Tummia muukalaisia

Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

Re: Tummia muukalaisia

ViestiKirjoittaja Ylva » 17 Loka 2015, 21:17

Albine hymyili hiljaa ja nyökäytti pienesti päätään. Ei hän pannut vastaan, jos toinen halusi omansa maksaa, mutta ei kyllä antaisi naisen maksella hänen juomiaan. Maksaisi omansa, mutta jätti keskustelut siihen että tarjoilija toisi noiden juomat. Naisen kulmat kurtistuivat hieman ja oli selvästi huolestunut mitä noiden takaa-ajajiin tuli ja haravoi ihmisiä taas katseellaan. Toivoi todellakin että toinen olisi oikeassa. Pieni huokauksenpoikainen karkasi naisen vaaleiden huulien välistä ja tuon käänsi huomionsa takaisin juttukumppaniinsa. Oli sanomassa jotain, mutta kaksikon teet tuotiin pöytään. "Kiitos", nainen kiitti antaen kolikot tarjoilijalle omasta juomastaan, tasaraha, tee ei paljoa maksanut ja pikkuhiluja maagilta löytyi enemmänkin. Albine sekotti hiljakseen teetään, tiesi entuudestaan että tee täällä oli hyvää. "No ehkä me saamme hetken hengähtää... ja ihan itse minä itseni tähän sotkin, minulla on sellainen taito", nainen naurahti ja laski katseensa höyryävään teehen. Sen pinta kieppui kun nainen kieputti lusikkaa sirolla kädellään. Tuijotettuaan sitä hetken nainen nosti taas katseensa toiseen. "Oletko sinä tarjoilija?" nainen kysäisi kallistaen hieman päätään vasemmalle. Toisella oli tarjoilijan esiliinaa muistuttava esiliina päällä ja muisteli tuon puhuneen jotain sen suuntaista. "Olethan kunnossa?" tajusi nyt vasta kysyä ja räpäytti näkyvästi silmiään. "Anteeksi etten kysynyt tarkemmin aiemmin", nainen sanoi ja laski hieman häpeissään katseensa alas. "Jos satutit itsesi, voin auttaa siinä. En ole varsinaisesti parantaja, mutta tiedän jotain yrteistä ja... ja taikuudellani voin parantaa", nainen selitti hymyillen hieman. "Se oli vaikuttava temppu mitä teit siellä kujalla, miten piilouduit", nainen huomautti viitaten siihen miten puska oli naisen piilottanut. "Sinun kannattaisi tutustua voimiisi ja opetella niiden käyttöä... ellet siis jo tee niin", arpikasvoinen nainen totesi. Tiesi että oli itse ollut onnekas sen suhteen miten oli löytänyt itselleen voimakkaan opettajan, tosin myös varsin julman jos niin halusi sanoa, mutta oli ainakin oppinut paljon nopeasti, myös käytännön asioita.

//anteeksi kauhea kesto
Ylva
 

Re: Tummia muukalaisia

ViestiKirjoittaja Sumikko » 26 Loka 2015, 15:56

Elle kaivoi muutamia kolikoita teet tuoneelle tarjoilijalle. Hetken Elle ja Albine istuivat äänettä yhä ihmisiä vilisevän torin laidalla, kunnes toinen katkaisi hiljaisuuden.
"En varsinaisesti" Elle naurahti Albinen tiedustellessa oliko hän tarjoilija ammatiltaan. Nainen siemaisi teetään, se oli vielä hieman liian kuumaa, mutta Elle ei välittänyt.
"Olin vakituisen tarjoilijan sijaisena, kun hän sairastui. En varsinaisesti työskentele missään yhtäjaksoisesti, teen sitä, mistä maksetaan" hän jatkoi puheluaan. Ellen pyörittämä lusikka kilahti kupin laitaan.
"Kyllä minulla on kaikki hyvin, ja tulipahan ainakin saatua liikuntaa" hän vastasi Albinelle, joka näytti olevan häpeissään siitä, ettei ollut kysynyt toisen vointia aikaisemmin.
"Niin, en ehtinytkään kiittää sinua väliintulosta. Olisin ollut aikalailla mahdottomassa tilanteessa ilman sinua" Elle haroi ruskeita hiuksiaan, jotka aina välillä valahtivat kasvoille.
Oli hänen vuoronsa mennä hämilleen Albinen kehuessa tapaa, jolla Elle oli aluksi miehiltä piiloutunut.
"Kiitoksia. Ja en ole ehtinyt ottaa selvää voimistani vielä laisinkaan, sillä en itse asiassa tiennyt kykeväni moiseen ennen tätä iltaa lainkaan. Alkuun luulin, että sinä kasvatit pensasta jostakin kujan varjoista" Elle hymähti pienesti.
Sumikko
 

Re: Tummia muukalaisia

ViestiKirjoittaja Ylva » 29 Marras 2015, 13:52

Maagi hymyili Ellelle ystävällisesti. "Ei, se olit ihan sinä itse", nainen totesi tietäen tunteen hyvin itsekin. Albine ei ollut aluksi ymmärtänyt ollenkaan kykyjään tai edes sitä heti että oli saanut jotain maagista aikaiseksi. Tosin taitojen pulpahtaessa esille huomasivat muutkin tuon kotikylässä tytön erikoiset kyvyt ja alkoivat pitämään tuota outona. Viimeinen tikki oli ollut naisen ystävystyminen haltiamiehen kanssa, jota yhä muisteli lämmöllä, vaikka ei ollut pitkään aikaan tuota nähnytkään. "Jos haluat voin auttaa sinua tutustumaan kykyihisi", Albine tarjoutui pieni hymy huulillaan. Naisten kanssa oli jotenkin helpompi puhua, vaikka neitokaisella yhä olikin sosiaalisia ongelmia. Elle tuntui eritoten hyvin lähestyttävältä ja tavallaan tuossa oli paljon samaa mitä Albinessa itsessään. "En ole mikään opettaja, mutta voin yrittää... ajattelin pysyä kaupungissa kuitenkin jonkun aikaa", maagi selitti ja hörppäsi teetään isomman kulauksen. Itsensä vähättely yritti pyrkiä pintaan, mutta koetti kovasti sysätä sen tiehensä. Tämä oli jotain mitä osasi, magia, kyllä hänestä jotain hyötyä olisi. "Tämä paikka on niin iso, että menee jo hetki tutustua kaupunkiin", Albine rupatteli. Naista myös kiehtoi eräs tietty henkilö, mutta sitä ei oltu myönnetty edes itselleen saati sanottaisi ääneen puolituntemattomalle.

Albine antoi katseensa vaellella kahvilan muihin ihmisiin ja vilkaisi tuo torin väenpaljouttakin. Takaa-ajajista ei vieläkään näyttänyt olevan jälkeäkään. Nuo todennäköisesti olivat säikähtäneet ihmismassaa ja jättäneet jahtinsa siihen. Ajatus lämmitti naisen sisintä, sillä ei pitänyt tappelemisesta, ei kyllä karkuun juoksemisestakaan. Tuollaisia ihmisiä tuntui olevan turhankin paljon, mutta silti maagikko ei ollut menettänyt uskoaan hyviin tapauksiin, joita löytyi yhtä lailla kuten tämä uusi tuttavuus, Elle. Ajatuksen myötä naisen katse palasi juttelukumppaniinsa. "Ei tietenkään ole mitenkään pakollista, en pakota ihmisiä tutustumaan minuun", Albine totesi hieman epävarmaan sävyyn hymähtäen hieman sanojensa päälle.

//anteeksi kesto
Ylva
 

Edellinen

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 1 vierailijaa

cron