Kosteaa menoa


Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

Avatar

Monarkki

Viestit: 14221

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Marras 12, 2012 2:05

Nau kävi uhoamaan haasteen kuullessaan, ei tainnut tyttö pitää siitä, että häntä vähäteltiin. Kali ei kuitenkaan yksinkertaisesti voinut uskoa, että Nausta olisi hänelle muka vastusta juomakilpailussa! Tummahipiästä ehkä, tosin tuokin näytti niin kovin pilvilinnoissa elävältä ilopilleriltä, joka ei pahemmin juonut pitääkseen hauskaa, joten moisen kellistäminen pöydän alle tuskin olisi ongelma. Oltta kumottiin kitaan samalla kun vihreä katse seurasi nuorimman ylösponkaisua, punapään uhitellessa, että hän menisi juomat hakemaan saman tien.
Kuitenkin, Nau pysähtyi vastaamaan Pumpkinin kysymykseen. Tummahipiä katseli lavalle astelevaa naista, samalla kun mietti mitä Naun kysymykseen vastasi.
En nyt keksi--- Pidemmälle naaras ei sanoissaan ehtinyt, kun lavalle noussut nainen alkoi laulaa. Kappale oli Pumpkinille täysin tuntematon, joten sitä suuremmalla syyllä kannatti kuunnella kunnolla. Kali puolestaan tunnisti kappaleen, mutta ei käynyt sitä mainitsemaan. Kapakoissa harvemmin laulettiin kappaleita, mitä Kali ei olisi jo kerran elämässään kuullut.

Laulun ohesta kävi Pumpkin vilkaisemaan Nauta, joka selvästi oli jäänyt vähän syvällisemmin kuuntelemaan kappaletta. Vaalea kulma kohosi kysyvästi punapäätä katsellessa, mikä ihme tuolle oli tullut.
Nauuuuu Pumpkin hihkaisi pienesti, käyden heiluttamaan kättään tuon kasvojen edessä, toivoen saavansa nuoremman huomion.
Tuttu kappale, kenties? Kali kävi kysymään tuopin kolahtaessa pöytään, samalla kun lavalla laulaminen vielä jatkui muutaman säkeen, ennen kuin loppui.
Kun laulu oli loppunut, räjähti koko kapakka taputtamaan, osa palavammin mitä toiset.

Viesti Ti Marras 13, 2012 6:00

Oijjoi mitä musiikkia!

Nau havahtui haavemailmoistaan Pumpkinin heiluttaessa kättään tämän jämähtäneen katseen edessä.
"Oh! Huh! Se vei ihan kertakaikkisesti mennessään!"Nau sanoi yllättyneenä itsekin, ja hänen kasvoillaan kävi hämmästynyt hymy. Sitten hän kääntyi pöydässä istuvan Kalin puoleen. " Ei, en tunne kappaletta ollenkaan. Siksi se varmaan mielenkiintoni saikin...tiedätkö sinä, mikä se on?!"
Sitten kapakka hukkui äänekkäsiin suosionosoituksiin, ja Nau yhtyi niihin. Hän hakkasi käsiään innokkaasti yhteen ja huusi väkijoukon mukana. Yhtäkkiä Naun edessä seisoi tuo vanhahko nainen, joka äskeisen laulun oli laulanut. Tumman tukan ja kultakorujen keskeltä naisen kaksi tummaa ja terävää silmää tuijottivat häntä niin pistävästi, että vaistomaisesti Nau kavahti taaksepäin. Salamana eukko nappasi häntä ranteesta kiinni; molempien kultakorut vain iskivät yhteen. Nau riuhtaisi uudelleen, mutta eukko hiljensi hänet lähes hypnoottisella katseellaan.
" Shhh!!" Tämä suhahti terävästi ja jatkoi Naun tuijottamista." Sinä olet merkitty!" Akka suhahti, ja Nau oli kuulevinaan eukon äänessä innostusta. " Sinä todella olet merkitty!" Nainen vielä toisti häntä tuijottaen, vapautti sitten hänen kätensä ja pujahti takaisin väkijoukon suojiin. Nau jäi tuijottamaan tyhmänä mokoman eukon perään ja kääntyi sitten katsomaan Kalia ja Pumpkinia. " Minä en nyt ymmärrä kyllä yhtään. Mikä ihme häntä vaivasi?!"
Avatar

Monarkki

Viestit: 14221

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti La Marras 24, 2012 2:49

Yksi niistä kappaleista, mitä kuulee yleensä merirosvojen asuttamissa kylissä Kali kävi hymähtämään Naun tiedustellessa, tiesikö hän tuon kappaleen. Kyllähän hän mokoman oli kuullut, mutta ei todellakaan muistanut nimeä. Itse Kali ei pitänyt mokomaa kappaletta niinkään mielenkiintoisena, tosin oliko se yllättävää naiselta, joka mieluiten lauleskeli suurella porukalla, epävireisesti, juomalauluja.
Kali oli avaamassa suunsa jatkaakseen, kun paikalle oli purjehtinut se samainen eukko, joka juuri oli laulun luritellut. Siinä missä sepän, kiinnittyi myös lohikäärmeen katse tuohon outoon naiseen, joka näytti olevan luvattoman kiinnostunut Nausta. Sillä samalla sekunnilla, kun nainen tarttui kiinni Nauhun, oli Pumpkin ponkaissut ylös ja piti lähes äänetöntä, matalan varoittavaa murinaa, joka kumpusi ylös käärmeen kurkusta. Kapakan hälinässä sitä ei kuitenkaan kuullut, ellei sattunut vieressä seisomaan ja tarkasti kuuntelemaan. Eläimellinen suojeluvaisto käski käymään käsiksi eukkoon, mutta kerta tuo tuntematon nainen ei tehnyt mitään vakavaa Naulle, pystyi tummahipiä hillitsemään itsensä. Kali puolestaan seurasi tilannetta istualtaan kumoten juomaa alas kurkustaan. Eihän tätä selvin päin kestänyt!

Nainen poistui yhtä salakavalasti ja mystisyyttä huokuen, mitä oli tullutkin. Katseet seurasivat tuon eukon poistumista, kunnes Nau avasi suunsa.
Ota noistakin nyt selvää. Hulluiksi tulevat, mistä vetoa merellä menettänyt järkensä Kali kävi kommentoimaan Naun kysymykseen.
Oletko kunnossa? Pumpkin kysyi saman tien Naulta, katsellessaan nuorinta ylös alas.
Et varmana ole. Istu alas ja ota ryyppyä, se helpottaa! Sepän kommentti ennätti ilmoille, ennen kuin kukaan mitään ehti sanoakaan Meillä jäi kilpa kesken.
Aika kului. Juoma jos toinenkin ehdittiin kumota, ennen kuin kolmikosta kaksi oli lähes pöydän alla. Ensimmäisenä pelistä kuitenkin tippui Nau, vaikka tuo olikin yllättävän hyvä vastus. Silti, ei nuoresta neidosta ollut vastusta alkoholilla elävälle sepälle, saatikka sitten lohikäärmeelle. Pumpkin olikin selväpäisin porukasta, kun oli saavutettu se piste illasta, kun enää ei meinattu tarjoilla. Hiprakassahan tuo alkoi olla kuitenkin.
Lopulta päätettiin yhteistuumissa suunnata kohden maksettua huonetta, sillä oli korkea aika painaa pää tyynyyn. Tai niin ainakin olisi pitänyt olla, sen sijaan humalaiset olisivat halunneet riehua vielä pitkään. Ei vielä väsytä, olikin sepän puoli räkättäen heitetty lausahdus, Pumpkinin taluttaessa Nauta ja Kalia kohden huonetta.

Huoneeseen sisään päästyä kävi Pumpkin saattamaan ihmiset sängyn reunalle istumaan, ennen kuin itse lässähti läheiselle tuolille. Meno oli Kalin puolesta harvinaisen humalaista, jäntevä nainen naureskeli ja pärskähteli milloin millekin, selitellen niitä näitä. Hyvä jos tuon puheesta sai selvää, sen verran epämääräistä mongerusta rastapään suusta kumpusi.


// VASTASINPAS! Tein sen hyppydyppyn nyt, nom //

Viesti Ma Marras 26, 2012 9:24

Nau istui leveän vuoteen reunalla ja alkoi potkiskella nahkasaappaita jaloistaan...puuha osoittautui yllättävän vaikeaksi, ja neito ähisi ja puhisi aikana kenkiensä kimpussa, ennenkö sai potkaistua toisen niistä jalastaan. Se kimposi iloisesti kolahtaen huoneen puuseinään ja Nau hihkui ja tuuletti innoissaan. " Ja nyt sshitten toinen..." Hän sammalsi ja kumartui saappaansa puoleen." Minä tahdon tuohon kylpyyn!" Nau ilmoitti, ja koetti osoittaa nurkassa könöttävää pikkuista ammetta, mutta taisi tulla sohineeksi jonnekin Pumpkinin suuntaan. Nauta varten oli huoneeseen tuotu pieni amme ja lämpöinen vesi höyrysti hämärän huoneen ilmaa.
" Shhe. Laulu. She..shanoit Kali että merirosvolaulu? Khylissä laulavat sitä? Tahtoisinpa tosiaan päästä sellaiseen kylään!"
Tämän sössötettyään Nau sai potkaistua toisenkin saappaan jalastaan ja kävi selvittämään tarvikevyönsä kiinnityksen kimurantteja yksityiskohtia kieli suupielestä pilkistäen." Oletko sinä ollut sellaisessa? Minusta me voisimme lähteä sellaiseen vaikak heti...eikösh niinnn Pukm..pumnki..Pumpkin?" Nau kyseli innostuneesti ja sekavasti, samalla kun ponnistautui huojuen seisomaan ja mätkähti irronneen tarvikevyönsä kanssa yhtaikaa lattialankuille pitkin pituttaan. KOLIN!
Juopunut neitokainen hörähti nauramaan riemukkaasti, ja hän hohotti niin että se muistutti jo hysteeristä kohtausta. Samalla hän yritti kiemurrella eroon nahkaisesta housupuvustaan, joka oli niin likainen ja kurainen, että se oli lähestulkoon muurautunut hänen ylleen.
Avatar

Monarkki

Viestit: 14221

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Marras 27, 2012 1:07

Mikään ei ollut juuri nyt huvittavampaa, kuin seurata Naun epätoivoiselta vaikuttavaa riisuutumista. Ainakin näin Pumpkinin mielestä.
Varo ettet huku ammeeseen Lohikäärme tokaisi virnistäen katsellessaan Naun hieman epämääräistä osoittelua, tuon ilmoittaessa juhlallisesti haluavansa kylpyyn. Kylvyn tarpeessa tuo taisikin olla, sitä Pumpkin ei käynyt kieltämään.
Kali oli liian keskittynyt laskemaan kattoparruja tuhannen tuiterissaan, sängyllä rötköttäessään. Kuitenkin kiinnostavien kattoparrujen laskeskelu jäi kesken jos edes kunnolla alkoikaan, yli kolmeen oli niin kamalan vaikea laskea kun Nau kävi kyselemään laulusta ja kylistä.
No mennään! Kyll hikotus kyllä! Nyt heti, eikun menokssssi! Kali vallan riehaantui ideasta, mikä olisikaan parempi kuin päästä kunnon kapakkaan jatkamaan juomista!
Aahaha! Ei todellakaan mennä! Ettehän te pysy edes pystyssä! Pumpkin kävi revähtämään tuoliltaan hihitellen, nyökäten kohti tasapainosta tiedotonta kaksikkoa.
Pyh ja pah! Heti huomenna lähdemme, eikö niin Nnnnau? Kali jatkoi kääntyen nyt sängyllä vilkaisemaan nuorinta kolmikosta heti auringoon noustesssa!

Katsotaanko? Lohikäärme myhäili ja pystyi jo kuvittelemaan, millainen meininki aamulla olisi. Hyvä jos kukonlaulukaan herättäisi kaksikkoa.
Katsotaanh! Rastapää julisti sen sileän tien. Niin oli siis päätetty, että aamulla jos kroppa kesti ja pää muisti, lähdettäisiin kohti merirosvokylää. Lähin sellainen oli tosin Manasses saarilla, Kalin tietojen mukaan. Se, miten saarille päästäisiin, oli sitten toissijainen murhe. Moista ei edes käyty miettimään tässä mielentilassa. Tällä hetkellä Kali itse kuvitteli olevansa merirosvokapteeni ja omistavansa kokonaisen laivaston, jolla seilata meren yli.
Tarvitsetko kenties apua? Hetken hymistyään Pumpkin kävi kysymään Naulta, joka kovaa vauhtia näytti riisuvan vaatteitaan yhä. Tai no kovaa vauhtia.

Viesti Ti Marras 27, 2012 9:10

" Hohhoo! Ilman muuta...odottakaahan...kun pääsen ensin tuosta kylvystä poissssh." Nau myötäili Kalia ja punnertautui seisomaan, tiputtaen hankalan vaatekotelon yltään lattialle." Katshos vain Pumpkin!" Hih! En minä mitään apua tarvithse!" Hän sössötti ja lähti hoipppumaan varhain kehittyneessä Eevan asussaan huoneen poikki kohti odottavaa ammetta. Yllään hänellä oli vain vasemassa lavassa komeileva kiemurakuvioinen tatuointi, jonka hän oli saanut mystisesti jo aivan vauvana. Siinä oli mustaa, jonka seassa kiemurteli punaisia, violetteja, vihreitä, valkoisia ja keltaisia viivoja muodostaen kauniin oranmenttimaisen kuvion sekavuudestaan huolimatta. Se oli tehty taitavasti, sillä nuo kiemurat näyttivät ikään kuin tanssivan.
Meno oli varmaankin hyvin tragikoomisen näköistä, silä hän törmäili huonekaluihin ja kompuroi epätasaiseen lautalattiaan niin että humalatilastaan huolimatta manasi mojovasti, kun tikkuja iskeytyi varpaankynsien alle. Lopulta hän kuitenkin päätyi ammeen luo - törmäten siihen niin että loiskahti - ja pääsi vielä kiipeämään ilman enempiä haavereita sisällekin.
" Oijjoijjoi! Aivan mahtavaa!" Nau huudahti kun kuuma vesi peitti hänen vartalonsa. " Sheuraavaksi..sheuraavaksi minä kylvenkin shitten merirosvojen kanssa!" Hän ilmoitti päättäväisesti ja tarttui pitkävartiseen harjaan jolla saattoi pestä selkänsä...tain no siis olisi saattanut, jollei olisi ollut niin tukevassa humalassa. " Milläs sinne menään? Rahaa löytyy, että vuokrhataan vaikka vankkurit minun puoleshtani..hik!" Naun silmät alkoivat kesken kylvyn lupsua kiinni yhä pidemmäksi ja pidemmäksi aikaa...ei menisi kovin pitkään, ennenkö hän sammahtaisi kylpyynsä.
Avatar

Monarkki

Viestit: 14221

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti La Joulu 01, 2012 3:06

No etpä näemmä! Tummahipiä hihkaisi Naulle, joka kävi juhlistamaan onnistumistaan riisuutumisen suhteen. Keltainen katse kävi kuitenkin seuraamaan tätä surkuhupaisaa vaellusta kohden ammetta, Naun käydessä telomaan itseään milloin mihinkin. Ehkä olisi pitänyt taluttaa nuorinainen ammeelle ja auttaa sinne, ties vaikka tuo menisi pää edellä jumittamaan itsensä ammeeseen. Nau pääsi kuitenkin enemmän tai vähemmän kunnialla perille, lämpimään ammeeseen. Selvästi punapää nautti olostaan.
Kali kävi kuitenkin pärskähtämään sängyltä Naun huomauttaessa kylpemisestä merirosvojen kanssa.
Luuletkko että he kylpevät koskaan?! Kali kieri sängyllä kuin mikäkin väkkärä, nousten lopulta istumaan keskelle sänkyä Merirosvoja haisevampaa sakkia saat etsiä! Mitä Kali muisti, ei peseytyminen merirosvojen keskuudessa ollut tosiaankaan kovin yleistä. Merellä seilatessa sitä ei pahemmin kaivannut pesulle, kun myrsky heitti merivettä kannelle. Se oli tarpeeksi peseytymistä mokomille.

Nau otti puheeksi matkaamisen satamakylään. Kukaan ei pahemmin ollut miettinyt matkantekoa juuri nyt, eikä Kali oikeastaan ollut siinä mielentilassa, että olisi voinut järkevästi asiaa pohtia.
Kävellen on ihhhhan hyvä! Rastapää julistikin, samalla kun kellahti takaisin pötköttämään sängylle.
Ehkä sen miettiminen kannattaa jättää huomiseen Pumpkin kävi huomauttamaan, samalla kun vahti Nauta. Tyttö oli selvästi väsynyt ja olisi enää vain ajan kysymys, kun tuo kävisi nukahtamaan. Ammeeseen ei kuitenkaan kannattanut sammua, ainakaan Pumpkinin mielestä. Hukkuisi vielä.
Nauu, ehkä parempi nousta pois ennen kuin nukahdat Naaras kävikin huhuilemaan tuoliltaan, samalla kun Kali jo päätti alkaa vetämään sikeitä. Rastapää alkoikin kuorsaamaan lahjakkaasti sängyllä röhnöttäen, vieden mukavasti lähes puolet suuren sängyn pinta-alasta nukkuessaan raajat levällään.

Viesti Su Joulu 02, 2012 1:36

" Äääääh...MINUN kanssani kylpee merirosvo kuin merirosvo!" Nau huudahti pontevasti, lytäten humalaisen Kalin huomautuksen siitä, etteivät merirosvot juuri kylpemisestä piitanneet.

Nau kuuli pöpperönsä läpi Pumkinin huomauttavan, että amme ei ehkä ollut se kaikkein turvallisin paikka nukahtaa. Vaikkakin huomautus oli Naun mielestä jollain tasolla aiheellinen, hänellä ei ollut voimia tai sen puoleen haluakaan eväänsä retkautaa ammeesta poistumisen suhteen. Lämmin vesi oli niin kertakaikkisen ihanaa ja oli niiiiin hyvä olla siinä pää tukevasti ammeen laitaa vasten. Ja väsy. Oli niin suunnaton väsy.
Siihen ammeeseen Nau sitten nukahti, viimeisinä epäämääräisinä ajatuksinaan hänen kanssaan kylpevät karskit merirosvot.

Aivan taatusti Nau olisi aamulla jumissa joka ikistä lihasta ja jännettä myöden, ja jäässä kuin järvikala talvella, mutta sellaiset ajatukset eivät häntä enää ylettyneet kiusaamaan.
Avatar

Monarkki

Viestit: 14221

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Joulu 11, 2012 5:03

Nau oli syvästi sitä mieltä, että hänen kanssaan kyllä merirosvot kylpisivät. No, jos tyttö niin halusi uskoa mutta ehkä oli parempi varoa mitä toivoi. Nau tosin ei vaikuttanut kovin siveelliseltä, neitseelliseltä saatikka etiketintuntevalta hienostoneidiltä, joten mitä sitä suotta säästelemään. Elämä piti elää niin kuin halusi, toiset eivät käyttäneet jarrua lainkaan.
Punapäinen ei kuitenkaan kehotuksista huolimatta käynyt nousemaan ammeesta, mikä sai Pumpkinin hymähtämään pienesti. Molemmat ihmiset olivat nyt sammuneet ja hiprakkaansa nauttiva lohikäärme oli ainoa, joka hereillä pysyi. Kuinkas tässä näin kävi? Pumpkin raahasi jakkaran Naun ammeen viereen ja kävi nojaamaan kylpytynnyrin reunaan, laskien toisen kätensä Naun päälaelle, varoen herättämästä tuota. Nyt jos hän yöllä tuntisi kätensä kastuvan, oli Nau pinnan alla. Näin Pumpkin sentään pystyi pitämään jotenkin silmällä punapäätä, mikäli itse kävisi torkahtamaan.
Eikä siinä kauaa mennytkään, kun lohikäärmekin oli unten mailla


Aamulla meno oli hieman kankeaa Kali oli herännyt aikaisin, silkkaan pahaan oloonsa. Rastapäinen haisunäätä olikin puoli tokkurassa kävellyt kasvojenpesemiseen tarkoitetun astian luo ja upottanut pärstä värkkinsä suoraan astiaan. Samaa vettä käytiin myös juomaan, sillä hygieniahan ei ollut kovin tuttu sana sepälle. Heti tämän aamutoimen jälkeen rastapää oli kompuroinut takaisin sängylle ja hautautunut peiton alle. Tähän aikaan ei ollut inhimillistä herätä!
Pumpkin puolestaan nukkui koiranunta yhä, heräten vilkaisemaan Kalin touhuja tuon rymistellessä huoneessa. Tummahipiä ei kuitenkaan vaivautunut sanomaan mitään sepälle, joka painui takaisin nukkumaan ehkä oli parasta antaa krapulaisten nukkua pahaa oloaan pois. Ainakin hetki. Naaras ei voinut kuitenkaan olla virnuilematta tilanteelle, mitäs olivat menneet aiheuttamaan itselleen tämän?!


// aararara, vastasin nyt vaikken yksäriin saanut vastausta. Siispä en myöskään tehnyt mitään suurta aikahyppyä, tee sä se sitten seuraavassa viestissäs, mikäli haluat. HEITÄ NE MATKAAN! //

Viesti To Joulu 13, 2012 12:01

Kävi kuin kävikin lopulta niin, että Kalin johdolla koko kolmikko päätyi reissun päälle kohti suurta satamaa ja manassessaaria; kohti merirosvoja.
Seuraavana aamuna, suhteellisen aikaisin eilisen illan rientoihin näden, kolmikko löysi itsensä hyisestä syysviimasta taittamasta taivalta lounaaseen.
Joukon jatkona olivat Naun karvaiset ystävät, Kippara ja Räme. Jonkinverran matkatarvikkeita oli aamukohmelossa käyty hankkimassa, mutta pääosin tämä reissu oli alkanut edellisillan humalaisista huuruista ja toteutuettu hetimmiten, sanoista tekoihin ja suurta impulsiivisuutta toteuttaen.
Kali toimi ilmeisestikin jonkilaisena matkanjohtajana nyt tässä, ja Nausta tuntui, että Pumpkin seurasi heidän perässään suurimmaksi osaksi huvittuneesta uteliaisuudesta tulevia tapahtumia kohtaan.
Hänen oma mielialansa oli korkealla, hilpeys kupli kuin hyvä viini hänen rintamuksessaan, eikä hän suonut liiemmin ajatuksia sille, että miten tähän oli oikein päätynyt, ja pitäisikö hänen kenties olla menossa jonnekin muualle. Tätä hän tahtoi juuri nyt, ja elämä ja enemmän tai vähemmän käsillä oleva matka täyttivät hänet suorastaan puhtaalla riemulla.

Syksyn viima oli nyt niin kovin raikas.

/ SlutA?/
Edellinen

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö