Huonoja ja hyviä sattumia || Aksu


Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3915

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ke Huhti 18, 2012 12:19

Huonoja ja hyviä sattumia || Aksu

Kalmankoira

Kalman perheen katon alla oli jälleen normaali aamu tai no pikemminkin iltapäivä auringon vielä jossakin horisontissa luomassa viimeisiä säteitään taivaan rantaan. Kalma itse taas raahasi itsensä keittiöön tekemään perinteistä aamukahviaan herätäkseen tulevaan iltaan.. tekemään jotakin. Tänään Kalmalla ei oikeastaan ollut mitään suunnitelmia, ei edes töitä, joten tuo varmaan jäisi Ednaa viihdyttämään kotiin kerta Ricokaan täksi yöksi kotiin ollut tullut. Mikä lie syynä, mutta ei Kalma huolissaan ainokaisestaan ollut kerta tuo aikuinen oli jo ja osasi itsestään huolta jo pitää ilman isän apuakin. Huoli nousisi vasta sitten jos Rico olisi paria päivää kauemmin poissa. Mutta takaisin aamukahviin, jonka Edna olikin näköjään näppäränä nuorena naisena mennytkin laittamaan hänelle pöytään valmiiksi. Kalma hymähti kiitollisena ja unen pöpperöisen näköisenä naisellensa käyden istumaan sekä kittaamaan verkkaiseen tahtiin kahviaan. Lucan nuorempikin puolisko Cailen tuli pöydän päähän istumaan ja kerjäämään jos jotakin tippuisi hänellekkin. Kalma vilkasi nuorempaa koiraa ja vielä korissaan makaavaa vanhempaa Lucaa, joka odotti nätisti käskyä lähteä ulos tai aamupalaa. Sen enempää huomiota ei Kalma koiralle suonnut sillä ei nähnyt pöydästä kerjäämistä mitenkään huomioimisen arvoisena asiana. Koiran sijaan katse kiinnittyi Ednaan.
"Minulla ei ole tänään mitään, joten voisin välillä jäädä sinuakin viihdyttämään." Kalma tuumasi Ednalle ilmoittaen että olisi tänään täysin naisen käytettävissä, tai no mistä sitä tiesi jos tulisi kiireellinen tehtävä. Kalma kyllä epäili, mutta ei sitä koskaan tiennyt.
"Mutta ensin käytän koirat pihalla ja sitten olen valmis." Kalma tuumasi hieman pervohkosti virnistäen Ednalle ja joi nopeasti viimeiset kahvinsa jättäen tyhjän mukin pöydälle nousten ylös tulista kutsuen kumpaakin koiraansa luokseen joista kumpikin tuli kiltisti hännät vispaten isäntänsä luokse. Kalma kävi vetämässä takin niskaansa ja laittoi koirat kiinni hihnoihin, josta lähti sitten kaksikkoa ulos viemään aamu pisulle ja kakille, sekä muutenkin lenkille.
Noin puolen tunnin aamu lenkkeilyn jälkeen Kalma palasi koirien kanssa ja päästi nuo vapaaksi taloon kuljeskelemaan, josta koirat lähtivät juoma-ja ruoka kipoille köpöttelemään sammuttaakseen nälkänsä ja janonsa. Kalma itse käveli Ednan luokse riisumatta takkiaan näyttäen siltä että aavekoiralla olisi asiaakin nuorelle naisellensa ja niinhän sitä olikin.
"Kuulin että Miekkakalassa on tänää juhlat. Tahdotko mukaan?" Kalma kysyi Ednalta, mutta ennen kuin nainen ehti vastata yhtään mitään Kalma itse avasi suunsa.
"Tai no mitä kysyn.. tulet kuitenkin." Kalma hymähti ja raahasi oman ahterinsa ovelle odottamaan naistaan että tuokin saisi jotakin päällensä laitettua. Naisilla kun tuo pukeminen tuppasi yleensä kestämään kauemmin kuin miehillä.

Noh Ednan saatua vaatteensa päälle siirtyi kaksikko ulos ovesta ja sitä kautta sitten kaupungille kohteena Miekkakala jossa juhlat tultaisiin pitämään. Tosin kesken matkan Kalma huomasi tutun pärstän ja lähti kävelemään reppain askelin tuon luokse yrittämättä piilottaa olemustaan minnekkään.
"Hei Shiloh!" Kalma tervehti uutta tuttavaansa hyvin ystävällisesti. "Tahtoisitko muuten liittyä minun ja Ednan seuraan? Olemme menossa Miekkakalaan." Kalma pyysi tätä pyhää miestä liittymään hänen ja vaimonsa seuraan.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Monarkki

Viestit: 13545

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Huhti 19, 2012 6:19

Edna, Shiloh

Jälleen yksi päivä tai no ilta oli pyörähtänyt käyntiin kevääntuoksuisessa Cryptissä. Kaikki normaaliin rytmiin tottuneet olennot kömpivät jo nukkumaan päin, kun yö eläjät vasta alkoivat heräillä. Näihin yö eläjiin kuului myös Edna, jonka unirytmi oli vaihtunut ajan myötä nurinkuriseksi. Kahdestakin syystä: Puolisonsa oli yö eläjä ja opettajansa myös.
Tänään Ednalla ei kuitenkaan ollut ohjelmassa mitään. Ei opetusta, ei tehtäviä hoidettavana. Velhokin kaipasi omaa rauhaa ja Edna ymmärsi sen. Tosin, Ednan mielestä velho olisi voinut viettää vähän enemmän aikaa vaimonsa kanssa. Sitä mustalainen ei kuitenkaan ääneen uskaltanut vihjaista.
Pöytä oli jo katettu kun Aavekoira vihdoista viimein päätti heräillä. Edna puolestaan oli jo aamupalansa pistänyt poskeen ja lueskeli nyt oppikirjaansa pöydänääressä, samalla kun Kalma kävi ilmoittamaan että hänellä oli tänään vapaapäivä. Katse nousi hetkeksi kirjasta pienen virnistyksen saattelemana, mutta palaisi takaisin selaamaan tekstiä. Koirat piti ensin käyttää, se oli sanomattakin selvää. Kalma kuitenkin päätti tehdä sen itse ja yksin, joten Edna jäi siksi aikaa lueskelemaan kotiin.

Kului tovi jos toinenkin, kunnes isäntä palasi koirien kanssa. Edna oli tuona aikana siirtänyt ahterinsa keittiöstä olohuoneen nojatuoliin, kohottaen nyt katseensa Kalmaan kun tuo lähemmäksi tuli.
Kulma kohosi pienesti aavekoiran esittäessä kysymyksen. Vakiokapakassa oli tänään jonkin asteen juhlat ja Kalma kyseli, halusiko Edna mukaan tulla. Ennen kuin Nainen mitään ehti vastata, oli Kalma päättänyt asian tuon puolesta.
No, jos niin sanot Edna totesi leikkisän kiusallisesti, äänensävyllä josta olisi voinut tulkita ettei tuo muka innoissaan ollut lähtemässä. Ilme kuitenkin kertoi muuta.
Niinpä kirja heitettiin sivuun ja takki niskaan, jonka jälkeen neitokainen oli valmis lähtemään matkaan.

Shiloh oli tuttuun tapaansa kadulla, siellä missä häntä eniten kaivattiin. Kylmä talvi oli takana ja siitä selvinneet orvot ja kodittomat näyttivät päivä päivältä pirteämmiltä. Vaikka eihän noilla oikeastaan mitään syytä ollut juhlia, silti he kaduilla joutuivat nukkumaan. Mutta kevät ja yhä lämpiävät kelit toivat pientä pirteyttä elämään. Eipähän tarvinnut enää pelätä paleltuvansa kuoliaaksi. Muutamaan kuukauteen.
Juuri nyt Shiloh käveli muutaman aikuisikäisen orvon kanssa kohden aukiota, jonka liepeillä nuoremmat yleensä tuppasivat nukkumaan. Matkan kuitenkin keskeytti tuttu ääni tutusta henkilöstä.
Ikihymyään hymyilevät kasvot kääntyivät kohden Aavekoiraa, tuon tullessa kyselemään lähtisikö enkeli hänen ja vaimonsa kanssa Miekkalaan. Mikä ikinä se olikaan. Shiloh ei ollut välittänyt opetella tiettyjen paikkojen nimiä kylästä, sillä ei nähnyt tarpeelliseksi tietää niitä.
En tiedä onko kolmantena pyöränä oleminen minulle kovin hyvää ajantuhlausta Shiloh totesi hymyillen, samalla kun kääntyi kohden kaksikkoa.
Edna muisti tämän miehen.. sitä hän ei kuitenkaan tiennyt, että Aavekoira oli näinkin hyvää pataa enkelin kanssa? Mustalaisen kasvoilta saattoikin nähdä kysyvän hämmästyneen ilmeen, joka kääntyi enkelistä aavekoiraan.
Menkää te vain, olen jo luvannut viettää illan orpoje---
Shilohin sanat jäivät kesken. Kaksi aikuisikäistä orpoa kävivät kannustamaan enkeliä menemään. Sanoivat, että he pärjäisivät ilmankin Shilohia, kyllä muutkin satuja osasivat kertoa! Enkeli vakuutteli kaksikolle, ettei aikonut suunnitelmiaan vaihtaa, mutta ennen kuin keskustelua edes kunnolla päästiin loppuun, kävivät orvot toivottamaan herralle hyvät illan jatkot ja pinkaisivat sitten karkuun, tehden näin selväksi ettei Shlohin tarvinnut perässä tulla.

Enkeli hymähti, katsellen nuorten miesten perään. Siinä missä Shiloh katsoi heidän peräänsä, katosi myös Edna. Mustalaisen katse kuitenkin kohosi takaisin vaaleahiuksiseen mieheen tuon kääntyessä takaisin kohden pariskuntaa.
No, kerta minulle vapaa-ilta suotiin niin en näe syytä heittää sitä hukkaan
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3915

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti To Huhti 19, 2012 10:43

Kalma, Merari

Shiloh ei ollut aivan yksin tuolla oli seuraa kahdesta aikuisesta kadunkasvatista joihin aavekoira loi hetkellisen tutkivan katseen, kunnes jätti kaksikon omaan arvoonsa pyörimään. Etenkin kun Shiloh käänsi jalot kasvon piirteensä aavekoiraa kohden ja ilmoitti ettei välttämättä aikoisi lähteä, koska ei tahtoisi olla kolmas pyörä. Kalma hymähti kevyesti enkelin sanoihin.
"Jos en haluaisi sinua mukaan, en edes kysyisi." Kalma ilmoitti Shilohlle vilkaisten Ednan päälle, jonka katse oli hieman kysyvä kun Kalma ja enkeli, joka oli vähällä tappaa aavekoiran aikaa sitten, olivat nyt kuin parhaat kaverukset. Kalma ei kuitenkaan ehinyt muuta tekemään kuin ajattelemaan Ednalle tilanteen selittämistä kun Shiloh ilmoitti, tai siis oli aikeissa ilmoittaa, ystävällisesti ettei tulisi mukaan koska orvot tarvitsivat tuota. Kuitenkin kaksi aikuista katupoikaa keskeyttivät enkelin tehden tuolle selväksi ettei tuon tarvitse heidän takiaan jäädä pois tästä kutsusta ja pienen sana sodan jälkeen olikin kaksikko karannut jonnekkin kujien pimentoihin jättäen Shilohn sanattomaksi. Kalma hymähti mielessään moiselle katsoen katoavia selkiä kunnes noita ei enää näkynyt...

"Tervetuloa vain sitten seuraan.. ja sovitaan vaikka että tämä on takaisin maksua henkeni pelastamisesta luolista." Kalma selitti Shilolle samalla kun aavekoiran toinen käsi joka oli Ednan puolella etsiytyi naisen lantion ympärille lepäämään.
"Edna tässä on Shiloh.. sanotaan vaikka että olemme sopineet pienet kaunamme. Ja Shiloh tässä on Edna, vaimoni kuten jo varmaan tiedätkin?" Kalma kävi esittelemään Ednaa ja Shiloha toisillensa, ettei tästä mitään maailman sotaa myöhemmin tulisi kapakassa. Toivottavasti ei..

Miekkakalassa oli jo pirskeet täysillä menossa miesten ja jopa naisten kuluttaessa alkoholia kurkustaan alas niin paljon kuin pää kesti ja joitakin yksittäisiä oli jo nyt sammunut tai nukahtanut jonnekkin kapakan perä nurkkaan. Ilmeisesti tulleet muita aikaisemmin paikalle ja niin oli tehnyt eräs melko normaalin näköinen vaalea mies, joka oli linnoittanut istumaan kapakan perän nurkalle. Kädessään vieläkin se ensinmäinen juoma minkä mies oli tilannut jo alkuillasta ja pyöritteli sitä mustassa terävä kyntisessä kädessään hajamielisen näköisenä, kohdistaen katseensa vain silloin tällöin kapakan suuntaan jos jotakin normaalia korkeampaa kuului. Katse kuitenkin palautui aina lasiin ja sen sisällä olevaan päihdyttävään litkuun. Päällään Merarilla oli tällä kertaa vain saappaansa joku tummahko pitkähihainen, sekä paidan kanssa samaa sävyä olevat housut ja tuolin selkänojassa oli hänen tumman ruskea takki roikkumassa.
Mitä Merari kapakassa teki? Nojaa, tuon oli ollut tarkoitus tulla juhlimaan tänne alunperin että saisi ajatuksensa muualle lievistä ongelmistaan mutta saannut sitten herätä siihen todellisuuteen ettei rahat riittäneet koko illan juomiseen.. ja majatalon asumis velka maksamatta vielä, joten Merari päätti tyytyä nyt vain muutamaan lasilliseen tällä kertaa. Ja oli Merari kapakan isännältä kuullut että tuttu karvaturkki kävi täällä joskus, joka taisi olla suurin syy miksi Merari tänne oli jäännyt. Vaikka rakin ilmaantuminen tänne olisikin vain yksi sadasta. Onneksi isäntä oli Jackiä luullut Kalmaksi takaraivon perusteella, muuten sekin tieto olisi mennyt ohi.
Kapakan ovi kävi ja Merari nosti hetkessä päätään nähdäkseen ketä tuli, mutta kyseessä oli vain joku pariskunta.. mutta samalla oven avauksella tuli myös tuttu naama, tai oikeastaan monta tuttua naamaa. Rakin mukana näköjään roikkui se enkeli, joka oli vähällä tappaa hänet syyttä suotta rannalla ja sekä Kalman suloinen vaimon alku. Merari ei nostanut takamustaan minnekkään suuntaan paikoiltaan vaan seurasi kapea virne kasvoillaan Kalman jokaista liikettä samalla kun kädessä pyörinyt lasi itse päätyi pöydälle vihdoinkin.
"Käynkö hakemassa juomat? Vai pöytä tilaus" Kalma kysyi katsahtaen Ednan ja Shilohn päälle kysyvästi.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Monarkki

Viestit: 13545

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Huhti 19, 2012 11:34

Aavekoira kävi esittelemään enkelin ja mustalaisen toisilleen. Edna nyökkäsi pienesti, mutta oli silti harvinaisen hämillään tilanteesta. Shiloh puolestaan näytti enemmänkin huvittuneelta nuoren naisen reaktioista. No, he tapasivat viimeksi melko uhkaavassa tilanteessa, ei ihme että noidanalku piti enkeliä jonkin asteen uhkana.
Kyllä minä Eregonin tyttären tiedän. Velhon oppilas, eikö? Enkeli kysyi hymyillen naiselta, saaden vastaukseksi nyökkäyksen.
Vaikkei sitä uskoisi, niin kyllä ne hovinkin uutiset kylälle leviävät.

Sen kummemmin viivyttelemättä, kävi kolmikon tie kohden kapakkaa. Edna oli yhä hämillään Kalman ja Shilohin väleistä, mutta ei nyt käynyt paremmin kyselemään tätä kuviota. Eiköhän mustalainen tulisi kuulemaan sen jossain välissä.
Kapakassa oli jo mukavasti porukkaa. Edna tervehti sisään astuessa jokaista tuttua kasvoa, jonka oli täällä samassa paikassa jo muutamaan otteeseen tavannut. Eregionin tytär oli tuttu näky jo silloin, kun tuo pieni tyttö oli ollut. Moni olisi varmasti sanonut, ettei ollut viisasta tuoda lasta kapakkaan, mutta Alf ei välittänyt. Hyvinhän tuo siellä oli pärjännyt. Kukaan kolmikosta ei Meraria huomannut. Nurkissa istuvat erakot jätettiin yleensä omaan arvoonsa, kunnes tultiin siihen pisteeseen iltaa, että jotakuta alkoi ärsyttämään noiden läsnäolo. Ärsytys tietenkin ilmaistiin vasta muutaman tuopin jälkeen humalassa, joka auttamatta johti tappeluun.
Kalman kysellessä juomien hankkimisesta, Edna virnisti.
Minä käyn, etsikää te pöytä! Mustalainen hihkaisi hypellen sitten tiskiä kohden, tervehtimään tuttua isäntää. Nuoren naisen oli helppo liikkua kapakassa humalaisten seassa, olihan tuo suht pienikokoinen. Lisäksi kun väki näki povekaan neitokaisen lähestyvän, tehtiin tuolle yllättävän hyvin tilaa kävellä.

Elämäniloinen. Synnitön pirteä Shiloh totesi Ednan poistuttua käyden analysoimaan Aavekoiran vaimoa Ei ihme että häneen ihastuit.
Pöydän löytäminen kapakassa oli jo suhteellisen vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Muutama oli vielä vapaana, joskin parhaimmat paikat olivat varmasti jo menneet. Kuitenkin, kolmikolle löytyi sopivasti pöytä hieman syrjempää, mutta ei kuitenkaan ihan syrjästä. Sopivasti omaa rauhaa, mutta myös väkeä ympärillä.
Edna saapui pian takaisin seuralaistensa luo, käsissään kolme tuopillista talon parasta olutta. Pöydän luo kävellessään Edna oli vähällä juuttua tuttavan jos toisenkin kanssa vaihtamaan kuulumisia, mutta sivuutti keskustelunaloitukset myöhemmälle, vedoten siihen että hänellä oli seuraa.
Shiloh katsoi mustalaista huvittuneena tuon istuessa alas pöydän ääreen ja antaen tuopit jokaiselle.
Etkö ole vähän liian nuori juomaan kuin miehet? Shiloh kysyi samalla kun ei itse tehnyt elettäkään nostaakseen eteensä tarjottua tuoppia ylös.
Etkö sinä ole vähän liian pyhä ollaksesi kapakassa? Edna palautti kysymyksen enkelille, Samalla kun nosti oman tuoppinsa huulilleen. Shiloh naurahti.
Ehkä olen, ehkä en.
Kaksikon välinen sanailu oli enemmänkin tutustuvaa vitsailua, kuin naljailua ja toisen arvostelua. Minkäänlaista kitkaa ei kaksikon välillä näyttänyt olevan, ei ainakaan vielä. Tuskin tulisikaan.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3915

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Pe Huhti 20, 2012 12:04

Edna halusikin sitten itse hakea mies kaksikolle juotavaa ja Kalma totta kai päästi naisensa juomaa hankkimaan, vaikka itse olisi ollut täysin valmis siihen hommaan. Kalma seurasi hetken Ednan menemistä enemmän ja vähemmän kännisten miesten seassa kun havahtui Shilohon suuntaan tuon avatessa suunsa ja käydessä ääneen arvostelemaan hänen naistaan.
"Oletko kateellinen vai?" Kalma kysyi Shilohlta kohottaen merkittävästi toista kulmaansa, mutta äänensävyssä kuului selvästikkin pieni vitsin poikanen joten ei Kalma tosissaan ollut. Ei hän pelännyt että Shiloh, kaiken hyvyyden ruumiinistuma, veisi hänen naistaan.
"Ja on Ednassa muutakin." Kalma virnisti tarkoittaen totta kai myös Ednan lihallista puolta, tuon kaunista siroa ruumista kaikkine muotoineen. Tosin ei Kalma ollut vielä käynnyt lähestymään Ednaa mitenkään, koska tuo oli nuori ja varmasti vielä haluton saati sitten valmis.
Lähdettiin etsimään pöytää, jonka voisi vallata kolmelle sielulle. Mutta itse pöydän löytäminen oli toinen juttu sillä parhaat paikat olivat totta kai varattuina, sekä pöytä paikat muutenkin. Mutta pienen haeskelun jälkeen lopulta löytyi paikka jonne voisi laittaa ahterinsa täksi illaksi, sekä nauttia seurasta. Kalma riisui takkinsa tuolin selkänojalle vetäen tuolin allensa ja oli sanomassa jotakin Shilohlle kun Edna tulikin jo juomien kanssa heidän luokseen ojentaen jokaiselle juomansa. Kalma ottikin heti ensinmäisenä yhden kevyen kulauksen juomastaan virnistäen pienesti Shilohn ja Ednan pienelle leikkimieliselle kinalle.
"Ihme ylipäätänsä ettet kääntynyt takaisin kun huomasit minne tultiin." Kalma hymähti jatkaen hieman Ednan sanoja. Oli kyllä huvittavaa ajatella istuvansa enkelin kanssa kapakassa juomassa.
"En kai muuten ole mitään pahaa tehnyt Shiloh? Sinä kun sen näet, ilmeisesti." Kalma kysyi Shilohta kuulostaen hieman.. pelokkaalta? Tai no pikemminkin varovaiselta. Tosin jos jotakin täysin syntistä olisi tapahtunut, olisi Shiloh siitä varmaan jo aikaisemmin huomauttanut?

Merari oli seurannut kaikessa hiljaisuudessa kolmikon toimia noiden käydessä istumaan täysin tietämättöminä Merarin olemasta olosta. Merari olikin laittamassa itseään ilmi ollen nostamassa takamustaan tuolistaan kun saikin seuraa itselleen varsin mukavan näköisestä naisesta. Siniset silmät kävivät nopeasti naisen läpi ja Merari kävi takaisin istumaan pienesti hymyillen.
"Ilman seuraa vai?" Merari kysyi naiselta pienesti virnisten johon sai myöntävän vastauksen ja syntinen päästi naisen istumaan kanssaan samaan pöytään ollen aloittamassa jotakin randomia keskustelua naisen kanssa kun ilman halki lensikin puoliksi täysinäinen pullo, joka Merariin osumatta räsähti seinää vasten. Merari tapitti hieman kysyvästi rikkinäistä pulloa ja sitten hieman pyöreää hyvin isokokoista miestä jota näytti ottavan joku kaaliin hänessä vähän liikaakin.
"Pois naiseni luonta!" Mies ärähti tönäistessään yhden pienemmän miehen tieltään ja yritti saada Meraria käsiinsä. Merari ei sitä halunnut, joten väisti siirtymällä sivuun seisomaan.
"Hyvä herra rauhoittukaa, en ole viemässä naistanne.. hän itse tuli luokseni ilmoittaen seuran puutteesta." Merari selitti rauhallisesti ja sivistyneesti, mutta kai sitä oli turha yrittää puhua känniselle miehelle kun Merari tunsi valtavan nyrkin pamahtavan päin kasvojaan jonka johdosta Merari kaatusi muutaman tuolin kera lattialle. Muutaman sekunnin kerääminen iskun jälkeen ja Merari tunsi jotakin kosteaa valuvan nenästään ja kokeili nenäänsä. Ukkohan löi kovaa.. Uusi isku oli tulossa jalan muodossa kohdistettuna Merariin ja syntinen pomppasi ylös sillä sekunnilla pidellen hieman vuotavaa nenäänsä.
"Rauhoitu hyvä mies!" Merari ärähti tuolle että mies varmasti kuulisi ja tajuaisi edes ettei hän halunnut tappelua. Lähinnä siksi että suuttuessaan Merari ei ollut mikään mukava seuralainen enään itsehillinnän kadotessa.

Kalma itse suorastaan säpsähti äkkinäistä pullon rikoutumista, joka oli saannut koko kapakan hiljaiseksi ja katsomaan äänen aiheuttajan suuntaan. Kalma nousi itsekkin tuolilta seisomaan nähdäkseen... ja se kenet Kalma näki sai tuon ilmeen muuttumaan haudan vakavaksi ja suorastaan murhanhimoiseksi ollen hyvin lähellä ettei Kalma itse syöksynyt mukaan hakkaamaan tätä miestä.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Monarkki

Viestit: 13545

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Huhti 20, 2012 2:16

Edna, Shiloh, Lily


Enkeli kävi pudistamaan päätään Kalman kysellessä, olisiko siivekäs kateellinen hänelle vaimostaan. Ei suinkaan. Shiloh oli nähnyt kauniimpiakin naisia, persoonallisempia, mukaansatempaavia, mutta myös rumempia ja ilkeämpiä. Edna oli nätti, sitä Shiloh ei käynyt kieltämään ja tyttö vaikutti mukavalta, mutta tuosta ei löytynyt mitään, mikä olisi saanut Shilohin sydämen jättämään lyönnin välistä.
Edna vilkaisi Kalmaan tuon hymähtäessä kommenttinsa enkelille tässä sanaleikissä. Shiloh virnisti.
Se, että olen paikassa, missä yleensä syntiä tapahtuu, ei tarkoita että minä olisin täällä syntiä toteuttamassa Shiloh totesi katsoen sitten merkittävästi Kalmaan Jos et itse tiedä synneistäsi, niin silloin sinä et niitä ole tehnyt.
Shiloh ei käynyt kertomaan kuka oli tehnyt pahaa, kuka ei. Pahuuskin oli määriteltävissä eritavoilla, eri kulmista. Enkeli ei mielellään ottanut sitä puheeksi, varsinkaan tässä ympäristössä. Loppupeleissä jokainen tuomitsi itse itsensä parhaiten. Siitä, miten itsensä tuomitsi teoistaan, pystyi kertomaan jo paljon henkilöstä.

Edna oli avaamassa suutaan kyselläkseen paremmin nyt kaksikon väleistä, kun kapakan rauhaa häiritsi lasin särkyminen. Katseet kääntyivät kohden ääntä, jonka suunnassa oli alkamassa mukava myllytys yhden naisen tähden. Edna kurtisti kulmiaan, katsellessaan toiselle puolelle kapakkaa. Nainen oli aikeissa kääntää katseensa pois, kun näki yllättäen tutunnäköisen pärstän toisena osapuolena tässä kinassa.. Katse kääntyi nopeasti Kalmaan, joka oli muuttunut vakavampaakin vakavammaksi.
Myös Shiloh oli vakavoitunut nähdessään ketä hakattiin. Valitettavasti enkeli ei tässä tilanteessa voinut tehdä mitään. Syntisiä oli koko kapakka täynnä enemmän tai vähemmän syntisiä mutta enkeli ei voinut ketään käydä rankaisemaan ilman, että olisi itsensä paljastanut ja täten vaarantanut koko porukkansa läsnäolon maanpäällä. Edna katseli tilannetta hetken hädissään, peläten että Kalma ja Shiloh oikeasti hyppäisivät kurmuuttamaan Meraria, jonka seurauksena kaikki kolme olisivat pian sellissä odottamassa ties minkälaisia syytöksiä

Niinpä ennen kuin kukaan ehti mitään tehdä, oli Edna hypännyt pöydälle ja älähti niin, että sai kapakan väen katsahtamaan itseensä. Syyttävä sormi nousi tarmokkaasti osoittamaan kohden Meraria.
Hän on vakooja! Edna parkaisi saaden aikaan tunnekuohurukkaan reaktion kapakassa PETTURI, OTTAKAA KIINNI!.
Ja käskyähän ei tarvinnut uudemman kerran toistaa. Sen sileän tien oli kapakan enemmän tai vähemmän humalaiset, karkit karjut lähteneet lähestymään Meraria, aikeissa hakata tuo ensiksi henkihieveriin ja sitten kiikuttaa vankilaan. Kansalaisvelvollisuus!
Kuitenkin, ennen kuin yksikään mies oli ehtinyt murjaisuetäisyydelle Meraria, oli tuon eteen astunut hupulliseen viittaan verhoutunut naishenkilö. Moinen veto niin hiljaa sivussa istuneelta naiselta sai väen kummastelemaan, käskemään hempukkaa väistämään syyllisen tieltä.
Muistaakseni kuninkaamme uusimman sanan mukaan Nainen aloitti nostaessaan kätensä laskemaan huppunsa alas. Kasvojen paljastuessa puolet kapakasta hämmästyi, aivan kuin olisivat aaveen nähneet. Osa jopa muuttui pelokkaaksi, aivan kuin voisivat jäädä kiinni omista rikoksistaan juuri nyt.
Jokaisella olennolla tässä kylässä on oikeus puolustaa itseään, ennen kuin syytteitä lasketaan heidän niskaansa ja sinä, Edna Eregion et ole tuomari Prinsessa Lily lopetti lauseensa katseen nauliutuessa väkijoukosta pöydällä seisovaan mustalaiseen.
Edna oli hämillään. Miksi Lily seisoi tuon hirviön puolella?! Mitä oli tapahtunut, mitä hänelle ei kerrottu? Tiesikö Lily, että seisoi juuri brutaalin raiskaajan kilpenä?!
Osa kapakan väestä ei tunnistanut prinsessaa ulkonäöltä. Harvoin sitä kuninkaalliset näyttäytyivät kansan keskuudessa. Kuitenkin, ne jotka tunnistivat, pitivät huolen ettei kukaan tietämätön käynyt vahingossakaan hyökkäämään siniverisen kimppuun. Tieto kuninaallisen läsnäolosta välitettiinkin tietämättömille kuiskauksin. Sitä mukaan, mitä tieto levisi, muuttuivat vihaiset lynkkausilmeet kysyviksi ja hämmentyneiksi.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3915

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Pe Huhti 20, 2012 11:31

Kuin aika olisi pysähtynyt kun kapakan läpi kantautui nuoren mustalaisen huuto, joka pysäytti tappelu parin ja muut sivusta katsojat. Merari totta kai tunnisti tämän naisen heti kun näkikin tuon, saati kuuli tuon äänen. Mutta se mitä nuori noidan alku seuraavaksi suustaan päästi ei ollut Merarin mieleen, ei todellakaan. Hänkö oli petturi!? Mistä asti!? Millä perusteilla tai todisteilla!? Mutta ennen kuin Merari ehti edes sanoa mitään puolustukseksi ettei ollut petturi.. vain matkalainen, joka oli jäännyt tänne asumaan. Melkein ainakin. Oli käynnyt käsky jo ottaa puolustus kyvytön mies parka kiinni ja viedä oikeuden eteen tuomittavaksi ilman mitään päteviä todisteita. Merari ehti vain ottamaan muutaman perääntyvän askeleen kun hänen eteensä tuli kaapuun sonnistautunut nainen, jota mies ei ollut aluksi tunnistaa selkä puolelta. Mutta naisen avatessa suunsa katsoi Merari hämmentyneenä ja hieman yllättyneenä prinsessa Lilyn päälle, joka oli väliin tullut estääkseen hänen vangitsemisen ja jopa verisen hakkaamisen. Lily vetosi uuteen lakiin, jonka mukaan jokaisella oli täysi oikeus itsensä puolustamiseen tässä kylässä lajista riippumatta. Lilyn taas puhuessa Ednalle katsahti Merari nuoren naisen alun päälle pienesti virnistäen, joka suorastaan nauroi naisen pikku suunnitelman epäonnistumiselle. Katse kuitenkin siirtyi hyvin nopeasti prinsessaan, joka väliin oli tullut syystä tai toisesta ja mies avasi suunsa.
"Kiitos teidän korkeutenne pelastitte nahkani." Merari sanoi kumartaen pienesti prinsessan suuntaan. Tietysti Merari olisi voinnut kutsua prinsessaa ihan nimelläkin, mutta näki sen loukkaavaksi tässä tilanteessa ja paikassa jossa oli paljon ihmisiä sekä friikkejä jotka eivät tienneet heidän taustaansa. Joten hänen oman turvallisuutensakin takia oli ehkä parasta teititellä prinsessaa ettei väki joukko ottaisi nokkiinsa prinsessan "loukkaamisesta".

Kalma tujotti hetken aikaa Meraria, joka oli nyt saannut suojaa prinsessalta ja siitä Kalma oli osittain tyytyväinen. Hän ei halunnut muita sotkeutumaan hänen ongelmiinsa. Ei edes Ednan, johon aavekoiran katse siirtyi hieman varoittavan näköisenä.
"Tule alas.." Kalma melkein jopa käski naistaan ja kävi itse istumaan alas tuolille jättäen nyt tällä kertaa Merarin omaan arvoonsa, vaikka pieni ääni takaraivossa käskikin mennä repimään miehen riekaleiksi tällä sekunnilla.
"Ihan vain tiedoksesi Edna, Merari on minun ongelmani enkä halua muita sotkemaan sitä." Kalma huomautti naisellensa ja lisäsi vielä. "Ja millä todisteilla sinä muka aijoit Merarin petturiksi laittaa?" Kalma kysyi tuhahtaen..
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Monarkki

Viestit: 13545

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti La Huhti 21, 2012 12:07

Lily vilkaisi olkansa yli Merariin, tuon käydessä kiittämään ahterinsa pelastamisesta tässä tilanteessa. Kapakan väki alkoi palaamaan omiin porukkoihinsa, takaisin tekemään sitä mitä olivatkin tehneet. Merarin päälle käynyt mies vetäytyi suosiolla kauemmas eukkonsa kanssa, hän ei nähnyt syytä haastaa riitaa miehen kanssa, joka juuri oli tullut siniverisen suojelemaksi.
Olemme siis tasoissa Lily totesi kääntyen nyt kunnolla kohden miestä Tai no, taidan siltikin olla sinulle velkaa.
Mitä Prinsessa täällä teki? Mikä mahdollisesti oli ajanut siniverisen, edesmenneen kuninkaan ainoan elämänilon keskelle kapakkaa, jonka väestä voitiin olla montaa mieltä? Selitys oli yksinkertainen, uteliaisuus. Lily oli jo muutaman kapakan käynyt katsomassa läpi, valeasuisena tietenkin, mutta nyt onneksi tai epäonneksi oli prinsessa sattunut juuri tähän kapakkaan oikealla hetkellä. Ei Lily kuitenkaan tyhmä ollut, totta kai hänellä oli jotain millä puolustaa itseään, mikäli tarpeen. Lisäksi melko vaatimattomanoloisen mekon korsetti osa oltiin vahvistettu niin, ettei siitä heti ensimmäisellä pistolla läpi päässyt.

Edna tuijotti hetken murhaavan kysyvästi Prinsessaan, laskeutuen lopulta alas pöydältä. Kalmalle suotiin mulkaus, samalla kun tuoppi nousi neidon huulille. Ilo-ohraa sisältänyt astia kuitenkin paukautettiin vasten pöytää kun noidanalku kuuli miehensä sanat.
SINUN ongelmasi?! Edna kysyi harvinaisen loukkaantuneenkuuloisena Aavekoiralta Ensin sinä hypit ties missä velhon kanssa ja seuraavaksi saan tietää, että olettekin kavereita miehen kanssa, joka meinasi sinut nirhata tässä välissä Edna nyökkäsi kohden Shilohia, joka oli harvinaisen hiljaa, seuraten sivusta tilannetta Ja sitten näen minut raiskanneen miehen seisomassa toisella puolella kapakkaa, irti sinun kehostasi. Milloin se tapahtui?! Milloin tämä raiskari itse asiassa vain SINUN ongelmaksesi muodostui?! JA nyt, tuo mies joka minun kehoni häpäisi, seisoo iloisesti itse prinsessan kanssa päästen pälkähästä kuin kuin koira veräjästä!.
Noita oli tuohtunut, se oli sanomattakin selvää. Shiloh oli avaamassa suunsa tähän väliin, mutta ennen kuin kumpikaan miehistä ehti sanoa mitään, oli Edna noussut ylös ja lähti kiukkuisena marssimaan kohden Lilyä ja Meraria.
Sinun on varmaan parasta puuttua tuohon.. Shiloh totesi Kalmalle katsellessaan Ednan perään.

Saavuttuaan kaksikon luokse, Edna tarrasi Lilyä käsivarresta ja käänsi siniverisen kohden itseään, välittämättä nyt lainkaan Merarin läsnäolosta.
Mitä hittoa sinä luulet tekeväsi?! Noita sihisi huuliensa välistä Etkö tiedä kuka tuo on?!
Tiedän kyllä kuka Jack on, mitä sinä taas luulet tekeväsi? Lily kysyi rauhallisesti, kohottaen toista kulmaansa Noinko puhut kuninkaalliselle?
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3915

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Huhti 21, 2012 1:53

Merari hymähti hienoisesti Lilylle tuon sanoessa maksavansa vain velkaa hänelle siitä kuinka hän oli suojellut Lilyä jokunen aika sitten usemmin kuin kerran.
"Älkää suotta, on vain velvollisuuteni suojella teitä prinsessa." Merari vastasi Lilylle ystävällisesti hymyillen pidellen kuitenkin nenäänsä, josta valui edelleenkin hieman verta toisen riita pukarin jäljiltä. Kovaa mies olikin lyönnyt, jopa ihmiseksi. Tosin sillä lihas ja ihra massalla mikään ihme jos nenän onnistui rikkomaan.

Kalma kohotti pienesti toista kulmaansa kun Edna mulkkasi häntä kohden kuin hän olisi jotakin pahaakin mennyt tekemään, tai sanomaan naisellensa. Tosin Kalman ei tarvinnut edes vaivautua kysymään mistä kenkä tällä kertaa puristi kun Edna ilmoitti harvinaisen agresiivisesti ettei Merari ollut ainoastaan aavekoiran ongelma, tuon lisäksi nainen kävi valittamaan miehellensä siitä kuinka Kalma oli jättänyt hieman yhtä ja toista kertomatta naisellensa. Kalma kieltämättä oli hieman häpeävän näköinen, mutta ei ehtinyt sen erikoisemmin suutaan avata kun äkkipikainen mustalainen nousikin jo ylös tuolista marssien kohden Meraria ja Lilyä. Kalma älähti jotakin tuon perään, mutta eihän mustalainen ottanut kuullakseen, tai halunnut kuulla miehensä sanoja. Kalma oli itse menossa Ednan perään kun Shiloh avasi suunsa ja ilmoitti että Kalman pitäisi perään mennä ja pistää nuoremman kiukuttelulle loppu.
"Niin ajattelinkin.." Kalma mumisi nousten ylös tuolistaan ja käveli kolmikon luokse.

Merari huomasi Ednan lähestymisen samalla kun kasvoille nousi suorastaan ärsyttävä ilkikurinen virne, joka kuitenkin katosi nopeasti kun mustalainen kävi Lilyyn käsiksi. Siniset ja rauhalliset silmät välähtivät kirkkaan punaisina ja oli hyvin lähellä ettei Merari tarranut Ednasta kiinni käydäkseen käsiksi verisellä tavalla. Sen sijaan joku muu tarrasi Ednan käsistä kiinni ja veti tuota taaemmas prinsessan luonta.
"Edna rauhoitu, tuo ei auta nyt yhtään mitään." Kalma sanoi rauhoittavasti Ednalle samalla kun käänsi tuon ympäri eteensä katsoen tuota hyvin merkittävästi silmiin.
"Anteeksi etten ole kertonut.." Kalma sitten pahoitteli ja oli jopa jatkamassa kun tuttu ääni keskeytti aavekoiran.
"Niin ettei pieni Edna vahingossakaan eksy koston tielle, eikös?" Merari kysyi Kalmalta joka mulkkasi puoli kopiotaan, mutta oikeassahan tuo oli.. hän ei halunnut Ednan kärsivän sitä samaa kierrettä mitä hän aikanaan oli kärsinyt ja kärsi vielläkin.
"Sinuna häipyisin ennen kuin menetän malttini, tai sitten hiljenet ja jatkat mitä olitkaan tekemässä." Kalma vastasi rauhallisella äänensävyllä Merarille joka hymähti vain vastaukseksi jättäen asian siihen omalta kohdaltaan.
"Enhän minä kenenkään kimppuun ole käymässä.. ja Edna, mistä sinä petturin kuvan minusta sait?" Merari kysyi kohdistaen nyt katseensa puoliveriseen mustalaiseen.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Monarkki

Viestit: 13545

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti La Huhti 21, 2012 1:13

Ennen kuin Edna ehti mitään Lilyn kysymykseen vastaamaan, oli Kalma tullut puuttumaan peliin. Naisten välillä alkoi selvästi leimuta kitkainen ilma, noiden vaihtaessa nopeasti katsekontaktia. Mustalaisen katse kuitenkin kääntyi Kalmaan tuon pyydellessä naistaan rauhoittumaan ja pyysi anteeksi, ettei ollut kertonut viimeaikojen tapahtumista. Merari ehti kuitenkin avaamaan suunsa ennen kuin Edna mitään Kalmalle totesi.
Miehet vaihtoivatkin sanoja, kunnes keskustelu kääntyi Merarin osalta jälleen Ednaan.
En usko että hänellä mitään syytä on Lily totesi viileähkösti katsellessaan mustalaista. Yllättäen Edna käännähti kohden Lilyä ja tarrasi tuon kauluksesta kiinni. Tällä hetkellä ei Edna pahemmin ajatellut oliko juuri käynyt käsiksi siniveriseen vai talonpoikaan. Hänelle ei puhuttaisi tuolla tavalla!
Itse et tiedä mitä sinä suojelet! Seisot säälimättömän raiskaajan edessä, joka oli lähellä tappaa miehesi! Miksi suojelet raiskaaja?! Edna sihisi jälleen huuliensa välistä. Vaikka sanat olivat painavat, ei niitä silti suureen ääneen huudettu. Sen verran noita tajusi varoa suutaan, ettei koko kapakan korville puheitaan kailottanut.
Olen suojellut toista jo pidempään, etkä siitä tunnu välittävän Lily totesi kylmähkösti katsoen merkittävästi Ednaan, samalla kun siniverinen kävi repimään mustalaisen irti itsestään Pidät Jackia hirveänä, koska se olit juuri sinä, kenet hän häpäisi. Kylästä löytyy muitakin naisen häpäisijöitä, yhden opissa olet itse toinen on isäsi, ties vaikka tuntisit lisääkin.

Edna tuijotti Lilyä sanattomana. Prinsessa vastasi mustalaisen katseeseen, kunnes Edna teki jotain harkitsematonta. Silkasta kiukusta ja turhautumisesta. Mustalainen kävi läimäisemään prinsessaa poskelle, ei täysillä voimillaan, mutta niin, että toisen pää kävi kääntymään iskusta.
Mustalainen oli avaamassa suunsa jatkaakseen keskustelua, mutta tällä kertaa viides osapuoli puuttui asiaan. Shiloh oli saapunut paikalle, kun hänen laskujensa mukaan Ednalla ja Kalmalla kesti liian kauan hankkiutua kauemmas syntisestä ja prinsessasta. Enkelin toinen käsi laskeutui mustalaisen suulle ennen kuin tuo sanoja ulos sai, samalla työntäen naisen takaisin Kalman luo. Vihjailevasti, että tuo voisi taluttaa riitaa haastavan neitokaisensa muualle. Lily nosti toisen kätensä poskelleen, tunnustellen pienesti ihoa joka kihelmöi iskun jälkimainingeista. Vihainen katse käväisi mustalaisessa, mutta siirtyi sitten enkeliin joka suunsa avasi.
Pahoittelen ystäväni käytöstä, teidän korkeutenne. Liika alkoholi saa nuoren pään pyörälle ja puhumaan mitä sylki suuhun tuo Enkeli kävi maltillisen sivistyneesti kertomaan, samalla kun kumarsi siniveriselle asiaankuuluvalla tavalla.
Rauhallisen lempeä katse kohosi kuitenkin nopeasti Lilystä Merariin, tuomitsevasti. Ilmoittaen, että Enkeli tiesi hänestä ja vaikka nyt hän ei tuota voinut lähettää tuomiolle, koittaisi sen aika vielä joskus.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3915

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Su Huhti 22, 2012 2:14

Edna päätti käydä aukomaan suutaan prinsessalle siitä millaiseen tragediaan mustalainen oli joutunut Merarin kanssa. Merari itse ei voinnut olla pienesti virnuilematta Ednan raivon puuskalle. Tappaako tuo itsensä halusi kenties? Lilyn ei tarvitsisi sanoa kuin kerran ja tuo mustalainen olisi pyövelin käsittelyssä. Lilyllä ei kuitenkaan ollut aikomustakaan heittää Ednaa pyövelin käsittelyyn vaan tuo avasi suunsa iskien Ednan sanomat täysin maahan yhdellä iskulla. Merari virnisti pienesti noille sanoille, jotka olivat täysin totta omalla ikävällä tavallaan. Tosin Merarilla oli silloin ollut omat syynsä mustalaisen raiskaukseen, ei pelkästään halut vaan myös pistää rakkia henkisesti ahtaalle jotta hän olisi päässyt vapaaksi. Merari olikin huomauttamassa jotakin Ednalle kun tuo kävelikin Lilyä kohden agresiivisen näköisenä nostaen kätensä... ja teki jotakin mitä yksikään selväjärkinen kansalainen ei olisi ikinä tehnyt. Löi prinsessa Lilyä suoraan kasvoihin niin että tuon pään kääntyi hieman iskun voimasta. Kalma tapitti järkyttyneenä Lilyn päälle hetken ja siirsi sitten pettyneen, hyvin vihaisen katseen naiseensa.. sellaisen katseen mitä Kalma ei ollut vielä kertaakaan Ednaan luonnut heidän yhdessä elon aikana. Kalma oli käymässä pahoittelemaan tapahtunutta Lilylle kun itse Shiloh pätti tulla väliin työntäen Ednan Kalman luokse ja kävi itse selittämään tilannetta. Kalma ymmärsi yskän ja vilkasi Ednaan vihaisena samalla kun lähti mitään sanomatta raahaamaan tuota takaisin pöydän ääreen missä he olivatkin olleet.
"Istu.." Kalma murahti selvän käskyn Ednalle ja kun nainen oli istunut jäi Kalma tuijottamaan naistaan kuin isä lastaan jota pitäisi rankaista teoistaan. Niin Kalma myös teki nostaen toisen kätensä ja ilman mitään myöntätuntoa löi naistaan kasvoille suoran nyrkin kanssa. Ei kuitenkaan liian kovaa, sen verran kuitenkin että mustelma varmasti tulisi osuma kohtaan.
"Oletko idiootti!?" Kalma ärähti naisellensa katsoen tuota pettyneenä. "Yritätkö hankkia itsellesi teloitus tuomiota!? Hyökkäät prinsessan päälle ja vielä syytät Meraria ilman todisteita petturiksi." Kalma jatkoi saarnaansa Ednalle tunteettomalla ja vihaisella äänen sävyllä näyttäen siltä että aikoisi hakata naisensa tähän paikkaan.. tai vain lähtisi koko kapakasta jättäen puolisona. Ei kuitenkaan, Kalma jäi seisomaan aloillensa Ednan eteen tuijottaen tuota silmiin odottaen vastausta.

Merari oli hetken seurannut Ednan ja Kalman poistumista paikalta, mutta siirsi sitten katseensa Shilohoon joka oli tullut anomaan anteeksi antoa ystäviensä puolesta. Enkeli kuitenkin siirsi hyvin tuomitsevan katseen Merariin, joka suorastaan kertoi tämän pyhän miehen aikomuksista tuomittua kohtaan. Merari nielasi tyhjää, mutta keräsi hieman rohkeutta kävellen lähemmäs enkeliä.
"Shiloh... tiedän ettet pidä minusta, mutta miksi sinä niin kovasti tahdot? No tiedät kyllä mitä tarkoitan." Merari aloitti hieman varoen sanojaan keskellä kapakkaa ja muutenkin enkeliä kohtaan.
"Olin minäkin tavallinen ihminen.. en minä tätä itselleni halunnut, enkä valinnut tätä."
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Monarkki

Viestit: 13545

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Huhti 22, 2012 3:29

Edna ja Lily vaihtoivat vielä katseita, ennen kuin aavekoira kävi taluttamaan naisensa pois tilanteesta. Edna marssi kiltisti takaisin pöytään, istui alas mutta ei näyttänyt minkäänlaisia katumuksen merkkejä tekojansa kohtaan. Edes aavekoiran tuijotus ei nostanut naisessa pintaan minkäänlaista katumusta. Kun Kalma avasi suunsa, kävi Edna kapinallisesti laittamaan kätensä puuskaan ja kohotti kasvojaan nirppanokkaisesti.
Mikäli omien oikeuksiensa puolustaminen on tyhmyyttä, niin kai sitten olen! Edna tuhahti Kalman ärähtelyyn Ettekö te muka huomaa? Hän on muuttunut! Yhä hullummaksi ja katkerammaksi sen myötä, kun isänsä kuoli! Edna puhui prinsessasta. Mustalainen oli huomannut tuon käytöksessä muutoksen. Muutoksen, joka ei enteillyt hyvää.
Kohta hän on aivan samanlainen kuin isänsä ja sitten me olemme pulassa, kun uusi joukkolahtaus alkaa Edna kävi valistamaan miestään siitä, mitä saattoi olla luvassa jos Scarlingtonin päättäjät kilahtivat lopullisesti Ja mistä lähtien tässä kylässä muka on tarvinnut kunnon perusteita, että jonkun saa passitettua tyrmille? Ja mitä sinä puolustelet häntä, eikö olisi parempi että tuo hirviö olisi tyrmissä lukittuna, kuin hyppelemässä vapaana pitkin katuja?! Tuo lapsellinen minä kostan hänelle itse toimintasi alkaa jo ottamaan päähän.
Edna oli sanottavansa sanonut. Kertaakaan ei nainen katsonut poispäin Aavekoirasta, eikä nyt kääntänyt kasvojaan pois. Uhmakkaasti tuijotti puolisoonsa. Hän oli nainen, jota miehet eivät käyneet määräilemään ja pistämään paikalleen!

Lily nyökkäsi pienesti Shilohille, hyväksyen näin tuon anteeksipyynnön. Lily ei tuntenut tätä miestä henkilökohtaisesti, mutta ei nähnyt syytä kantaa tuolle kaunaakaan mistään. Vaikka viime tapaamisensa olikin päättynyt pienoiseen yhteenottoon, ei kaksikon välillä silti näyttänyt olevan suurempaa kitkaa. Kumpikin tiesi kuka toinen oli ja osasi arvostaa toista. Arvostaa, kunnioittaa ja pelätä.
Sekä Prinsessan että enkelin katse kääntyi Merariin tuon avatessa suunsa, kysellen enkeliltä tuon syitä vihata miestä.
Olit sitten tavallinen ihminen, hirviö tai demoni, en voi antaa sinun kulkea maan päällä niin kauan kuin olet syntinen, etkä syntejäsi kadu tai anteeksi ano. Olet tehnyt hirveitä asioita, Merari, eikä edes oma viaton puolustelusi niitä pysty pois sinun sielustasi ajamaan Shiloh vastasi yksinkertaisesti: Ei hän Meraria vihannut henkilönä vaan sitä, mitä tuo oli tehnyt. Kaikki ne synnit loistivat miehestä enkelin silmiin kuin aurinko kirkkaalta taivaalta.
Lily ei todennut mitään, vaan päätti antaa miesten vaihtaa sanoja rauhassa. Tämä keskustelu ei koskenut häntä, joten turha sitä suutaan avata.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3915

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Su Huhti 22, 2012 4:40

Edna kävi kapinoimaan omaa miestään vastaan kädet puuskassa ja ilme kuin happamalla sitruunalla, käyden huomauttamaan etteikö tuo saisi muka puolustaa omiaan ja huomauttaen vielä perään että Lily oli muuttunut hyvin paljon... ja kohta tuo olisi samanlainen kuin isänsä, joka oli joskus aikanaan järjestänyt joukkoteloituksen. Kyllä Kalma oli asian huomannut itsekkin, sillä ei suoraan sanottuna koskaan olisi uskonut että Lily hänet uskaltaisi haastaa kaksintaisteluun. Tai edes kävisi Blackiä uhmaamaan näinkin radikaallisesti.. mutta se ei ollut heidän ongelmansa, vaan korkea-arvoisten. Ei ollut heidän asiansa sekaantua asioihin, jotka eivät heille kuuluneet. Saati sitten käydä soittamaan suutaan siitä.
Edna siirsi puheet Merariin ja siitä kuinka tuon pitäisi olla tyrmässä mätänemässä juuri nyt tällä hetkellä, eikä olla vapaana. Ja vielä huomautti että Kalman lapsellinen "minä kostan itse" otti naista enemmän ja vähemmän päähän tällä hetkellä.
"Omia oikeuksia saa puolustaa, mutta ei se tarkoita että sinä muita käyt lyömään ja hakkaamaan. Se ei johda minnekkään muuta kuin omaan selkäsaunaan, tai kuolemaan." Kalma aloitti uuden saarnauksensa Ednalle ja jatkoi.
"Olen huomannut muutokset siinä missä sinäkin ja olen itsekkin huolestunut, mutta et sinä ainakaan tilannetta paranna sillä että lyöt prinsessaa ja huudat hänelle." Kalma huomautti Ednalle ja hiljeni muutamaksi sekunniksi kun puheeksi tuli Merari.
"Minun puolestani saakin ottaa, hän on minun ongelmani ollut alusta asti.. joten minä myös poistan hänet. Ja ilman todisteita häntä ei teloiteta.. tai en ainakaan usko, ei tuomari ala "syyttömiä" teloittamaan." Kalma hiljeni siihen eikä enää sanonut mitään vaan kävi istumaan paikoillensa ottaen juomansa käteensä ottaen hörpyn. Tällä hetkellä Kalma olisi toivonut että alkoholista olisi ollut päätä turruttamaan.
"Ja jos sinua asiat ottavat noin paljon päähän, niin voithan sinä aina kuninkaalle mennä valittamaan ja kokeilemaan kuinka kauan hän jaksaa sinua kuunnella." Kalma naurahti pienesti sanoillensa ja katsahti miten Shiloh pärjäsi.. Hyvin näköjään, mutta tuo sulo kieli olikin parempi puhumaan mitä hän itse.

Shiloh antoi Mearille melkeinpä kuolemantuomion lausunnan sanoillansa ja Merari haluamattaankin meni hieman hermostuneeksi. Eihän hänellä ollut mitään saumaa voittaa tätä miestä taistelussa pyhyys allergiansa takia, jonka tämä mustalla magialla tehty keho aiheutti. Jos hän olisi omassa kehossaan tilanne saattaisi olla toinen.
"Herrani, johon minut opetettiin uskomaan pienenä, on kääntänyt minulle nyt selkänsä? Minä luulin että Hän auttaa niitä jotka ovat väärälle tielle eksyneet ja antaisi anteeksi lapsillensa." Merari sitten sanoi Shilohlle käyden istumaan nyt vanhalle paikallensa, jossa oli ollut hetki sitten näyttäen hieman pettyneeltä... itseensä, kaikkeen mitä maailmassa vain saattoi olla. Oli se maailma sitten epäreilu paikka.
"Pahemmat synnit rakilla oli kuin minulla ja hänelle sinä anteeksi annoit." Merari huomautti enkelille hampaiden välsitä murahtaen.
"Ja voitte te prinsessa istumaan tulla, jos haluatte." Merari sanoi siirtäen hieman lempeämmän katseen prinsessaan.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Monarkki

Viestit: 13545

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Huhti 22, 2012 5:43

luulisi sinun jo huomanneen, ettei aina sanat riitä Edna tuiskaisi Kalmalle tuon käydessä paasaamaan ei saa lyödä ketään saarnaa. Saarnaa, jota Ednalle ei koskaan oltu pidetty kummankaan vanhemman puolesta. Alf kannatti väkivaltaa ja Helga puolestaan halusi, että nainen sai äänensä kuuluville, keinolla millä hyvänsä. Oli se sitten verbaalinen tai fyysinen.
Katse kävisi enkelissä ja tuon keskustelukumppaneissa, mutta palasi kyllästyneenkysyvänä Aavekoiraan tuon todetessa, ettei syyttömiä teloitettaisi. Oliko Aavekoira todella noin pihalla valtakunnan tapahtumista? Ednasta tuntui hassulta, että hän, jonka ei olisi edes naisena pitänyt tietää, tiesi enemmän tyrmien karusta todellisuudesta mitä Aavekoira.
Syyttömät ovat yllättäen syyllisiä, myöntäen kaiken mistä heistä syytetään, kun tarpeeksi kauan kidutetaan Edna totesi lopulta nostaen tuoppinsa ylös Ja saatan mennäkin. Odotas vain kun näen hänet Oli lisäys aavekoiran kommenttiin kuninkaan tapaamisesta. Oli Edna tuon nuoren kuninkaan jo muutamaan otteeseen nähnyt linnalla, liikkuessaan velhon kanssa. Seuraavalla kerralla noidanalku menisikin puhumaan tuolle! Aavekoira ei tietänytkään, kuinka huonon idean oli juuri antanut vaimolleen.

Shiloh katsoi Meraria mitäänsanomattomin kasvoin. Enkelin olisi tehnyt mieli pamauttaa miestä takaraivoon avokämmenellä, kuin mikäkin esikoulunopettaja. Sen sijaan vaaleampi mies tyytyi seisomaan paikoillaan, hillitysti.
Ylempi taho antaa anteeksi, jos kadut tekojasi ja pyydät niitä anteeksi Enkeli kävi toteamaan Mitään ei voi anteeksi antaa, ennen kuin niitä kadutaan. Kalma katui, pyysi anteeksi ja sai anteeksi syntinsä, joita sielunsa taakkana kantoi. En ole kuullut sinun pyytävän vielä mitään anteeksi, anoneen armoa sielullesi.. Shiloh jatkoi samalla kun Lily kävi istumaan Merarin todettua paikan olevan vapaana siniveriselle.
Ei ole minun asiani tuomita teitä seuranne suhteen, prinsessa, mutta teinä harkitsisin uudestaan kenen pöytään istuisin Shiloh totesi vilkaisten merkittävästi prinsessaan Kouluttamaton koira on arvaamaton.
Mutta koiran pitää purra, ennen kuin sitä voi rangaista Lily totesi napakasti heti Enkelin vertauskuvaan, tuoden näin esille ettei hänellä ollut syytä pelätä Meraria, ei ainakaan vielä.
Shiloh hymähti.
Kuten haluatte, teidän korkeutenne Oli viimeinen lause enkeliltä, ennen kuin tuo poistui paikalta kumartaen. Hän ei nähnyt syytä jatkaa keskustelua kummankaan osapuolen kanssa, mistään aiheesta. Prinsessa teki mitä itse halusi ja Merari sai miettiä päänsä puhki syntejänsä, mikäli niistä anteeksiannon halusi anoa.
Sen sileän tien oli enkeli kävellyt matkoihin, takaisin Kalman ja Ednan luokse.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3915

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Su Huhti 22, 2012 8:57

"Jos välttämättä haluat hirteen joutua prinsessan pahoinpitelystä, niin mikäs siinä sitten." Kalma naurahti kuivasti Ednan sanoihin siitä, että joskus se nyrkin käyttö oli paras tapa viedä viesti perille kuin suu. Ja oli Kalma ehkä jonkin verran pihalla valtakunnan toimista, eihän hän ollut niihin koskaan tutustunut sen suuremmin.. käynnyt silloin joskus vain tyrmillä syömässä ja se oli sitten siinä. Eikä hänellä ole ollut niiden opiskeluun mitään suurta tarvettakaan. Maalais järjellä pärjäsi vallan hyvin.
"Yksi fakta: Merari on vasta ollut alle kuukauden vapaana, eikä ole sinä aikana tehnyt mitään mistä olisimme kuulleet. Uskon hänen pysyvän hiljaa lähinnä Hansin takia." Kalma huomautti Ednalle varsin laiskan puoleisesti.
"Ja jos puhutaan niistä vanhemmista.. saattaisin minäkin joutua syytteeseen, olimme kuitenkin yksi ja sama henkilö." Kalma lisäsi vielä ja oli nostamassa juomaansa huulille kun katse muuttui yllättyneen järkyttyneesti, kun Edna ilmoittikin aikovansa mennä kuninkaan puheille. Meinasi Kalman tuoppikin pudota melkein kädestä, joka kuitenkin laskettiin pöydälle. Pienen alku järkytyksen jälkeen Kalma naurahti kuivasti Ednalle ja tuon uhoamiselle.
"Ole hyvä ja saat samanlaisen kauniin selän kuin minulla!" Kalma naurahti, mutta vakavoitui nopeasti.. hän ei ollutkaan koskaan kertonut itsestään tätä puolta aikaisemmin.
"Menin kerran uhoamaan edes menneen kuninkaamme veljelle.. minua alennettiin, kohdetiin kuin eläintä, ruoskittiin ja hakattiin, jonka jälkeen istuin nälkiintymässä pari päivää tyrmässä. Sellaistako sinä haluat? Etenkin jos asenteesi on sama kuin äsken." Kalma kertoi oman kokemuksensa ylemmille turpansa aukomisesta ja tottelematta jättämisestä. Jos Edna joutuisi ongelmiin tempustaan niin hän ei pystyisi paljoa auttamaan, tuskin Hanskaan jos käsky tulisi suoraan kuninkaalta.

"Noh saakos uljas sankarimme syytettä? Vai pelastitko tilanteen?" Kalma kysyi huomatessaan Shilohn tulevan takaisin heidän keskuuteensa.

Merari jäi melko sanattomaksi Shilohn saarnauksen jälkeen, jossa enkeli oli puhunut vain totta. Hänen pitäisi itse hankkia anteeksi antonsa.. Mutta miten se onnistui tällä pimeyden ruumiilla!? Jos hän edes kuvitteli astuvansa kirkkomaan pihalle niin hänen kehonsa melkein syttyi palamaan, puhumattakaan rukoilusta ylemmälle tasolla.
Lily kävi ihme kyllä Merarin luokse istumaan ja mies hymähti itsekseen omaa tyytyväisyyttään, kun enkeli avasi suunsa huomauttaen prinsessalle tuon seuran sopimattomuudesta. Merari kurtisti kulmiaan, mutta prinsessa oli selvästikkin päättänyt jäädä Merarin kanssa joten pyhämies sai siirtää takamuksensa aikaisempaan seuraan.
"Olen hieman yllättynyt kuinka suojelette minua Lily, jos saan sinutella teidän korkeutenne?" Merari aloitti kevyen ystävällisen keskustelun prinsessan kanssa enkelin mentyä.
"Onko siihen joku muukin syy kuin se että olette minulle velkaa?" Merari kysyi silkkaa uteliasuuttaan Lilyltä, joka syystä tai toisesta halusi suojella häntä.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Seuraava

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö