// Selvä ^^ //
Darion tiesi Kaydenin valehtelevan. Kaikki ei ollut hyvin, kummallakaan heistä. Darionilla oli tunne, että he olivat vähän samoissa aatoksissa, kumpikaan ei tiennyt, miten aamu jatkuisi ja mitä he olisivat toisilleen tämän jälkeen. Darionilla itsellään ei ollut mitään, mikä pitäisi hänet haltioiden keskuudessa, hän voisi taiteilla missä päin maailmaa tahansa, joten ei häntä haittaisi asettua vähän lähemmäs Kaydenia, jos tästä todella tulisi jotain. Darionia ei haitannut, vaikka tulisikin. Hän oli aika huomaamaton puolidemoni, hiljainen ja saattoi tehdä päiväkausia maalauksiaan, joten mikäli Kayden haluaisi omaa aikaa ja rauhaa, se ei ollut Darionille mikään ongelma.
Mutta niiden puheiden aika olisi vasta aamulla, mitä tahansa silloin tapahtuisikaan, Darion ei ainakaan katuisi tätä yötä hetkeäkään. Puolidemoni ei sen enempää udellut Kaydenin ajatusmaailmasta, vaan lähti miehen ohjaamana takaisin makuuhuoneen puolelle. Darion oli kieltämättä yllättynyt, että väsymyksestä huolimatta Kayden jaksoi vielä vaihtaa lakanat. Hyvä vain, oli mukavampaa nukkua puhtaalla vuoteella. Darion antoi itselleen luvan olla murehtimatta vielä huomista ja pikkuisen hymyillen puolidemoni tuli Kaydenin vierelle, käpertyen miestä vasten. Kayden tuoksui miellyttävältä ja tämän kädet tuntuivat voimakkailta ympärillä. Darion ei olisi halunnut herätä lainkaan seuraavaan aamuun, mieluummin hän olisi vain tässä ties kuinka pitkään ja nauttisi Kaydenin lämmöstä. Darion laski käsiään Kaydenin käsien päälle ja puristi lempeästi miehen kättä. Pitkästä aikaa Darion nukahti tyytyväisenä, todella rauhalliseen ja rentoon uneen, eikä pelkästään maalaamisen tai säveltämisen uuvuttamana. Hän olisi mielellään nukahtanut näin joka yö.