmisten eteen. Ihmiset tuijottivat Misutea. Tytön oli hieman epämukava olla, kun kaikki vain tuijottivat häntä. Misute katseli kuppiloita ja hymyili vastaan tulijoille. Äkkiä eräs lapsi törmäsi häneen. "A-anteeksi!!" Tyttö kiljaisi ja lähti juoksemaan karkuun. Misutea harmitti, hän näytti aivan erillaiselta, kuin ennen. Lapset pelkäsivät häntä. Tyttö huokaisi ja huomasi kuinka eräs mies tuijotti häntä aika tiukkaan.

"Mitä sinä mulkoilet siinä?! Onko jotakin hullusti, kun ei voi ihan normaalisti kävelle. Ilman että tuijottaa jokaikistä ohikulkijaa!!" Misute huusi ja mies perääntyi säikähtäen. "En minä..." Tämä sopersi, mutta tyttö lähestyi häntä jo mahtipontisin askelin. "Lopeta ruinaaminen senkin saastainen mudassa kierijä!" Misute päästi suustaan ja jatkoi matkaansa välittämättä muista. Hän ei jaksanut välittää heistä.
Nuori nainen huomasi oikein mukavan näköisen kuppilan/ravintolan. Sinne Misute menisi syömään aamiaista.
Misuten astuessa sisään kuppilaan monen ihmisen silmät kääntyivät häneen. Misute kuitenkin käveli rauhassa jollekkin vapaalle pöydälle ja istahti tuolille.
Nuori tyttö huokaisi, hieman ja huomasi viereisessä pöydässä äidin ja lapsen. Misute hymyili näille, mutta äiti veti lapsensa piiloon ja katsoi Misutea pahasti. Misute käänsi päänsä hetkeksi käsiinsä ja suuntasi sitten jonnekin, jossa olisi tarjoilia tai jokin joka näytti edes tarjoilialta. "Anteeksi. Voisinko tilata?" Misute hymyili ja katseli pitkiä hiuksiaan, vielä puolitoistavuottasitten ne olivat takana ja letillä, nyt ne olivat kasvaneet ja auki. Korvat olivat laskeutuneet päästä oikeiden korvien kohdalle. Hän näytti hieman haltialta, jolla oli suden korvat. Misute katsoi ulos, jossa paistoi kaunis ja kirkas aurinko. Että päivä oli kaunis, mitäköhän Hira teki tällä hetkellä? Misute ei ollut tavannut ystävätärtään puoleentoista vuoteen, olihan siitä jo melko kauan.

//Tuliko lyhyt? 0_0 Täällä sitä taas ollaan!!
Nya
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 20 Helmi 2012, 20:00

~Saphira~

Nainen laski tyhjän lasin baaritiskin tälle puolelle, ja alkoi tonkia sitten essussa olevaa pienempää taskua, ja otti sieltä lehtiönsä. Siinä oli vain enään vähän sivuja, sillä hänen puolelleen useinmmiten tulee enemmän väkeä, ehkä se on paremmin sisustettu. Mietteiltään tämä kuitenkin pääsi, kun kuuli ovikilikellon soivan kun ovi aukesi ja sulkeutui. Saphira käveli kassan ja alkoi sitten selailla rahalippaan vieressä olevaa lehtiötä, jossa siinäkin luki tilauksia. Hän kuitenkin joutui keskeyttämään senkin asian, kunnes tajusi että asiakas oli tullut hänen puolelleen. Nainen käveli tiskin takaa pois ja lähti kävelemään tulokkaan luokse joka oli jo istuutunutkin. Saphira käveli jolloin osa ihmisistä vilkaisivatkin tämän puoleen, koska tämän kannat kopisivat selvästi häiritsevästi. Saphira vilkaisi vain ihmisiä pahoittelevasti, samalla kun olikin jo melkein tytön luona joka oli saapunut. Kuitenkin joku keskeytti, mies keskeytti Hiran, viheltämällä, kuinka alentavaa. Saphira vain pysöhtyi. "Palvelumme ei kyllä nopene jos viheltelet, mutta kai nyt tämän kerran.." Saphira sanoi hieman muka suuttuneen kuuloisena. "Mitä haluat?" Saphira tokaisi tuohon ja otti lehtiön korkeammalle, valmiina kirjoittamaan. Mies katsoi menya ja luetteli ensin alkuruoan, sitten pääruoan, lopulta hän jäi miettimään jälkiruokaa. Saphira odotti ja katsoi kysyvästi kun toinen hieroi leukaansa. "Miten olisi, sinut?" mies tokaisi Hiralle, johon nainen vain tuhahti. "Taidan olla jo varattu." Saphira tokaisi, vaikka valhehan tuo oli. "Jos kysyn myöhemmin jälkiruoan." tämä sanoi, mutta ei odottanut hyväksyntää miehelt', vaan lähti kävelemään neidon luokse joka tuli tänne, ja olikin jo pyytänyt Saphiraa paikalle. "Tiedättekö jo mitä otatte?" nainen kysyi levittäen tekohymyn huulilleen, joka ei ihan ylettynyt silmiin asti. Tämä ei edes vilkaissut kuitenkaan asiakastaan, vaan katseli muualle, välillä lehtiöönsä ja välillä ulos, odottaen vastausta neidiltä. "Kaikki juomat ovat sitten alennuksessa ja kaikki leivokset, niihin lasketaan myös leivät." Saphira selosti katsoen nyt lehtiöönsä. Tämä vilkaisi kuitenkin tytön eteen, pöydälle jossa ei ollut mitään. "Vai haluatko ensin vaikka vilkaista menya?" Saphira sanoi, ja sieppasi samalla isommasta essutaskustaan a4 kokoisen lärpäkkeen jossa oli tekstiä kumminkin puolin. Tämä asetti sen neidon eteen, samalla katsoen tytön ohi ulos suuresta kokoseinä ikkunasta.

//ei ollut lyhyt =) ja tervetuloa jälleen :D
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Nya » 21 Helmi 2012, 22:16

Misute

Misute katseli touhua hymyillen. tarjoilialla oli varmasti välillä rankkaa täällä, kun asiakkaana oli mies. Tyttö katseli ulos ikkunasta ja mietti kaikenlaista. Pitäisikö piipahtaa Hiran luona, nyt kun kerran olen täällä? Misute hylkäsi ideansa, s vain herättäisi liikaa huhuja ja ihmisten uteliaisuutta. Tarjoilia lopulta saapuikin puhumaan ja kyselemään Misuten luokse. Misute kuunteli toisen höpinöitä ihmetellen. Miten hän jaksaakin kysellä päivästä toiseen samantapaisia asioita? Misute sai lopulta menun eteensä ja kuunteli edelleen toisen hölötystä. Tyttö ei vilkaissutkaan tarjoiliaan, vaan alkoi selata hymyillen menua. "Tuota, ottaisin yhden lasillisen apelsiini mehua ja kanasalaatin. Jälkiruuoaksi ottaisin vaikka palan kakkua." Misute hymyili silmät kiinni ojentaen menun takaisin tarjoilialle. Kun tyttö sitte avasi silmänsä, hän näytti hämentyneeltä. Hänen edessään seisoi nuori vaalea nuori nainen. Misuten mustatiirikset pienenivät välittömästi. Hänen kasvoistaan paistoi hämmenys ja yllättyneisyys.
"Hira?" Misute kuskasi niin hiljaa, ettei ihminen kuullut sitä. Kuiotenkin tyttö rykäisi kurkkuaan kunnolla ja hymyili Hiralle. Nainen oli todellakin Hira, uskomatonta! Mikä yhteen sattuma. Misute ei ollut tiennyt Hiran tekevän töiti täällä näin.
"Noh? Mitä olet tehnyt? Ostallut lisää vaatteita vai?" Misute hymyili pyörittellen sormeaan pöydällä. Hänen hymynsä oli vihettävävä ja jokunen mieskin erehtyi vilkaisemaan siihen suuntaan.
Misute katsoi Hiraa silmä tarkkana. "Hira?" Misute kysyi hieman kuuluvalla äänellä, hänen hymynsä oli edlleen nuoren naisen alun huulilla. Misute tunsi nyt ja tiesi nyt että tämä nainen oli todellakin Hira!
Nya
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 22 Helmi 2012, 21:16

~Saphira~

Hira odotteli että toinen valitsisi jotain. Saphira katsoi lehtiötään ja piirteli yhdelle sivulle jotain suttua vaan. Sitten toinen sanoi tarvittavansa, jolloin Saphira alkoi listata ne ylös. "Hyvä on, tuon tilaukset hetken päästä, haluatteko vettä vaikka jos kestää kauemmin?" Saphira kysyi tuttuun tapaan hymyillen tekohymyä nyt katsoen toiseen, hän kysyi vaikka tiesi että ei kokilla kauan kestäisi kasata yksi salaatti, ja mehun saphira itse laski laseihin. Nainen hymyili tytölle joka istui edessä, ja otti menyn takaisin työntäen sen essussa olevaan taskuun, joss oli paljon muitakin menyja. Saphira laittoi kynän essun ylä reunaan ja oli sitten kääntymäisillään pois päin toisest, mutta toinen sanoi jotain, hänen nimensä. Nainen katsoi silmät selällään asiakastaan ja laittoi samalla lehtiönsä pienempään taskuun. "Mistä tiedät nimeni?" Saphira kysyi, sitten tajuten itsekin miten tyhmä hänen kysymyksensä oli ollut. Hän sipaisi rinnustaan, jossa tuntui nimikyltti. "Okei, tarkoitan mistä tiedät lempinimeni?" Saphira korjasi sanomansa.
Saphira hätkähti kun toinen rykäisi, sitten uudelleen häämentyen. "Kuka hiton vakoilija olet?" tämä sähisi todella hiljaa, ihmiskorvalle lähes mahdottoman kuuloissesti, heti kun tajusi että toinen ei edes ollut ihminen. Onnekasta, Saphira saisi puhua asiakkaalleen niin, että toiset eivät kuulleet.
Saphira katsoi kun toinen pyöritteli sormiaan ja hymyili viehättävästi, Hira jäi tuijottamaan toisen hymyä, kunnes hätkähti ja pudisti päätään. "Älä kutsu minua sillä nimellä! En edes tiedä kuka olet." Saphira sanoi, nyt selvästi, jokunen ihminen näytti vilkaisevan tämän, puoleen mutta antoi kuitenkin olla.
Nainen tuhahti ja kääntyi ympäri, hänen pitäisi nyt vain antaa olla. Saphira käveli kohti takahuoneistoa ja meni sinne. Hetken päästä hän tuli takaisin ja alkoi laskea appelsiinimehua lasiin. Baaritiskin takana tämä laittoi lasin sen takana olevalle pöydälle, ja sujautti lasiin koristetikun. Saphira käveli jälleen takahuoneistolle ja tuli sieltä sitten salaatti lautasen kanssa takaisin. Tämä sieppasi matkallaan pöydältä mehulasin ja jatkoi sitten matkaansa tytön luokse, joka äsken kutsui häntä, jopa lempinimellään josta ei tietänyt muuta kuin tämän työ kaverit, sekä pari muuta tyyppiä, ja tietenkin Misute. Saphira käveli toisen viereen ja laski ruoat tytön eteen. Toisella tosiaan oli korvat, miksi hän oli noin pokkana tullut ihmisten luokse? Saphira vetäisi kynänsä essun yläreunasta ja lehtiön taskustaan esiin. Hän kirjoitti vielä toisen tilaamat asiat ja niiden hinnat. Sitten tämä repäisi lapun irti, ja ojensi sen tytön eteen. "Kakkusi tulee vielä kohta. Maksatteko te nyt tästä käsin, vai sitten kun olet syönyt?" Saphira kysyi ja laittoi tavarat takaisin paikoillensa. Sitten tämä vilkaisi ympärilleen, kumartuen toisen puoleen, sipisten sitten. "Ihan oikeasti, kerro kuka olet." tämä sanoi ja alkoi kunnolla seisomaan. Sitten kääntäen päänsä vinoon katsoen toista kulma ylhäällä. Häntä inhottikin ajatus siitä, että joku vakoili häntä, jonkun kumman syystä.
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Nya » 23 Helmi 2012, 18:02

Misute

Tyttö piti suunsa kiinni. Misute ajatteli asioita, toinen ei tuntenutkaan häntä. Ja tämä vielä ihmettelie ja arveli hänen olevan joku vakooja, ei hän ollut mikään vakooja! Ei varmasti!
Hän ei vastannut, mutta kun ruoka tuli eteen ja Hira kumartui hänen puoleensa kysyen kuka hän oli. "Olen MIsute Fuzi. Etkö tunnista minua? Hira-chan?" Misute kutsui tällä nimellä aivan kokeiluksi. Hänen kätensä tutisivat, eikö toinen tunnistanut häntä? Oliko hän nyt niin erin näköinen kuin ennen? Misute laski katseensa kanasalattiin. "Maksan tässä ja nyt." Misute ojensi kaksi kultaista kolikkoa ja nousi hieman. "Minä tiedä että olet muodonmuuttaja Hira. Olen ystäväsi enkä mikään vakooja. Tiedän sinusta enemmän kuin uskot. Et ehkä tunne minua, mutta minä tiedän." Misute kuiskasi niin hiljaa, etteivät ihmiset kuulleet sitä.

"MInä tiedän." Misute sanoi nyt aivan selkeällä äänellä ja hymyili viehättävästi. Hänen hymynsäkkin oli muuttunut naisellisemmaksi, kuin ennen.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 23 Helmi 2012, 18:20

~Saphira~

Nainen tuijotteli taas lehtiötänsä odottaen toiselta vastausta. Sitten tämän silmät revähtivät auki. "Misute?" tämä kysyi järkyttyneenä, sittenhän tämä sen tajusi, ei toinen oikeastaan ollut paljon edes muuttunut. Sitten toinen alkoi oikein jälleen teititellä. Saphira rupesi hyssyttelemään pirullisesti ja koitti saada toise turvan tukkoon, mutta toinen vain jatkoi. Saphira lopetti yritykset saada toisen hiljaiseksi, ja laittoi kätensä puuskaan rinnallensa. Tämä odotti toinen kulmakarva ylhäällä että toinen lopettaisi. Sitten hän ojensikin tälle rahat. Saphira nyökkäsi toiselle, vieläkin hieman hämmentyneenä, jotenkin iloisena, mutta ilme silti neutraalina. "Minä tiedän että tiedät. Nythän minä sen vasta tajusinkin." tämä sanoi nyt paljon hurmaavammin hymyillen, kuin ne tekohymyt olivat.
Hira hätkähti ja katsoi sitten ympärillensä. "Oi, odotatko hetken?" Saphira sanoi tohkeissaan ja lähti sitten kuitenkin, vastausta odottamatta takahuoneen puolelle. Siellä tämä otti kakun palasen, jonka kokki olikin jo leikannut valmiiksi. Tämä riensi takaisin Misuten luokse hymyillen. "Tässä ole hyvä." Saphira sanoi tuttuun tapaan ja pyyhkäisi käsiään sitten esuunsa. "Minulla on vielä töitä." tämä sanoi harmittelevasti katsoen toisen korvia. Nainen alkoi purra huultaan, niin kova kiusaus. "Anteeksi." tämä päästi suustaan ja koklasi sitten toisen korvia, tämä kuitenkin nosti katseensa kun kuuli oven kilikellon jälleen soivan. Sisään astui mies, mutta onneksi se meni toiselle puolelle ravintolaa. Nainen kuitenkin hätkähti uudelleen, kun tajusi, että aikaisemmin oli jäänyt miehen menyn kanssa miettimään. Saphira mitään sanomatta lähti Misuten luota ja käveli miehen luokse. "No niin haluatteko te mitään?" tämä kysyi nyt aidosti hymyillen, vieläkin iloisena siitä että oli jälleen tavannut Misuten, vaikka eihän kyllä viimetapaamisesta ollut edes kauan.
Mies oli avaamassa suutaan, mutta Hira kerkesi ensin. "Muuta sitten kuin minut." nainen sanoi ennättäen ennen miestä. Mies vain virnisti ja pyysi sitten vain teetä ja voileivän. Saphira kirjoitti ne nopsasti ylös, ja kävi kipaisemassa, viemässä ne kokille. Tämä riensi sitten takaisin Misuten luokse, sitten istuen pöydän toiselle puolelle. "Anteeksi, olen vain niin omissa maailmoissani kun olen töissä.." tämä sanoi koittaen kuulostaa pahoittelevalta, mutta se ei oikein onnistunut. "Ja kyllästyn helposti toistelemaan päivästä toiseen samoja asioita asiakkaille." tämä sanoi innostuneena.

//Anteeks ku tuli kuraa, ajatukset ei toimi, saattaa tulla jopa migreenikin O_o
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Nya » 24 Helmi 2012, 16:31

Misute

Tyttö hymyili aivan järkyttävän sädehtivää hymy, kun toinen äkkäsi hänet. "Noh tulihan se sieltä." Misute nauroi ja tarrasi haarukkaansa. Hän alkoi mussuttelemaan kanasalaattiaan tyytyväisenä. Hira kokeili hänen korviin, ne heilahtivat automaattisesti hieman puolulta toiselle, aivan kuin oikean suden korvat. MIsute hymyili. Tyttö katseli syödessään toisen menoa. Lopulta Hira istahti häntä vastapäätä. "Eihän siitä nyt kamalan kauaa ole, kun viimeksi tapasimme. Olenko muuttunut niin paljon muka?" Misute mutristi leikkisästi suutaan ja latasi taas uuden haarukallisen kanasalattia suuhunsa. Misute tuijotti Hiraa. "Ei se mitään. Kyllä minä ymmärän sinua. Kun nykyään itsekkin asun haltioiden kylässä ja myyn taika kapineita." Tyttö virnisti viehättävästi.

Misute mussutteli kanasalaatin loppuun. Hän joi hieman appelsiini mehua ja katsoi kakun palastaan. Sitä tyttö tyytyi sorkkimaan vain haarukalla, katse kohdistettuna Hiraan. "Mitä olet ehtinyt tehdä?" Kysymys kuului kusikaten, kun tyttö yritti samalla syödä kakun palaansa ja juoda päälle mehuaan.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 25 Helmi 2012, 12:38

~Saphira~

Nainen laittoi kyynerpäät pöydän reunalle, ja kämmenet poskia vasten. Tämä katsoi kun toinen söi, ja kuinka osa väestä nousi ja kävi maksamassa kassalla ruokansa, lähtien sitten ulos talven kylmyyteen. Saphira kuunteli kun toinen puhui, hieman kärsimättömästi nojaten nyt toiseen käteensä, ja toisella räpläten pöydällä olevaa pöytäliinaa, sitten lopuksi puhistaen kynttilän pidikettä essusta ottamalla ns. rätillä.
Tämä hymähti sitten lopuksi. "Ei siitä edes kauan ole, alle kuukausi, mutta en nyt vain yleensä katsele asiakkaita, varsinkaan silloin kun minua pännii." Saphira sanoi hieman tuhahtaen.
Nainen nosti katsettaan sitten pöydästä toiseen kun toinen kysyi mitä tämä oli tehnyt. "No en mitään outoa. Ollut töissä suurimman osan." Saphira sanoi hymyillen pikkuisen. Tämä vetäisi ilmaa henkeensä ja puhalsi sen sitten sunu kautta pois. "Mitä muuta itse olet tehnyt kun myynyt taikakapineita?" Saphira koitti kuulostaa nyt enemmän innostuneelta. Tämä hymyili nyt leveästi kun tämän luokse tuli se mies asiakas. Mies antoi rahat tälle ja kiitti. "Tulethan uudelleenkin käymään." Saphira huikkasi miehen perään. "Hvutittavaa kun pitää toistella samoja asioita päivästä toiseen, niin iloisesti asiakkaille vaikka ei tykäisikään asiakkaasta." Saphira naurahti. "Ainiin, mitä veljellesi kuuluu?" tämä kysyi virnuillen niin että ylähampaat näkyivät.
Sitten nainen nousi ylös. "Sanoit että myyt niitä tavaroita, minkälaisia tavaroita myyt?" tämä kysyi pitäen kätensä pöydän reunalla. "Meinaan, katsos minun sitä sauvaani." tämä sanoi hiljaa. Sitten tämä katsoi sivulleen, kassalla oli asiakkaita, muttei myyjää. "Tules tuonne taakse minun kanssani, paitsi tietenkin jos haluat syödä sen kakun." Saphira naurahti lopuksi ja viittasi kakun suuntaan. "Hoidan asiakkaat ja sitten näytän." tämä sanoi ja lähti kuitenkaan Misuten myöntymistä odottamatta baaritiskin taakse. Tämä katsoi seurasiko neito, mutta kääntyi sitten asiakkaitten puoleen. "Mitä saisi olla?" Saphira esitti kysymyksen isälle ja äidille, jotka kuljettivat mukanaan kahta tyttö lasta, toinen oli luultavasti vain yksi vuotias. Saphira listasi ylös kaiken tarvittavan, ja lopuksi viittasi avintolan toiselle puolelle, missä itse ei työskennellyt, ja seliti että siellä lisi työntekiä, koska itse lähtee pois. Nainen kääntyi sitten ja vilkaisi misuteen, ja viittoi seuraamaan. Tämä meni takahuoneistoon, sitten avaasi vielä yhden oven vasemmalta saapuen kokkien luokse. Sitä ennen kun tämä astui sisälle, tämä näytti misutelle käsimerkin joka tarkoitti ttä misuten pitäisi odottaa. Tämä antoi kokille lapun jossa luki tilauksia, sitten tullen keittiöstä pois. "Tule tänne päin." Saphira sanoi ja alkoi kävellä eteistä pitkin kohti takaovea. Tämä meni pihalle ja saapui sitten pienelle kujalle. "KAtsos kun tämä meni rikki." tämä sanoi Misutelle ja samalla polvistuen seinän vierustale lumeen. Tämä otti lumen seasta sauvansa. Sen keskikokoisin punainen pallo oli halennut. "Voiko sille tehdä yhtään mitään?" Saphira naurahti, vaikka tiesi ettei Misute voisi välttämättä auttaa, tosin hän voisi vaikka tietää jonkun joka voisi auttaa jos itse ei osaisi, ainahan Hiralla oli toivoa.

//Oletin nyt että Misute sitten seurasi Saphiraa :D
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Nya » 25 Helmi 2012, 13:07

Misute

Misute katsoi Hiraa. "No tuota siellä on paljon taikakaluja, niin kuin talismaaneja, taikasauvoja ja sun muita esineitä. On niin paljon muistettavaa etten pysy perässä!" Misute kuiski hymyillen. "Ai! Sinun sauvasiko?" Misute kuiskasi ja kuunteli hetken. Hän söi nopeasti kakun palasen ja lähti Saphiran mukaan. Tyttö odotteli melkoisen kärsivällisesti, että nainen oli saanut hoidetuksi kaikki tarpeensa ja työnsä. He menivät keittiön poikki pikku pysähdyksellä ja sitten taka ovesta ulos. Hira näytti hänelle sauvaansa. Se näytti menneen ikävästi rikki. "Hyvä luoja! Kuinka se onkaan saanut kärsiä. Miten sinä sen tälläiseen kuntoo olet saanut?" Misute ihmetteli ja tarkasteli sauvaa. Misute hymyili hiljaisena. "Kyllä minä tuon osaan korjata. Olen saanut todella paljon opetusta näitsä taikakaluista. Eihän tässä mene kauaa, kun se on kunnossa." Tyttö virnisteli ja otti sauvan kevyesti kätösiinsä. Hän pyöritti sitä hetken käsissään, ikään kuin tarkastellen mitkä paikat olivat romuna.
Misute avasi pienen boksina ja otti sieltä jonkinlaisen työkalun. Hän alkoi puhua muinaista taikuutta. Misuite ei ollut hierveän hyvä siinä, mutta sai pallon jotekin hohtamaan. Tyttö keskitti kaiken voimansa loitsuun ja teki työkalullaan joitakin juttuja palloon. Tyttö lopetti lopulta henkäisten. "Huh! Nyt sen pitäisi toimia." Misute sanoi ja työsi työkalun takaisin boksiinsa. Hän silmäili vielä kerran sauvaa ja koputti hellästi palloa. Sen loiste pala paljon kirkaampana. "Kelpaako? En ole hyvä magiassa, tuo loitsu on ainoa jonka osaan sanoa. Muut loitsut menevät yleensä penkin alta. Osaan lausua kaikista lällyimmät loitsut..." misute kuiskasi virnistäen.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 25 Helmi 2012, 13:19

~Saphira~

Saphira naurahti kun toinen kysyi miten hän oli sen tuollaiseen kuntoon saanut. Tämä hymyili toiselle leveästi. "Tapasin erään miehen, ihmisen silloin kun olin susi muodossa. Sitten alkoi yhtäkkiä pyryttämään lunta kunnolla, jouduin viemään miehen suojaan, niin että se ratsasti minulla. Vein hänet varakotiini ja muutuin sitten hänen näkemättään ihmiseksi. Yllättäen mies sitten lähtikin etsimään säälien sitä sutta joka oli hänet tuonut hänet mökkiini, eli hän meni etsimään minua. Minä jouduin hakemaan sauvani ja se vain rätisi rikki, kun olin susi muodossa, luultavasti kylmyys ja lumi tehosi siihen, vaikka se onkin magialla suojattu, luultavasti sen vanhuus tekee siitä sellaisen." Saphira vetäisi henkeä pitkään, tuon pitkän selityksen jälkeen. Hilajisesti tämä jatkoi kuuntelemista, kun toinen sanoi loitsun. Saphira vilakisi muualle, ettei kukaan vainnäkisi, mutt kun tämä katsoi takaisin Misutgeen ja sauvaansa, se olikin jo ehjä. "No hyvä se on! Kiitos tosi paljon, se ei toiminut silloin niin hyvin." Saphira snaoi innokkaasti, haluten jo koittaa sen tehoa. Mutta hänellä oli vielä töitä. Saphira katsoi käestä pitäen sauvaansa ja pyöritteli sitä. "Se on entistä parempi!" tämä hihkaisi. "Nyt se ainakin kestää kaiken maailman jutut, sehän on uudistettu nyt." Saphira vïnkaisi ja virnisti samalla. Tämä kuitenkin laski sen takaisin lumeen, ja peitti sen hyvin. Sitten tämä keskittyi sulkien silmänsä, varmana siitä että kukaan ei nähnyt. Lumenläpi näkyi hehkua, Saphira alkoi muuntautua, kotkaksi. Hetken päästä maassa ei ollut polvistunut nainen, vain seisova kotka. Siivillänsä tämä pöllyytti lunta sauvansa päällä, niin että siinä ei näkynyt minkäänlaisia jälkiä, ihan kuin siihen olisi satanut uutta lunta. Sitten hetken päästä kotkan tilalla oli taas muovatunut nainen. "Pitää olla varma." Saphira virnisti.
Sitten tämä kuitenkin harmistui. "Olisi niin kiva päästä vaikka juoksentelmeaan jonnekkin, mutta minulla on töitä." tämä harmistui lisää heti ulospäin näkyen. Tämä kuitenkin koitti virnistää kunnolla. "Töitä ei ole paljoa, varsinkin jos saisin pikku apulaisen, pomo ilahtuisi varmasti." Saphira heitteli vinkin ilmaan, silmät kiiluen katsoen toiseen kuin koiranpentu. Hyvä kun nainen ei inissyt kuin koira, nainen koitti olla anovan näköinen.
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Nya » 25 Helmi 2012, 16:09

Misute

Tyttö katsoi rauhallisesti kun toinen muuttui ja peitti sauvansa ja sitten Hira taas oli siinä. "Kyllä kyllä! Voin minä tulla sinua auttelemaan, mutta en ole tehnyt ravintolassa töitä..." Misute sanoi ja pisti etusormensa huuliensa eteen ja otti hyvin viattoman ilmeen. "Varo vain etten läikytä jonkun päälle mitään." Misute sanoi hyvin leikkisästi ja suoristi selkänsä. Hän nousi seisomaan ja avusti naista myös. "Minua oikein jänittää tämä uusi pikatyö!" MIsute hihitteli ja sormeili boksejaan. "Tä-täällä alkaa olla hieman jo viileätä! mentäisiinkö sisään? Mennään sanomaan että saat apurin tähän..." Tyttö hytisi hampaat kalisten ja tallusteli jo oven toiselle puolelle. Ai että sisällä oli ihanan lämmintä! Misute katsoi Hiraan.

Tyttö pällisteli keittötä utelijaana, kukahan oli pomo? Miltä hän näytti? Olisiko tämä vanha papparainen vai eukko. Voi että tytöllä olikin tylsä mielikuvitus. Misute huokaisi mielikuvilleen.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 25 Helmi 2012, 16:34

~Saphira~

Saphira naurahti pienesti ja lähti sitten kävelemään sisälle. Tämä laittoi oven perässään kiinni. Sitten tämä seurasi Misutea joka olikin jo suuntaamassa keittiöön. Keittiön luona tämä meni tytön ohi, ja sitten nykäisi samalla tätä kädestä. "Täälä näin." Saphira sanoi naurahtaen. Sitten tämä lähti kävelmeään keittiön perälle, jossa oli verho, joka toimi vähän kuin ovena. Saphira pysähtyi sen eteen ja kumartui vähgän sen puoleen. "Kop kop?" tämä kysyi tavallisella äänellään. Sitten tämä katsoi Misutea, voihan nuo korvat, nainen ei ollut varma mitä pomo niistä sanoisi, hän ei oikein tiedä hänen taustaa. Verhon takaa kuului askelia, sitten se vedettiin syrjään. "Anteeksi rouva Cochlea." tämä sanoi kurkistaen samalla rouvan olan yli. "Hei herra Cochlea." tämä hymyili aurinkoisesti tälle kolmekymppiselle kollega parille. "Tämä on ystäväni Misute." Saphira snaoi astuen hieman sivuun jotta pariskunta näkisi tämän. "Hän haluaisi tulla väliaikatöihin tänne." Saphira sanoi, sisällyttäen lauseeseen kysymyksen.
Paris kunta katseli hetken nuorta neitoa, selvästikin katsellen myös tämän outoa ulkomuotoa. Sitten rouva rupesi nauramaan ystävällisesti. "Tottakai hän saa tulla! Ihanat korvat sitten myös, olivatko kaliitkin?" rouva kysyi selvästi tosissaan eikä leikillän. Saphira vain nauroi iloisena siitä että Misute pääsi auttamaan tätä, mutta myös päästäkseen pomnsa kysymykseltä. "Säästetään hänet kysymyksiltä, ja päästetään töihin, eikö?" Hira kysyi ystävällisellä äänellä, samalla ruveten itse kääntymään ja nykimään Misutea pois keittiöstä. Nopeasti tämä askelsi pois keittiöstä, tullen taas ns. eteiskäytävälle. Tämä jatkoi kävelyä, yhdellä vilkaisulla taakse, nähdäkseen seurasiko Misute, sitten avaten vastapuolella olevan ven. Se vei henkilökunnan pukuhuoneistoon sekä muihin huoneistoihin. Saphira pysähtyi ja katseli kaappeja, sekä koukkuja joissa roikkui vaatteita. "Täälä oli viimeviikolla muistaaksenmi harjoittelia, jonka asu saattaisi olla sinulle sopivan kokoinen.." tämä koitti miettiä jopa ääneenkin, jos se auttaisi muistaman missä asu oli. "Ainiin.." Saphira asteli vasemmalle puolelle avaten yhden puisenkaapin oven. "Täällä!" Saphira hihkaisi, nykäisten hengariin ripustetun essun kaapista, sitten pitäen sitä Misutea kohti. "Juuri sopiva. Laita päälle ja sano onko se sopiva." Saphira sanoi ojentaen vihreää essua Misutea kohti. "Sitten kun saat työasun päälle, neuvon sinua mitä teet." Saphira sanoi laittaen kaapinovea kiinni samalla.
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Nya » 26 Helmi 2012, 19:58

Misute

Tyttö seurasi hieman ihmeissää toisten juttelua. Hän kumarsi sirosti rouvalle. "Hauska tutustua." Misute sanoi hyvin kohteliaasti ja näytti sitte todella hämentyneeltä. "Eh? Miten niin, paljonko ovat maksaneet?" Tyttö supisi ihmeissään ja seurasi lopulta nykivaa Hiraa. "Hira. MItä hän tarkoitti paljonko korvani maksoivat?" Misute kerkesi kysymään uteliaisuudestaan. Hän liikutti korviaan ja lopulta kaivoi boksistaan vihreän huvin. Hän sitoi sen korvioen suojaksi. "Noh! Nyt ei ainakaan tule enempää kysymyksiä korvistani!" Tämä puhisi ja hymyili.
Misute katseli tarkaavaisesti seuraen Hiraa. Hän jäi odottamaan toisen paluuta työn henkilöiden vaatetus tilasta tai jonkinlaisesta varastosta kuitenkin. Hira ojensi vihreän essun tytölle. "Voi kuinka kiva! Se sopii vaatteisiini." Misute virnisti ja puki essun päälleen. Hän kiepsahti kerran ympäri ja nyökkäsi myöntävästi.
"Täydellinen! No niin! Sitten ei kun töihin!" Tyttö sanoi puhkuen intoa. Misute varmisti vielä ettei korvia näkynyt huivin alta, tyttö katseli Hiraa uteliaana. "Mistä aloitan?" Hän kysyi hymyillen.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 26 Helmi 2012, 20:50

~Saphira~

Nainen virnisti toiselle, kun tämä sujautti essun päällensä. Sitten tämä mietti toisen kysymystä. "No luuletko että ihmisten kylällä joka päivä näkee tyyppejä joilla on korvat.." tämä mutisi retorisesti. Sitten tämä kuitenkan laittoi kätensä lantiolleen. "No niin katsos.." tämä meni lähemmäs Misutea ja ns. avasi isoimman taskun. "Täällä on asiakkaille menyja." sitten tämä avasi sitä ylempänä olevan taskun, joka oli vain hiukan pinempi. "Täällä sinulla on lehtiö ja kynää." tämä käveli sitten Misuten vasemmalle puolelle. Tämä katsoi essua pitäviä remmejä, joissa ei ollut mitään eriskummallista. "Ai niin sitä ei ole." tämä lähti kävelemään pikku huoneen luokse, jossa oli moppi, sun muita siivousvälineitä. Tämä sieppasi sieltä laaitkon, josta sitten otti ns. rätin. Sen hän sujautti Misuten vasemmalle sivulle, remmiin kiinni. "No niin, sinulta ei pitäisi puuttua mitään." Tämä lähti sitten kävelemään kohti ovea. Astuen sitten siitä ulos, pitäen neidolle vielä sitä auki. Sitten tämä avasi toisenkin oven, saapuen ravintolan puoleen. Siinä hän tapasi toisen työntekijän. "Missä olet ollut, olen joutunut hoitamaan sinunukin asiakkaista?" tämä kysyi, ei yhtään äkäisen kuuloisena, kuin vain mainitakseen asian, sisällyttäen juttuun kysymyksen. "Olin laittamassa apulaistani kuntoon." Saphira virnisti ja astui hieman sivuun, jotta tämän kollega näkisi Misuten. Nainen vain hymyili ja lähti sitten töihin. Saphira puolestaan kääntyi kassan, puoleen. Kääntyen kuitenkin vielä hetkeksi Misuten puoleen."Pystytkö hoitamaan.." tämä odotti että ovi kiöahtaisi, sillä näki että sieltä on tulossa pieniperhe. "Nuo?" Saphira naurahti. "Tai oikeastaan seuraahan minua.." tämä mutisi ja lähti kävelemään vanhempien sekä n. neljä vuotiaan lapsen luokse. Tämä kaivoi samalla lehtiötänsä esiin, mutta työnsi sitten sen kuitenkin takaisin taskuunsa. "Hei ja tervetuloa tänne." Saphira hymyili ja katsoi sitten kaikkia vuorotellen, ei kuitenkaan mitenkään ahdistelevasti. "Tässä on minun harjoittelijani, ja saa tarjoilla teitä tänään, joten älkää ihmetelkö jos minä saatan vähän väliä tulla neuvomaan häntä." tämä sanoi leveästi hymyillen sitten kääntyen Misuten puoleen. "Anna heille menyt, äidille ja lapselle toinen, isälle sitten toinen. Sitten odotat että he päättävät, tule vaikka minun luokseni, sitten vain menet myöhemmin heidän luokseen ja otat tilaukset lehtiään ylös, keräät menyt ja sanot että ruoat tulevat pian. Ymmärsitkö?" Saphira sanoi niin hiljaa, että se oli ihmiskorvalle kuulumatonta. Tämä kuitenkan vastausta odottamatta huokaisi iloisesti, ja häikäisevästi sitten hymyillen perheelle. "Minä menen kassalle hoitamaan maksu hommat." tämä sanoi taas tavalliseen ääneen taas, lkähtien sitten baaritiskin taakse harppomaan. Siellä tämä alkoi hoitaa töitään, listaamalla laskua ylös.
Demintty
 

Seuraava

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron