Explanation

Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja tynnyri » 22 Syys 2013, 21:43

Ennen kuin Arent huomasikaan, toisen käsi puristi leipurin paitaa vihaisesti. Arent nosti kiireesti kätensä ylös ja pudotti veikeän hymynsä alas, vaikkei tätä edes pelottanut toisen viha, vaikka häntä tuijotettiinkin kovin murhaavasti. Miestä enemmän nauratti Samkielin vakavat sanat Jennasta, joka siis ei ollut leivonnainen. Vai tälläinen epeli vastassa Arent tuumi mielessään hyvin hyvin tyytyväisenä, saipahan mies piristystä tavalliseen päivään.

Onneksi leipurin ei tarvinnut kauaa katsella Samkielin kasvoja, kun Jenna tuli rauhoittamaan tilannetta. Kun mies pääsi toisen otteesta, aivan järkevästi Arent otti etäisyyttä toisiin ja puisteli paitaansa anteeksi pyytävä -hymy huulillaan. Mies ajatteli lopettaa koko jutun tähän, mutta sitten nainen mulkaisi Arentia siihen tyylin, että lopeta jo! Sehän se sytyttin miehen täydelliseen ilkukurisuuteen. Hah! Leipuri ei aikonut päästää toista miestä helpolla tästä leipomosta, vaan keksi jo jatkoa jutulleen.
"Olen erittäin pahoillani! En tarkoittanut vitsailla näin paljoa, että suututtaisin teidät, " Arent lähti pyytelemään anteeksi nöyrästi ja hieroi käsiään housuihinsa. "Olin vain niin.. Ah niin, ajattelematon puheissani. Jos voin yhtään hyvittää tätä mielipahaa, voin tarjota tuolta... hhmm.. Alahyllyllä on ihanan herkullisa leipäsiä, niin voin tarjota teille kaksi ilmaiseksi," leipuri jatkoi jo ainainen hymynsä huulillaan ja näytti kädellään puodin sivuseinällä olevaa hyllyä, jossa oli ainakin viittä erillaista leipästä tai kakkusta.
tynnyri
 

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Syys 2013, 21:56

Jenna tuli kiireesti kaksikon väliin, eikä Samkiel voinut muuta kuin päästää Arentista irti. Mies tuhahti Jennan lepyttelylle, muttei sanonut mitään, hän vain tuijotti leipuria ikävästi. Toinen yritti vielä pahoitellakin sanomisiaan, tuo tarjosi leipääkin korvaukseksi.
Samkiel ei itse aikonut ostaa anteeksipyyntöä vastaan vaikka leipuri ilmaista ruokaa tarjosikin, Jenna voisi itsekseen päätää mitä teki.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 22 Syys 2013, 23:31

Opportunistina Jenna ei mitenkään voisi ohittaa ilmaista ruokaa, varsinkin kun tästä leipomosta oli tarkoitus jotain mukaan ottaa kuitenkin. Voisihan se samantien tulla sitten ilmaiseksikin! Sitä paitsi, seuraavaan leipomoon oli jonkin matkaa ja nälkä kurni jo nyt!
Anteeksipyyntö ei naista kiinnostanut, mutta kohteliaaksi kasvatettuna nainen väänsi kasvoilleen pakotetun hymyn ja totesi kuivahkosti: "Ei se mitään." Mutta sitten nälkäinen neitokainen iloisena ryntäsi katselemaan leipurimiehen osoittamalta suunnalta ilmaisia lahjoja.
Neito kumartui tutkimaan leipiä alahyllyltä, ensin napaten maistiaisiksi muutamia alahyllyn valikoimasta löytyviä leipälajike maistiaisia tarjoilupöydältä. Hän maisteli ensin makeahkoa kauraleipää ja sitten ruislimppua. Jenna ei uskonut Samkielillä olevan kovin raskasta mielipidettä asiaan ja itsekin halusi piakoin ulos ennen kuin lipevä leipurismies keksisi uusia tapoja ärsyttää Samkieliä. Toivottavasti kuitenkin älyäisi nyt oman hyvinvointinsa nimissä lopettaa moiset hännystelyt.
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja tynnyri » 23 Syys 2013, 11:03

Arent älysi, ettei tavallinen lepertely uponnut toisiin, mutta ei se sinällään haitannut miestä, koska Jenna otti tarjouksen vastaan ja hipsutteli hyllylle. Leipurin teki mieli hyppiä riemusta, kun sai ihmiset hyppimään oman pillinsä mukaan. Arent sai hillittyä hyppimisen, mutta silmissä näkyi tämä riemu kahta kauheammin.

Vanha nainen sai vihdoin päätöksen tehtyä ja halusikin ostaa pelkän ohraleivän. Arent kävi nyt hymyillen palvelemaan vanhusta ja toivotteli hyviä päivän jatkoja vilpittömän näköisenä, vaikka leipurin katse kulki kokoajan Jennan mukana.

Kun nainen kumartui kunnolla alahyllyn viereen, Arent hivuttautui taas Samkielin viereen, ottaen taas rennon asentonsa ja hieman ylimielisen katseen naamalleen. "En yhtään ihmettele sitä, että haluat pitää tuon näkymän itselläsi, " Arent aloitti ja nyökäytti Jennaa kohden. "Olisin kyllä itse sinun housuissasi nytten, on tuo sen verran hyvät näkymät tuottava takamus" mies lisäsi vielä hiljaa venyttäen jokaista sanaansa kuin maistellen niitä.
tynnyri
 

ViestiKirjoittaja Janni » 27 Syys 2013, 18:22

Samkiel seurasi Jennaa, joka puolestaan päätti hyväksyä Arentin anteeksi pyynnön. Mies tuhahti itsekseen moiselle. Leipuri puolestaan joutui palvelemaan vanhempaa naisasiakastaan ja langennut luuli hetken että oli päässyt miehestä eroon, mutta tuo mokoma palasi takaisin hänen rinnalleen.
Samkiel kurtisti kulmiaan Arentille, tuon kommentoidessa mukavaa näkymää. Mies miltei kihisi jo kiukusta, mutta pyrki hillitsemään itsensä. Jenna selvästi tahtoi Samkielin käyttäytyvän.
Arentin viimeinen kommentti kuitenkin rikkoi langenneen sietokynnyksen, käsi hakeutui tällä ketaa miekan kahvalle ja vetäisi sen esiin vieden sen nopealla liikkeellä leipurin kaulan vierelle. Paljastettu terä oli kuluneen näköinen ja tahriintunut kuivuneeseen vereen. Etkö ole vielä ymmärtänyt?! Lakkaa janoamasta naistani, jos henkesi on sinulle kallis!
Janni
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 27 Syys 2013, 19:29

Jenna oli juuri poiminut käteensä kaksi leipää ja kääntyi hymyssä suin kysyäkseen seuralaiseltaan kelpaisivatko ne myös tuolle. Hymyhän siinä hyytyi.
Tietenkään leipuri ei voinut omata minkäänlaista itsesuojeluvaistoa ja tuon oli ollut pakko jatkaa Samkielin kiusaamista. Henkilökohtaisesti bruneten olisi tehnyt mieli vain ummistaa silmänsä ja antaa entisen enkelin läksyttää jauhosormea kuten parhaakseen näki, mutta se ei ikävä kyllä ollut sopivaa. Eikä myöskään kovin hyvä esimerkki Samkielille siitä kuinka asiat hoidettaisiin sivistyneesti ja käytöstapoja kunnioittaen.
Jenna kaivoi taskustaan kasan kolikoita, nakkasi ne leipuria päin ja kuului kuinka raskaat kolikot sitten kilahtelivat lattialle. Se siitä anteeksi pyynnön hyväksymisestä, Jennaa ei kiinnostanut saada tältä mieheltä ilmaiseksi mitään. Leivät oli näin ollen maksettu joten hän oli valmis lähtemään nyt miehensä sekä lunastettujen leipien kanssa, jotka matkustivat mukavasti Jennan toisessa kädessä. Lempeästi ihmisnainen hymyili Samkielille ja laski vapaan kätensä tuon miekkakädelle hellästi, saadakseen tuon laskemaan miekan. "Mennäänkö?" Hänen mahansa kurni ja mitta oli täynnä lipevästä leipurista. Kaipaus oli kotiin, nauttimaan tuoreesta leivästä sekä oman ritarillisen rakkaan kainaloon.
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja tynnyri » 28 Syys 2013, 16:25

Arent tiesi menneensä tarkoituksella liian pitkälle, mutta oli hyvin pelottavaa ja sinällään yllättävää kun erittäin nopealla liikkeellä miekka lähenteli miehen kaulaa. Ja se miekka näytti olleen käytössä ja hyvin paljon. Miehen siniset silmät katsoivat kunnioittavan pelokkaasti miekan terää. Miekan omistajan raivostuneet sanat toivat myös hetkeen oman pienen pelonaiheen.
Lakkaa janoamasta naistani, jos henkesi on sinulle kallis! sanat hyökyivät Arentin tajuntaa erittäin koomisena, koska leipuri ei ollut janonnut sinällään naista ja henki kullan lähteminenkään ei ollut niin lähellä kuin muut voisivat luulla. Ei Arent tyhmä ollut lähtiessään härnäämään Samkieliä, vaan oli miettinyt tarkkaan tälläisestä tilanteestakin pois pyristelyn. Vain nopeasti alas, kierähdys ja leipuri olisi ollut tipo tiessään. Pelokas ilme ei ollut kuitenkaan suunniteltua, vaan Samkielin nopeus oli yllättänyt Arentin.

Sanatkaan eivät tahtoneet kulkea, mutta hiljaa hyvää tulee ja sen huomasi jo nopeasti, kun Jennan nakkaamat kolikot kolisivat lattiaan tai osuivat leipurin jalkoihin. Tämä sai Arentin havahtumaan pienestä pelon tuottamasta jäykkyydestä ja tämä livahti nopeasti tiskilleen Samkielin käden ulottumattomiin. "Arvon neiti sai valintansa tehtyä näköjään" leipuri sanoi hymyillen tavalliseen tapaansa Jennalle, kuin ei olisi koskaan kukaan uhkaillutkaan Arentia.
"Tulkaa toki toistekkin käymään, jospa silloin keksisin miksi näytät tutulta!" Arent sanoi mitä makeimmallaan äänellään ennen kuin katosi myymälästään muualle nauramaan.


// Jees! Mä veikkaan että ollaan oltu Arentin kanssa ihan tarpeeksi kiusaamassa teitä, niin myö lähemme tekkee pullaa jonnehin toisaalle :D Oli hauska olla osana teidän peliä :3//
tynnyri
 

ViestiKirjoittaja Janni » 28 Syys 2013, 20:44

//Kiitos, sunki kanssa oli hauska pelata ja todella kiva hahmo sulla :3//

Samkiel tujotti nyt Jennaa hivenen kummastellen tuon oudosta reaktiosta. Nainen oli viskonut kolikkonsa leipuria päin ja nyt tuli rauhalliseen sävyyn kysymään häneltä lähtisivätkö he. Tällä välin Arent oli luikahtanut tiskin taakse ja kuulosti jälleen omalta lipevältä itseltään. Langennut käänsi katseensa nyrpistyneenä toiseen, mutta oli kyllä huomannut pelästyttäneen toisen edes hetkeksi. Se saisi tältä osin riittää, Jennakin tahtoi heidän lähtevän.
Samkiel vei miekkansa takaisin tuppeensa, tuijottaen vielä hetken Arenttia ja kääntyi sitten Jennan puoleen. Mennään. Mies viimein vastasi toiselle.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 28 Syys 2013, 21:01

//Jep, mukava kun piipahdit:3 Arent on kyllä huippu, hähä;D//

Leipuri lipevästi livisti lurkki tiskinsä taakse, hyvän välimatkan päähän pelottavasta miehestä ja tuon ihastuttavasta seuralaisesta. Arvon neiti vai? Jenna jupisi mielessään toisen nuoleskeleville sanoille ja hänen teki tosissaan mieli käydä heittämässä tuota miestä ympärikorvien, mutta oppitunniksi Samkielille, Jennakin hillitsi kiukkunsa.
Tyynesti brunette sujautti kätensä toisen omaan ja lähti näin viemään heitä ulos liikkeestä. "Joo tapaamisiin", Jenna huikkasi ovelta. "Niin kuin sellainen muka tulisi!" Tuo lisäsi hiljaa mielessään. Uskomaton tyyppi!

Heti ulkosalla Jenna käännähti pilke silmäkulmassaan ja vinkeä hymy kasvoillaan Samkielin puoleen. "Sinun naisesi, hmm? Olet sinä aika ritarillinen..." ruskeasilmäinen nainen kujersi selvästi hyvillään.
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja Janni » 29 Syys 2013, 20:11

Samkiel katsahti Jennaa heidän päästyä ulos liikkeestä. Nainen hykersi tyytyväisyyttää miehen tekosista. Langgennut kurtisti kulmiaan hievenen kummastellen. Miksi olet noin tyytyväinen, sisällä halusit minun selvästi rauhoittuvan. Samkiel kummasteli, toisinaan hänellä oli todella vaikea ymmärtää kohteliaisuuden päälle mitään.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 29 Syys 2013, 20:42

"Mitä minun olisi pitänyt sinusta tehdä?" Jenna nauroi ja hypähti kävelemään takaperin miehen edelle, päästäen myös tuon kädestä, "Hurrata siinä sivussa kun se nilkki sai mitä halusi, sinut ärsyyntymään? Minunkin mieleni olisi tehnyt iskeä ukkoa ympärikorvia, mutta ei se toiminiin. Ehei, se on katsos jälleen kerran sitä kohteliaisuutta..." Virne kasvoillaan brunette vielä lisäsi ettei olisi halunnut joutua selittelemään kenellekään miksi lähistön leipuri oli kuollut, saati joutua pesemään jälleen omat vaatteensa päästäkseen eroon tuon verestä. Verestä puheen ollen...
"Etkö koskaan muuten pese sitä miekkaa? Se oli aika, noh, tahrainen."
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja Janni » 04 Loka 2013, 22:01

Samkiel seurasi Jennaa katseellaan, samalla kun tuo selitti hänelle miksi hän oli käyttäytynyt niin kuin oli käyttäytynyt. Mies tuhahti hiljaa toisen mainitessa jälleen kohteliaisuuden, kyllä langennut alkoi pikku hiljaa ymmärtää tuon sanan päälle jotain mutta se ei tarkoittanut että hän piti siitä.
On typerää valehdella olevansa mukava, jos todellisuudessa ei sitä ole. Samkiel jupisi.

Jenna kuitenkin vaihtoi puheen aihettaan miehen miekkan likaisuuteen. En ole vain ehtinyt ja veri on vain ehtinyt pinttyä terän pintaa ja sen puhdistaminen olisi kova työ. Mies totesi, mutta lisäsi pian perään; Mutta nyt kun minulla on aikaa, kai voin sen puhdistaa jossain vaiheessa. Samkiel tiesi valehdelleensa juuri itse, mutta jokin vain ei sallinut Jennan aurinkoisen ilmeen katoamista.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 05 Loka 2013, 00:20

Samkiel olikin puheillaan saanut Jennan ajettua epämukavasta aiheesta hienosti pois, sillä ei nainen tuon kummemmin aikonut enää asiaa urkkia vaan oli tyytyväinen vastaukseen. "Voi niin, meillä on kaikki aika maailmassa!" Tuo huudahti melko runoollisesti ja sitten vähän vakavammin lisäsi kuitenkin toiselle silmää vinkaten, "Minä autan sinua tuon puhdistamisessa. Voit samalla kertoilla vaikka muutaman hurjan tarinan tai miekkailuniksin."
Jenna ei vieläkään palannut astelemaan miehensä viereen vaan käveli takaperin tuon edellä voiden keskustella helpommin kasvotusten, mutta ikävä kyllä näin ollen ei nainen voinut katsoa eteensä. Nurkan takaa aivan Jennan eteen loikkasi joku selvästi kiireiseltä näyttänyt naisihminen, samankaltaisessa asussa, joka Jennalla oli eilen ollut päällä. "Katsoisitte eteenne!" tyttö parahti Jenna törmätessä häneen ja tytön kaatuessa pölyiseen katukiveykseen. Brunette kääntyi pahoitteluja suotaen ympäri, mutta kun näki kenet oli kaatanut selvästi rentoutui ja nauraen ojensi toiselle auttavan kätensä. Myös heidän eteensä loikannut nainen tunnisti Jennan heti tuon kääntyessä ja myös tuo nauroi. Kaksikko puheli hetken ja siinä selvisi että tuon neidon nimi oli Lara ja hän työskenteli samassa työpaikassa Jennan kanssa. Jenna viittasi Samkielia päin ja esitteli tuon: "Tässä on Samkiel, tavalaan syy siihen miksen tule tänään töihin", Jenna naurahti ja hänen ystävättärensä juoksutti silmänsä Samkielin lävitse, tarkkaillen tuon hyvin läpikotaisin ihan päästä varpaisiin ja takaisin. Lara näytti kissalta joka olisi juuri saanut kupin maitoa, mairea ilme valaisi koko naisihmisen olemuksen. "Vai että tälläisen olet saanut... Hei Samkiel, mukava tutustua. Käyhän toki joskus näyttäytymässä muillekin tytöille. Tarjoamme sinulle kierroksen." Alkuosan Lara selvästi tarkoitti Jennalle, mutta sitten Samkieliä päin astuen oli loput selvästi osoitettu tuolle, katse miehen mystisissä oransseissa silmissä.
Jennaa vaivasi hieman Laran flirttailevaisesti esitetty tarjous, sekä tapa jolla Lara nyt seisoi itseään mainostaen. Neito oli nätti hyvinkin ja tuon rinnat olivat hieman Jennan omia isommat ja tuon huulet olivat oikein punaiset ja täyteläiset. Hiukset tummat, silmät siniset, jotka tuikkivat näyttävästi tumman otsatukan takaa. Kohteliaana Jenna kuitenkin vain hymyili, sillä eihän Lara oikeastaan mitään väärää tehnyt, mutta auta armias mikäli tuo uskaltaisi sormellansakaan hipaista hänen Samkieliään, olisi tästä puhjennut valtava kissataistelu. Naisten maailma oli kieroutunut ja täynnä monimutkaisia suhdekiemuroita. Akkojen täytyi vain välttämättä tehdä elämistään monimutkaisempia kuin ne jo entuudestaan olivat.
Nipustin
 

ViestiKirjoittaja Janni » 11 Loka 2013, 19:23

Samkiel hymähti vaitonaisesti Jennan iloitessa kuinka heillä olisi koko loppuelämä aikaa. Mies kaivoi itselleen vain syvempää kuoppaa hetki hetkeltä.

Kaksikko jatkoi matkaa sen aikaa mitä he ehtivät ennen kuin Samkielille vieras naisihminen törmäsi heihin ja kellahti takamukselleen, kuulostaen todella nyrpeältä. Mies reagoi tilanteeseen hätkähtäen ja käsi vaistomaisesti hapuillen miekan kahvalle, jota hän ei kuitenkaan ehtinyt vetämään esille Jennan naurahtaessa ja pian ylös autettu nainenkin yhtyi Jennaan.
Samkiel seurasi tilannetta sivusta, naiset selvästi tunsivat toisensa ja pian Jenna esitteli hänet ystävälleen. Mies huomasi tutkivan ja kenties hieman naisellisen ahnaan katseen, joka kulki aina hänen päästä varpaisiin. Lara tervehti Samkielia ja yritti houkutellakin häntä hivenen naisellisella tavallaan. Mies kyllä huomasi näiden kahden naisen erot, mutta ei hän antanut minkään häiritä häntä.
Minä olen saanut Jennan ja mieluiten näyttäydyn vain hänelle. Samkiel totesi vakaalla äänellään kuin se olisi päivän selvä asia.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Nipustin » 19 Loka 2013, 17:22

Lara räjähti nauramaan oikein tyttömäisesti. "Voi kun sinä olet niin suloinen! Mutta täytyykin tästä varmaan rientää, olen muutenkin myöhässä." Lara nauroi ja kääntyi vielä Jennan puoleen jolle tuo antoi poski suudelman. "Tuot tuon joskus kanssasi niin pidetään hauskaa, eikö?" Sitten Lara lähti tiehensä iloisesti kipittäen ja kääntyen vilkuttamaan vielä Samkielille ja Jennalle ennen kuin katosi kulmantaakse. Toinen ei ollut antanu Jennalle aikaa vastata ollenkaan viimeisimpään lisäykseensä vaan brunette oli seissyt vain suu auki toisen pyyhältäessä paikalta. "Joopa..." Jenna henkäisi ja sitten palasi ajatuksissaan taas Samkielin luokse. "Älä pelkää, en koskaan vie sinua noiden kojoottien armoille."

Matka jatkui ja piipahduksen jälkeen eräällä torin kojulla, oltiin perillä naisen asunnolla. Jen kiirehti keittiöön leikkelemään leipää ja tekemään niistä vähän myöhäistä aamiaista. Torin kojulta hän oli käynyt ostamassa tuoreen salaatin sekä kinkku leipien päälle.
"Oletpahan saanut ainakin jo harjoitusta tälle päivälle vanhempieni tapaamista varten... Olen kyllä melko varma että isäni rakastaa sinua. Äiti käyttäytyy kyllä, mutta ehkä meidän pitäisi keksiä joku merkki sille että milloin ihmiset ovat kohteliaita ja milloin siihen tulee reagoida sitten takaisin hyvien käytöstapojen mukaisesti" Jenna selitti innoissaan kuin pieni ja sievä papupata ja hyppäsi istumään keittiötasolle leipien viereen joista yhden poimi käteensä ja otti siitä haukun. "Ihan vaan varmuuden vuoksi", ihminen vielä lisäsi mutustaessa leipäänsä.
Nipustin
 

EdellinenSeuraava

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron