It's a final countdown (K-18) ||Suski

Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja suskari » 09 Joulu 2012, 13:49

Aavekoiran iskut menivät ohi pahoin ja Alf oli itse hyökkäämässä koiran kimppuun kättäpidemmän kanssa kun keihäs kalahtikin vasten kolmannen osa puolen sauvaan. Black oli tullut väliin täysin tyhjästä kaiken hiljais elonsa jälkeen ja pienellä paineaalolla heitti puolihaltian kauemmas itsestään ja soi koirallensa harvinaisen varoittavan katseen. Se riitti pitämään aavekoiran toistaiseksi kauempana Alfista ja perumaan hyökkäys yrityksen. Alfille velho soi pari valittua sanaa käskien miestä poistumaan paikalta ellei itse hoitoa tarvinnut. Kalma oli erimieltä asiasta, sillä olisi tahtonut nyt yksinkertaisesti vain tirvaista tuota suun soittajaa niin pahasti että miettisi kaksi kertaa seuraavan kerran kun hänelle suutaan aukoisi! Turpansa koira kuitenkin piti kiinni sattuneista syistä.
Alf ei tällä kertaa suostunut tottelemaan velhoa täysin kiltisti vaan kävi soittamaan suutaan velholle astetta uhmakkaammin kertoen että Edna oli raiskattu ja siintä sai syyttää vain aavekoiraa itseään. Kalma ei tajunnut miksi näin oli, mutta arvasi jo kuka saattaisi olla moisen teon tehnyt ja miksi.. Ei siihen neroa tarvinnut. Katse siirtyi Alfista Ednaan järkyttyneen huolestuneena tiedosta ja aavekoira olisi nyt vain tahtonut juosta naisensa luokse halaakseen tuota ja varmistaakseen että tuo olisi kunnossa.. tai no kunnossa oleminen ei käynnyt kysymykseensä sillä sitä Edna ei ollut. Black kääntyi Kalman puoleen hakien selitystä Alfin sanoihin.. Kalma vain vilkasi isäntänsä päälle nopeasti eikä vaikuttanut olevan mielenkiinnolla käymässä vastaamaan moiseen etenkin kun Alf alkoi tekemään lähtöä Ednan kanssa.
"Päästä irti Ednasta!" Kalma ärähti agresiivisena miehen perään ja otti askelia kohden poistuvaa puoliveristä kun musta sauva oli kohonnut tielle. Kalma katsoi sauvaa ja sitten velhoa hieman kysyvänä, joka kuitenkin muuttui nopeasti ärstyneeksi ja sanaakaan sanomatta mies oli teleportannut velhon ohi Alfin perään, mutta ei koskaan päässyt edes kosketus etäisyydelle kun lensikin kauemmas puoliverisestä.
"Et vie häntä minulta ALF!" Kalma ärähti raivon sekaisena puoliverisen perään ja yritti lähteä juoksemaan miehen perään.. jos sitä kivun sekaista nilkutusta nyt juoksemiseksi voisi sanoa.


Lily ei aivan odotetulla tavalla reagoinnut Jackin ystävälliseen eleeseen, mutta se riitti miehelle vallan hyvin eikä käynnyt mitään valittamaan edes ajatuksissaan.
"Kuten mitä? Koira? Se että rahani riittävät juuri ja juuri asumiseen? En ole kenenkään suosiossa?" Jack kysyi naurahtaen Lilyltä naisen sanoessa että miehellä olisi suurempia ongelmia kuin prinsessalla. Jack päästi irti prinsessasta ja katsoi ymmärtäväinen hymy kasvoillaan punapäätä vihreisiin silmiin.
"Olet menettänyt isäsi.. miehensi raiskaa sinua ja veljellesi.. tai siis tarkoitan hänen korkeudellensa on sattunut jotakin? Eivätkö ne muka ole murheita Lily?" Jack kysyi rauhallisen kohteliaasti ja ymmärtäväisesti Lilyltä ja lisäsi vielä perään lievästi hymähtäen. "Omani ovat melko pieniä omiisi."
"Ja jos minua haittaisi että kertoisit minulle ongelmistasi en edes ehdottaisi moista.. joten olkaa hyvä ja kertokaa vain, jos tahdotte. Joskus avautuminen auttaa enemmän kuin hiljetyminen." Jack sanoi vielä jääden odottamaan jos prinsessa tahtoisi hänelle kertoa asioistaan.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 11 Joulu 2012, 20:41

Alf ei enää reagoinut aavekoiraan, sillä tiesi, että jos edes vilkaisisi otusta, räjähtäisi uudestaan. Velhon sanaa sotilas ei halunnut käydä uhmaamaan, sillä ei yksinkertaisesti halunnut joutua telkien taakse niskuroinnista. Edna vilkaisi aavekoiraan tuon lähtiessä huutamaan puoliverisen perään, mutta tyttö päätti, että nyt oli parempi mennä isän mukana, jotta tilanne saataisiin ratkeamaan. Aavekoiralle suotiinkin nopea, pahoitteleva vilkaisu, puoliverisen taluttaessa jälkikasvuaan pois.
Black puolestaan piti huolen siitä, ettei Kalma lähtenyt Alfin perään. Aavekoiran aikeet nilkuttaa sotilaan ja vaimonsa perään estettiin yksinkertaisesti astumalla tielle ja katsomalla varoittavasti alakanttiin koiraa. Mikäli tuo oli tarpeeksi tyhmä lähteäkseen uhmaamaan velhoa nyt, ei Black aikonut säästellä keinoja pysäyttää koira. Hän ei todellakaan ollut kärsivällisellä tuulella.
Mene takaisin lepäämään Olikin ainoat sanat velholta aavekoiralle, varoittavan katseen pysyessä herkeämättä Kalmassa.


Lily ei voinut kuin hymähtää pienesti Jackin sanoille.
Sentään minun ei tarvitse taistella elantoni eteen Lily huomautti. Hänestä omat ongelmansa tuntuivat nyt harvinaisen pieniltä, varsinkin, kun suurimpaan osaan niistä hän ei itse voinut edes vaikuttaa. Se pieni hymy ja naurahdus kuitenkin loppuivat kuin seinään, miehen mainitessa velhon. Alta aikayksikön oli toinen siroista käsistä noussut ylös ja suonut miehen poskelle napakan, jokseenkin voimakkaan lyönnin. Saman tien, poskelle läpsäisyn jälkeen, tarrasi Lily miehen leuasta kiinni ja käänsi tuon kasvot kohden itseään.
Älä koskaan mainitse Blackia tuohon sävyyn Lily nojautui lähemmäksi miestä, pitäen yhä kiinni tuon leuasta Oletko itse sitten parempi Tiedän mitä teit Eregionin tyttärelle lieneekö ainut uhrisi? Lily ei ollut tietoinen uusimmasta kohtaamisesta Jackin ja Ednan välillä, mutta oli kyllä kuullut vanhemmasta tapahtumasta.
Hetken Lily piti vielä kiinni Jackista, kasvojensa ollessa ehkä turhankin lähellä miestä. Vihreä katse seikkaili hetken miehen kasvoilla, kunnes kiinnittyi silmiin. Lopulta Lily päästi irti ja nojautui kauemmaksi Jackista, nousten ylös sängyltä. Askeleensa kävi viemään ikkunan luokse, katsomaan ulos talvista kujaa.
Eivätkä ne ongelman valittamalla parane Lily jatkoi nyt toista aihetta nojautuessaan ikkunalautaa vasten Niille pitää tehdä jotain
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 14 Joulu 2012, 00:11

Eteen pamahti Black koko komeudellensa ja esti luisevalla elopainollansa aavekoiran surkean nilkuttavan etenemisen täysin seinään. Koiran eripariset silmät kohotettiin kohden velhon hupun suojissa olevia kasvoja ja ilmettä joka kertoi kaljupäisen velhon olevan enemmän kuin tosissaan pysäyttäessään lemmikkinsä matkan jatkumisen puoliverisen ja vaimonsa perään. Tätä vahvisti vielä velhon sanat, jotka käskivät koiraa siirtymään takaisin lepäämään sängyn pohjalle. Kalma ei ottanut kuuleviin korviinsa, eikä liikkunut milliäkään napittaessaan velhoa suoraan silmiin sanaakaan sanomatta astetta uhmakkaamman ilmeen kera. Jokusen sekunnin ajan näyttikin siltä että aavekoira tosiaankin aikoisi kaikilla mahdollisilla tavoilla uhmata Blackiä ja lähteä vaimonsa perään.. mutta niin ei käynnyt vaan Kalma laski katseensa velhosta suuntaan jonne Edna ja Alf olivat jo muutamaa sekunttia sitten kadonneet. Katse kohotettiin velhon kivi koville kasvoille ennen kuin Kalma tuhahtaen ja jotakin muristen itsekseen kääntyi sänkynsä puoleen. Matkalla sai lähin pieni jakkara kyytiä voimakkaan potkun kera joka heitti tuolia hieman sinne tänne pitkin lattioita kunnes pysähtyi jonnekkin seinän nurkkaan vahingoittamatta ketään, paitsi aavekoiraa itseään joka potkusta oli itse kärsinyt. Mustelma korkeintaan jalkaan tulisi.
Kalma kapusi sängyn päälle ja vastoin odotuksia mönkiä vällyjen väliin kävi mies vain istumaan keskelle sänkyä vetäen jalkansa koukkuun eteensä ja kävi nyrpeän näköisenä kyyner päällä nojaamaan polveaan vasten napittaen Blackiä harvinaisen kapinallisen näköisenä. Hänhän livistäisi heti kun velho poistusi! Jos poistuisi.. ainakin toivottavasti.

Lilyn reagtio oli astetta yllättävämpi kun nainen kohotti kätensä ja iski sen vasten Jackin toista poskea. Kivun tunne ja pää kääntyi sivulle hieman iskun voimasta, mutta ennen kuin mies ehti ajatuksiaan selvitä yhtään nupissaan oli hento käsi siirtynyt ottamaan leuasta kiinni ja pakotti itseään kohden. Lily itse siirtyi miestä lähemmäksi ja lausui astetta varoittavammin varoituksen Merarin puheista Blackiä kohtaan ja vertasi olivatko he kaksi sitten loppujen lopuksi yhtään sen parempia. Jack ei vastannut mitään, sillä ei nähnyt siihen syytä. Lilylle ei todellakaan kuulusi se oliko Jack ottanut muitakin naisia raiskattavakseen kuin Ednan. Eikä tieto Ednan ensi raiskauksesta tullut hirveän suurena yllätyksenä, sillä ei ollut mikään yllätys jos joku sen olisi Lilylle kertonut.
Hetken tujotuskisan jälkeen Lily lopulta päästi irti miehestä ja Jack nosti automaattisesti toisen kätensä hieraisemaan vahinkoa saannutta poskea, vaikkei siinä mitään jälkeä ollutkaan. Lily nousi ylös sängyltä ja siirtyi ikkunan ääreen katsomaan ulos jona aikana Jack itse palasi hiljaisuuden saattelemana käärimään itsensä ja haavansa loppuun sideharsoihin.

Lily avasi suunsa, joihin mies ei vastannut heti mitään vaan teki ensin toimituksensa loppuun ennen kuin avasi suunsa nostaen katseensa prinsessaan astetta kysyvämpänä.
"Kuten?" Jack kysyi lyhyesti prinsessalta päähän herätessä monia kysymyksiä, joita Jack ei välttämättä edes uskaltaisi kysyä ääneen.
"...Miksi edes suojelet minua?" Jack kysyi heittäen aihetta hieman toiseen laitaan, mutta tämä asia askarrutti miestä itseään suuresti. Hänhän oli "paha" jonka kanssa ei kannattaisi viettää aikaa ellei halunnut itse samaan verkkoon.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 20 Joulu 2012, 17:30

Aavekoira älysi perääntyä, typeräähän tuon olisi lähteä perään. Edna oli lähtenyt näemmä vapaaehtoisesti isänsä matkaan ja puoliverinen oli viittä vaille valmis nylkemään koiran, mikäli tuon vielä näkisi. Black puolestaan ei yksinkertaisesti jaksanut katsella mitään kiukutteluja saatikka tappeluita, jos Kalma väen väkisin olisi lähtenyt, niin olisi Black poistunut paikalta ja antanut aavekoiran reväyttää haavansa auki ja joutua koomaan tai pahempaa. Velho ei ollut lapsenvahti, eikä todellakaan sillä tuulella, että jaksaisi välittää kenenkään hyvinvoinnista, edes omastaan. Hyvä jos oli edes syönyt mitään, mies kun oli vetäytynyt lähes täysin omiin oloihinsa riutumaan Tomtomin poismenon myötä.
Kalma kömpikin sängylle mököttämään kuin pahainen kakara, eikä moinen murjotus saanut minkäänlaista reaktiota aikaan velhossa. Kaljupäinen vain tuijotti mököttävää mokomaa, kunnes tuhahti pienesti.
Typerykset Oli ainoa kommentti velholta tähän tilanteeseen ja sekin oli harvinaisen kaunis ilmaisu siitä, mitä Black ajatteli koko tilanteesta, sekä puoliverisestä että aavekoirasta. Mikäli kalma halusi ottaa sisäisesti apean miehen kommentin itseensä, ei Black osannut siitä välittää. Olisipahan sitten yksi murhe vähemmän huolehdittavana, kun läheiset alkoivat kaikkoamaan ympäriltä.
Sen pidemmittä puheitta, lähti laiha mies kävelemään poispäin tilanteesta.


Naisen katse kävi terävöitymään siniverisen katsellessa kujalle. Tuttu hahmo nojaili seinään, saaden prinsessan hetkeksi miettimään, kauanko tuo mies oli seurannut häntä. Vai oli opettajasta tullut myös henkivartija? Miehen läsnäolo tosin selitti, miksei kukaan ollut lähtenyt kehotuksista huolimatta prinsessan perään. Kuka nyt päästäisi naisen täysin yksin hiippailemaan kujille? Lily havahtui kuitenkin aatoksistaan vilkaisten Jackin suuntaan, tuon käydessä avaamaan suunsa.
Mitä ongelmille yleensä tehdään? Lily heitti vastakysymyksen kysymykseen, jättäen asian sitten sikseen. Ongelmat ratkaistiin, tavalla tai toisella. Oli se sitten kuinka hankalaa tahansa. Hymähtäen Lily kävi kävelemään kauemmas ikkunasta, pitäen katseensa Jackissa.
Miksi en suojelisi? Miksi veljeni suojelee demonia? Miksi mieheni suojelee aavekoiraa? Olihan Jack suojellut Lilyä, tämä oli vain takaisinmaksua. Mies oli tyhmä, jos sitä ei tajunnut. Ehkä Lilyn taka-ajatuksena oli myös suututtaa Blackia entisestään, ihan vain, koska hän ei suostunut alentumaan velhon tahtoon. Joskus kapinallisuudesta osasi olla haittaa.

Minun pitää mennä Lily töksäytti yllättäen kävellessään ovelle, napaten viittansa mukaan Ja sinun pitäisi levätä käy näyttämässä haavaasi jollekulle, se ehdottomasti vaatii parempaa hoitoa.
Viitta löysi tiensä naisen harteille ja sen pahemmin vastausta edes odottamatta, kävi Lily astumaan pois huoneesta, suorastaan kiiruhtaen pois paikalta. Rappuset alas, ulos majatalosta, jonka oven edessä sai törmätä opettajaansa. Muutama sana vaihdettiin, ennen kuin vanhemman miehen saattamana matkaa lähdettiin tekemään takaisin linnalle
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 03 Tammi 2013, 19:37

Aavekoira nyrpisti vain nenäänsä velhon huomautukselle ja seuraa napitti kuinka mies käänsi selkänsä koiralle ja lähti kävelemään tiehensä vain sivuuttaakeen koko asian.
"Mene vain miettimään miten ehkä voisit tappaa siskosi." Kalma murahti katkerana lähinnä itsekseen puoli ääneen kun velho oli kadonnut näkyvistä ties minne miettimään syntejä syviä. Kalma oli harvinaisen pahalla päällä, eikä suoraan sanottuna tällä hetkellä halunnut välittää miten puhui yhdellekään elävälle sielulle oli se loukkaavaa tai ei. Vaikkei velho itse ollutkaan juuri nyt kuulemassa koiransa marinoita.
Kalma istui vielä jonkin tovin aloillansa vain varmistaakseen että velho tosiaankin oli lähtenyt tiehensä eikä päättäisi yht`äkkiä palata.. tai kyttäisi jossakin. Nämä asiat varmistettuaan aavekoira nousi harvinaista typeryyttään ylös sängyltä ja oli menossa hakemaan omia vaatteitaan kun itse lääkäri pamahti paikalle eikä vaikuttanut todellakaan tyytyväiseltä aavekoiran aikomuksiin ja komensikin- jopa useaan otteeseen- koiran takaisin sänkyyn vedoten miehen huonoon kuntoon. Kalman ei auttanut kuin totella. Ei Alf varmastikkaan Ednaa vahingottaisi. Ja jos sen tekisikin olisi Kalma itse perässä.

Jack ei vastannut enään mitään Lilylle, sillä ei nähnyt niihin mitään vastattavaa eikä pahemmin ollut kysyttävääkään. Vaikka Jackiä kiinnosti suuresti miten Lily aikoisi tehdä ongelmien poistamiseksi.. olisivatko ne hyviä vai niitä kaikkein kamalampia ja pahimmasta päästä. Vaikka asia paljoa Meraria itseään liikuttanutkaan. Friikit voisi vaikka kaikki hävittää tästä kylästä hänen puolestaan. Kukaan ei niitä tarvinnut tai kaivannut! Jackin ajatukset kuitenkin keskeytyivät kun Lily yht`äkkiä täysin tyhjästä ilmoitti lähtevänsä.. Jack oli sanomassa ja nousemassa naisen perään, mutta pistävä kipu piti miehen istumassa aloillaan sängyllä kun punapää jo lähti ovelta jättäen syntisen yksin huoneeseen. Jack kurtisti kulmiaan ja nousi ylös irvistäen sängyltä hoiperrellen seinästä tukea pitäen ikkunalle jossa Lily oli ollut. Alas katsoessaan mies näki kuinka Lily meni jonkun miehen luokse. Se ei ollut Black, tai kukaan jonka Jack olisi tuntenut joten Jack antoi asian olla kai joku hovista oli tullut prinsessaa hakemaan takaisin tai ainakin katsomaan naisen perään. Jack seurasi hetken vielä kaksikkoa ennen kuin itse painui takaisin sängyn pohjalle lepäämään.
suskari
 

Edellinen

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron