Kirjoittaja Demintty » 22 Helmi 2012, 21:16
~Saphira~
Hira odotteli että toinen valitsisi jotain. Saphira katsoi lehtiötään ja piirteli yhdelle sivulle jotain suttua vaan. Sitten toinen sanoi tarvittavansa, jolloin Saphira alkoi listata ne ylös. "Hyvä on, tuon tilaukset hetken päästä, haluatteko vettä vaikka jos kestää kauemmin?" Saphira kysyi tuttuun tapaan hymyillen tekohymyä nyt katsoen toiseen, hän kysyi vaikka tiesi että ei kokilla kauan kestäisi kasata yksi salaatti, ja mehun saphira itse laski laseihin. Nainen hymyili tytölle joka istui edessä, ja otti menyn takaisin työntäen sen essussa olevaan taskuun, joss oli paljon muitakin menyja. Saphira laittoi kynän essun ylä reunaan ja oli sitten kääntymäisillään pois päin toisest, mutta toinen sanoi jotain, hänen nimensä. Nainen katsoi silmät selällään asiakastaan ja laittoi samalla lehtiönsä pienempään taskuun. "Mistä tiedät nimeni?" Saphira kysyi, sitten tajuten itsekin miten tyhmä hänen kysymyksensä oli ollut. Hän sipaisi rinnustaan, jossa tuntui nimikyltti. "Okei, tarkoitan mistä tiedät lempinimeni?" Saphira korjasi sanomansa.
Saphira hätkähti kun toinen rykäisi, sitten uudelleen häämentyen. "Kuka hiton vakoilija olet?" tämä sähisi todella hiljaa, ihmiskorvalle lähes mahdottoman kuuloissesti, heti kun tajusi että toinen ei edes ollut ihminen. Onnekasta, Saphira saisi puhua asiakkaalleen niin, että toiset eivät kuulleet.
Saphira katsoi kun toinen pyöritteli sormiaan ja hymyili viehättävästi, Hira jäi tuijottamaan toisen hymyä, kunnes hätkähti ja pudisti päätään. "Älä kutsu minua sillä nimellä! En edes tiedä kuka olet." Saphira sanoi, nyt selvästi, jokunen ihminen näytti vilkaisevan tämän, puoleen mutta antoi kuitenkin olla.
Nainen tuhahti ja kääntyi ympäri, hänen pitäisi nyt vain antaa olla. Saphira käveli kohti takahuoneistoa ja meni sinne. Hetken päästä hän tuli takaisin ja alkoi laskea appelsiinimehua lasiin. Baaritiskin takana tämä laittoi lasin sen takana olevalle pöydälle, ja sujautti lasiin koristetikun. Saphira käveli jälleen takahuoneistolle ja tuli sieltä sitten salaatti lautasen kanssa takaisin. Tämä sieppasi matkallaan pöydältä mehulasin ja jatkoi sitten matkaansa tytön luokse, joka äsken kutsui häntä, jopa lempinimellään josta ei tietänyt muuta kuin tämän työ kaverit, sekä pari muuta tyyppiä, ja tietenkin Misute. Saphira käveli toisen viereen ja laski ruoat tytön eteen. Toisella tosiaan oli korvat, miksi hän oli noin pokkana tullut ihmisten luokse? Saphira vetäisi kynänsä essun yläreunasta ja lehtiön taskustaan esiin. Hän kirjoitti vielä toisen tilaamat asiat ja niiden hinnat. Sitten tämä repäisi lapun irti, ja ojensi sen tytön eteen. "Kakkusi tulee vielä kohta. Maksatteko te nyt tästä käsin, vai sitten kun olet syönyt?" Saphira kysyi ja laittoi tavarat takaisin paikoillensa. Sitten tämä vilkaisi ympärilleen, kumartuen toisen puoleen, sipisten sitten. "Ihan oikeasti, kerro kuka olet." tämä sanoi ja alkoi kunnolla seisomaan. Sitten kääntäen päänsä vinoon katsoen toista kulma ylhäällä. Häntä inhottikin ajatus siitä, että joku vakoili häntä, jonkun kumman syystä.