Declaration K-16

Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

Declaration K-16

ViestiKirjoittaja Janni » 07 Maalis 2014, 15:34

//Eka osatäältä!//

Samkiel asteli Jennan ja tuon isän mukana ruokailutilan puolelle. Mies silmäili ympäristöään, pistäen merkille monen moiset käsityöt, jotka tuntuivat koristavan joka seinää ja pöytätasoa mitä pystyi. Langennut istuutui Jennaa seuraten pöytään ja jäi tuon lailla hiljaa seuraamaan vanhempaa miestä joka kaiveli kaapista esille pullon.
Samkiel ei tarkalleen tiennyt miksi Eustace vaikutti niin hilpeältä, mutta kenties se hänelle jossain vaiheessa selviäisi. Väkevän alkoholin haju tunkeutui ikävästi sieraimiin vanhemman avattua löytämänsä pullon, jonka sisältöä tuo nyt kaateli kolmeen eri lasiin. Mies oli jo sen verran oppinut että osasi päätellä hajusta millainen juoma oli oikein kyseessä. Langennut kurtisti pienesti kulmiaan, hänen kehonsa ei edelleenkään osannut sietää hyvin alkoholia, se oli jo todettu heti ensimmäisenä iltana mitä hän oli ”kuolevaisena” viettänyt. Toki se oli johtanut miellyttävään seikkailuun Jennan kanssa, mutta se ei silti muuttanut asiaa siitä ettei hän pitänyt alkoholin tuomasta olotilasta.
Isä ja tuon tytär kulauttivat jo omat lasinsa tyhjiksi, kun taas Samkiel vei omansa vasta huulilleen ja siemaisi nestettä hieman. Maku oli juuri sitä mitä hän oli osannut odottaa, hirveä, mutta jokin kertoi langenneelle ettei hän olisi mies jos hän ei kulauttaisi mokomaa litkua kerralla alas niin kuin muut ja niin tämä tekikin. Samkielin juuri saadessa lasinsa tyhjäksi esitti Eustace kysymyksen, joka sai hänet köhäisemään ja näin ollen palauttaen osan alkoholista takaisin hänen suuhunsa. Kiireesti langennut laski lasin pöydälle ja peitti suunsa kädellä estämään alkoholia lentämään ympäri pöytää. Oransit silmät kääntyivät katsomaan vanhempaa miestä vakavasti, kuin syyttäen tuota siitä mitä oli tapahtunut. Samkiel kuitenkin kakoi ja nieli alkoholin alas ja laski kätensä pöydälle. ”Tar..krhm…Tarpeensa?” Mies sai kysytyksi rykäisystään huolimatta, pyrkien samalla unohtamaan mokoman reaktionsa.
Viimeksi muokannut Janni päivämäärä 01 Touko 2015, 20:37, muokattu yhteensä 1 kerran
Janni
 

Re: Declaration

ViestiKirjoittaja Nipustin » 01 Kesä 2014, 23:37

//Okei Janni täällä mä oon vihdoin ja viimein ja sori sori sori tästä hemmetin horrostelusta, taino melkee vois jo puhua talviunesta ennemmi ku -horroksesta;D Mutta nyt olen täällä kera Jennaiseni ja yritän päästä kirjoittelun kanssa samalle aaltopituudelle joten pahoittelen jos tekstini on tönkköä tai muuten sekavaa etc. :D
Ihana olla takasi tosin:)//

"Kyllä hänen tarpeensa voivat vaan niin vallan mainiosti isä!" Jenna kiekaisi pelastamaan tilannetta ennen kuin Eustace olisi uppoutunut selventämään miehekkäitä tarpeita joita jokainen mies kokee Samkielille. Mies ei näyttänyt tyytyväiseltä tyttärensä puuttumiseen vaan vilkaisi olkansa yli keittiön suuntaan palauttaen sitten katseensa tyttäreensä. "Pitäisikö sinun käydä Jenna auttamassa Kerttua kyökin puolella? Joutuisi se ruokakin nopeammin pöytään.." Jenna olisi väittänyt vastaan mutta hän näki äitinsä vaativan katseen keittön oviaukossa ja se yhdessä isän painostavalta tuntuvan ehdotuksen kanssa sitten ajoivat hänet ylös sohvalta ja avuksi keittiöön. Vielä lähtiessään Jenna hymyili rohkaisevan anteeksi pyytelevästi Samkielille. Toivottavasti isä ei ahdistelisi tuota liikaa, ihan vain omakisin parhaakseen.
"Tahdotko lisää?" entinen panimotyöläinen kysäisi hilpeästi langenneelta kaataessaan itselleen vielä tilkan aikaisemmin maisteltua tummaa alkoholia. Ei tässä kuitenkaan ketään kovin humalaan ollut tarkoitus juottaa niin ehdotus oli ihan puhdas kysymys ilman normaalia painostavaa ilmapiiriä joka vihjaisi ainoan hyväksytyn vastauksen olevan 'kyllä, kiitos. Vähäsen vielä'.
"Mitä sinä teet elääksesi? Entä kuinka ajattelit elättää tulevan perheesi?" Isä aloitti Samun pommittamisen kysymyksin hieroen pyöreillä nakkisormillaan leukaansa pohtivaisena. "Mitenkäs teillä noin muuten menee? Jenna se ei ole koskaan ollut kova tyttö puhua pulpattamaan omia kuulumisiaan -- vanhemmilleen ainakaan!"
Nipustin
 

Re: Declaration

ViestiKirjoittaja Janni » 02 Kesä 2014, 01:42

//Ei se mitään, kaikillahan on välillä vähän horrostuksen tarvetta :3 //

Onneksi Jenna tuli ja pelasti tilanteen, vastaten Samkielin puolesta, mutta pian neidon isä tahtoi tyttärensä siirtyvän keittiön puolelle auttamaan äitiään, kenties vanhempi mies ei tahtonut Jennan vastailla enää Samkielin puolesta. Langenneen tilanteessa moni vävysehdokas tuntisi olonsa hermostuneeksi tai jopa pelokkaaksi. Isät tahtoivat vain parastaan tyttärilleen ja halusivat testata mahdollista vävyä. Samkiel ei kuitenkaan tuntenut oloaan hermostuneeksi, ei hän itseasiassa tiennyt mitä odottaa.

Eustace halusi tarjota lisää väkevää, johon Samkielilla oli jo vastaus valmiina. "Ei kiitos." Lyhyt ja ytimekäs, sekä pieni ripaus kohteliaisuutta, osa Jennan opesta oli mennyt perille. Vanhemman seuraaviin kysymyksii langenneella ei kuitenkaan ollut valmista vastausta. Samantien hän olisi sanonut totuuden, mutta Jennan ääni tuntui kaikuvan päänsisällä, pieni valkea valhe olisi joskus hyväksi. Mies yritti kasata kiireesti yhtälöä päänsä sisällä. Mitä tapahtuisi jos hän kertoisi totuuden? Eustace suuttuisi? Käskisi häntä häipymään ja pysymään loitolla tyttärestään? No se tulisi tapahtumaan ennemin tai myöhemmin...
"Minusta tuntuu että vastaukseni kysymyksiisi eivät miellyttä sinua." Samkiel lopulta totesi, nostaen katseensa tyhjästä lasista Eustaceen. "Joten, haluatko varmasti kuulla ne?"
Janni
 

Re: Declaration

ViestiKirjoittaja Nipustin » 03 Kesä 2014, 01:49

//I KNEW YOU'D UNDERSTAND! <3 C'mere youuuuh~ *hugs you oh so hard*//

Jenna oli hävinnyt ensimmäisen erän muttei vielä koko sotaa.
Hän ei kestänyt ideaa isästään ahdistelemassa Samkieliä sohvalla samalla kun hänet ajettiin pois varmistamasta ettei homma mene rumaksi - niin siis isähän tässä oli vaarassa vaikkei tuo ihrapallero itse ymmärtänytkään! Eustacella oli varmasti kymmenittäin likaisia juttuja joilla suututtaa Samkielin niin pahasti että taisto siitä syntyisi ja oli vain ajankysymys milloin isukki menee niin pitkälle että leimahtaa.
Brunette pohti päätään puhki miten tässä nyt tulisi toimia samalla kun siivoili pöydiltä ruuanlaiton jälkiä roskakuiluun. Jenna oli juuri tiputtanut keräilemänsä roskat kuiluun kun hänellä välähti. Nainen katsoi ovelasti hymyillen jätekuilun oven saranoita ja pöydällä lojuvaa tiskiriepua...

Eustace räjähti äänekkääseen hohotukseen Samkielin vastauksesta. Hänen harvaksi käyneet hampaansakin vilkkuivat nauraessa ja mies läimäisi paksulla kämmenellään jalkaansa siinä hohotellessa. "Oikeen rehellinen juippi se sinä oletkin, hohohoo! Voi kuinka mainiota, minä arvostan kyllä rehellisyyttä. Hoh, oikein mainiota poikaseni", Eustace ymmärsi ja kunnioitti Samkielin selkeää ja miehekästä kieltäytymistä lisäterästyksestä, mutta kaatoi kuitenkin itselleen entisen kumottuaan vielä tilkan. Selkeästi ammatti ryyppääjiä tämä veikkonen. "Kyllä rehelliselle ja suoraselkäiselle miehelle aina töitä riittää, niin minä uskon. Eiköhän teillä ole kaikki sillä saralla kunnossa." Hän kulauttaa uuden täydennys juomansa kurkusta ja hekottelee vielä samalla itsekseen jotain rehellisyydestä ja aika miehestä.
Noh, puhutaankos sitten tuosta Jennasta. Eihän pidä sinua puutteessa? Olen kyllä kuullut yhtä ja toista tytön toilailuista ja voisin olettaa hyvin toista mutta tiedäthän sinä kun -- "Eustace kumartui enemmän Samkielin puoleen, niin että tuo saattoi haistaa viinan vanhemman miehen hengityksestä, ja jatkoi kuiskaten "-- avioon - tähän hemmetin karhunrautaan! - koipesi erehdyt tökkäämään niin jo loppuu sutina makuukammarin puolellakin, ymmärrät varmaan mitä tarkoitan..." Isäukko iski myös härösti silmää Samkielille ja taputti tuota selkään veljellisesti.

Jenna huomasi tilaisuutensa tulleen kun äiti meni kiikuttamaan valmiita ruokia tarjoiluastioissa pöytään. Hän tarrasi likariepuun ja survoi sen parhaan jaksamisensa mukaan keittiön jätekaapin saranoiden väliin ja sitten latasi parhaan potkunsa kaapin oveen sulkien sen väkivaltaisesti. "Hah! Nyt äiti ei ikimaailmassa saa sitä auki ja huutaa isän apuun!" Neito riemuitsi päänsä sisällä yrittäen samalla kätkeä riemun ilmeet kasvoiltaan ettei äiti tajuaisi hänen tehneen sen tahallisesti.
"Jenna mitä sinä täällä riehut?" Äidin nuhtelu kuuluikin pian vaimean pamauksen jälkeen tuon palatessa keittiöön jossa Jenna parhaansa mukaan yritti näyttää siltä kuin tämän polveen koskisi. "Kaaduin vain, olen vähän kömpelö..." Näyttelijätär vastasi mahdollisimman viattomana silmiään räpytellen.
Nipustin
 

Re: Declaration

ViestiKirjoittaja Janni » 03 Kesä 2014, 02:07

//Oliko noin ikävä :'D //

Samkielin yllätykseksi Eustace revähti nauramaan ja vaikutti tyytyväiseltä, eikä vaatinut sen enempää selityksiä häneltä. Langennut kun oli ollut valmis kertomaan miltei kaiken, mutta tämä lopputulos tuntui jokseenkin paremmalta. Vanhamies tuntui ylistävän häntä liikaakin, samalla kun kaateli jo kolmatta lasilista väkevää kurkustaan alas.
Eustace päätti vaihtaa puheenaihetta Jennaan ja hivenen intiimimpään aiheeseen. Tämä taisi olla sitä mies miehelle puhetta, joka hieman vaivaannutti Samkielia, mutta eihän hän sitä kasvoillaan tietenkään näyttänyt, hyväkun itselleenkään sitä myönsi. Langennut nyrpisti huomaamattomasti nenäänsä vanhemman tullessa lähemmäs viinan hajuisen hengityksensä kanssa. Jokin vanhemman puheissa ärsytti pistävästi langenneen mieltä.
"Minusta se riippuu siitä kuinka tyytyväisenä pidät naisesi. Tyytyväinen nainen pitää sinut tyytyväisenä... jos tiedät mitä tarkoitan." Samkiel totesi varma ilme kasvoillaan. Eihän hän expertti ollut näiden asioiden suhteen, mutta hän tiesi kyllä jos tahtoi toiselta jotakin hyvää, täytyi itse kohdella tuota hyvin takaisin.
Janni
 

Re: Declaration

ViestiKirjoittaja Nipustin » 05 Loka 2014, 10:17

//kauttakauttahorrostila :)//

Eustace katsoi Samkieliä aika äimästyneenä. Hänen poskilleen alkoi kohota enemmän punaa kuin niissä jo ennestään oli viinan kiskonnan vuoksi. Mies joko punastui tai oli raivostumassa. Tuo kerkesi vääntää suunsa sellaiseen asentoon kuin olisi sanomassa jotain, mutta sitten keittiöstä karjuttiin apua. Eustace murahti jotain kädettömistä naisista - mitä enemmän tuo joi sen hankalampi oli aina varmaksi sanoa mitä tuo murahti milloinkin - ja vaappui sitten sohvalta auttamaan Jennan äitiä jumittuneen kaapin kanssa.
Jenna livisti keittiöstä Samkielin luokse voitonriemuisesti virnistäen. "Jenna 1, keittiönkaappi 0!" tuo samoi äänekkäästi kuiskaten kuin olisi halunnu huutaa muttei kehdannut. Sitten hän kiepsautti itsensä Samkielin syliin katsoen tuota oikein tarkkailevaisesti. Kuinkahan paljon isä oli Samua juottanut? Mistähän he olivat puhuneet?!
"Jos isä kertoi että siitä kun pienenä uhosin muuttua pojaksi, niin puolustuksekseni voisin sanoa etten ihan ymmärtänyt kuinka nämä asiat toimivat!" Jenna naurahtaa aloittaakseen keskustelun suoraa utelematta mistä olivat mahtaneet miehet rupatella.
Nipustin
 

Re: Declaration

ViestiKirjoittaja Janni » 05 Loka 2014, 13:52

//Hyvää huomenta siis :D Katsotaas miten tämä mies nyt toimikaan...//

Samkiel tuijotti varmalla katseellaan Eustacea takaisin ja oli valmis ottamaan toisen alkoholin hajuiset sanat vastaan. Vanhempi todella näytti että tahtoi sanoa jotain hänelle, mutta keittiön puolelta raikkasi naisen avunhuuto. Mies ei saanut sanotuksi mitä aikoi ja tuo mutisten nousi tuoliltaan, astellen keittiöön. Langenneen katse seurasi tuota ja tämä näki kuinka Jenna puolestaan luikahti pois keittiöstä.
Samkiel kova katse heltyi, naisen hihkuessa jotain ja kiepsahtaessa vielä yllättävästi miehen syliin. Samkiel hymähti hiljaa toiselle, vieden katensä toisen lantiolle tukemaan tuota.
Mies kohotti kysyvästi kulmiaan Jennan ryhtyessä puolustelemaan jotain asiaa, josta tuon isä ei todellakaan ollut puhunut. "Ei hän tuollaisesta puhunut, mutta en kiellä, olit outo lapsi selvästi." Samkiel totesi.
"Isäsi vain varoitti minua avioliiton loukusta. Se kun kuulemma vähentää sutinaa makuuhuoneen puolella." Mies totesi mitään häpeilemättä, ei vanhempi ollut kieltänyt häntä kertomasta keskustelua kenellekkään. "Sanoin hänelle että jos pidät naisesi tyytyväisenä, pitää hän sinut tyytyväisenä. Isäsi taisi suuttua."
Janni
 

Re: Declaration

ViestiKirjoittaja Nipustin » 07 Joulu 2014, 21:23

Jenna

Brunettea nolostutti selvästi hänen isäsänsä puheet sillä tuo punehtui poskiltaan ja korjasi asentoaan sohvalla. "Äh, no niinpä tietysti. Sellaisia nuo ukot on. Hyvä että ainakin osaat pitää puolesi isää vastaan!" Jenna naurahti ja sitten pomppasi ylös, ottaen miestään käsivarresta haluten myös tuon ylös perässään. "Tule, on vielä pari tyyppiä joita ei ole esitelty!"

Jenna johdatti heidät takaovesta, pikkuisella aidatulle takapihalle ja siellä heitä vastassa oli possu sekä lammas jolta oli vasta viety villat. Jenna nauroi ja tervehti iloisesti tätä kaksikkoa pihalla. Hän oli aina ollut todella hyvä eläinten kanssa ja nämäkin kaksi selvästi pitivät naisesta. "Tämä sika on nimeltään Late ja tuo lammas on nimeltään Putte. Tämä oli olevinaan ovela nimileikki..." ihmisneito selitti virnistäen Samulle ja kehotti tuotakin tulemaan moikkaamaan iloisia eläimiä.

"Usein vielä kotona asuessani kävin ulkona juttelemassa eläimille,jos halusin vain hetkeksi pois talosta," Jenna avautui ja sitten katsoi Samkieliä pää uteliaasti kallellaan ja lempeä hymy huulillaan. "Mitä sinä teit entisessä kodissasi jos tahdoit rentoutua hetken? Et taida olla ihan niin kiintynyt eläimiin kuin minä olen, jotenkin voisi veikata vain..."
Nipustin
 

Re: Declaration

ViestiKirjoittaja Janni » 08 Joulu 2014, 18:22

Jenna näytti nolostuvan isänsä sanomisista, mutta nopeasti tuo päätti vaihtaa keskustelun ja huomion muualle, nousemalla ylös. Nainen veti Samkielinkin mukanaan, joka kysyvällä katseellaan tuijotti Jennaa, tuon kiikuttaessa häntä kohti takaovea.
Rakennuksen takana odotti pieni aitaus, jossa odotti lammas sekä sika. Eläimet näyttivät tunnistavan naisen, pelottomina kun tervehtivät tuota. Nämä nainen siis tahtoi esitellä hänelle, sian nimeltä Late ja lampaan nimeltä Putte. Sakiel itse ei ymmärtänyt nimileikkiä, josta Jenna selitti, hän kun ei ollut ihmisten nimi asioihin niin perehtynyt.

"Mutta nehän eivät osaa puhua takaisin." Samkiel totesi suoraan Jennan avautuessa lapsuudestaan. Ei mies ymmärtänyt niin eläinten päälle, jonka Jennakin selvästi jo tiesi.
"Luin muinaisia kirjoituksia ja oppeja, en kyllä enää sanoisi sitä rauhoittumiseksi." Mies vastasi naisen kysymykseen hymähtäen. Hän oli oppinut monia uusia asioita kuolevaisten keskuudessa näiden pitkien kuukausien aikana, yksi oli kuinka pitää huolettomasti hauskaa ja rentoutua.
Janni
 

Re: Declaration

ViestiKirjoittaja Nipustin » 05 Helmi 2015, 01:10

Jenna

Nainen ei vain voinut pidätellä naurua kun Samkiel tokaisi tylysti hänen eläinystävistään - tai no, kaikista elukoista. "Joskus sitä vain tarvitsee kuuntelijaa..." Hän sanoin nauravaisin kasvoin. Tämä ominaisuus Jennasta varmaan teki niin erityisen, hän ei suuttunut moisista kommenteista joita Samkiel tupsautteli ilmoille tuon tuosta vaan osasi löytää niihin sopivasti huumoria niin ettei asioita vain pitänyt ottaa niin vakavasti.
"Lukeminen, oikestiko?", brunette kiepautti itsensä Samkielin eteen ja vei viehkeät kätensä tuon harteiden yli, kunnes ne kohtasivat uudestaan tuon niskan takana, "Pölyisiä pergamenttikasoja ja tunkkaisia kirjoja? No eivät nekään varmaan puhu takaisin" Virnuiltuaan hetken vitsilleen, Jenna esitti vähän kujeilevaisemmin uuden kysymyksen.
"Entä mitä teit ennen jos halusit pitää hauskaa herraseni?" Nuorekas ihmisnainen kietoi käsiään vähän tukevammin Samun kaulaan ja painautui enemmän tuota vasten. "Koska se mitä me nykyään tehdään, oli silloin varmaan aika kiellettyä hauskaa..." Jennan yksi erityisimmistä piirteistä oli tosiaan osata tehdä mistä vain huumoria, mutta ikävä kyllä se oli välillä myös huono piirre jos ei tiennyt mitkä asiat kannattaisi jättää veistelemättä puujalkavitseiksi.
Nipustin
 

Re: Declaration

ViestiKirjoittaja Janni » 05 Helmi 2015, 18:28

Eivät myöskään pergamentit ja kirjat osanneet puhua, mutta Jennan virnuilu kertoi Samkielille että tuo vain vitsaili. Naisen ilmeet taisivat olla ainoa vihje miehelle, mitä tuo toisinaan sanomisillaan tarkoitti, mutta se ei ollut aina helppoa. Tällä kertaa vitsin ymmärrettyään langennut hymähti naiselle takaisin.
Jenna oli vienyt kätensä Samkielin kaulan ympärille, kun taas mies itse oli ottanut tuon vastaan ja kietonut kätensä naisen vyötärön ympärille.

Nainen jatkoi pientä uteluaan, joka sai Samkielin kohottamaan toista suupieltään pienesti. "Totta, naisen ja miehen välinen ilon pito ei ollut suvaittavaa hyvän olon haviteluna. Sitä sai tehdä vain tietynlaisen rituaalin aikana, jossa tunteet eivät olleet läsnä." Langennut selitti, jonka aikana pieni hymy muuttui hivenen happamaksi. "Ja sanaa 'hauskuus' ei tunnettu lainkaan, joten en pitänyt hauskaa mitenkään." Samkiel lisäsi.
Janni
 

Re: Declaration

ViestiKirjoittaja Nipustin » 06 Huhti 2015, 23:47

Jenna oli juuri kommentoida vähän kysyvä ilme kasvoillaan jotain mitä Samkiel oli juuri vastannut hänen hauskanpito uteluihinsa kun hän kuuli omituisen kahahduksen. Ihminen käänsi välittömästi päänsä ja yritti nähdä jotain poikkeavaa lähistöllään, sitten hän vilkaisi lemmikkejä jotka kuljeskelivat nyt hieman rauhattomammin takapihalla. Naisesta tuntui ettei hän ehkä sittenkään kuullut mitään, tai sitten se oli jokin orava joka vain loikkasi katolta lähipuuhun tai vastaavaa.. Eläimet olivat varmaan huomanneet Jennan äkillisen käännähdyksen ja omituisen olotilan ja siksi liikkuivat levottomasti, niin sen täytyi olla. Kenellä muka olisi syy väijyä heitä hänen takapihallaan? Ääni oli vain ollut hyvin nopea ja poikkeava, tai niin Jenna ainakin kuvitteli kuulleensa.
Brunette naurahti vähän pakotetusti ja totesi että varmasti alkoi jo kuulla omiaan kun nälkä vatsassa alkoi painaa. "Meidän pitäisi varmaan mennä takaisin sisälle, siellä on varmasti kaikki jo valmiina." Jenna muutti suuntaansa astellakseen ovelle kun hänelle tuli tarve vielä vilkaista koko näkökenttänsä lävitse. Kuin joku tarkkailisi. Hän kuitenkin yritti näyttää rennolta ja hymyileväiseltä, kuin olisi vain muuten vain vilkuillut ympäriinsä etsien vaikkapa perhosia.
Nipustin
 

Re: Declaration

ViestiKirjoittaja Janni » 30 Huhti 2015, 17:58

//Oho sori en huomannu et olit vastannu tähän! Anteeksi D: //

Samkiel kuuli ylimääräisen äänen myös ja se sai mihen etsimään katseellaan äänen lähdettä, ehkä vähähän turhankin hätäisesti. Jennakin yritti etsiä mistä ääni oli kuulunut, mutta ei myöskän löytänyt syyllistä äänelle. Langenneen olo oli hetkessä muuttunut hyvin ahdistuneeksi ja se saattoi näkyä tämän ilmeestä. Tosin tilannetta rentoutti se, ettei kukaan ollut vielä hyökännyt, jos kyseessä olisi hänen rotunsa edustajat, jotka olivat hänen kintereillään, olisivat nuo jo hyökänneet. He eivät olleet mitään hiiviskelijä tyyppiä, mutta ei sitä koskaan tiennyt jos nämä yrittivät yllättää hänet.
Jenna päätti ehdottaa, että olisi parasta palata takaisin sisälle. "Mmm..." Samkiel vastasi hymähtäen ilmeisesti myöntävästi, kun asteli naisen perässä takaisin sisälle, vilkuillen kuitenkin vielä olkansa yli.
Janni
 

Re: Declaration

ViestiKirjoittaja Nipustin » 01 Touko 2015, 14:08

Oven avauksessa sisältä leijaili kotaisa ja makoisa tuoksu. Jennan äiti tuli hoputtamaan kaksikkoa pöytään joka oli - ilman Jennan avusta jota äiti tietysti korosti - saatu katettua. Isä istuikin jo pöydässä kädessään suuri kolpakko täynnä kotitekoista kaljaa.
Jenna oli koko ajan suu hymyssä, muttei hymy tuntunut ylettävän aivan silmiin asti. Se ei suoranaisesti ollut kummallista kun tytär tapasi vanhempiaan sillä silloin tekohymy oli juuri aina hänen asevalintansa noiden arvostelua ja naljailuja vastaan. Loppujen lopuksi eihän tytär koskaan ollut ollutkaan heidän ihanne lapsensa. Isä oli toivonut poikaa ja äiti herkkää neitosta, ja Jenna oli osaksi molempia, muttei se tuntunut miellyttävän sitten kumpaakaan vanhemmista.

Kotikalja kannu lähti kiertämään pöydässä, Jenna täytti sillä omankin mottinsa ja tarjosi sitä sitten hänen vieressään olevalle Samkielille. "Ei mitään verrattuna tökötteihin joita sinulle on juotettu, oikeastaan jopa hyvän makuista!" Jenna naurahti ja katsoessaan tuota miestä hänen vierellään hymy säteilikin koko kasvoille, se oli aitoa iloa siitä että hänen enkelinsä - tai suojelusenkelinsä kuten Jenna välillä leikitteli ajatuksella - oli hänen kanssaan.
Nipustin
 

Re: Declaration

ViestiKirjoittaja Janni » 01 Touko 2015, 14:40

Katettuun ruokapöytään päästiin istumaan. Samkiel asettui aloilleen tuolille, muttei voinut olla vilkuilematta ikkunoista ulos vähän väliä. Häntä ahdisti edelleen ja vakava ilme oli lähes kovettunut miehen kasvoille. Kuinka niinkin pieni ja mitätön ääni oli saanut hänet näin vainoharhaiseksi? Mies yritti parhaansa olla normaalisti, hän ei tahtonut kenenkään huolestuvan, varsinkin Jennan. Jotenkin hän myös katui sitä ettei ollut mennyt kertomaan, että häntä vielä jahdattiin.
Langennut käänsi katseensa Jennnaan, joka tarjosi kotikaljaa hänelle, vakuutellen sen olevan todella hyvään. Samkielin suupieli kävi pienessä hymyssä, katsellessaan toisen iloista hymyä. Lasi saatiin täyteen juotavaa.

Ateria ei ehtinyt kuitenkaan kunnolla alkaa, kun ulkoa kajahti lampaan määkäisy ja sian hätäinen äänähdys, kuin jokin olisi säikäyttänyt yllättäen eläimet. Vaistomaisesti, äänet saivat Samkielin nousemaan paikaltaan ylös, tuolin raapien lattiaa ja katseen kääntymään takaovea kohti.

//Jos niitä siipiveikkoja on vaikka kaks nii sä voit ohjata toista jos haluut, nii mä toista ja aattelin et yks pyrkii sisään takaovesta ja toinen etuovesta? :3 //
Janni
 

Seuraava

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron