Aavekoiran iskut menivät ohi pahoin ja Alf oli itse hyökkäämässä koiran kimppuun kättäpidemmän kanssa kun keihäs kalahtikin vasten kolmannen osa puolen sauvaan. Black oli tullut väliin täysin tyhjästä kaiken hiljais elonsa jälkeen ja pienellä paineaalolla heitti puolihaltian kauemmas itsestään ja soi koirallensa harvinaisen varoittavan katseen. Se riitti pitämään aavekoiran toistaiseksi kauempana Alfista ja perumaan hyökkäys yrityksen. Alfille velho soi pari valittua sanaa käskien miestä poistumaan paikalta ellei itse hoitoa tarvinnut. Kalma oli erimieltä asiasta, sillä olisi tahtonut nyt yksinkertaisesti vain tirvaista tuota suun soittajaa niin pahasti että miettisi kaksi kertaa seuraavan kerran kun hänelle suutaan aukoisi! Turpansa koira kuitenkin piti kiinni sattuneista syistä.
Alf ei tällä kertaa suostunut tottelemaan velhoa täysin kiltisti vaan kävi soittamaan suutaan velholle astetta uhmakkaammin kertoen että Edna oli raiskattu ja siintä sai syyttää vain aavekoiraa itseään. Kalma ei tajunnut miksi näin oli, mutta arvasi jo kuka saattaisi olla moisen teon tehnyt ja miksi.. Ei siihen neroa tarvinnut. Katse siirtyi Alfista Ednaan järkyttyneen huolestuneena tiedosta ja aavekoira olisi nyt vain tahtonut juosta naisensa luokse halaakseen tuota ja varmistaakseen että tuo olisi kunnossa.. tai no kunnossa oleminen ei käynnyt kysymykseensä sillä sitä Edna ei ollut. Black kääntyi Kalman puoleen hakien selitystä Alfin sanoihin.. Kalma vain vilkasi isäntänsä päälle nopeasti eikä vaikuttanut olevan mielenkiinnolla käymässä vastaamaan moiseen etenkin kun Alf alkoi tekemään lähtöä Ednan kanssa.
"Päästä irti Ednasta!" Kalma ärähti agresiivisena miehen perään ja otti askelia kohden poistuvaa puoliveristä kun musta sauva oli kohonnut tielle. Kalma katsoi sauvaa ja sitten velhoa hieman kysyvänä, joka kuitenkin muuttui nopeasti ärstyneeksi ja sanaakaan sanomatta mies oli teleportannut velhon ohi Alfin perään, mutta ei koskaan päässyt edes kosketus etäisyydelle kun lensikin kauemmas puoliverisestä.
"Et vie häntä minulta ALF!" Kalma ärähti raivon sekaisena puoliverisen perään ja yritti lähteä juoksemaan miehen perään.. jos sitä kivun sekaista nilkutusta nyt juoksemiseksi voisi sanoa.
Lily ei aivan odotetulla tavalla reagoinnut Jackin ystävälliseen eleeseen, mutta se riitti miehelle vallan hyvin eikä käynnyt mitään valittamaan edes ajatuksissaan.
"Kuten mitä? Koira? Se että rahani riittävät juuri ja juuri asumiseen? En ole kenenkään suosiossa?" Jack kysyi naurahtaen Lilyltä naisen sanoessa että miehellä olisi suurempia ongelmia kuin prinsessalla. Jack päästi irti prinsessasta ja katsoi ymmärtäväinen hymy kasvoillaan punapäätä vihreisiin silmiin.
"Olet menettänyt isäsi.. miehensi raiskaa sinua ja veljellesi.. tai siis tarkoitan hänen korkeudellensa on sattunut jotakin? Eivätkö ne muka ole murheita Lily?" Jack kysyi rauhallisen kohteliaasti ja ymmärtäväisesti Lilyltä ja lisäsi vielä perään lievästi hymähtäen. "Omani ovat melko pieniä omiisi."
"Ja jos minua haittaisi että kertoisit minulle ongelmistasi en edes ehdottaisi moista.. joten olkaa hyvä ja kertokaa vain, jos tahdotte. Joskus avautuminen auttaa enemmän kuin hiljetyminen." Jack sanoi vielä jääden odottamaan jos prinsessa tahtoisi hänelle kertoa asioistaan.