Täällä tänään, sinäkin kai? //Nya

Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Nya » 29 Loka 2012, 18:21

Kettu

Kuu katsoi tärisevää ja pelokasta tyttö. Hänen katseensa lamaantui. Totta kai tuollaisen tapahtuman jälkeen kuka tahansa voisi ihan hyvin peltätä häntä. Ei sitä huutoa tai lihan käryä voinut olla tunnistamatta tapoksi. Kuu laskeutui toisen tasolle. Taputti toista vain päähnä hellästi. "Vien sinut kotiin, sen verran voin enää tehdä hyväksesi. En tee sinulle mitään. Älä siis pelkää. Vien sinut ainoastaan kotiin ja lupaan olla kohtaamatta sinua enää, jos pelkäät minua liiaksi." Kuu kuiskasi ja huokaisi sitten. hän nousi seisomaan ja ojensi kätensä uudestaan tyttöä kohti, mutta ennen kuin hän ennätti päättää mitään outoa, hän otti tytön syliinsän ja koira saisi seurata perässä. "Anteeksi. Olen hyvin pahoillani." Kuu kuiskasi ja lähti kävelemään pois kujalta. Hän laskisi tytön heti, jos tuo alkaisi huutamaan että halusi pois. Hän ei antaisi tytön mennä tai jusota karkuun, enne kuin olisi saatanut tämän kotiinsa turvallisesti.

"Minä en ole sellainen, kuin minua luulet. Olen kuitenkin tykästynyt sinuun, enkä antaisi kenenkään satuttaa suinua. Joten olen todella pahoillani että joudut nyt tälläiseen tapahtumaan mukaan. En olisi halunnut sinun kuulevan... Sitä." Kuu sanoi rauhallisesti ja tuli ihmisten peittämän hälinän keskelle.

//Sori kesto.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 07 Marras 2012, 20:41

Nuori Azure säikähti hieman tuntiessaan hellän kosketuksen päälaellaan. Hän oli yhä peloissaan, mutta jokin kuitenkin kertoi hänelle, ettei Kuu aikonut hänelle pahaa. Sokea hymyili heikosti, lakaten pikkuhiljaa tärisemästä. Tyttö huudahti yllättyneenä tuntiessaan nousevansa ilmaan, nähtävästi toisen naisen syliin. Hetken hän tuijotti vain pöllämystyneenä eteensä, tietenkään näkemättä mitään, mutta kietoi varovasti kätensä Kuun kaulan ympärille. "Viimeisintä lukuun ottamatta minulla oli erittäin mukavaa seurassanne, täytyy kuitenkin myöntää että säikähdin äsken. Katsokaas, en ole kovin toiminnallinen saatika seikkailunhaluinen ihminen", neito sanoi hennosti, nyt jo paljon rauhoittuneempana. "Voinette varmaankin viedä minut sinne missä tapasimme, yrittäisin näet löytää itse kotiin.

Sokea tyttö hiljeni hetkeksi ja mietti. Hän ei tahtonut loukata Kuu-neitiä, joten tätä täytyi ajatella. "Olisi ilo tavata teidät vielä jonain päivänä, mutta tänään luulisin saaneeni tarpeekseni jännityksestä, jos ymmärrätte mitä tarkoitan?" Azure naurahti hieman vaivaantuneena.

//Anteeksi kestosta (.
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

ViestiKirjoittaja Nya » 13 Marras 2012, 21:33

Kettu

Kuu ymmärsi hyvin tytön tunteita. "Selvä." Kuu sanoi hellästi. Hän kuuli tytön selityksen ja ilahtui kovasti Azuren sanoista. "Sepä mukava kuulla, lupaan kun seuraavan kerran tapaamme, en aijo tehdä mitään kamalaa, kunhan otan sinut syliini ja juoksen pois tilanteesta. Sopiiko?" Azure naurahti ja laski äkkiä tytön maahan. "Noin, nyt olemme tarkalleen siinä kohdin, jossa tapasin sinut. Pärjääthän. Ethän joudu kenenkään kynsiin?" Kuu kysyi vielä, hän paijasi tytön päälakea ja hymyili lempeästi.
"Oli mukava tutustua, toivottavasti törmäämme uudemman kerran, vähän rauhallisemmissa tilanteessa. Nyt toivotan vain kaikkea hyvää." Kuu sanoi ja suukotti tyttöä äkisti otsalle. "Se oli rohkeutta tarkoittava suukko!" Kuu naurahti ja sanoi hyvästit. "Nähdään!" Nainen hukkasi ja katsoi ihmismassaan.

//Sori kesto ja kiitos pelistä.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 18 Marras 2012, 14:26

Azure nyökkäsi hiljaa Kuun sanoille, naurahtaen vaimeasti. Tuo oli ollut jo toinen kerta kun hän oli ollut paikalla ihmisiä surmatessa, eikä hän luultavasti tulisi koskaan tottumaan siihen, miten hän voisi? Sokea neito antoi naisen laskea itsensä takaisin maahan, pudistaen päätään sitten. "Lupaan etten joudu, älkää huolehtiko", tämä vastasi tyynesti, hymyillen yhä. "Oli todellakin ilo tutustua Kuu-neitiin, ehkä voisitte ensi kerralla ottaa veljennekin mukaanne? Ja sitä samaa teillekkin."

Kohteliaaseen tapaansa Azure niiasi syvään hyvästiksi kettunaiselle, heilauttaen sitten kättään muutaman kerran. Hän seisoi hetkisen aloillaan Kuun lähtiessä, ja naurahti sitten Panin haukahtaessa kärsimättömän oloisena. "Mennään sitten, tulehan kulta", neito sanoi rauhoittavasti katalonianpaimenkoiralle ja lähti varovasti etsimään tietään takaisin kotia kohti.

//Kiitos kiitos vain itsellesi (.
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

Edellinen

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa

cron