please i don't want harm you!

Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

please i don't want harm you!

ViestiKirjoittaja MaiAnn » 24 Marras 2013, 22:59

//Lörri tännes näin//
Mari

Oli hyvinkin harmaa päivä ja vaalea vampyyri oli uskaltanut lähteä ihmisten ilmoille. Vaalea neitonen sipsutteli avojaloin katsellen toripöytiä pohdiskellen samalla pystyisikö hän ostamaan jotkut kengät itselleen. Mari jutteli iloisesti torimyyjien kanssa ostamatta kuitenkaan mitään. Päivä oli jo puolessa eikä aurinkoa ole näkynyt mailla halmeilla, sekös passasi vallan mainiosti. Oli maanantai päivä joten tottakai ihmisiä oli liikenteessä. Joku miekkonen kulki jopa Marin ohi puhuen jotain Jumalasta. Vain yksi sana sai Marin polvilleen ja vaivoin vampyyri sai pidettyä suunsta kiinni, mutta sekin onnistui jotenkuten. Mies huomasi Marin oudon käytöksen ja seurasi tarkkaan ihmismassan seasta kun vaalea nainen nousi ja hoiperteli kauvemmas ihmismassasta.

Mies lähti seuraamaan Maria vähin äänin ja odotti kunnes nämä olisivat kahden. Mies kaivoi taskustaan esille ristin ja alkoi huutelemaan Herran nimeä ja sai kuin saikin Marin kirkumaan ja kiemurtelemaan maassa. Mies nautti katsellessaan Marin tuskaa. '' Senkin saastainen otus! Mitä tuollainen tekee täällä!! Sietäisit kuolla pois! '' Mies nauroi ja katsoi maassa kiemurtelevaa ja itkevää neitosta. Mari kirkui ja itki kun mies kidutti häntä nauraen hyvinkin ilkeästi. '' Pyydän... älä... sattuu...'' Mari vaikeroi itkien ja aneli armoa, kun mies hetkeksi lopetti ja laittoi ristin selkänsä taakse uskaltautui Mari kohottautumaan hieman ylemmäs. Hyvin pian mies veti ristin esille ja huusi uudelleen saaden Marin taas kirkumaan.

Marin kasvot olivat yltäpäältä neidon oman veren peitossa. '' Pyydän... en... halua... satuttaa... ketään... '' Mari aneli huohottaen katkonaisesti saamatta happea. Vampyyri tuijotti kärsivin silmin miestä, silmät verestivät ja kasvojen luut näkyivät joka kerta kun Mari kirkui uudelleen. Miehen pulleilla kasvoilla oli ilkeä hymy, hän nautti nähdessään kuinka vaaleaverikkö kiemurteli maassa huutaen tuskasta. Ei kestäisi enää kauvaa kun vampyyri olisi tarpeeksi huonossa kunnossa jotta hänet voisi tappaa. Mies lähestyi Maria joka tuijotti avuttomana miestä joka liikautti jalkaansa nopeasti. Isku osui suoraan Marin vatsaan. Mari ähkäisi käpertyen sikiöasentoon haukkoen happea jota ei meinannut saada. Avuttomana Mari odotti uutta iskua silmät ummessa. Tähänkö päättyisi hänen matkansa maan päällä? Surullista mutta toisaalta hän odotti sitä. Viisikymmentä vuotta, niin viisikymmentä vuotta oli Mari ehtinyt taivaltaa maan päällä. Itku kurkussa Mari sulki silmänsä ja odotti.
MaiAnn
 

Re: please i don't want harm you!

ViestiKirjoittaja Lörri » 25 Marras 2013, 13:10

Bart istui ryhdikkäänä kiiltävän mustan orinsa selässä, ja ratsasteli rauhallista tahtia kylän läpi. Hän oli lähtenyt töistä kesken päivän, ja käynyt kotona nauttimassa herkullisen lounaan vaimonsa kanssa. Se poikkesi hänen normaaleista tavoistaan, mutta oli aivan paikallaan silloin tällöin yllättää vaimo iloisesti. Leilana oli niin hyvä vaimo, että kyllä ansaitsi sen, ja Bart itse sai hyvän mielen, kun vaimo oli iloisella mielellä ja tyytyväinen. Bart koki ehdottomasti velvollisuudekseen pitää vihityn aviovaimonsa onnellisena ja kohdella tätä arvostavasti.
Bartilla oli yllään normaali työasunsa. Siihen kuuluivat hienot hiekanväriset ratsastushousut nahkapaikkoineen, upeat, ja aivan uudet nahkasaappaat, sekä erittäin hyvin istuva ja parasta räätälin työtä oleva tummanvihreä takki, jonka nelirivinen napitus ja hihansuissa olevat kalvosinnapit kimaltelivat kultaisina. Näiden lisäksi takin rinnuksilla kimaltelivat miehen arvomerkit ja kunniamitallit komeana rivistönä. Vyölleen Bartholomeus oli sitonut kevyen ja näppärän miekan, joka lepäsi mukavasti hänen reittään vasten. Mies ratsasti avopäin. Koskei kuitenkaan ollut enää aivan lämmin, hänellä oli kaulassaan vaaleanruskea huivi estämässä kylmyyden tunkeutumisen takinkauluksen sisään, ja käsissään samansävyiset nahkahansikaat, hienon hienoa vasikannahkaa, erittäin miellyttävän tuntuiset kädessä. Niiden sisäpuolella käsiä hiveli ihanan untuvainen ja pehmeä villa.
Hurmoksen rauhallinen käynti kuljetti heidät torin laitamille, ja Bartholomeus kohotti katseensa tähyten ympäristöään, jotta löytäisi sopivan reitin kiertää torilla vellova väenpaljous.
Sitten hänen silmiinsä osui kauempana näky, josta hän ei pitänyt ollenkaan! Pyylevä mies, joka nauraa räkätti paskamaisen kuuloisesti, potki jaloissaan makaavaa ja kyyristelevää veristä naista, joka kirkui tuskissaan. Samantien Bart ajoi Hurmoksen laukkaan,kohti näitä kahta. " Vielä kerrankin mies, niin sinulta katkeaa kaula!" Hän huusi uhkaavasti jo kaukaa, jotta onnistuisi estämään miehen aikoman seuraavan iskun. Jo oli taas! Keskellä päivää pahoinpideltiin avuttomia naisia! Tämä peli ei vedellyt ainakaan Bartin silmien alla!
Lörri
 

Re: please i don't want harm you!

ViestiKirjoittaja MaiAnn » 25 Marras 2013, 18:29

Mari

Mies oli juuri antamassa uutta iskua kun kuuli huudon kaukaa. Isku ehti kuitenkin osua Marin kylkeen. Mari ähkäisi mulkoillen miekkosta viimeisillä voimillaan. Mies kääntyi katsomaan Batia joka uljaine ratsuineen oli kauvempana. '' Oletko tosissasi? Puolustatko TUOTA olentoa? '' Mies kysyi mulkaisten maassa makaavaa Maria. Vampyyri vastasi katseeseen uupuneesti mutta silmissään paloi kiukku. '' Tuo nainen on vampyyri! Miten voit edes ajatella puolustavasti jotain niin epäpyhää olentoa!?! '' Mies huudahti ja harppoi edestakaisin.

Mari tuhahti miekkosen puheille ja yritti kohottautua ylemmäs mutta oli sen verran heikossa kunnossa että valahti samontein takaisin maahan. Vaalea neitonen seuraili maastakäsin kuinka pylleä miekkonen harppoi edestakaisin.
MaiAnn
 

Re: please i don't want harm you!

ViestiKirjoittaja Lörri » 25 Marras 2013, 21:59

Bartholomeus ennätti kuulla kiivastuneen pahoinpitelijän sanat, ennenkö Hurmos pysähtyi täydestä vauhdista näiden kahden kohdalla, ja Bartholomeuksen jykevä koura tarttui pahoinpitelijää takinkauluksesta, kiskaisten miehen varpailleen. Säikähtänyt mies killui bartin väkivahvassa otteessa, lähestulkoon ilmassa, kun eliittikenraali nakotti ratsunsa selässä ja harkitsi tilannetta. Bart oli huutanut katkaisevansa miehen kaulan, mutta ei hän tietenkään sellaiseen ollut rupemassa. Huuto oli ollut sitä varten, että mies olisi ymmärtänyt lopettaa pieksemänsä naisen pahoinpitelyn, mutta valitettavasti se ei ollut toiminut kuten Bart oli toivonut. Bartholomeus voisi vangita miehen ja kuskata tyrmään, moinen päällekarkaus ja pahoinpitely oli ilman muuta tuomittava teko. Mutta, mikäli uhri todella olisi vampyyri, kuten tämä roisto väitti, tuomiota tuskin tulisi, sillä mies esittäisi asian ilman muuta niin, että hän teki mitä teki vain itsepuollustuksekseen...Bart ei oikein saattanut uskoa sitä, luodessaan nyt katseensa maassa makaavaan hentoon myttyyn. Vampyyri tai ei, tämä oli julmaa väkivaltaa heikompaansa kohtaan. Ja jos Bart vangitsisi miehen, nainekin joutuisi kuulusteluihin ja kenties suljettujen ovien taakse siksi aikaa, että asia saataisiin selviettyä. Se ei tämän neidon kannalta ollut ehkä ollenkaan terveellinen juttu, ja kokemuksesta Bart tiesi, että tuollainen oikeusjuttu, ihminen vastaan jokin taruolento, kuumensi kansan ja oli omiaan aiheuttamaan entistä vakavampia levottomuuksia.
Bart päästi äkisti irti miehen kauluksesta, ja sätkytellen tämä putosi maahan, lyyhistyen kovalle kadulle samalla tavoin kuin hänen uhrinsakin äsken.
" Poistu täältä, ja heti. Mikäli kuulen suustasi vielä sanankin, syytän sinua esivallan halventamisesta, ja se ei sinulle hyvää tiedä." Bart sitten kehoitti pyylevää pahantekijää rauhallisesti, ja katsoi tähän korkealta hevosensa selästä kylmästi. Sitten hän heilautti itsensä alas Hurmoksen selästä, jääden kuitenkin pitelemään orin ohjista kiinni siksi aikaa, että inha miekkonen ehtisi korjata luunsa ylös maasta. Hurmos alkaisi purra ja potkia ympäriinsä hullun lailla heti, kun Bart vain päästäisi sen ohjista irti. Ori oli koulutettu siten. Jollei sillä ollut satulaa selässään, se oli lauhkea kuin lammas, mutta satuloinnin jälkeen ainoastaan Bartholomeuksen ollessa sen selässä tai päässä kiinni, eläin pysyi rauhallisena, muutoin se taisteli henkensä edestä. Sotaratsujen kouluttaminen tällä tavoin oli hyvin julmaa työtä, ja Bartholomeuksen sydän oli itkenyt verta hänen pakon edessä siihen osallistuessaan, mutta olipa tämä koulutus sitten myöhemmin osoittautunut kullan arvoiseksi. Bart odottaisi, että mies poistuisi, ja sen jälkeen hän menisi maassa makaavan neidon luo ja tarkistaisi tämän tilanteen. Ilmeisesti tuo oli hengissä, mutta ei kyllä kovin hyvältä näyttänyt.
Lörri
 

Re: please i don't want harm you!

ViestiKirjoittaja MaiAnn » 25 Marras 2013, 23:14

Mari

Mies jupisi jotain itsekseen ja otti liukkaasti jalat allensa ennenkuin bart ehtisi muuttaa mielensä. Vielä ennen lähtöään mies mulkoili Maria. '' Toivottavasti palat helvetissä. '' Mies puhisi ja katosi ihmisvilinään. Mari makasi maassa keräillen voimiaan. Eväänsäkkään ei muuten energinen vampyyri jaksanut liikauttaakaan. Kuitenkin sen verran Mari seurasi tilannetta nähden että mies juoksi hyllyen pois. - Enköhän minä tee sitä jo nyt..- Mari mietti laiskasti seuraillen samalla mitä mahtoikaan tuo eliittikaartiin kuuluva mies tehdä seuraavaksi. Mari tiesi tasan tarkkaan etteivät kaikki läheskään hyväksyneet vampyyreitä koko yhteiskuntaan. Epävarmana Mari kohottautui istumaan ja katsoi hevosta ja miestä.
Hevonen kyllä oli vampyyrin mielestä lumoava ja kaunis olento mutta vaikutti olevan melkoinen hurjapää jos sillepäälle sattuisi. Ei sillä, mieskin vaikutti yhtä vaaralliselta kuin ratsunsa. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, hän pelkäsi henkensä vuoksi. Vaikkei sillä olisikaan niin hirveästi väliä. Kuitenkin tempperamenttisen luonteensa takaia hän kohotti arkaillen leukaansa ja katsoi miestä. '' En välitä niinkään jos henkeni lähtee, mutta en ole tehnyt kenellekkään pahaa ainakaan tahallani. '' Mari henkäisi hyvin uupuneena. Vaalean neidon iholla oli kuivuneita verisiä kyyneleitä jotka olivat tahranneet vaaleat etuhiuksensa. Silmän aluset olivat hyvin tummat ja kasvot olivat muutenkin riutuneen näköiset. Kuin hän ei olisi nukkunut viikkoihin, vaikka häntä oli kidutettu vain muutama minuutti.
MaiAnn
 

Re: please i don't want harm you!

ViestiKirjoittaja Lörri » 26 Marras 2013, 22:51

Bartholomeus päästi irti Hurmoksen ohjista, ja ori loikkasi saman tien pystyyn huitoen vinhasti etukavioillaan. Maahan palatessaan se alkoi pyöriä paikallaan kuin pieni pyörremyrsky, ja varmuuden vuoksi iski pari voimakasta potkua takasillaan umpimähkään, vaikkei sen lähettyvillä ollutkaan ketään johon potkun kohdistaa. Riehumisestaan huolimatta ori ei kuitenkaan lähtisi mihinkään, se pysyisi Bartin luona.
Bartholomeus asteli rauhallisesti piestyn näköisen naisen luo, joka kohottautui vaivalloisen näköisesti istumaan. Nainen katseli Bartholomeusta uhmakkaan oloisesti. Se johtui varmastikin pelosta, mies mietti, ja naisen seuraavat sanat osoittivatkin hänen ajatuksensa oikeaksi. Voi tyttö parkaa, kasvot olivat yltä päältä veressä, ja silmänaluset niin tummat, eteti Bart saattanut olla varma, johtuiko se mukiloinnista, vai sittenkin jostain muusta. " No niin, rauhoituhan sitten. Ei tässä keneltäkään henki lähde tyttö. Kaikki on hyvin." Bart sanoi toiselle, ja katseli tätä terävillä silmillään hyvin tarkkaan. Hurmos piti hurjaa sotatanssiaan yllä hänen takanaan koko ajan, ja se loi omituisen vastakohdan miehen rauhallisuuden kanssa.
" Mahtoiko sen miehen puheessa olla perää? Oletko sinä todella vampyyri? Yhtäkkiä et näytä sellaiselta, vaikka kuoleman kielissä olevalta näytätkin." Bart kysyi pohtivaan äänensävyyn. Jollei nainen sittenkään olisi vampyyri, niin Bartholomeus usuttaisi partion tuon äskeisen pyylevän pahantekijän kimppuun ja mokoman pää laitettaisiin vadille. Nyt Bart laittoi hansikoidun kätensä takkinsa taskuun, ja veti sieltä esiin valkean nenäliinan, jonka reunaan oli taidokkaasti kirjailtu " Leilana Hillgore." Bart kumartui ja ojensi liinaa neitoa kohden. " Kas niin, otahan, ja koeta saada itsesi hieman siivommaksi, niin katsotaan sitten, mitä sinun kanssasi voidaan tehdä. Millainen ylipäätään on olosi, tunnetko voivasi lähteä liikkeelle?"
Lörri
 

Re: please i don't want harm you!

ViestiKirjoittaja MaiAnn » 27 Marras 2013, 00:16

Mari

Vaalea neitonen tuijotti kauhuissaan kuinka hevonen suurinpiirtein pillastui. Kasvot vieläkin valkeampia, ihan kuin sekin olisi vielä mahdollista, hän siirsi katseensa mieheen joka hyvin rauhallisesti asteli Marin lähelle rauhoitellen että kenenkään henki ei lähtisi. Hitaasti vampyyri nyökkäsi katsellen varovaisena miestä joka oli pian sillä etäisyydellä että Mari saattoi haistaa ja kuulla huumaavan veren kohinan miehen suonissa. Mari hätkähti kuitenkin miehen kysymystä ja puri hampaansa yhteen laskien katsettaan alas. '' Harmikseni olen vampyyri..'' Mari vastasi hyvin hiljaa ja mutta nosti katseensa kuitenkin pian ylös. '' Kai tuon voi ottaa kohteliaisuutena? '' Mari totesi uupuneena ja katsoi kun mies kaivoi taskustaan nenäliinan ja ojensi sitä Maria kohden. Hitaasti neitonen otti nenäliinan ja pyyhki verisiä kasvojaan siihen.

Piakkoin Marin kasvot olivat puhtaat verestä mutta edelleen hän oli riutuneen näköinen ja ennenkaikkea nälkäinen. '' Anteeksi nyt vain mutta näytänkö siltä että pystyisin nousemaan tästä? '' Mari kysyi hieman nyreänä ja nojasi seinää vasten. Hallitsemattomasti neitokaisen katse vaelteli pitkin poikin. Viimeiseksi katse osui miekkosen kaulaan. Nälkä kasvoi ja vaivoin sai nuori vampyyri pidettyä itsensä kurissa ettei olisi siinä samassa tarttunut miestä kurkusta ja juonut tämän herkullista punaista elämän eleksiiriä. Ei ei ei pysy koossa nainen! Mari toppuutteli itseään ja pakottautui keskittymään johonkin. Hän laski katseensa nenäliinaan ja siveli taitavasti kirjailtua nimeä. '' Leilana Hillgore..'' Mari mutisi.
MaiAnn
 

Re: please i don't want harm you!

ViestiKirjoittaja Lörri » 27 Marras 2013, 15:14

Siis vampyyri. Bartholomeus ei voinut sallia moisten vaarallisten olentojen hiiviskelevän ihmisten kaupungissa. Ei, se ei käynyt päinsä. Tämä yksilö ei tosin vaikuttanut erityisen hyökkäävältä ja verenhimoiselta, ja oli joutunut inhottavan päällekarkauksen uhriksi...syystä, jota Bart ei tiennyt. Ehkä nainen olikin ensin käynyt tuon pulskan miehen kimppuun, ja saanut tämän niskaansa? Mutta Bartholomeus myös tiesi, ettei naisen ollut välttämättä tarvinnut tehdä sitä, sillä ihmisten pelko muita lajeja ja rotuja kohtaan oli toisinaan aivan järjetön, ja eritoten jos kyseessä oli vampyyri...no, hän saattoi kyllä ymmärtää miehen käytöksen jollain tavalla. Mutta tämä piesty nainen itse ainakin väitti, ettei ollut halunnut pahaa kenellekään...vaan mistäpä näistä tiesi? Noh, nyt tämä olento täytyisi joka tapauksessa saada ulos kaupungista mahdollisimman rauhallisesti. Bart oli varma, että tuo aiempi mies kertoisi kohtaamisestaan vampyyrin kanssa ympäriinsä, ja neidon olisi siinä vaiheessa hyvä olla jo jossain aivan muualla kun sana leviäisi ja ihmiset alkaisivat kyylätä ympäristöään sillä silmällä. Siitä voisi tulla rumaa jälkeä. Eritoten, jos veli Albinus saisi pitkät ja kammottavat sormensa tonkaistua kiinni asiaan, ruma jälki olisi varma juttu. Bartholomeuksella ei ollut mitään edes vampyyreja vastaan noin niin kuin yleensä ottaen, kunhan ne vain eivät pelottelisi ihmisiä hänen kaupungissaan, ja aiheuttaisi sekasortoa. Olentoja ne olivat siinä, kuin mikä tahansa muukin; susi, mies tai kotka.
Bart katseli edelleen tarkan tutkivasti neitoa, joka oli nyt saanut pyyhittyä kasvonsa puhtaaksi kuivahtaneesta verestä. Olento oli nostanut itsensä maasta, ja seisoi seinää vasten nojaten. " Suosittelisin, että heikosta kunnostasi huolimatta yrität lähteä liikkeelle, sillä se on sinun kannaltasi kaikkein paras ratkaisu. Minä saattelen sinut ulos kaupungin porteista turvallisesti, ja sen jälkeen olisi hyvä, kun pysyisit täältä poissa. Jos jäät, sinulle saattaa käydä jotain vielä ikävämpää kuin tämä äskeinen pahoinpitely." Bart puhui lempeän ystävällisellä äänellä, viis veisaten naisen hieman töykeästä, nyreästä äänensävystä. Mikäli tässä olisi ollut tavallinen ihmisneito kyseessä, Bartholomeus olisi varmasti tarjonnut hänelle käsivartensa, ja taluttanut neidon kotiinsa Leilanan hoivaan lepämään siksi aikaa, että toinen olisi voimistunut ja selvinnyt järkytyksestä, mutta tässä tapauksessa hänellä ei ollut mitään aikomuksia toimia niin, se oli liian riskialtista. Hänellä ei ollut aikomustakaan antautua niin läheiseen kontaktiin moisen pedon kanssa, että olisi kulkenut käsikynkkää, eikä hän ainakaan uskaltaisi vaarantaa vaimoaan ja kotiaan viemällä tälläisen olennon edes sinne lähettyville.
Vampyyri kiinnitti hyvin intensiivisesti huomionsa Bartin hänelle antamaan liinaan ja toisti sitten mutisten hänen vaimonsa nimen, joka siihen oli kirjottu. Bart nyökkäsi hänelle. " Vaimoni." Mies sanoi. " Voinko kysyä sinun nimeäsi? Olisi hyvä voida kutsua sinua joksikin muuksikin kuin vain vampyyriksi. Minua voit kutsua Bartiksi."
Lörri
 

Re: please i don't want harm you!

ViestiKirjoittaja MaiAnn » 28 Marras 2013, 16:03

Mari

Vampyyri katsoi miekkosta tuskaisena, '' Ymmärrän pointtinne että minun pitäisi lähteä mahdollisimman pian. Mutta pystyn juuri ja juuri seisomaan. '' Mari henkäisi väsyneenä ja tarkkaili itsekkin miestä valppaana. Toinen ei tainnut ehkä ihan ymmärtää että vaikka Mari olikin vampyyri hän ei ollut yli-inhimillinen otus. Hänkin tunsi uupumusta, väsymystä ja nälkää. Niin nälkää. Vaaleaverikön tajuntaan hiipi ajatus verestä, lämmin punainen ja rautainen veri. Kädessä oleva nenäliina, johon Mari oli puhdistanut kasvonsa, oli nyt Marin oman veren peitossa. Nälkä oli kyltynyt ja oma verikin kutsui vampyyriä. ''Tule tule me tiedämme että sinulla on nälkä, tule syö..'' Veri kuiski Marin korviin ja näytti kuin nenäliinalla olisi kasvot. Toisella korvallaan Mari kuuli kuinka mies kertoi että nenäliinaan kirjailtu nimi oli hänen vaimonsa. Samalla hän kuunteli veren kuiskintaa.

Miehen kysymys palautti Marin takaisin tähän hetkeen. Mies kysyi Marin nimeä ja kertoi että häntä voisi kutsua Bartiksi. '' Bart..'' Mari mumisi pitäen katseen poissa miehestä. '' Voitte kutsua minua Mariksi..'' Vampyyri sanoi katse maassa sillä hän tunsi kuinka silmien väri oli muuttunut verenpunaiseksi. Nälkä poltteli kurkussa ja vetisen terävät kulmahampaat olivat työntyneet esille.
Henigys oli muuttunut raskaammaksi ja pala palalta vampyyrin itsehillintä oli murenemassa palasiin.
MaiAnn
 

Re: please i don't want harm you!

ViestiKirjoittaja Lörri » 29 Marras 2013, 19:21

" Jaaha Mari." Sanoi Bart, ja katseli kasvot peruslukemilla tätä naista, joka nyt alkoi aivan todenteolla näyttää vampyyrilta. Bartholomeus ei ollut koskaan nähnyt moista olentoa, ainakaan näin läheltä, joten kerta se oli ensimmäinenkin.
Kävisikö lopulta niin, että tuo kurja koettaisi käydä hänen kimppuunsa? Sepä olisikin mielenkiintoista se.
" Asia on sillä tavalla, että sinä joko lähdet nyt minun kanssani kävelemään, vaikka ette jaksakaan, tai sitten jätän sinut siihen, ja osaat varmaan itsekin kehitellä ajatusta eteenpäin, että mitä sitten tapahtuu. Se äskeinen pullukka saattaa palata takaisin aivan koska tahansa."
Bart oli sotilas, ja melko kova kaveri, hän ei jaksanut ymmärtää sitä, että joku valitti väsymystä ja jaksamattomuutta silloin kun täytyi huolehtia siitä että oma nahka pysyisi ehjänä. Väsymyksen aika oli myöhemmin.
Bartholomeuksen luontainen ritarillisuus naisia kohtaan ei myöskään ulottunut nyt tähän Mariin, sillä hänhän ei ollut nainen....enää.
Bart koki myös velvollisuudekseen huolehtia siitä, että tämä neito todellakin saateltaisiin kaupungin muurien ulkopuolelle asiallisesti, ja jos vampyyri olisi vastahakoinen, hän olisi valmis kyllä käyttämään kovempiakin otteita, vaikkei mielellään sellaiseen ryhtyisikään.
Lörri
 

Re: please i don't want harm you!

ViestiKirjoittaja MaiAnn » 01 Joulu 2013, 17:43

Mari

Neitokainen puraisi alahuultaan, hän ymmärsi hyvinkin miehen pointin ja tiesi että Bart oli oikeassa. Pullukka saattaisi tulla takaisin vaikka muiden kanssa, silloin Marille kävisi huonosti. '' No hyvä on, pakkokai se on sitten lähteä..'' Mari mutisi hieman pitkin hampain. Hän ei kovinkaan helposti virheitään halunnut myöntää, mutta nyt oli pakko vain pakko myöntää että Mari olisi ongelmissa jos hän nyt jäisi tähän keräilemään voimiaan.
Hissukseen neitokainen veti kerran syvää henkeä jotta pystyisi edes jotenkuten pystyssä ja katsahti miekkoseen. '' Palautan tän nenäliinan sulle puoliltaöin tonne portille. '' Mari sanoi ja katsoi kädessään olevaa nenäliinaa joka oli edelleen yltäpäältä Marin omassa veressä.
MaiAnn
 

Re: please i don't want harm you!

ViestiKirjoittaja Lörri » 01 Joulu 2013, 20:37

" Ei, voit kyllä pitää sen nenäliinan. Meillä on niitä ihan muille jakaa." Bart sanoi Marille joka lopultakin ponnistautui lähtemään liikkeelle. Bartholomeus sanoi yhä levottomasti tanssivalle Hurmokselle muutaman ystävällisen sanan, astui sen luo yhdellä isolla harppauksella ja tarttui orin ohjiin. Hevonen rauhoittui saman tien, kuin jostain napista olisi painettu, eikä sen äskeisestä leovottomuudesta ollut jäljellä muuta, kuin kiivaasti hengityksen tahtiin kohoilevat kyljet. Bart silitteli eläintä rauhallisin elein otsasta, ja kääntyi katsomaan puolikuntoisen vampyyrinaisen puoleen. " Hyvä tyttö, kyllä se siitä. " Mies sanoi kannustavasti ja jatkoi;" Sinähän voit mennä orin toiselle puolelle ja ottaa tukea sen satulasta, tai mistä ikinä mielit. Minä talutan sitä. Lupaan, että Hurmos on lempeä ja letkeä kuin lypsävä lehmä, vaikka sitä voi ollakin äskeisen jälkeen vähän vaikea uskoa." Bartin ääni oli hyväntuulisen kuuloinen." Kierretään vähän syrjemmältä, ettei tarvitse mennä aivan kaikkein pahimman tungoksen läpi."
Bart odotti että Mari tekisi kuten hän neuvoi, ja lähtisi sitten taluttamaan Hurmosta katua eteenpäin. Ellei vampyyri toimisi näin, Bart jäisi vielä odottamaan.
Lörri
 

Re: please i don't want harm you!

ViestiKirjoittaja MaiAnn » 03 Joulu 2013, 18:54

Mari

Vampyyri vähän epäili kun toinen sanoi ettei nenäliinaa tarvitsisi palauttaa, no hän aikoisi kuitenkin palauttaa puhtaan nenäliinan. Hän tuijotti epäuskoisesti hevosta joka nyt oli lauhkea kuin lammas. '' Niinköhän tuo..'' Mari mutisi kun toinen vakuutteli että hevonen olisi nyt lauhkea kuin lammas, kuitenkin hän lähti varoen hevosen luokse ja tarttui vapisevin käsin satulaan puristaen sitä lujaa. Tämä oli hyvin vaikeaa itseppäiselle vampyyrille joka ei mielipiteitään niellyt. Aisaa ei helpottanut se että mies kehui häntä kuin koiraa. Mari tyytyi olemaan hiljaa ja kuuntelemaan miehen hyväntuulista ääntä.
Välillä kuitenkin nyökkäiltiin sen merkiksi että vaaleaverikkö kuunteli toista, askel oli hyvin arka ja varovainen hoikka käsi puristi lujasti satulaa.
MaiAnn
 

Re: please i don't want harm you!

ViestiKirjoittaja Lörri » 10 Joulu 2013, 20:24

Vaalea vampyyrineito asteli Hurmoksen luo, ja otti tukea sen satulasta, kuten Bart oli tätä neuvonut. Hyvä hyvä. Bartholomeus lähti taluttamaan mustaa sotaratsuaan eteenpäin, astellen vauhtia, joka oli paljon vähäisempi kuin hänen normaali kävelyvauhtinsa. Bart ymmärsi toisen olevan heikkokuntoinen, joten katsoi parhaaksi lähteä hitaasti liikkeelle. Hurmoskin sovitti kuuliaisesti lennokkaat askelensa Bartin tahtiin, aika paljon vähemmän lentäviksi kuin yleensä. He lähtivät etenemään tätä kapeaa tietä, tai kujaa, joka kulki pitkin rakennusten seinän vieriä, eikä vastaantulijoita liiemmin ollut. Muutama hassu kiireisenä askeltava ihminen vain tuli vastaan. Huomatessaan herraskaisen sotaratsun, he painoivat katseensa alas kenkiensä kärkiin, ja kulkivat mitään virkkamatta ohitse. Taisivat ajatella, ettei näistä herroista, ja herrain metkuista aina voinut tietää, parempi vain pysytellä niin kaukana ja huomaamattomana kuin suinkin. Hankaluuksia he aina pelkäsivät ylempiä kohdatessaan, sen Bart tiesi. Hänen kanssaan ei sellaisia kuuliainen ja tavallinen kansalainen vastaansa saisi, silä Bartholomeus olisi viimeinen mies maailmassa, joka kävisi pönkittämään omaa erinomaisuutaan tai purkamaan jotakin patoutumiaan kiusaamalla ja kaltoinkohtelemalla vähempiään.
Bart vilkaisi pikaisesti Hurmoksen sä'än yli nähdäkseen mietn Mari pärjäsi, mutta hevonen oli niin korkea, ettei Bart nähnyt vilahdustakaan. " Miten sinulla sujuu Mari?" Mies sitten kysyikin hetken toisen suuntaan kurkisteltuaan.
Lörri
 


Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron