Shawn Korppikatse
Messingin värinen kello liikkeen ovessa kilahti, kun Shawn astui sisään putiikkiin. Myöhäisen iltapäivän valoa tulvi ikkunoista sisään paljastaen pölyn, jota oli kertynyt hyllyille ja lipastoille. Liike oli pieni ja mutkittelevan kujan perällä niin, ettei sinne helposti löytänyt jos ei osannut etsiä. Sattumalta Shawn kuitenkin oli onnistunut hortoilemaan sisään vaeltaessaan kaduilla saatuaan päivän työn tehtyä. Putiikki oli näyttänyt mielenkiintoiselta, joten hetken mielijohteesta Korppikatse oli astunut puuovesta sisään tietämättä edes mitä oli kaupan. Nyt hän kuitenkin kuljeskeli hyllyjen välissä katselemassa mitä oli tarjolla. Liikkeen etualalla oli myynnissä metalliesineitä, mikä sai Shawnin alkuksi luulemaan, että putiikki kuului sepälle, mutta taaempana tarjonta muuttui. Lasipulloissa olla möllötti jos jonkin näköistä tököttiä ja töhnää, eikä mies enää ollut lainkaan varma, oliko liike sama, johon hän oli ovesta astunut.
Jostain rakennuksen kätköistä kuului viheltelyä, jonka lähteeksi paljastui Shawnin mennessä katsomaan lyhyt, harmaantuva mies. Hän nyökkäsi Korppikatseelle, joka hymyillen niksautti niskaansa takaisin. Mies jatkoi hyllyjen järjestelyä Shawnin kääntäessä selkänsä tuolle aikomuksenaan jatkaa matkaansa. Hän ei nähnyt, miten mies käänsi katseensa Shawniin uudelleen ja siristi silmiään. Kun Shawn oli melkein astunut ovesta kadulle takaisin, miehen terävä ääni pysäytti hänet.
"Hetkonen! Etkös sinä ole käynyt täällä joskus aikaisemminkin?"
Korppikatse kääntyi kannoillaan vastatakseen kieltävästi miehelle, joka nyt seisoi hänen edessään, mutta toinen jatkoi enne kuin hän sai suutaan auki.
"Juu, oletpa hyvinkin, ja veit vielä alruunan mukulan mukanasi. Etkä sellaista, mitä vanhat eukot kasvattavat puutarhoissaan, vaan vieläpä aidon. Tiedätkö, kuinka vaikeaa niitä on kasvattaa?" Mies oli raivoissaan ja tökkäsi Shawnia etusormellaan.
"Anteeksi, mutta en ymmärrä mistä puhutte" hän koetti selittää, mutta lyhyenläntä ja hyvin kiukkuinen mies ei kuunnellut.
"Nytpä sinulle tuleekin pitkä kakku" tuo hykerteli, ja takahuoneen kätköistä astui pitkä, raamikas nuori mies. Isä ja poika varmaankin, Shawn tuumasi.
"Poikani on kelpo lainvalvoja, minun onnekseni, ja nyt sinä lähdet meidän mukaamme kamarille" vanhempi kaksikosta ilmoitti päättäväisenä, eikä Shawn voinut kuin kävellä heidän kanssaan kadulle, sillä miehen poika oli luonut häneen sellaisen katseen, ettei hyvin kävisi, jos Shawn yrittäisi vastustella. Toivottavasti joku edes uskoo minua siellä, minne olemme menossa, Korppikatse huolestui.
// Safilye ja Ay, tänne kiitos ^^