Taiteen nimessä [k18]

Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

Taiteen nimessä [k18]

ViestiKirjoittaja Juudas » 23 Heinä 2012, 20:35

//Jatkoa pelistä Olut ei petä//

Kayden

Vaunut kulkivat vanhoja, tuttuja uria pitkin hiekkaisella tiellä. Kotiinjohtava tie oli hiljainen, olihan jo melkein keskiyö. Työhevonen huokaili raskaasti, mutta totteli kuuliaisesti isäntänsä apuja. Aiempien kivillä päälystettyjen teiden jälkeen hiekkatie oli mukavan tasainen kulkea. Pyöveli ohjasti hevosensa kääntymään vasemmalle ja katsahti huppuun kätkeytyneeseen Darioniin, joka istui hänen vierellään. Hän hymyili pienesti ja keskittyi sitten taas ohjaamiseen. Kaikki hyvä aikanaan...

Molemmat miehet olivat autuaasti unohtaneet Darionin vuokraaman hevosen, joka varmaankin seisoskeli edelleen orpona Kallen kapakan ulkopuolella... tai kenties jonkun pitkäkyntisen omassa tallissa.

Käännettyään viimein vaunut omalle kotipihalleen, Kayden pysäytti hevosensa ja hyppäsi ensimmäisenä pois vaunuista, jääden vielä avustamaan toisen alas. "Tervetuloa matalaan majaani, enkeli", hän lausui käsiään julistavasti levittäen. Kaksikerroksinen talo oli olemukseltaan hyvin mitäänsanomaton ja harmaa. Seinät olisivat selvästikkiin kaivanneet maalia ja paikoittain lahonneet laudat repsottivat. Koko talo huokui sitä pysähtyneisyyttä, joka väritti Kaydenin koko elämää.

"Selviäthän sisään omin avuin?", mies kysyi holhoavasti ja suukotti tämän kylmää kättä. "Minun täytyy vielä viedä Edmund talliin", hän selitti hymyillen ja päästi irti toisen kädestä, kävellen jo hevosensa luo. "Ovi on auki", hän vain huikkasi ja talutti hevosensa avoimeen talliin, vaunut perässä natisten. Mies alkoi avaamaan vaunujen solkia kiireisesti, hevosen katsellessa häntä kummastuneena. Mikä se oli kun pisti mieheen niin paljon vauhtia...

Damian asteli ajatuksissaan talon natisevia portaita alas, kun kuuli tuttujen vaunujen äänet. Hän kiri hieman askeleitaan kävellen keittiön ikkunalle katsomaan. Isoveli oli hiukan yllättynyt nähdessään, ettei velipoika palannutkaan kapakasta aivan yksin.

Mies kääntyi oven puoleen kuullessaan sen avautuvan ja hymyili muukalaiselle hyväntahtoisesti, mutta myös hiukan huvittuneen näköisenä, nyökäten tervehdyksensä. Damian tiesi hyvin, mitä kapakasta poimitut seuralaiset meinasivat. Ja hän myös tiesi, että isoveli ovella tervehtimässä oli jotain mitä Kayden ei olisi tässä tilanteessa toivonut.
Juudas
 

ViestiKirjoittaja Forte » 23 Heinä 2012, 21:01

Darionilla oli hyvin vähän käsitystä siitä, mihin suuntaan he olivat menossa ja kuinka kauan matka oikein kesti. Liian kauan, jos häneltä kysyttiin. Mutta toisaalta, raitis ulkoilma selvitti mukavasti päätä ja aisteja, jolloin Darion ei ollut ihan niin sekaisin, mitä aikaisemmin kapakassa. Sentään jotain tilannetajua hänelläkin alkoi taas olla. Välillä Darion vilkaisi Kaydenia. Tuntui jotenkin epätodelliselta olla samassa vaunussa, tietäen, mitä tulemaan piti. Darion vastasi hymyyn pikkuisen, ja yritti olla häiritsemättä työhevosen ohjaamisessa. Se oli hieman hankalaa, Darion olisi mielellään koskettanut Kaydenia, pitänyt vaikka kädestä tai jotain. Se saisi nyt odottaa, kunnes he pääsisivät perille.

Darion katseli uteliaana rakennusta, jonka eteen he pysähtyivät. Se ei ollut sen kummempi, kuin puolidemonin oma asuinpaikka, joten lievästi tuli kotoinen olo.
"Jos annat minulle siveltimen ja maalia, voin maalata seinälle jotain kivaa."
Darion naureskeli ja laskeutui varovasti alas vaunuista, järjestellen nyt huolella molemmat jalkansa.
"Tietysti selviän, en minä niin kaatokännissä ole."
Darion sipaisi vielä ohimennen Kaydenin kasvoja, ennen kuin tämä päästi irti puolidemonin kädestä. Darion käveli mahdollisimman suoraa viivaa ovelle ja sisään taloon, riisuen yltään hupullisen viittansa ja antaen selkäänsä vasten liimautuneen hännän lopultakin suoristautua. Hän ei ollut juurikaan pohtinut matkan aikana, miltä Kaydenin talo näyttäisi sisältä päin, eikä pohtinut juuri nytkään. Mutta hän ei olettanut tapaavansa kolmatta henkilöä. Darion säpsähti hieman, huomatessaan tuntemattoman henkilön.
"Anteeksi, tulinko väärästä ovesta?"
Darion katseli vähän ovelle hämillään.
Forte
 

ViestiKirjoittaja Juudas » 23 Heinä 2012, 21:43

Hiukan nolona hymyillen Damian katsoi toista, tietäen että tämä sanoi jotain ja varmaankin odotti jonkinlaista vastausta. Mutta täysin tietämättömänä siitä, mitä hän sanoi ja miten vastata. Tämä oli syy, miksi mies yleensä vältteli sosiaalisia tilanteita. Hän ei vihannut tai pelännyt ihmisiä, mutta hänen oli erittäin vaikeaa kommunikoida heidän kanssaan. Kun ei tiennyt miten reagoida toisen kysymykseen, joka hänelle oli vain tyhjä aavistus siitä, ettei toinen ymmärtänyt jotakin, Damian jätti tämän huomiotta. Sen sijaan hän kohotti merkitsevästi kahvipannua kysyäkseen, kelpaisiko vieraallekin. Oikeastaan hän jo tiesi vastauksen - kun Kayden saapuisi, nuo kaksi katoaisivat yläkertaan hetkessä. Mutta ele varmasti osoitti, että vieras oli tervetullut ja samalla sen, ettei Damian kyennyt puhumaan.

Laskettuaan siis kahvipannun kädestään, Damian käveli keittiön pöydän ääreen ja istuutui alas viitaten toista myös istumaan jos tämä haluaisi. Yksi seikka mikä teki mykän elämästä vielä hankalamman oli se, että puhekyvyttömyys ei ollut hankalaa vain hänelle itselleen, vaan monet kokivat hänen seuransa kiusalliseksi sen vuoksi.

Suljettuaan karsinan oven Edmundin jäljessä, pyöveli työnsi vaunut huolimattomasti katokseen, niin että ne jäivät osittain sen ulkopuolelle miehen jo harppoessa kotiovea kohti. Hän avasi sen rivakalla temmolla ja astui ensin kovin hymyileväisenä sisään, kunnes vakavoitui yhdeksi pieneksi hetkeksi kohdatessaan veljensä katseellaan. Mies painoi hiukan kulmiaan, mutta hymyili sitten teennäisesti Damianille, joka puolestaan virnuili tietäväisesti. Kayden huokaisi ja viskasi nahkatakkinsa huolimattomasti naulakkoon.

"Huomaan että tapasit jo veljeni Damianin", hän sanoi vaisusti, kääntyen seuralaisensa puoleen. Hän kohotti hiukan kulmiaan nähdessään siimamaisen hännän, mutta hymyili sitten suorastaan leikkimielisesti vieden kätensä toisen kasvoille. "Sinä se olet täynnä yllätyksiä", hän totesi sipaisten Darionin huulia peukalollaan. Damian kohotti toista kulmaansa. Harvoinpa veli toi kapakasta mukanaan muita kuin ihmisiä. "Ei huolta", Kayden sanoi sitten ohjaten jo Darionia kädellään portaiden suuntaan, "Hän on kuuro." Niin julmaa kuin olikin sanoa niin, joskus Damianin kuurous oli suorastaan käytännöllistä.
Juudas
 

ViestiKirjoittaja Forte » 23 Heinä 2012, 22:03

Darion oli hyvin hämmästynyt koko tilanteesta. Oliko hän tosiaan tullut väärään asuntoon? Miten se olisi edes mahdollista? Kuitenkaan puolidemoni ei saanut nähtävästi lentävää lähtöä ulos, joten ehkä kyseessä oli Kaydenin joku ystävä tai sukulainen tai..ei, Darion ei edes halunnut antaa mahdollisuutta viimeiselle ajatukselleen. Ainakaan toinen ei puhunut mitään, tai vain halunnut puhua Darionille, joten kohteliaasti myös puolidemoni pysyi hiljaa. Darion silmäili vähän nostettua kahvipannua hämillään, hän ei ihan heti käsittänyt sen merkitystä tilanteelle, joten Darion vähän ravisteli päätään varmuuden vuoksi. Mutta sentään viittauksen istumaan hän tajusi.
"Kiitos."
Darion mutisi hiljaa ja istahti, oikeastaan rojahti, pöydän ääreen. Toivottavasti Kayden tulisi pian, tämä oli kieltämättä vähän kiusallista, ei hiljaisuuden, vaan tietämättömyyden takia. Darion ei uskonut olevansa oikeutettu kysymään, kuka toinen oli.

Darion käänsi katseensa ovelle ja nousi seisomaan, kuullessaan askeleita. Darion hieman vilkuili vuoronperään molempia miehiä, muttei vieläkään kehdannut sanoa mitään. Vasta Kaydenin sanat saivat hänet havahtuneeksi.
"Ai veli?"
Darion oli toki helpottunut, että kyseessä oli perheenjäsen, mutta olikohan hänen nyt silti sopivaa viettää yö täällä, kerta Kaydenilla oli vieras? Puolidemoni ei ehtinyt kysyä asiaa, kun tunsi kosketuksen kasvoillaan.
"Toivottavasti ne ovat positiivisia."
Darion suukotti hiukan Kaydenin peukaloa, sen käydessä puolidemonin sinertävillä huulilla, ja lähti sitten portaiden suuntaan.
"Kuuro..no se selittääkin hiljaisuuden. Mutta onko tämä silti sopivaa? En vain halua olla mitenkään häiriöksi, jos sinulla on sukulainen kylässä."
Darion kyllä halusi viettää yönsä Kaydenin kanssa, halusi kovasti, joten tietysti häntä harmittaisi, mikäli Kayden nyt vetäytyi. Mutta samalla hän halusi tehdä oikein ja varmistaa asian.
Forte
 

ViestiKirjoittaja Juudas » 23 Heinä 2012, 22:40

Hiukan nauraen Kayden vain patisti toista kädellään eteenpäin. "Itseasiassa... hän asuu täällä", hän selitti, tietäen miten oudolta kahden aikuisen miehen - veljeksiä tai ei - yhdessä asuminen vaikutti. Kaikenlaisia huhuja heistä kyllä kulkikin juuri tuosta syystä. "Älä vaadi minua selittämään", mies pyysi kallistaen päätään koiranpentumaisesti ja asteli toisen edeltä portaisiin. "Meillä ei ole seksisuhdetta", hän vakuutti, selvästi sen kuuloisena, että niin oli tullut vakuuteltua jollekin ennenkin. Insestisuhde oli ikävä kyllä useilla ensimmäisenä mielessä veljesten elämäntyylin käydessä ilmi.

Kayden hyppeli poikkeuksellisen ripeästi portaat ylös ja käveli avoimesta ovesta makuuhuoneeseensa, potkien vasta sitten saappaat jalastaan. Huone oli tilava, mikä vain korosti sen tyhjyyttä; keskellä huonetta oli parisänky, joka ei suinkaan ollut siististi pääty vasten seinää, vaan sananmukaisesti keskellä koko huonetta ja vieläpä vinossa. Sängyn lisäksi koko huoneessa oli vain kaksi muuta huonekalua; vaatekaappi ja yksi nuhjuinen nojatuoli. Oli vaikea uskoa, että sama miehellä, joka piti työpajansa niin tarkassa järjestyksessä, oli niin epämääräinen makuuhuone. Mies potki huolimattomasti lattialla lojuvia vaatteitaan syrjään ja veti ikkunaverhoja kiinnemmäs ennen kuin kääntyi huoneen oven puoleen Darionin viimein saapuessa. Pyöveli kohautti hymyillen olkiaan.

"Pidemmällä varoitusajalla olisin kyllä siivonnut", hän vakuutteli ja istuutui rennosti sängylleen tutkaillen toista silmillään. "Sulje ovi", mies kehotti, vaikka asia oli varmasti selvä muutenkin. Damian oli ehkä kuuro, mutta hänen silmänsä olivat paremmat kuin hyvät.
Juudas
 

ViestiKirjoittaja Forte » 23 Heinä 2012, 22:52

Koska Kayden edelleen liikkui kohti yläkertaa, Darion oletti, että tänne jääminen oli molemmille ihan siedettävä asia. Puolidemoni ei voinut olla hymyilemättä, ei hän olisikaan halunnut lähteä. Heti perään Darion nauroi Kaydenin selitykselle.
"En kai minä nyt sellaista heti luule? Hullua."
Darion oli itsekkin elänyt veljensä kanssa niin suuren osan elämästään, ettei niin typerä ajatus, kuin seksisuhde, kävisi missään vaiheessa hänen ajatuksissaan. Miksi kukaan luulisi jotain sellaista heti ensimmäisenä? Tosin, jostain syystä miehet, joilla ei ollut vaimoa, kolmea lasta ja koiraa, olivat jotenkin sekaisin valtaosan mielestä.

Darion seurasi Kaydenia portaat ylös, unohtaen melkein samantien alhaalla olevan veljen. Darion katseli hieman ympärilleen huoneeseen, johon oli tullut. Se oli yksinkertaisuudessaan oikein viehättävä, ei turhaa tilpehööriä tai koristuksia, jotka yleensä eivät sopineet muuhun kalustukseen yhtään. Täällä oli vain se, mitä tarvitsi. Darion jäi ovensuuhun seisomaan, Kaydenin sulkiessa verhoja. Huoneeseen tuli hämärää, se peitti Darionin tumman ihon piirteet melkein täydellisesti.
"Turha vaiva. Pidän huoneestasi tällaisena."
Darion hymyili hämäryydesta ja kehoituksen mukaan, sulki oven. Ei ollut varmaa, menikö se lukkoon, mutta siitä Darion ei välittänyt. Miltei äänettömin askelin Darion lähti tulemaan Kaydenin luokse.
Forte
 

ViestiKirjoittaja Juudas » 23 Heinä 2012, 23:33

Ovi painui kiinni ja toinen otti hiljaisia askeleita Kaydeniä kohti. Mies hymyili pienesti. Viime kerrasta olikin vähän aikaa. Puolidemoni tuntui lähestyvän kirotun hitaasti. Pyöveli veti kerran syvään henkeä ja katseli toisen lähestymistä kirkkailla silmillään. Heti tämän tultua tarpeeksi lähelle, mies tarttui toisen ranteesta kiinni, vetäen tämän kumartuvaan asentoon suudellakseen ristiverisen sinisiä huulia. Pyövelin huulet hamusivat ahnaasti pehmeää lihaa, samalla kun hänen kielensä hieroi toisen omaa vasten. Oikea käsi kiertyi toisen selän taakse ja ohjasi tämän istumaan Kaydenin avoimeen syliin. Mies vapautti Darionin käden otteestaan ja siirtyi hyväilemään hennon miehen kylkiä, hakien jo paidan alareunaa. Huulet siirtyivät tunnustelemaan toisen leuan linjaa, sitten vähitellen kaulalle.

Molemmat kädet löysivät tiensä puolidemonin paidan alle ja työn karkeuttamat kädet nostivat paitaa hitaasti, kylkiä hennosti hyväillen. Pyöveli nosti paidan toisen kainaloihin asti, mistä tämän olisi itse autettava se pois. Mies imi kevyesti toisen kaulaa, oikean käden tunnustellessa paljasta rintakehää. Vasen käsi puolestaan hiipi toisen alaselältä selkärankaa pitkin ylöspäin. Kayden hyväili toisen kaulaa kasvoillaan, hengittäen tämän tuoksua syvälle sieraimiinsa.
Juudas
 

ViestiKirjoittaja Forte » 23 Heinä 2012, 23:51

Darion tunsi Kaydenin käsien puristuvan ranteensa ympärille, tullessaan tarpeeksi lähelle. Darionia ei tarvinnut juurikaan vetää, vaan hän kumartui kiihkeään suudelmaan ilman erinäisiä pyyntöjä. Se tuntui niin lämpimältä, hyvän olon ja kiihkeyden tunne valtasi hetkessä Darionin kehon, hänen raottaessaan huuliaan ja hyväksyessä kielen kosketuksen omaansa vasten. Pitkät, elegantit sormet löysivät tiensä Kaydenin hiusten sekaan, puristaen niitä hiukan nyrkkiin, samalla kun toinen käsi, kunhan se vapautui, kosketti miehen kasvoja ja kaulaa. Darion siirtyi istumaan hajareisin Kaydenin syliin, ja nosti päätään, paljastaen enemmän kaulansa ihoa Kaydenin kiihkeille huulille.

Darionin selkärangassa kävi jälleen väre, Kaydenin käsien koskettaessa puolidemonin ihoa paidan alla. Jokainen kosketus aiheutti pienen, värähtelevän sykkeen läpi Darionin kehon. Puolidemoni lopetti hetkeksi käsiensä liikuttamisen Kaydenin keholla, riisuakseen paitansa kokonaan. Se oli erikoista, Darion ei ollut läheskään yhtä ujo, mitä yleensä. Hän halusi tätä kaikkea liikaa, ehtiäkseen turhaan häpeillä sinistä kehoaan. Saatuaan paitansa pois, Darion vei käsiään puolestaan Kaydenin vaatteiden alle, saadakseen paidan miehen yltä. Samalla kädet tunnustelivat kylkien ja selän ihoa.
Forte
 

ViestiKirjoittaja Juudas » 24 Heinä 2012, 11:51

Hetkeksi pyöveli etääntyi toisesta tämän riisuessa paitansa yltään. Mies nuoli toisen jäntevää kehoa palavilla silmillään ja huohotti vaimeasti tämän kosketuksesta, riisuen paidan yltään pian toisen jäljessä. Vaatekappale putosi lattialle muiden seurauksi, kun Kayden jo painoi kiivaat huulensa toisen paljaalle vartalolle, käsien haettua paikkansa tämän keholla uudelleen. Miehen vahvat sormet kiertyivät mustiin hiuksiin Darionin niskassa ja taivuttivat tämän päätä taaksepäin suudelmien vaeltaessa jännitetyllä kaulalla. Sieltä ne kulkivat jälleen alemmas, kiivaasti kohoilevalle rintakehälle. Mies näykkäsi toisen kovettunutta nänniä kiusoittelevasti ja hitaasti hellitti otettaan toisen hiuksista hyväilläkseen puolidemonin niskaa sormillaan.

Vähitellen, kosketuksiltaan taukoamatta, pyöveli käänsi toisen kehollaan selälleen pehmeälle sängylle, joka natisi vaimeasti miesten liikkeistä. Kayden kohosi toisen yläpuolelle kyynärpäidensä varaan, jalat yhä lattian puolella ja tutki tämän taipuisaa yläruumista huulillaan, lantionsa toisen omaa vasten painaen. Miehen vahvat sormet sivelivät Darionin hienopiirteisiä kasvoja huulten vaeltaessa alemmas, aina herkälle alavatsalle asti. Kieli kosketti herkkää ihoa pyövelin huulten välistä käsien liukuessa tunnustelevasti puolidemonin ruumista pitkin kohti lantiota. Lupaa kyselemättä, Kayden tarttui housujen vyötäisiin käsillään, suudellen vielä kerran toisen paljasta alavatsaa, ennen kuin suoristautui hiukan vetääkseen housut Darionin yltä.
Juudas
 

ViestiKirjoittaja Forte » 24 Heinä 2012, 12:39

Darion siveli käsillään Kaydenin selkää, hieroen sormenpäillään yhä lämpenevämpää ihoa. Kaydenin vartalo tuntui niin voimakkaalta, se oli täydellinen vastakohta Darionin omalle. Puolidemoni taivutti päätään taaemmas, sormien puristuessa hänen mustien hiustensa ympärille ja huulten koskettaessa kaulan herkkää pintaa. Darionin hengitys oli muuttunut kiihkeäksi huohotukseksi, mutta Kaydenin huulten koskettaessa rintakehää, puolidemonin hengityksen seasta kuului nautinnosta kertova, mutta toistaiseksi vielä tukahdutettu voihkaisu. Darion yritti painautua yhä lähemmäs, saadakseen kaiken mahdollisen nautinnon irti Kaydenin itsevarmasta kosketuksesta.

Darion ei kunnolla edes huomannut, kun hän oli selällään vuoteella, ennen kuin näki Kaydenin yllään ja tunsi sormien sivelevän kasvoja. Darion käänsi hiukan päätään ja suuteli Kaydenin sormia, samalla kun sulki uudelleen silmänsä ja antoi kehonsa hiukan kaartua, Kaydenin suudelmien kulkiessa yli hänen ylävartalonsa, aina vain alemmas ja alemmas. Aivan kuin huulten kosketus olisi jättänyt polttavan tunteen iholle. Vielä suudelmiakin enemmän polttavaa tunnetta toi yhteen painetut lantiot, Darion tunsi Kaydenin kankaan läpi, ja halusi eroon housuistaan mahdollisimman nopeasti. Terävä ja nopea huokaisu karkasi uudemman kerran puolidemonin huulten välistä, Kaydenin alkaessa riisua hänen housujaan. Darion kohottautui hieman kyynerpäidensä varaan, eikä estellyt riisumista millään tavalla.
Forte
 

ViestiKirjoittaja Juudas » 24 Heinä 2012, 13:52

Nykäistyään toisen housut tämän polviin, mies suoristautui seisomaan ja veti housut kokonaan tämän jaloista, viskaten ne sitten syrjään. Huohottava mies loi tutun, vinon hymyn toisen suuntaan. Verhojen läpi suodattuva, heikko valo loi hentoja kuvioita toisen hennolle keholle, joka lepäsi odottavasti rypistyneillä lakanoilla. Tämän vaaleat silmät hehkuivat hämärässä huoneessa kutsuvasti. Kayden ja Darion olivat monessa suhteessa kuin yö ja päivä. Kaydenin silmät paloivat kuin aurinko, siinä missä Darionin olivat kylmän siniset kuin jää. Pyövelin ruumis oli lihaksikas ja iho karkea, siinä missä puolidemonin sininen iho oli pehmeä ja ruumis hento kuin linnulla.

Kumartuessaan jälleen toisen yläpuolelle, pyöveli suuteli tämän huulia ahnaasti samalla kun ryhtyi oikealla kädellään avaamaan housujensa solkia. Mikä ei käynytkään ihan helposti huomion ollessa kiinnittyneenä muualle. Tila housujen sisällä alkoi käydä yhä ahtaammaksi. Kayden irrottautui hetkeksi suudelmasta vetääkseen terävästi henkeä ja nykäisi ensimmäisen soljen auki jatkaen sitten siitä mihin jäikin, hakien kädellään jo toista solkea avattavaksi. Kielet koskettivat toisiaan ja jokainen huokaus tuntui lämpimänä pyövelin kasvoja vasten.
Juudas
 

ViestiKirjoittaja Forte » 24 Heinä 2012, 14:10

Darion katseli seisomaan noussutta Kaydenia. Hämäryys peitti osan miehen piirteistä, mutta Darion erotti tuon ovelan hymyn ja kehon ääriviivat ja muodot. Hän oli hyvin miellyttävä mies katsella, Kaydenin keho oli niin vastakohta puolidemonin omalle. Darion ojensin hiukan kättään, Kaydenin kumartuessa uudelleen hänen ylleen, ja hieroi sormillaan miehen niskaa ja hiuksia, nojaten toisella kädellään edelleen sänkyä vasten. Darion vastasi ahneeseen suudelmaan yhtä suurella intohimolla ja halulla, välillä kääntäen päätään, jotta voisi suudella myös Kaydenin leukaa tai kaulansivua. Pitkät sormet liukuivat niskalta kaulalle ja siitä Kaydenin rintakehälleä, kulkien lempeän vaativasti lihasten yli.

Kaydenin vetäytyessä hieman ja Darionin kuullessa vyönsoljen kilahtelun, puolidemoni nousi hieman, ei paljoa, vain sen verran, että ylettyi koskettamaan käsillään solkia ja auttamaan niiden avaamisessa, jotta viimeisestäkin vaatekappaleesta pääsisi nopeasti eroon. Darion suuteli Kaydenin huulia vielä muutaman kerran, kunnes vei uudelleen huuliaan miehen kaulan iholle, suukotellen ja nuollen sitä, jopa muutaman kerran näykkäisten.
Forte
 

ViestiKirjoittaja Juudas » 24 Heinä 2012, 15:04

Toinenkin solki kilahti hiljaa auetessaan viimein. Kayden huokaisi nautinnollisesti kosketusten aiheuttaessa kuumia, kihelmöiviä tunteita hänen ruumiissaan. Mies haisteli toisen hiuksia tämän huulien hyväillessä hänen kaulaansa ja tunsi helpostusta päästessään vähitellen housujensa ahtaudesta. Pyöveli irtautui toisesta hetkeksi kiskoakseen housunsa alemmas ja potki ne jaloistaan kumartuessaan jo takaisin toisen lähelle. Mies painoi toisen kehollaan alas selälleen ja hamusi huulillaan tämän kaulaa ja leukaa oikean kätensä sivellessä puolidemonin sisäreittä, siirtyen vähitellen polvea kohti. Hän siirsi jalkaa hiukan lähemmäs Darionin jäntevää yläruumista ja antoi kätensä sitten liukua hitaasti taas takaisin alemmas, aina toisen pakaroille asti.

Kayden tarttui toista tiukasti tämän oikeasta ranteesta, painaen sen lakanoita vasten. Hän irrotti huulensa toisen ihosta ja painoi hartiallaan aikaisemmin kohottamaansa jalkaa eteenpäin, samalla kun oikean käden sormet hakeutuivat puolidemonin pakaroiden väliin. Hitaasti hän työnsi keskisormensa toisen sisään, tarkkaillen tämän reaktiota kiihkeillä silmillään.
Juudas
 

ViestiKirjoittaja Forte » 24 Heinä 2012, 15:36

Darion tunsi Kaydenin olevan aivan yhtä kiihottunut ja malttamaton mitä hän itsekkin. Sen aisti koko kehosta, jokaisesta käden tai huulten kosketuksesta, kehojen kevyestä hankauksesta toisiaan vasten, äänistä ja tuoksusta. Darion nautti jokaisesta aistimuksesta, se teki hänenkin olostaan yhä kuumemman. Darion suuteli ahnaasti Kaydenin kaulaa, niin kauan mitä kykeni, ja kuuli kankaan lievän kahinan, housujen kadotessa miehen yltä. Darion katseli ihastelevasti toisen kehoa, muttei kauaan ehtinyt siihen keskittyä, kun Kayden oli jo painanut hänet takaisin selälleen ja suuteli kaulan pintaa. Puolidemoni käänsi päätään, paljastaakseen lisää ihoa.

Darionin keho värähti hiukan, Kaydenin koskettaessa hänen reittään. Se sai puolidemonin koko kehon liikahtamaan vasten yllään olevaa, voimakasta miestä. Darionin hengitys vähän kiihtyi, hänen tuntiessaan Kaydenin sormien liikkuvan kehollaan alemmas, aina pakaroillaan asti. Se sai taas lievän värin puolidemonin kasvoille. Koska Darion oli notkea, häntä ei haitannut jalan nostaminen tai liikuttelu, varsinkin, kun tiesi mitä oli tulossa. Vapaalla kädellään Darion puristi hiukan lakanoita ja kaartoi selkärankaansa, Kaydenin sormen työntyessä hänen sisälleen. Viime kerrasta oli melko pitkä aika. Darion voihkaisi jälleen, yrittäen pitää äänensä kurissa, hyvästä olosta huolimatta.
Forte
 

ViestiKirjoittaja Juudas » 24 Heinä 2012, 17:33

Liikuttaen sormeaan syvemmälle, mies hymyili raukeasti äänille, joita hänen kosketuksensa kirvoitti Darionin huulilta. Hän liikutteli kättään ensin vain hiljalleen. Sitten hän veti sormensa ulos, vain työntääkseen tällä kertaa kaksi sormea toisen sisään. Hän työnsi kättään syvemmälle lantiollaan, kumartuen koskettamaan toisen taipuisaa ruumista huulillaan. Sormet tunnustelivat pehmeää ja lämmintä tilaa, valmistellen puolidemonia siihen, mitä oli vielä tulossa.

Pyöveli ojentautui suutelemaan toisen solisluita ja naurahti nautinnonsekaisesti. Hän veti hitaasti sormensa ulos toisen sisästä, kohottautuen jälleen pystympään asentoon. "Anna sen kuulua", hän pyysi vinosti hymyillen, ennen kuin työnsi jo kärsimättömän miehuutensa toisen sisään. Kayden ei antanut toiselle juurikaan aikaa totuttautua elimensä kokoon, vaan alkoi liikuttaa lantiotaan voimakkain työnnöin tämän omaa vasten. Lihakset jännittyivät ja rentoutuivat tahdikkaasti liikkeen mukana ja kuuma tunne valtasi miehen kehon. Vähitellen hän kiihdytti liikkeensä tahtia, huohottaen kuuluvasti.
Juudas
 

Seuraava

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron