Helpommin sanottu kuin tapettu//varattu

[Pappis]

//Haha, on aina halunnu pelata pelin tolla otsikolla 8D Dream fulfilled!

Mäyrä

Kun aurinko oli sinä päivänä laskenut mailleen, kylässä oli tapahtunut paljon asioita. Äidit peittelivät lapsiansa nukkumaan, isät vaihtelivat kapakoissa kuulumisia ja tuoppeja, kirjurit tekivät pitkää iltaa, huorat odottivat itselleen asiakkaita ja eräs mies kävi nukkumaan tietämättä lainkaan, että aamulla herätessään häneltä puuttuisi eräs arvokas muistikirja. Kylän jäädessä täysin yön pimeyden alle, varjojen sisällä tapahtuva liikehdintä kasvoi. Tänäkin yönä kapeilla kujilla käveli hupulla kasvonsa peittänyt mies. Hän vilkaisi tähtikirkasta taivasta ja hengitti syvään. Hänen kohteensa ei tällä kertaa ollut mikään korkea-arvoinen heppu ihmisten armeijassa, mutta tällä oli kuitenkin tietoa, mikä nosti hänen arvoaan ihmisenä suuresti. Miehen tehtävä oli varastaa tuo tieto ja viedä se haltioille. Ei muuta.
Mies vilkaisi taloa, jonka hän oli viime päivien aikana saanut nähdä jo useasti. Sen omistajan rutiinien oppimiseen ei ollut mennyt kauaa ja joku hätäisempi oli käynyt töihin jo aikakausia sitten, mutta hän ei. Mies vilkaisi talon katolle ja laski esineet ja lovet seinässä matkalla sinne. Hiljaa hän lähti kiipeämään, pitäen huolen, että ääniä kuuluisi mahdollisimman vähän, mikä muutamissa kohdissa odoittautui hieman haasteelliseksi. Toisen kerroksen ikkuna oli lukittu, mutta siitä mies aikoi juuri mennä sisään. Käsi löysi nopeasti taskusta tiirikan ja lukko päästi pari kilahtavaa ääntä kunnes se aukesi. Ikkuna avautui yläkerran aulatilaan ja kohteensa löytääkseen mies joutuisi avaamaan vielä ainakin pari kolme lukkoa. Ennen liikkumista eteenpäin, mies pysähtyi kuuntelemaan. Talon isäntä nukkui sikeästi viereisessä huoneessa ja hänen kuorsauksensa kaikui läpi koko talon. Mies tiesi, että talossa oli isännän makuuhuoneen lisäksi kaksi huonetta, jossa muistiinpanot voisivat olla, kirjasto ja työhuone. Mies oli kerran vilkaissut ikkunasta sisään isännän makuuhuoneeseen ja siellä ei ollut sängyn, yöpöydän ja suuren kaapin lisäksi mitään muuta. Lisäksi hän oli muutamana iltana nähnyt isännän kirjoittavan jotain ennen nukkumaan menoa ja laittavan tummakantisen kirjan yöpöydän lukittavaan vetolaatikkoon. Sen perusteella, mitä hän oli salaa kuunnellut isännän keskuteluja ja seurannut hänen tekemisiään muutenkin, oli todennäköisintä, että muistiinpanot olivat siellä. Kuului vaimea kilahdus, kun lukko aukesi ja ovi nytkähti huoneen puoleen. Mies luikahti kuunvalaisemaan huoneeseen ääntäkään päästämättä. Vaikka isäntä nukkui sikeästi, mies piti tätä silti koko ajan silmällä, koska koskaan ei voi olla tarpeeksi varovainen...

//ja tervetuloa murhaamaan!

[Niehku]

//Mm ja sopii otsikko täydellisesti tähän ;)//

Elwyn Arthendálion

Vaikka iltaruuhka kapakoihin ja koteihin olisikin pian ohitse, salamurhaaja päätti odottaa vielä hetken kaiken varalta. Kuu ja aurinko olivat vaihtaneet paikkaa ja tuo hopeana komeileva pallo näkyi varsin selvästi lähes pilvettömällä taivaalla tähdet seuranaan. Elwyn oli jo tovin istunut tynnyrin päällä eräällä sivukujalla, josta ei ollut pitkä hänen uhrinsa asuinpaikkaan. Haltia oli peitellyt kasvonsa huolella, vain eri väriä edustavat silmät näkyivät heijastaen päättäväisyyttä ja uhkaa. Hän näyttäisi ihmisen näkökulmasta epäillyttävältä, mutta nainen ei antanutkaan kenenkään häntä nähtävän. Tai jos niin kävisikin, piti Elwyn huolen, ettei juttu leviäisi metriä edemmäs. Että yö olikin ihanaa aikaa, oli melkein sääli tappaa joku tuon rauhassa nukkuessa. Silti siinä työssä oli oma viehätyksensä ja mikäs sen hauskempaa kun vihollisen tappaminen. Kyseinen uhri kipuaisi pian korkeuksiin, ellei sille mitään tehdä. Tällä kertaa Elwynille ei oltu kerrottu muuta, mutta ei kai se tärkeää ollutkaan, ei nainen ollut koskaan edes kuullut tuosta miehestä aiemmin. Ei kai sillä sitten niin väliä loppujen lopuksi ollutkaan, palkka maksettaisiin.

Haltia tuhahti pienesti ja lähti viimein liikkeelle. Ketään ei näkynyt, kuului vain vaimeat koiranhaukunnat ja kapakoista raikuvat naurut. Perillä oltiin, Elwynillä ei ollut mitään tietoa siitä, nukkuisiko kyseinen herra ja ylipäätänsä kaikki talossa. Hän ei tiennyt, asuiko tuo yksin tai millainen talo olisi sisältä ja missä uhri nukkui. Olisihan asiaan pitänyt perehtyä aiemmin, mutta tehtävänanto annettiin toissapäivänä, siinä käsityksessä ettei keikka olisi mikään ongelma haltialle. Selvä se, eihän se ollutkaan, mahdollisen pakoreitin nainen oli sentään suunnitellut, sillä tunsi ihmisten kylän jotenkuten. Eihän Elwyn muutenkaan ollut sellaista murhaajatyyppiä, joka marssisi suoraan sisään ilman mitään suunnitteluita, sellaisesta ei ikinä seurannut mitään hyvää tai ainakin se oli hyvin riskipitoista touhua. Haltia kiersi talon, etsien sopivaa paikkaa sisälle. Hän pysähtyi hyvin hämmästyneen yhden ikkunan alle. Ellei hän väärin nähnyt, se oli auki. Kai talon isäntä oli hereillä ja halusi tuulettaa kämppäänsä tai sitten se oli unohdettu auki. Elwyniä epäillytti suuresti, jos mies oli viisas, tuo olisi ansa. Oli miten oli, hän päätti ainakin käydä vilkaisemassa. Kiivettyään ikkunalle tuo kurkisti sisään varovaisesti ja kuunteli. Ketään ei ainakaan näkynyt, valo ei palanut mutta vaimea kuorsaus kuului. Elwyn tutkaili paremmin ikkunaa ja sen karmeja. Hän tunnisti tiirikoidun lukon, sillä hänen työnkuvaansa kuului myös kaikenlaisten lukkojen saaminen auki ilman avainta. Se joka oli tuon tehnyt, saattoi olla jo poissa tai lymyili yhä talossa.
Elwyn laskeutui hiljaa lattialle ja samoin tein liikkui kyyryssä. Uhri nukkui viereisessä huoneessa tai niin ainakin nainen uskoi. Ennen sitä, hän halusi kuitenkin selvittää, oliko talossa muita hänen ja nukkuvan lisäksi. Haltia eteni eteenpäin ääneti ja liimautui seinää vasten apposen auki olevan oven eteen. Hän vilkaisi nopeasti sisälle ja oli nähnyt jonkun olevan huoneessa. Elwyn ei erottanut kunnolla, oliko kyseessä ollut mies vai nainen, mutta pituudesta päätellen mies. Hän veti miekkansa hiljaa selästään vierelleen kaiken varalta. Toisen tunkeilijan lähes äänettömistä puuhista päätellen, tuo ei ollut talon väkeä. Naisen uteliaisuus heräsi; kuka tuo oli ja mitä teki ja oliko kenties samalla puolella kuin hänkin? Hän olisi voinut nyt vain mennä tappamaan uhrin ja jos ei herättäisi meteliä, voisi tuo sitten puhutella vierasta miestä. Mutta, jos melua kuitenkin syntyisi, jäisi esittelyt väliin ja jos toinen oli samalla puolella, vaarantaisi Elwyn tuonkin. Haltiasta nyt oli selvää, että mies oli ammattilainen, ei kuka tahansa nimittäin päässyt ääneti tunkeutumaan ihmisten kylään ja yhteen asuntoon.

Mitä Elwyn siis tekisi? Hän uskoi vahvasti toisen olevan hänen puolellaan, ellei hän ollut ihminen, uhrin sukulainen, joka kantoi kaunaa jostai ja juuri nyt etsi jotain mielenkiintoista. Vierashan voisi hälyttää vartijat paikalle ja Elwynin keikka vaarantuisi huomattavasti. Sitä paitsi, toinen saattaisi kuulla makuuhuoneen ovenaukaisun, jossa isäntä nukkui. Niimpä haltia kääntyi hiljaa huoneen puoleen ja astui tahallaan vähän kovemmin, niin että mies kääntyisi.
Elwyn nosti etusormensa huuliensa kohtaan, tiedostaen, että halusi hiljaisuuden jatkuvan ja piti miekkaansa loitolla, merkiksi, ettei tuo aikonut vahingoittaa miestä. Toistaiseksi.
"Oletko haltioiden puolella? Mitä etsit?" Elwyn kysyi toiselta telepaattisesti. Näin isäntä ei kuullut mitään ja samalla varmistuisi naisen epäillyt.

//Uuuu, kiitoksia ;D//

[Pappis]

//Aaaaarggghhh, pakko päästä vastaamaaan!!!! Inspaa niin!!

Mäyrä

Kuullessaan askeleen, vain yhden ainoan askeleen, Mäyrä kääntyi hätkähtäen äänen puoleen ja otti valmiusasennon siltä varalta, että joutuisi pyyhkimään pari muistia ja pakenemaan. Oven suulla oli vähän häntä lyhyempi henkilö, joka fysiikkansa puolesta taisi olla nainen. Naisen käsi piteli miekkaa ja toinen käden sormi oli suun edessä. Mäyrä kävi mielessään kaikki vaihtoehdot murtovarkaasta salamurhaajaan, kuka neito voisi olla. Kukaan täysin rehellinen ihminen ei murtautuisi toisen taloon huvin vuoksi ja talon oma väki olisi jo herättänyt koko talon. Mies manasi hiljaa mielessään. Jos tuo toinen oli myös muistiinpanojen perässä, tästä saattaisi tulla rumaa. Nainen pysyi vaiti ja kadulla saattoi kuulla kissojen naukuvan. Mies viittoi toista poistumaan huoneesta ja otti itsekin askeleen siihen suuntaan. He eivät voineet lähteä vaihtelemaan kuulumisia, nimiä tai mitään muutakaan talon isännän makuuhuoneessa, tämän tietämättä keskellä yötä. Mäyrän askeleet liukuivat ääneti huoneen poikki käytävään ja hiljaa hän painoi oven kiinni, kääntyessään samalla toisen kotirauhaa rikkovan puoleen.
"Kuka olet ja mitä teet täällä?" hän kysyi hiljaa. Järkevintä olisi ollut kai paeta ikkunasta, mutta niin kauan kuin toisella oli miekka ja todennäköisesti myös taidot käyttää sitä tappavasti, Mäyrä katsoi parhaaksi neuvotella ja yrittää löytää sopivan ratkaisun heille molemmille, huonomman talon isännälle.

//haha, näyttääpä lyhyelle :P

[Niehku]

//Hyvä uutinen, minäpäs viivytin sinnuu :'D//

Elwyn Arthendálion

Mies kääntyi naisen odottamalla tavalla. Johan tässä varmasti molemmat jännittivät, vaikka ainakin Elwyn näytti olevansa kylmänviileä kuten aina. Haltiana kun tuo omasi erinomaisen näön, analysoi hän mielessään, ettei kyllä toinen näyttänyt haltialta. Se nosti varovaisuutta kehiin, vaikka voisihan toinen olla friikki tai rotujen sekoitusta. Mies ei vastannut toisen kysymykseen vaan näytti merkkiä, että menisivät käytävän puolelle. Mikäs siinä, mutta olisivat vain lähempänä isännän makuuhuonetta. Aivan; toinen ei ollut kuullut haltian telepaattisesti lähetettyä kysymystä. Näin ollen naisen piti esittäytyä ensin.
"Salamurhaushommissa ollaan. Entä itse?" Elwyn vastasi lyhyesti osoittaen päännykäyksellään isännän makuuhuoneen ovea, eikä sanonut nimeään. Hän oli pitkään miettinyt salanimen keksimistä itselleen, ettei tarvinnut varoa juuri tällaisissa tilanteissa. Eihän oman nimen paljastaminen näin yllättyneessä sattumassa ollut edes viisasta, varsinkaan kun ei edelleenkään tiedetty toisen puolueesta.
Jossain ulkona kuului kissanrääkäisy ja peltinen kolina sai kuorsauksen keskeytymään. Elwyn jähmettyi paikoilleen pitäen tiukan katseensa ovessa. Mutta pian huoleton kuorsaus jatkui ja haltia rentoutui.

//Laitoin muuten neitoseni esittelyyn kuvan :'D//

[Pappis]

//U evill...

Mäyrä

Salamurhaaja, sepäs hienoa, Mäyrä ajatteli tai olisi ajatellut, jos olisi ollut sarkasmiin kykeneväinen. Sinänsä talon isännän kuolema ei vaikeuttaisi Mäyrän tehtävän suorittamista loppuun, päinvastoin. Jos isäntä olisi kuollut, tämä voisi penkoa talon kaikessa rauhassa ilman häiriö tekijöitä.
"Varkaissa", mies vastasi selittelemättä sen kummempia. Enempää ei nainen tulisi kuulemaankaan, koska Mäyrä ei kertoisi.
Ulkoa kuulunut ääni sai molemmat kutsuttumattomat vieraat hätkähtämään ja todennäköisesti varautumaan äkäiseen pakoon, jos talon väki olisi herännyt, mutta pian isännän kuorsaus oli ainoa ääni koko talossa. Mäyrä antoi tuon hiljaisuuden jatkua vielä tovin ennen kuin hän kääntyi taas salamurhaajan puoleen ja katsoi tätä väsyneillä silmillään.
"Kuule," mies aloitti ja kiinnitti huomiota naisen hieman erikoiseen vaatetukseen, "...jos aiot salamurhata tämän talon isännän, tee se silloin, kun minä en ole paikalla. Otan sen, mitä etsin, häivyn ja sinä saat tehdä, mitä haluat sen jälkeen." Koko tämän puheen aikana, Mäyrän äänenkorkeus ei vaihtunut kertaakaan, mikä joko nosti tai laski hänen uskottavuuttaan salamurhaajan silmissä, sikäli, jos sillä oli yhtään merkitystä.

[Niehku]

//Onneks on pääsiäinen, onneksi olen kristitty=vapaapäiviä=ROPEA! :D ja kaiken kukkuraksi yksin koko loman \o/

Elwyn Arthendálion

Myöskin mies oli lyhytsanainen ja kummankin onneksi heidän aikeet olivat erilaisia. Toinen ei myöskään kertonut nimeään, mitä nainen ei ihmetellyt. Varas ehdotti samaa mitä haltia oli aikaisemmin ajatellut ja mies ehti sen ensin ääneen sanomaan. Hienoa, että järkevääkin porukkaa löytyi. Elwyn nyökkäsi hitaasti.
"Selvä, mutta tee se sitten nopeasti." haltia tokaisi ja asettui hiljaa nojaamaan seinää vasten uhrin makuuhuoneen oven viereen ollen valmiina. Haltiaa alkoi todentotta kiinnostamaan mitä toinen oikein haki ja kenelle. Hän ei kuitenkaan kehdannut kysyä asiasta, sillä saisi varmasti tylyn vastauksen. Tästä selvittäisiin varmasti ihan asiallisesti kunhan molemmat käyttäityisivät nätisti. Jos varas epäonnistuisi ja aiheuttaisi melua työssään ja isäntä heräisi, Elwyn tappaisi uhrin ja pitäisi huolen, ettei tuo ehtisi hälyttää apujoukkoja.

//Ja tuleekos tänne apujoukkoja vai meneekö näitten poistuminen nätisti?//

[Pappis]

//Ateisti, mutta vietän lomaa silti \o/

Mäyrä

Haltia odotteli huoneen ovella, kun Mäyrä kävi tutkimaan huoneen perikotaisin isännän nukkuessa somasti vieressä. Yksi kerrallaan mies kävi huoneen piilot läpi. Sängyn alla ei ollut mitään, kuten ei ollut kaapin allakaan. Patjan allekin jotkut piilottelivat esineitä, mutta Mäyrä oli muutamiin otteisiin saanut huomata, ettei sillä ollut mitään merkitystä. Tarvittiin pieni harhautus, jolla uhri saatiin poistumaan huoneesta, minä aikana sänky tutkittiin perinpohjin. Tällä kertaa se oli kuitenkin poissa vaihtoehdoista, murhaajan odotellessa oven suussa, milloin pääsisi upottomaan aseensa kohteensa rintaan. Niin brutaalia...
Mäyrä päätti tutkia yöpöydän laatikon ensin, sillä mustakantinen kirja oli mitä suuremmalla todennäköisyydellä siellä. Tämän lukon mies tiirikoi auki paljon varovaisemmin kuin kaksi edellistä, jotta mahdolliset äänet eivät kajahtaisi ukkosen tavoin hiljaisen talon läpi. Kaiken huipuksi, kun isännän korvat olivat vain muutamien kymmenien senttien päässä äänen lähteestä. Vaimea kilahdus ja Mäyrä veti laatikon auki. Siellä oli ainoastaan mustepullo, sulkakynä, muutamia pieniä esineitä ja kirja. Nopean selaamisen jälkeen Mäyrä totesi löytäneensä etsimänsä, työnsi kirjan lanteilla lepäävän pussiin ja nousi ylös. Hitaasti hän sulki laatikon ja poistui huoneesta naisen ohi. Yö tuntui menevän putkeen, kunnes alakerrasta kuului narahdus. Niin, tuntui menevän putkeen...

//Kuka onkaan tuo, joka nousee ylös portaita? Kuinka hänelle käy? Se selviää seuraavassa viestissä!

[Niehku]

//Aika moni nuori on ateisti O.o no, itsekin olen kyllä kiikun kaakun.. No, ei uskonnoista sen enempää, loma passaa :'D //

Elwyn Arthendálion

Elwyn vilkuili vähän väliä huoneeseen kun mies penkoi isännän kaappeja ja laatikoita. Onneksi tuolla nukkujalla oli hyvät unenlahjat. Kenties nainen ehtisi nähdä miehen etsimän asian. Mies ei ollut mikä tahansa poropeukalo, eikä siltä kyllä ollut alkujaankaan näyttänyt. Lukkojen tiirikoimisetkin sujuivat mutkitta. Siinä ohessa Elwyn tietenkin vahti selustaa.

Viimein varas löysi etsimänsä ja poistui huoneesta mitään sanomatta. Nyt olisi haltian vuoro. Ennen kuin tuo kuitenkaan ehti ottaa askeltakaan makuuhuoneen suuntaan, kuuli hän narahduksen jostain alhaalta. Se oli selvä narahdus, eikä mikään kuviteltu juttu ja se kuului tästä talosta eikä ulkoa. Isäntä ei tuohon herännyt, Elwyn jähmettyi ja vilkaisi varasta. Alakertaan syttyi pieni valo, joka kajasti vähän portaisiin. Pian alkoi kuulua myös askeleita. Nyt pitäisi toimia nopeasti.
Niimpä Elwyn vähät piittasi enää hiljaisuudesta, sillä ilman sen rikkomista hän ei voisi tehdä työtään loppuun. Hän loikkasi makuuhuoneen puolelle ja sivalsi isännältä nätisti kaulan auki sen suurempaa verisuihkua aiheuttamatta. Se joku oli jo portaiden puolivälissä.
"Vieläkö sinä valvot, veli?" kuului tomera äänensävy.

//Hihihi >:D//

[Pappis]

//suomalaiset ei jumalaan luota, ilmeisesti

Mäyrä

Mies ehti nähdä vain kuinka isännän kurkusta alkoi vuotaa verta. Tuo tuskin tajusi kuolleensa. Ääni tuli lähemmäs ja kuulosti olevan juuri edespäin pakotetun isännän veli. Mäyrä päätti, että tälle illalle riittää vain yksi ruumis ja, kun yläkertaan tullut mies oli makuuhuoneen oven edessä, Mäyrä syöksähti hänen eteensä painaen kätensä toisen korvia vasten ja luki loitsun. Mies ehti ottaa hämmästyneen ilmeen kasvoilleen juuri ennen kuin hänen muistinsa tyhjennettiin viimeiseltä viideltä minuutilta ja seuraavilta kymmeneltä.
"Avaa ikkuna. Pian!" Mäyrä käski naista. Heidän kannattaisi olla jo kaukana, kun veli palaa tajuihinsa ja huomaa, että yölliset vieraat eivät olleet sitä ystävällisintä sorttia. Onneksi yö oli heidän puolellaan ja aamunkoittoon oli vielä monta tuntia. Pimeässä ihmisillä ei ollut mitään mahdollisuutta saada heitä kiinni, varsinkin, kun nuo eivät tietäneet tapahtumista mitään. Ainakaan seuraavaan kymmeneen minuuttiin. Sitten koko kylä tietäisi kaiken sen tietyn talon murhasta ja ryöstöstä. Kaksikon onneksi, kukaan ei osaisi arvata, että asialla oli kaksi oman alan osaajaa yhden ryöväri-murhaajan sijaan...

[Niehku]

//Ka nii, voipi olla//

Elwyn Arthendálion

Tällä kertaa todellakin uhri sai kokea kuoleman ilman kipua, niin yleensä kyllä kävikin jos yllättäen salamurhaaja päätti vaikkapa takaapäin sivaltaa kurkun, ennen kuin raukka ehtisi edes moista tajuta. Onneksi kuollut isäntä ei ollut mitään haitallista Elwynille aiheuttanut aiemmin, sillä silloin tuo olisi saanut kärsiä.

Varas teki jotain omituista miehelle ja haltia tuli käytävän puolelle katsellen hetken kummissaan toisen touhuja. Hän oli kuullut jonkinlaista mutinaa, mutta sanoista ei saanut selvää. Sitten mies käski Elwynin avata ikkunan, normaalisti haltia olisi väitellyt asiasta, sillä tuo ei pitänyt jos joku vieras henkilö häntä käskytteli, mutta nyt tuo teki sen mitä toinen oli sanonut sillä katsoi sen olevan hyvä vaihtoehto. Hän avasi lähimpänä olevan ikkunan ja vilkaisi vielä varasta ja hölmistyneen näköistä kuolleen isännän veliä.
Elwyn hyppäsi ikkunasta ensin parvekkeelle, joka sattui olemaan juuri sopivasti siinä kohdillaan ja siitä sitten maantasolle.

[Pappis]

Mäyrä

Mies hyppäsi suoraan naisen, kun tämä oli avannut ikkunan ja mennyt itse edeltä. Kujalle ei jääty aikailemaan ja Mäyrä kävi mielessään nopeasti läpi alueen kartan ja, mistä olisi nopein ja huomaamattomin reitti pois. Nopean päättelyn jälkeen hän päätyi siihen, että syrjä kujia pitkin pois ja siihen, että nainen tulee mukaan. Kuka tahansa tahtoi saada isännän hengiltä, ei kuulunut haltioiden armeijaan, koska silloin asialle ei olisi lähetetty Mäyrää, joka hankki ainoastaan tietoa, ei ihmishenkiä omalle tunnolleen.
"Seuraa minua..." Mäyrä sanoi hiljaa ja suuntasi kujan pimeyteen.

//Voitas seuraavaksi siirtyä jonnekin kylän ulkopuolelle, jos Elwyn päättää seurata epäilyttävää varashiipparia. Töpöä ei tartte vaihtaa, ku siirtyy kuiteski vaa pari kilometriä etäämmäs.

[Niehku]

Tässäpä jatkoa, mikäli tein oikein ja siirsin peliä tuonne :'D