Täällä tänään, sinäkin kai? //Nya

Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

Täällä tänään, sinäkin kai? //Nya

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 01 Loka 2012, 20:57

//Oikeastaan minulle käykin ihan mikä hahmo vain, joka täällä päin voisi pyöriskellä, eli päätäs itse, kulta~//

Mukavan lämpimähkö ilma kävelylle. Azure opiskeli muistamaan ihmisten kaupunkia vähä vähältä, kaikki oli niin uutta. Oli kulunut jonkin aikaa hänen saapumisestaan kyseiseen paikkaan, ja hänellä ja Panilla olikin paljon opittavaa. Neito käveli hitaasti, varoen väkijoukon keskellä, silloin tällöin paikkoja tunnustellen ja ihmisiltä kysellen.

Siinä vaiheessa kun hän oli saanut osakseen muutaman erityisen töykeän vastauksen, päätti Azure pysähtyä hetkiseksi. Hän ei ollut kaukana majapaikastaan ja uskoi siten löytävänsä suht koht pienellä vaivalla takaisin. Tyttö jäi nojaamaan erään talon seinään, sulkien silmänsä rauhoittaakseen ajatuksensa. Vanha lammaskoira jaksoi yhä jatkaa eteenpäin, mutta istahti kuitenkin kuuliaisesti emäntänsä jalkojen juureen.

Kaupungin äänet ja tuoksut olivat niin erilaisia kuin vastaavat Nahorissa. Ne olisivat luultavasti se osa-alue, johon tottumiseen hänellä kuluisi eniten aikaa.
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

ViestiKirjoittaja Nya » 02 Loka 2012, 17:49

//Selvä, otan Ketun tänne :)

Loqua

Kultainen kettu oli saapunut ihan huvikseen taas hieman kiusaamaan ihmisiä. Hän muuttui naisen kauniiseen hahmoon. Kuu katseli ympärilleen ja mutusteli juuri löytämäänsä omenaa. Syksyn antimia. Olihan hieman kolea ilma, mutta muuten melko mukava. Kuu käveli omenaa syöden ympäriinsä kuljeskellen, hän huomasi ulkoisesti häntä vanhemman miehen, jolloin naisen huulille nousi ilkikurinen hymy. "Hyvää päivää herra. Kaunis ilma vai mitä?" Kuu sanoi keinuttaen lannettaan, jota päällysti vain minihame. Mies olikin liian helppo palapurtavaksi, sillä hän heittäytyi lähes heti kujertelemaan Kuuta päin. Kuu hymyili ja vastasi miehen lepertylyyn. Hän oli jo niin vauhdissa omissa puuhissaan, ettei tajunut erästä tyttöä, joka nyki miehen hihaa kysyen jotakin, mies vain möläytti jotakin epämääräistä ja törkeää tytön suuntaan ja keskittyi taas flirtailemaan Kuulle. Kuun neonväriset silmät kuintenkin näkivät tuon tytön ja tämän koiran menevän kauemmaksi hieman turhautuneen näköisenä. Kuu työnti miehen kauemmaksi, joka katsoi häntä kysyvästi. Nainen hönkäisi käteensä ja löi miestä poskelle. "Senkin pervo!" Kuu rääkäisi ja muka alkoi itkeä, niin että muut ihmiset jäivät tuijottamaan miestä tuimasti. Nainen hiippaili seinää nojailevan tytön luo.

"Oletko eksynyt?" Kuu kysyi hento hymy kasvoillaan. Hän huomasi koiran, se näytti aluksi uhmakkaasti hampaitaan. Kuu katsoi sitä, hän nosti kätensä ylös ja heilutti sitä hetken. Koira näytti rauhoittuvan lähes taijan omaisesti. "Oletko kenties vain tutustumassa uuteen paikkaan?" Kuu kysyi ja hymyili taas. Hän katseli hiljaa tytön silmiä. Näemmä sokea. Kuu kyykistyi tytön tasolle, niin että näki tuon vaaleiden hiusten takaa tuon kauniit ja sokeat silmät. "Sinulla on sievät silmät, vaikkakin näytät olevan sokea." Kuu sanoi ja nousi sitten uudestaan. "Ai niin, aloin vain puhua tässä ihan tuntematomana. Olen Kuu, hauska tutustua. Mikä sinun nimesi on?" Kuu kysyi ja katsoi taas koiraa, joka heilutteli häntäänsä.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 03 Loka 2012, 17:37

Azure havahtui ajatuksistaan kuullessaan naisäänen puhuvan. Maassa istuva neito kohotti päätään hivenen säikähtäneenä, kenellä olisi hänelle asiaa. "Minä... en usko olevani eksynyt", hän mutisi ujosti. "Yritän vain opetella paikkoja..."

Tyttö laski silmänsä maahan, tuntien punan nousevan kasvoilleen. Hän ei ollut tottunut näin vain puhumaan ihmisille. Ja tämäkin oli kiinnittänyt huomionsa ensiksi hänen silmiinsä, vaikkakin kehui niitä. "Kiitoksia Kuu-neiti", hän vastasi hennosti hymyillen, ristien sormensa löyhästi. "Minä olen Azure, koirani on nimeltään Pan."

Neito puri huultaan hermostuneena. Ei tosiaankaan hänelle mikään mukavin mahdollisin tilanne. Hän oli uusi täällä, kaupunki oli iso verrattuna Nahoriin, eikä hänellä ollut aavistustakaan kaupungissa pyörivistä henkilöistä. Mitä jos Kuu-neiti olisikin vain kiltiltä vaikuttava, mutta oikeasti joku vaarallinen mielipuoli? Mutta eihän ketään saanut suinpäin tuomita, eihän hän edes tuntenut naista.

"Tunnetteko te kaupunkia?"
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

ViestiKirjoittaja Nya » 04 Loka 2012, 20:03

Kuu

Nainen näytti hetken epäröivän, ennen kuin sanoi mitään. "Olen pahoillani! Siis kun tulin vain tähän puhuttelemana sinua näin tuttavallisesti, en minä sillä että olisin yhtään kiinnostunut tekemisistäsi, mutta kun en oikein pitnyt siitäkään kun joku sanoi sinulle niin pahasti. Olethan sinä aika sievä." Kuu mietti hetken. "Olen pahoillani, jos osuin arkaan paikkaa. Eihän se ole kivaa jos aloitetaan keskustelut puhumalla epämiellyttävimmistä asioista." Kuu sanoi ja kyykistyi sitten koiran tasolle. Pan lähtikin tulemaan naista kohti ja Kuu rapsutteli sitä tyytyväisenä. Azuren kysyessä, tunsiko hän paikkoja. "Noh, onhan sitä tultu norkailtua täälläa aikalailla, tosin en asu täällä, mutta on tämä melko tuttu paikka. Haluatko että esittelen joitakin paikkoja. Voin vaikka esitellä eräät ystäväni, joihin tutustuin viime aikoina, he asuvat täällä ja pitävät joitakin kauppoja auki. Mukavaa sakkia ovat, joten eipä ole hätää. He auttavat sinua tarpeen tullen, jos haluat vain." Kuu sanoi ja nousi sitten seisomaan.

Hän katsoi Azurea. "Kuule, oletko tiennyt että sinulla on vaalet hiukset? Tai että sinulla on kauniin siniset silmät? Ajattelin vain kysyä, että onko kukaan koskaan kehunut sinua?" Kuu kysyi ja muistot tulvivat äkiä pintaan. Nainen niiskaisi hieman, hän pidätteli hieman ja henkäisi sitten. "Noh? Lähdetään sitten, voit luottaa minuun, en minä ole paha. Ihmiseksi ei tosin voi sanoa. Hahahaha." Kuu nauroi ja otti kevyesti Azuren kädestä kiinni. "Säikähditkö?" Kuu kysyi ja siirsi kättä hieman ylemmäs, jotta saisi paremman otteen. "Tänne päin." Kuu sanoi ja alkoi johdattamaan tyttöä pois seinän luolta ja ihmisjoukkojen läpi.
Kuu katseli hiljalleen eteen päin ja piteli tytön kädestä hellästi kiinni. Pan seurasi kiltisti emäntänsä ja Kuun perässä. "KOirasi, Pan. Se on aika lempeä luonteinen, huomasin sen heti kun tulin katsomaan. Minusta on hienoa omistaa tuollainen ystävä. Ehkä meistäkin voisi keskeytyä ystävät? Vai mitä?" Kuu sanoi ja johdatti Azuren kaupan eteen, jossa ei ollut niin paljon ihmisiä. "No niin, olemme perillä, haluan esittellä sinulle erään ystävistäni. Hän on oikein mukava. Hänen nimensä on Chros. Hän on sitten mies, jos nimi ei kertonut." Kuu sanoi ja katsoi kaupaan.

"Odotetaan hetki, tuolla on juuri asiakas." Kuu sanoi ja hymyili koiralle ja tytölle.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 06 Loka 2012, 09:16

Tyttö ei vastannut hetkeen mitään, pyyhkäisi vain pari pitkää suortuvaa korvansa taakse. Sitten hän hymyili hieman, ja naurahti hiljaa. "No, olen kai jo tottunut ihmisten töykeyteen, nykyään arvostetaan kai liiaksi samanlaisuutta", tämä sanoi yhä hieman ujostellen. "Eikä minua haittaa vaikka aloitittekin keskustelun näin, olen kuullut tällaistakin aika paljon."

Azure kuunteli kohteliaasti Kuu-neitiä, yllättyen hieman tämän ehdotuksesta. He olivat tavanneet muutama minuutti sitten, ja nyt toinen jo tarjosi opastettua kaupunkikierrosta. Ainakaan Kuulla ei ollut vaikeuksia tutustua muihin. "Enhän minä voisi pyytää teiltä sellaista!"

Hän kiinnitti sanansa naisen seuraaviin sanoihin, hänen ilmeensä muuttui miettiväksi. "Niin no... olen kuullut kyllä kehujakin, lähinnä vanhemmiltani ja sisaruksiltani. Mutta en osaa määritellä sievää." Hän naurahti vaivaantuneena.

Azure ei ehtinyt reagoida mitenkään Kuun tarttuessa hänen kädestään. Oliko toinen juuri sanonut ettei ollut ihminen? Mutta sittenhän... tyttö värähti hiljaa, Kuu-neiti ei vaikuttanut pahalta, vakuutteli sitä itsekin. Mutta vuosikausien taruolentojen vastainen kasvatus istui tiukassa, eikä sokea tyttö voinut olla tuntematta ihan pientä rauhattomuutta naisen seurassa. Paitsi eiväthän kaikki taruolennot voineet olla pahoja, hän oli tavannut itsekin poikkeuksen, miksei tämä voinut olla toinen? Joten ensimmäisen kunnon kerran Azure päätti kyseenalaistaa vanhempiensa oppeja, ja lähti seuraamaan puheliasta naista.

"Pan vai? Se oli joskus hieman äksympi, se paimensi kotitilamme lampaita. Mutta se on jo vanha, sain ottaa sen mukaani kun muutin. Se ei satuttaisi ketään", Azure puhui koirasta hellästi, se oli seissyt hänen vierellään pitkään, toivottavasti seisoisi vielä tulevaisuudessakin. Hän punnitsi hetken aikaa Kuun sanoja, osa hänestä käski olla sanomatta mitään, osa huusi vastaan.

Jälkimmäinen osa voitti, neito nyökkäsi iloisesti hymyillen. "Se olisi erittäin mukavaa Kuu-neiti, mikäli vain tahdotte minut ystäväksenne." Nuori neito pysähtyi Kuunkin pysähtyessä, kuunnellen hänen selitystään kauppiaasta. "Hmm... Vai niin. Mitä hän myy?"
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

ViestiKirjoittaja Nya » 06 Loka 2012, 11:47

Kettu

Kuu hymyili toiselle yhä iloisemmin. "Noh, hän myy yrttejä, kuten vaikka teehen tai sitten lääkeyrtteijä. Tule." Kuu kehoitti ja vei Azuren sisään. Nuoren näköinen mies hymyili vaalei hiuksiselle naiselle. "Hei Kuu. Kuka on ystäväsi." Miehen lempeä ja pehmeä ääni tuli ilmoille. Nainen katsoi Azurea. "Hän on Azure, tapasin hänet hetki sitten, halusin esitellä hänelle hieman piakkoja, jotenka halusin esitellä sinut hänelle." Kuu sanoi ja katsoi Azurea. "Azure halutko kätellä häntä?" Kuu kysyi. Chros katsoi tyttöä. "Päivää neiti. Olen Chros. Hauska tutustua." Mies sanoi ja ojensi tytölle kätensä. Hän tervehti lempeästi puristan tytön kättä. Kuu meni sillä aikaa katselemaan yrttejä. "Azurehan se nimesi oli? Haluaisitko pienestä ja vaatimattomasta kaupastani jotakin?" Mies kysyi ja hymyili pienesti. Hän katsoi Kuuhun. "Hei. Haluaisitko sinäkin jotakin?" Kuu katsoi hetken yhtä purkkia ja otti sen alas hyllyltä. "Haluaisin tämän jos käy?" Kuu sanoi ja laski pöydälle purkin. "Mm... Todella ihana tuoksu, ajattelin että se sopisi hyvin minulle." KUu sopersi. Chros hymyili. "Todella hyvä valinta. Se on aika yleellisrtä teetä. Maksaa kolme kulta rahaa." Chros sanoi ja nuuhaksi itsekkin teetä.

Kuu vilkaisi Azurea. "Azure? Haluaisitko sinäkin jotakin teetä ostaa?" Kuu kysyi hymyilen, hän tuli tytön viereen ja avasi purkin. "Haista sitä, eikö olekkin hyvän hajuinen?" Kuu kysyi ja katsoi Pania. Hän vei teepurkin koiran kuonon eteen ja hymyili. Koira nuuhkaisi ja haukahti iloisesti. "Pankin taitaa tykätä tästä tuoksusta." Kuu kommentoi ja laittoi purkin kiinni. Hän vei sen kassalle, jossa hän maksoi teen. "Otatko kassin?" Chros kysyi, Kuu hymyili iloisena. "Tietysti, kiitos paljon." Kuu sanoi ja katsoi taas tyttöön. Hän liikkui kevyin askelin Azuren luo. "Jatketaanko matkaa, vai haluatko veilä nuuhkia tai kuunnella kaupan ääniä, että opit tunnistamaan ne?" Kuu kysyi. Chros katsoi hiljaa naisia. "Kuule Azure. Olet tervetullut tänne aina, kun kaipaat teen ja muiden yrttien tuoksuja, jos kaipaat kuuntelijaa voin kuunnella. Jos kaipaat seuraa voit tulla tänne ja asettua vaikka istumaan niin voimme ottaa teekupposet, minulla kun ei ole aina kiire." Chros sanoi ja virnisti. Kuu virnisti takaisin. "Hän siis tarkoittaa että hän auttaa sinua tarvittaessa kaikessa. Chros on todella hyvä ihminen." Kuu sanoi ja vilkutti sitten miehelle. "Tule Azure. Mennään nyt sellaiseen paikkaa, jossa saat kokeilla hieman taivaan ja maan välisiä makuja. Eli hyvän ystäväni Ellien pienelle kakku kauppaan, hän antaa sinun varmasti maistaa jotakin hyvää kakkua." Kuu sanoi ja otti tytön kädestä hitaasti kinni, jotta toinen tiesi mitä nainen oli nyt tekemässä.

Kuu lähti johdatamaan Azurea pois kaupasta. "Ei hätää, vaikka et löytäisikään tänne heti, voin antaa sinulle ohjeita ja viedä sinut niin monta kertaa sinne että muistat mitä pitkin pitää kulkea." Kuu tarjoutui ja hymyili.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 07 Loka 2012, 15:40

Azure seurasi Kuuta kauppaan, yrittäen varoa askeliaan. Pan tuli hänen vieressään, se oli hiljaa, mutta tyttö tunsi sen kävelevän jälleen melkein kiinni pohkeessaan.

Sokea tyttö tunsi olonsa hieman epämukavaksi tässä tilanteessa, mutta kohtelias kun oli, päätti hän olla mainitsematta asiasta Kuu-neidille. Sen sijaan hän hymyili kauniisti nuorelle kauppiaalle, hätkähtäen hieman tämän tarttuessa hänen käteensä. "Hyvää päivää herra, oikein mukava tavata."

Neito mietti hetken, pudistaen sitten päätään pahoittelevasti. "Ei kiitos, en tuonut rahaa mukanani", hän vastasi hiljaa, laskien silmänsä jälleen maata kohti. Kaupan yrttien tuoksut olivat voimakkaita, mutta suurin osa niistä oli hyviä. Tyttö kuunteli kaksikon kaupankäyntiä vaitonaisena, pudistaen jälleen päätään, tällä kertaa Kuun kysymykselle. Hän nuuhkaisi hieman naisen ostamaa teetä, sen tuoksu kutitti hänen nenäänsä. Azure aivasti, lehahtaen jälleen punaiseksi. "Anteeksi."

Neito hymyili Kuulle, kohauttaen olkiaan. "Kuinka vain tahdotte, Kuu-neiti", vaaleaverikkö vastasi, kuunnellen sitten Chrosia. "Kiitoksia herra, arvostan tarjoustanne." Sokea lähti seuraamaan kettutyttöä kuuliaisesti, vanha lammaskoira varjon lailla perässään. Hän vilkutti kauppiaalle hyvästit, kääntäen huomionsa jälleen Kuuhun.

"Kiitoksia neiti", hän sanoi hiljaa, seuraten naista kohti kakkukauppaa.
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

ViestiKirjoittaja Nya » 08 Loka 2012, 17:39

Kettu

Nainen naurahti ja vei tytön kaupan sisälle. Hän heilutti naiselle kättään. "Hyvää päivää Ellie" Kuu sanoi ja hymyili hellästi. Nainen tuli pois kassan takaa ja hymyili. "Hyvää päivää Kuu-neiti." Ellie sanoi. Hän oli kohteliaan kuuloinen nainen, noin kahdenkymmenen kuuloinen. "Oh, kukas te olette neiti?" Ellie kysyi. Kuu katsoi Azure ja hymyili. "Kuu-neiti, mistä te oikein hänet löysitte, kuinka ihastuttava neiti. Oikein sievä ja suloinen." Ellie sanoi ja näytti punastuvan hieman. Kuu vain virnisti. "Kuulkaa Kuu-neiti. Tapasin tässä vähän aika sitten veljenne. Yohin." Ellie sanoi ja tökki etusormiaan yhteen. KUu virnisti uudestaan, oikeatsi hän oli Yoh, mutta hän oli vain uskotellut naiselle että oli Kuun isoveli. "Sepä mukavaa." Kuu sanoi ja katseli kakku hyllyjä. "Oh! Azure-neiti! Ottaisitteko palan kakkua? Jos se sopii?" Ellie kysyi ja katseli Azure. Kuu johdatti tytön läheiselle pöydälle. "Odota hieman, mistä oikein pidät? Mansikka, suklaa, vanilja, appelsiini, omena, vadelma?" Kuu luetteli ja katseli Azure.

Ellie tuli sitten. "OIh, eihän tuo nyt onnistu, jos te vain luettelette hänelle, hän ei osaa päättä. Jos leikkaan ihan pienen palan jokaista kakkua ja saatte maistaa niitä hieman, sitten voin antaa vaikka ihan näin uuden ystävyyden merkeissä kakun mukaanne, josta pidätte." Ellie sanoi ja meni häsläävänä keittiöön leikaamaan kakkupalasia. Kuu istui Azurea vastapäätä. "Mukava Ellie on, eikö. Hän on melko kohtelias, yhtä kohtelias kuni sinä. Siitä minä pidän, se tekee sinusta niin viattoman ja suloisen." Kuus sanoi ja katseli tyttö.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 08 Loka 2012, 19:29

Vaaleaverikkö tyytyi vain hymyilemään hiljaa ja seuraamaan Kuuta kauppaan. Sisällä tämä Ellie kysyi kuka hän oli, Azure niiasi tälle pienesti hymyillen. "Päivää Ellie-neiti, olen Azure."

Neito ei puuttunut naisten keskusteluun, mutta äännähti yllättyneenä kuullessaan Kuun veljestä. "Kuu-neiti, onko teillä veli?" Azure kysyi yllätyneen oloisena. Paitsi että oliko ihmekään jos jollakulla oli sisaruksia? Ei.

Nahorista muuttanut tyttö nosti sokeat silmänsä Ellien ääntä kohti tämän kysyessä tahtoisiko hän kenties kakkua. "Mutta minulla ei ole rahaa", Azure sopersi esiliinaansa väännellen, mutta ei vastustanut Kuun raahatessa hänet pöydän luo. Hän puri huultaan ja kuiskasi: "Kuu-neiti, en minä voi ilman maksua syödä Ellie-neidin vaivalla leipomia kakkuja."

Hän kuuli Kuun istuvan alas ja hymyili vaivaantuneena. "Mukava hän kyllä on, muistuttaa hieman isosiskoani", tyttö sanoi hieman haikeasti. "No... meidät nyt vain opetettiin olemaan kohteliaita kaikille ja... niin."
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

ViestiKirjoittaja Nya » 09 Loka 2012, 14:18

Kettu

Nainen vain naurahti. "Älä suata ujostele, Ellie on sellainen ihminen, joka oikein mielellään tarjoaa mitä tahansa uuden ystävyyden vuoksi. Hän haluaa sinusta ihan ilmiselvästi ystävän ja lisäksi luulen että hän näkee sinussa erään kuolleen pikkusiskonsa." Kuu sanoi hiljentyen vähänksi aikaa, hän ei halunnut loukata Ellietä, joka oli kaksivuotta sitten menettänyt pikkusiskonsa demonin hyökkäykseen. "Ja kyllä, voisi sanoa että minulla on veli ja ei ole. Hän nyt on hieman tälläinen naisten mies." Kuu sano ja risti kätensä leukansa alle hymyillen sievästi. Parempi pitää toinen sukupuoli piilossa, kun antaa ilmi että nainen voisi hyvinkin vaihtaa sukupuoltaan mieheksi. Ellie tuli neljän lautasen kanssa Azuren luo. "Äh! Siinä on teille pieniä paloja, suuhun pantavia, jotein ei ole hätää." Ellie aloitti ja otti tytön kädestä kiinni, hän johdatti käden ensimmäiselle lautaselle. "Mansikka kakkua." Ellie sanoi ja vei käden sitten seuraavan luo. "Suklaa kakkua" Nainen hymyili ja vei taas toisen luo. "Appelsiini kakku, toiselta nimeltään tiikerikakku." Nainen virnisti. Hän vei lopulta viimeisen luo. "Omena kakkua, maistakaa vain ja päätäkää mitä haluatte syödä, niin minä annan kokoainsen kakun mukaanne. Mutta olkaa kiltti ja älkää vaivaantuko maksamaan. Haluan ehdottomasti että otatte sen näin ilmaiseksi. OLkaa siis kiltti ja suostukaa." Ellie pyysi hartaasti, hän siirtyi sitten Kuun puoleen.

"Haluaisitteko te sitten viedä veljellenne kakun, kun se olisi niin... Öm.. Jos te vaikka sanoisitte... ÖÖh, että se on lahja minulta." Ellie hykerteli ja puanstui kauttaaltaan. Kuu naurahti sitten vain. "SElvä, vien sen hänelle ja sanon terveiset sinulta." Nainen tarjoutui ja katseli Azurea. "Oko hyvää? Elliestä olisi varmasti mukavaa kuulla hänen kakkujensa maku." Kuu sanoi ja vilkaisi Ellieen. Ellie katsoi Azure, sillä samalla ilmeellä, kun hän oli katsonut kuolutta pikkusiskoaan. KUun hymy hyytyi ja jäi siihen. Hän katsoi ikkunasta ulos.
Ellie hymyili Azurelle. "Tuota, haluaisitteko te juoda jotakin, jos kakut ovat liian kuivia?" Ellie kysyi ja kyykistyi Azuren suuntaan. Nainen katseli tuon vaaleita hiuksia. "Teillä molemilla on ihanan vaalet hiukset." Azure sanoi sievästi hymyillen. Kuun hymy palasi. "NOh, onhan näitä vaalea hiuksisia vielä maailmassa." Kuu virnisti, johon Ellie naurahti. Ellie haki lasin vettä ja asetti sen äänekkäästi tiettyyn paikaan, josta Azure sen löytäsi, sitten hän otti tuolin ja liittyi naisten ja koiran seuraan. "Haluaisiko koiraskin jotakin pientä?" Ellie kysyi ja rapsutti vanhaa koiraa päälaelle.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 09 Loka 2012, 16:53

Azure ajatteli hetken naisen sanoja, kuollut sisko. Hän tiesi sen tunteen hieman liiankin hyvin... "Olen pahoillani hänen puolestaan", sokea neito sanoi hiljaa, pyyhkäisten silmäkulmaansa. Siskon kuolema oli ollut suurin syy hänen muuttoonsa Nahorista.

Tyttö oli kysymäisillään Kuulta jotain Yohista, mutta Ellie päätti tulla takaisin ennen kuin hän ehti saada sanaa suustaan. Neito hymyili vaivaantuneena, antaen leipurin johdattaa kättään. Hän olisi luultavasti löytänyt lautaset itsekin, mutta jospa hän antaisi naisen nyt olla hänelle avuksi. "Jos Ellie-neiti niin toivoo, otan sen sitten ystävyydenosoituksena", Azure vastasi hymyillen.

Hänen hymynsä leveni aivan hitusen Ellien puhuessa kakun viemisestä Kuun veljelle. Tämän äänensävy ja takeltelu kertoi jo paljon, leipuri taisikin olla ihastunut. Azure maistoi palan ensimmäistä kakkua, yllättyen sen makeudesta. Tai ei se liian makeaa ollut, hyvää siltikin.

Samoin kaikki muutkin. Neito pysyi hetken hiljaa, laskien kätensä syliinsä. "Kiitoksia neiti, nyt ymmärrän miksi Kuu-neiti halusi tuoda minut tänne. Kakkunne ovat ihania", hän sanoi ilosesti, yhä vieläkin hymyillen.

Tyttö sulki silmänsä hetkeksi ja yritti kuvitella vaaleita hiuksia, siinä kuitenkaan onnistumatta. Hän uskoi Ellien sanojen silti olevan kohteliaisuus, joten tämä kiitti kauniisti.

Varovasti Azure etsi käsiinsä leipurin tuoman veden, nostaen astian huulilleen. Hetken kuluttua hän laski sen takaisin pöydälle ja huokaisi mietteliäänä. "Pan... se saattaisi haluta hieman vettä, jos teille vain käy?"
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

ViestiKirjoittaja Nya » 09 Loka 2012, 17:09

Kettu

Ellie ilahtui kovasti. "Voi kuinka ihanaa! Hienoa että se maistuu, pelkäsin jo jossakin vaiheessa että ne olivat palaneet." Ellie sanoi naurahtene ja kävi hakemassa koiralle vettä. Kuu katsoi hieljaa Azurea. "Näytät onnelliselta syödessäsi." Kuu sanoi ja antoi oman naisellisen ja sievän hymynsä loistaa. Naisen silmät tarkailivat sokeata ja sitten Ellietä joka hössötti siinä samalla. Ellie näytti hieman vaivaantuneelta jostakin syysatä, ehkä muistot tulvivat esiin. Kuu mietti ja raapi niskaansa. "Kuule, musitutatte kovasti pikkusiskoani, joka piti niin leipomistani kakuista. Hän oli ihan niin kuin te. Sinisilmäinen ja vaale hiuksinen. Oiken sievä ja viaton tyttö. Tosinj hän kuoli kaksi vuotta sitten." Ellie sanoi ja painoi päänsä riintaansa kiinni. "OIh! Enhän minä nyt teitä masennuttaa. Olen hyvin pahoillani, menen pesemään näit astioita ja otan teille sen kakun. mistä piditte eniten?" Ellie kysyi ennen kuin katosi keittiöön. Kuu katsoi Azure. "Ellie on aika vahva, esittää iloista ja hyvän tuulista, vaikka hän on aivan erillainen sisältä.
Hän ei ehkä vieläkään päässyt yli hänen kuolemastaan." Kuu sanoi ja viskasi hieman hiuksiaan selän taakse.

Nainen nousi seisomaan ja katsoi sitten hieman epäröiden enenn kuin meni keittiöön. "Ellie. Lähdemme kohta. Tuletko saattamaan?" Nainen kysyi ja kurkisti keittiön ovesta sisään. Ellie hymyili. "Toki, tuon teille nämä kakut. Toivottavasti pidätte niistä paljon ja varsinkin... Ööh... Tuota veljenne..." Ellie sanoi ja puanstui taas. Kuu virnisti. " Kyllä hän tulee pitämään siitä, ihan taatusti." Kuu sanoi ja otti kakut kätösiinsä, jotka olivat pakattu kanetaviin laatikoihin. Ellie seurasi naisen perässä ja katsoi Azurea. Hän tarttuii tytön kätösiin ja puristi niitä lemepstä. "Olette aina tervetullut tänne. Voit tulla tänne syömään kakkujani. Olen todella iloinen että ne maistuvat." Ellie sanoi iloisena.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 14 Loka 2012, 14:29

Sokea tyttö naurahti hiljaa ja pudisti päätään. "Nämä eivät ole palaneita nähneetkään. Koton... Nahorissakin on muutama leipomo, mutta eivät ne näille mitään mahda." Azuren hymy hyytyi hieman tämän ajatellessa entistä kotiaan.

Hän kuunteli Kuun sanoja ja hieroi kuumottavia poskiaan. "Niinkö? Enpä ole ajatellutkaan sellaista", neito mutisi hajamielisen oloisena. Azure näytti jälleen kerran yllättyneeltä Ellien puhuessa siskostaan. Hän laski silmänsä syliään kohden sanoen: "Otan osaa puolestanne, tiedän miltä siskonsa menettäminen tuntuu."

Tyttö mietti hetken leipurin kysymystä ja hymyili sitten pirteämmin. "Oi, pidin ehkä eniten siitä appelsiininmakuisesta", tämä vastasi hennosti ja laski kätensä pöydälle.

Hän ei ollut missään vaiheessa olettanut tapaavansa näin mukavia henkilöitä näin pian muuttonsa jälkeen. Mutta maailmahan oli ihmeitä täynnä, eli olikohan se sittenkään niin mahdoton ajatus? Azure hymyili Ellielle hellästi ja nyökkäsi tämän sanoille. "Voitte olla varma että tulen vielä joskus käymään."
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

ViestiKirjoittaja Nya » 15 Loka 2012, 18:10

Kettu

Ellie näytti ilahtuvan Azuren sanoista. "Kuinka ihanaa!" Tuo huikkasi ja hymyili iloisena. Kuu hymyili viehättävästi ja naurahti sitten Ellielle. "Tulemme joku päivä uudestaan!" Kuu sanoi ja heilutti kättään naiselle. Hän otti hitaasti tytön kädestä kiinni, johdatti tuon ulos ovesta rauhallisesti, mutta äkkiä jokin nosti naisen "niska karvat" pystyyn. Kuun silmät vilkaisivat ympäristöä. Hän katsoi koiraan, jonka niska karvat olivat nousseet pystyyn. Kuu mietti hetken. Sokean tytön kanssa, ei ollut helppo olla, jos alettaisiin tasitella. Tai sitten joku oli huomannut hänen "erillaisuutensa." Kuu kiepsahti Azureen päin. "Täällä ei ole turvallista juuri nyt, astin sen. Ilmapiiri on muuttunut, se ei ole näin uhkaava kuin nyt." Kuu mutisi ja tarttui Azurea kädestä. "Tule!" Nainen kehotti ja lähti kävelemään reippain askelin pois korttelin siimeksistä. Hänen olonsa ei kuitenkaan helpottunut, joku tai jotkin seurasivat heitä. Yhdestä nainen selviäisi helposti, mutta hän ei haluisi tehdä isoakaan hälinää "kevyellä" tappelulla. "Azure pysy tässä, tässä on sinulle tarpeksi hiljaista jaturvallista sinulle, pysy ihan hiljaa, jottei sinua huomata." Kuu sanoi ja johdatti tytön läheisen tynnyrin taakse.
Kuu vilkaisi olkansa yli ja näki sen. Kookkaan miehen, joka loikkasi kuin kissa konsonaan piilostaan. Nainen ojensi automaattisesti kätensä kohti miehen kasvoja, jotka siihen osuivat. Kuu ei hievahtanut milliäkään, mutta mies lensi metrin kauemmaksi. Nainen lähti salaman nopeasti miehen perään, hän oli jo paikalla, kun mies vasta yritti nousta. "Tiedän mikä olet!" Mies huudahti virne kasvoillaan. "Kantelen siitä kuninkaalle, silloin sinut tapetaan!" Mies sanoi ja kömpi ylös. Kuu katsoi hiljaa miestä. "Entä jos et ehdi?" Kuu sanoi ja tarttui miestä kasvoista kiinni. Mies yritti rimpuilla irti, mutta naisen ote oli liian kova. Kuun katse oli jäätävän kylmä, hän tiesi että jos hän nyt pääsrtäisi tämän miehen vapaaksi, tuo varmasti kantelisi kuninkaalle, mutta jos hän tappaisi tuon, voisi Azure järkyttyä. Nainen puntaroi vaihtoehtoja ja tyytyi yhteen eräänseen asiaan. Miehen polttamiseen elävältä.

"Älä kuuntele Azure! Tuki korvasi nyt. Ole kiltti ja tuki ne, älä kuuntele mitä täällä tapahtuu, älä kysy mitä tein. Sulje vain korvasi ja ole kuuntelematta." Kuu huusi tytölle ja valmistui. Mies yrtti vieläkin, tuo otti naisen kädestä ja yritti vääntää sitä irti hänen kasvoiltaan. "Olen pahoillani, en voi muutakaan, mutta jos kantelet minusta kuninkaalle, joudun piileskelemän haltioiden kylässä lopun elämääni." Nainen sanoi ja kipinät tuntuivat jo miehen kasvoilla, tuo pelästyi ja alkoi riuhtoa kovemmin itseään irti. Kuu ei antanut kuitenkan armoa vaan antoi kätensä pohjalta miehen leimahtaa liekkeihin. MIes huusi tuskasta, kunnes kuolema korjasi sadon ja miehen ruumis enää paloi siinä. Palaneen lihan käry haisi, nainen irroitti otteensa miehen palaneista ja jäljelle jäänesitä kasvoista, hän poltti vielä lopunkin ruumiin ja tuuli korjasi tuhkan. Kuu mietti hajua mikä täällä haisi, mutta kiepsahti ympäri ja ojensi kätensä tytölle. "Azure voit päästä irti korvistasi. Jatketaan matkaa. Kuu sanoi ja näytti hieman haikealta.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 23 Loka 2012, 15:10

Tyttö seurasi jälleen kerran energistä Kuuta, pitäen suunsa kiinni tämän puhuessa. Ilmapiiri tosiaan tuntui hieman... uhkaavammalta kuin hetki sitten, vai olikohan se vain hänen mielikuvitustaan. Kuitenkin kuullessaan Panin murisevan vihaisen oloisena, Azure lähti seuraamaan toista naista enempiä mukisematta.

Yllättävän vauhdin noston takia askeliinsa hieman kompuroiva neito tunsi pienen pelonpoikasen nostavan päätään sisällään, ja sieppasi lammaskoiran syliinsä tynnyrin taakse. Hän ei halunnut Kuulle käyvän mitään, eikä tahtonut olla tuon tiellä. Hän painautui koiran kanssa mahdollisimman pieneksi, täriseväksi kasaksi, puristaen kätensä vaaleiden hiusten ympärille. Hän oli luullut, ettei joutuisi enää tämän kaltaisiin tilanteisiin, mutta se oli näköjään turha toivo!

Hän kuuli miehen äänen, sen lisäksi Kuun, joka pyysi häntä peittämään korvansa. Azure teki mitä pyydettiin, yrittäen sulkea ulkopuoliset äänet korvistaan. Mutta siltikin hän kuuli, kuuli sen mitä ei halunnut, tunsi palavan lihan käryn nenässään.

Neito istui yhä aloillaan Kuun tullessa kertomaan kaiken olevan taas kunnossa. Azure ei tehnyt mitään, järkyttynyt kun oli, vain istui vapisten. Kuu puolsi Haltioita? Miksi toinen sitten oli niin kiltti hänelle? Ja tuo äskeinen, nainen oli noin vain, kylmän rauhallisesti surmannut miehen, joka oli vain uskollinen kuninkaalleen. Kuinka tuo kykeni sellaiseen?

Hitaasti hän päästi irti hiuksistaan, mutta ei tehnyt elettäkään noustakseen ylös. Pitäisikö hänen jatkaa matkaansa Kuun kanssa tapahtuneen jälkeen, vai pitäisikö hänen yrittää löytää omin avuin pois? "Minä en..." Azure ei löytänyt oikeita sanoja.
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

Seuraava

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron