//Jatkoa pelistä Olut ei petä//Kayden
Vaunut kulkivat vanhoja, tuttuja uria pitkin hiekkaisella tiellä. Kotiinjohtava tie oli hiljainen, olihan jo melkein keskiyö. Työhevonen huokaili raskaasti, mutta totteli kuuliaisesti isäntänsä apuja. Aiempien kivillä päälystettyjen teiden jälkeen hiekkatie oli mukavan tasainen kulkea. Pyöveli ohjasti hevosensa kääntymään vasemmalle ja katsahti huppuun kätkeytyneeseen Darioniin, joka istui hänen vierellään. Hän hymyili pienesti ja keskittyi sitten taas ohjaamiseen. Kaikki hyvä aikanaan...
Molemmat miehet olivat autuaasti unohtaneet Darionin vuokraaman hevosen, joka varmaankin seisoskeli edelleen orpona Kallen kapakan ulkopuolella... tai kenties jonkun pitkäkyntisen omassa tallissa.
Käännettyään viimein vaunut omalle kotipihalleen, Kayden pysäytti hevosensa ja hyppäsi ensimmäisenä pois vaunuista, jääden vielä avustamaan toisen alas. "Tervetuloa matalaan majaani, enkeli", hän lausui käsiään julistavasti levittäen. Kaksikerroksinen talo oli olemukseltaan hyvin mitäänsanomaton ja harmaa. Seinät olisivat selvästikkiin kaivanneet maalia ja paikoittain lahonneet laudat repsottivat. Koko talo huokui sitä pysähtyneisyyttä, joka väritti Kaydenin koko elämää.
"Selviäthän sisään omin avuin?", mies kysyi holhoavasti ja suukotti tämän kylmää kättä. "Minun täytyy vielä viedä Edmund talliin", hän selitti hymyillen ja päästi irti toisen kädestä, kävellen jo hevosensa luo. "Ovi on auki", hän vain huikkasi ja talutti hevosensa avoimeen talliin, vaunut perässä natisten. Mies alkoi avaamaan vaunujen solkia kiireisesti, hevosen katsellessa häntä kummastuneena. Mikä se oli kun pisti mieheen niin paljon vauhtia...
Damian asteli ajatuksissaan talon natisevia portaita alas, kun kuuli tuttujen vaunujen äänet. Hän kiri hieman askeleitaan kävellen keittiön ikkunalle katsomaan. Isoveli oli hiukan yllättynyt nähdessään, ettei velipoika palannutkaan kapakasta aivan yksin.
Mies kääntyi oven puoleen kuullessaan sen avautuvan ja hymyili muukalaiselle hyväntahtoisesti, mutta myös hiukan huvittuneen näköisenä, nyökäten tervehdyksensä. Damian tiesi hyvin, mitä kapakasta poimitut seuralaiset meinasivat. Ja hän myös tiesi, että isoveli ovella tervehtimässä oli jotain mitä Kayden ei olisi tässä tilanteessa toivonut.