Drop it low, miss//varattu

Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Nipustin » 18 Huhti 2012, 19:00

Jenna Brooks

Kun tarinan loppua niin pitkään jännitettyään se lopulta tuotiin ilmoille brunette räjähti heleään nauruun ja löi kerran pöytääkin nauraessaan, ei tosin kovin kovaa, naisellisella voimalla. "Tuohan oli ikäänkuin onnellisempi loppu kun olisi ollut mikäli olisit diivan saanut pelastettua!" Jenna yritti pitkään saada naurunsa loppumaan, ja kun niin viimein kävi katsoi tämä parhaansa mukaan myötätuntoisesti jälleen Leonardia. "Ikävää tosin sinun osaltasi. Jäi prinsessan käsi sekä puolivaltakuntaa saamatta", Jenna ojentui miestä kohti yrittäen silitellä entisen sepän raskaan työn kovettamia käsiä, "Mutta sait sentään noin miehekkään ja komean arven..." Lisätessään vielä arvesta, neidon äänenstä tihkui erottista latausta ja katseessakin oli jotain kiehtovaa. Nainen taisi todella pitää arpisista miehistä.
Hetkessä tunnelma onkin jotakuinkin ohi ja Jenna suoristautui. "Minulla ei ole töitä loppu päivänä ja tässä vähän matkan päässä on varsin mukava majatalo, josta saa taivaallista kalaa. Vielä kun saisin yhtä hyvää seuraa, niin päiväni olisi varsin mukiin menevä", Brooks nyrpisti nenäänsä ja virnisti, "Mitäs sanot?"
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 19 Huhti 2012, 20:06

Leonard

Toisen nauru sai Leonardinkin hymyilemään. Tuo oli aina ollut sitä mieltä, että naisen nauru oli yksi kauneimmista asioista, mitä mies saattoi eläessään kuulla. Leonard oli kuullut elämänsä aikana lukemattomia nauruja, itkuja ja huutoja ja harvoin niihin kyllästyi vaikka eloa olikin kertynyt useampi vuosikymmen.
"Ainoastaan arven sain", mies hymähti ja kohautti olkiaan Jennan huomautukselle menetetyistä prinsessoista ja puolista valtakunnista. Leonardilla ei ollut oikeasti koskaan elämänsä mahdollisuutta saada prinsessaan puolisokseen, mutta se ei ollut häntä liiemmin juuri harmittanut. Kertaakaan ei ollut myöskään kävellyt vastaan naista, kenen kanssa mies tahtoisi elää elämänsä loppuun saakka vaikka halukkaita olisikin yhdessä vaiheessa ollut. Nykyään Leonard "tyytyi" vain tuttuihin ja turvallisiin parin viikon suhteisiin. Tässäkin tilanteessa näytti olevan tarjolla varsin miellyttävä yhden illan suhde, sikäli jos Leonard tulkitsi Jennan kiihkeän äänen oikein, kutsusta majataloon puhumattakaan.
"Olisin ilomielin seuraa noin hurmaavalle neidille", Leonard vastasi hymyillen yhtä hurmaavasti.
"Näytä tietä, niin seuraan kyllä."

//"taivaallista kalaa" en hajonnut tuolle ilmaukselle ollenkaan :''D
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 28 Touko 2012, 22:08

//Haha!;D No mietin kyllä muita ilmaisuja mutta herkullinen ei yksin riittänyt pukemaan tunteitani tätä jumalaista kalaa kohtaan:D:D//

Jenna Brooks

Kutsu oli vastaanotettu mielihyvin, joten kummempia sitten jäämättä asiaa pohtimaan neito nousi hyvin topakasti, mutta silti naisellisesti istuimeltaan laskien samalla muutaman kolikon isäntää varten pöydälle tyhjän tuoppinsa viereen. Likinäköisemmältä kolikot olisivat helposti jääneet huomaamatta. "Sittenhän herra on hyvä ja varaa peräpaikan" Jenna flirttaili väläyttäen Leonardille hyvin valloittavan hymynsä samalla lähtien jo astelemaan terassilta alas.

Kaksikko suuntasi matkansa majataloon, joka sijaitsi suhteellisen lähellä satama-alueita, joten tuoretta kalaa majatalon menussa joka päivä varma juttu. Jenna asteli sisään kuin olisi saapunut kotiinsa, ei siis bruneten ensimmäisiä kertoja täällä. Hyvin ystävllisen näköinen, kuitenkin jo iäkkään näköinen pulska majatalon emäntäkin näytti tuntevan Jennan ja johdatteli tämän hyvin ystävällisesti ja kaverimaisesti istumaan pöytään josta oli sievä näkymä ulos, ilmeisimmin Jennan vakiopöytä täällä oleskellessa. Nainen tiedusteli tulisiko Brooksille ja tämän seuraiselle talon erikoinen - kuten yleensä - vaiko kenties jotain muuta. Talonerikoinen sai riittää tälläkin kertaa ja silmää iskien lupasi emäntä vielä kaiken menevän talon piikkiin. Noh, kelpasi tietysti Jennalle!
"Mitäs pidät?" Neito kysyi nojautuen eteenpäin miestä kohti, joka oli toisaalta tietoinen, toisaalta tiedostamaton tapa esitellä kaula-aukosta paljastuvaa suloista näkymää.
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 03 Kesä 2012, 15:16

//On kyllä jännä miten TNFän naisilta saa helposti. Tarttee vaan vilkasta flirttaillen niin heti kuuluu SWOOOSH ja OTA MINUT. No ehkä ei ihan noin :'D

Leonard

Mies nousi istuimeltaan ja lähtiessään Jennan perään tuo ei voinut olla virnuilematta naisen sanavalinnoille. Selvä, minä varaan, Leonard ajatteli ja loi katseensa pikaisesti neidon kävellessä keikkuviin lanteisiin. Ilomielin.

Saapuessaan määränpäähän mies sai huomata, että herkullinen kala ei ollutkaan pelkkä oudosti muotoiltu flirtti. Majataloista huokui herkullisia tuoksuja, mikä nosti veden kielelle. Vesistöjen tuoksu leijaili ilmassa ja toi Leonardin mieleen ajat, jolloin hän oli ollut vielä nuori ja vahva piraatti merirosvolaivalla. Vaikka hän ei ollut halunnut piraatiksi ja vaikka ammatin seuraukset olivat kohtalokkaat, mies oli silti pitänyt laivasta ja sen miehistöstä sekä vapaudesta, jonka se soi. Niin paljon kuin hän oli siitä pitänytkin, hän myös katui. Pari kertaa Leonard oli tavannut ihmisiä, joiden vanhemmat hän oli ryöstänyt ja pahimmassa tapauksessa toisen jopa raiskannut. Oli hänen onnensa, että hän harvemmin tunnisti nuo henkilöt.
Leonard ravisteli mielensä pois muisteloista ja palasi takaisin miellyttävään, mutta jokseenkin helpon oloiseen, nykyhetkeen.
"Todella miellyttävä paikka", mies totesi hymyillen, koska oli mielessään verrannut majataloa yhteen piraattien räkälöistä, joista kannettiin joka yö pois ainakin yksi ruumis. Todella miellyttävä. Jennan anteliaat eleet soivat myöskin aihetta hymyyn, mutta Leonard teki parhaansa ettei virnuillut liikaa. Naisten kaula-aukkoja oli nähty ennenkin, mutta aina ne olivat yhtä miellyttävä näky.
"Käyt täällä kaiketi aika usein", mies totesi havaintojensa perusteella ja ainakin emännän eleistä katsoen.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 01 Heinä 2012, 20:01

//He elävät sotaisia aikoja. Koskaa ei voi tietää jääkö tämä kyseinen päivä viimeiseksi, joten tulee elää kuin jokainen päivä olisi viimeinen.//

Jenna Brooks

Oli mukavaa että seuralainen piti hänen valitsemastaan paikasta, vaikka niin nainen oli vähän arvellutkin toisen ollen kuitenkin entinen merien ja mantujen seikkailija. Miehen karaistunut ulkomuoto antoi ymmärtää ettei tätä ollut muutenkaan raahaaminen mihinkään hienosto kuppilaan.
"Silloin tällöin kun töiltäni kerkeän", Jenna sanoi kuulostaen sopivan salaperäiseltä ja sopivissa määrin ahkeralta, "Ehkä hieman useammin kuitenkin kun tahtoisin myöntää. Yksinäiset koti-illat eivät maistu enkä ole mikään kodinhengetär." Jenna suoristautui ja laskeutui ei niin naisellisesti taaksepäin nojaten.
Ateriat tarjoiltiin pöytään juominkien kera, jotka tänä iltana näyttivät olevan tuoretta kotikaljaa sekä punaistaviiniä. Talonerikoinen tarjoiltiin hitaasti hiilloksilla kypsytetty lohi, joka tarjosi syöjilleen suloisen makunautinnon sekä mielyttävän savuisan aromin. Kalan päälle oli aseteltu muutamia sitruuna lohkoja, joilla ruokailija voisi itse maustaa halutessaan kalaansa ja olivathan ne miellyttävän näköisiäkin.
Jenna tarttui tottuneesti sitruunalohkoon ja puristi sitä kalansa päälle ja siteen alkoi sorkkia kalaansa haarukalla. "Noh, miten seikkalija tänne tylsään kaupunki elämään asettui?" Jenna teidusteli laittaen samalla ensimmäisen palan höyryävän lämmintä kalaa suuhunsa, maiskis!
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 14 Heinä 2012, 22:23

//Kovin suuret pahoitteluni, mutta joudun ikävä kyllä vetämään Leonardin pois tästä pelistä puskasta ilmestyneen inspiraatio imurin takia --____--' Vastauksen kirjoittaminen ei vain luonnistu. Olen kovin pahoillani tästä ja kiitän tähän astisesta.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 16 Heinä 2012, 11:42

//Juu eipä sille voi mitään:) Kiitti pelistä!//
Nipustin
 

Edellinen

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron